Marx sanoi näin yksittäisen tavaran hinnasta:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Joten samanaikaisesti samoilla markkinoilla myynnissäolevien kirvesvarsien arvot ovat samat riippumatta niiden yksilöiden valmistukseen käytetystä työajasta.
Marxin oppien mukaan on siis murehdittava erehdys väittää viereisissä kopeissa samoilla markkinoilla myytävien kirvesvarsien arvojen riippuman niiden valmistuskustannuksista.
Jos olet erimieltä asiasta niin annahan lainaus marxin tekstistä, joka tukee väitettäsi.
Yksinteon silloin olet todistanut marxin puhuvan itse itseään vastaan. Ja sitä Kalle ei usko marxin tehneen joten sinä et löydä marx-lainausta eriävää käsitystäsi tukemaan.
.......................
Yleisön pyynnöstä - tavaran arvo marxin mukaan
20
55
Vastaukset 20
Jos tuo on todella Marx lainaus niin Parta-Kalle on sekoittanut asiat. Hinta ja arvo ovat kaksi eri asiaa vaikka ne joskus lähenevätkin toisiaan.
Hinta perustuu tuotantokustannusten ja verojen summaan mutta arvo on arvostuskysymys.
Otetaan esimerkiksi vaikka tupakka, sillä on hinta vaikkapa 5€/rasia mutta minun silmissäni sillä ei ole arvoa ensinkään koska en polta enkä halua muidenkaan lähiympäristössäni polttavan.
Sama koskee Alkon tuotteita.
Hinta ja arvo eivät ole synonyymejä ja Marx on taas väärässä!- niinkö??
""Hinta ja arvo eivät ole synonyymejä ja Marx on taas väärässä! ""
Laitatko nyt palstalle näkyville vaikkapa linkin muodossa lainaus siitä Marxin opinkappaleesta jossa hän kertoo hinnan ja arvon olevan keskenään jonkinlaisia synonyymeja.
Jos nyt kumminkaan sinä et nyt jostain syystä pysty yhtään mitenkään suoriutumaan tästä sinulle annetusta tehtävästä.
Niin silloinhan sinä olet jäänyt ns."housut kintuissa" valehtelusta kiinni.Taas kerran.Aloittajan Marx lainaus tai ainakin Marx lainaukseksi väitetty antaa moisen kuvan asiasta.
Sinä et anna täällä kenellekään tehtäviä, minulle et ainakaan. Jos joku asia on väärin niin osoitat sen todistaen vääräksi sillä niin kauan on Marx hinta ja arvo synonyymejä vaikka ne tosielämässä eivät sitä olekaan.
Laitapa hakien Marx kirjoista ja tänne sitten lainaukset ja lähteet tietoon.
Minähän jo tuossa edellisessä kommentissani asetin ehdoksi lainauksen oikeellisuuden, en väittänyt mitään muuta. Opettele lukemaan ja jos vielä opit ymmärtämään lukemasi niin päästään eteenpäin.- yritähän uudestaan
Työeläkeläinen kirjoitti:
Aloittajan Marx lainaus tai ainakin Marx lainaukseksi väitetty antaa moisen kuvan asiasta.
Sinä et anna täällä kenellekään tehtäviä, minulle et ainakaan. Jos joku asia on väärin niin osoitat sen todistaen vääräksi sillä niin kauan on Marx hinta ja arvo synonyymejä vaikka ne tosielämässä eivät sitä olekaan.
Laitapa hakien Marx kirjoista ja tänne sitten lainaukset ja lähteet tietoon.
Minähän jo tuossa edellisessä kommentissani asetin ehdoksi lainauksen oikeellisuuden, en väittänyt mitään muuta. Opettele lukemaan ja jos vielä opit ymmärtämään lukemasi niin päästään eteenpäin.Kovin surkealta ja heikolta nyt vaikuttaa sinun marx tietämyksesi marxin opin kappaleista.
Toivottavasti sinä nyt opit jotain.Pelkkiä omia arvailujasi muka jonkilaisena faktana yrität kertoa.Mutta sinun omat henkilökohtaiset mielipiteesi eivät todellakaan ole koskaan yhtään mitään faktaa. Niin, juuri niin.
"Hinta sinänsä ei ole mikään muu kuin arvon rahallinen ilmaus."
http://www.marxists.org/suomi/marx/1865/1865_tyopalkka_hinta_ja_voitto.htm
Joten siinä sinulle lainaus marxin tekstistä, jossa hän sanoo hinnan ja arvon olevan keskenään jonkinlaisia synonyymeja.
Sinulla taitaa olla vielä melko tavalla oppimista marxin opeissa - toveri työeläkeläinenkin tuntuu olevan sinua paremmin marxin opeista perillä.
......................yritähän uudestaan kirjoitti:
Kovin surkealta ja heikolta nyt vaikuttaa sinun marx tietämyksesi marxin opin kappaleista.
Toivottavasti sinä nyt opit jotain.Pelkkiä omia arvailujasi muka jonkilaisena faktana yrität kertoa.Mutta sinun omat henkilökohtaiset mielipiteesi eivät todellakaan ole koskaan yhtään mitään faktaa.Tuossa Kallen viestissä alla, ainakin kirjoitettaessa, korjataan se, ettei arvoa edes tarkoitettu vaan rahallista arvoa joka on vain yksi arvo muiden joukossa. Niitähän on vaikka tunnearvo, keräilyarvo, mainittu rahallinen arvo, käyttöarvo jne. lukematon määrä arvoja. Hinta sen sijaan on se mitä hintalapussa lukee ja mihin tinkimisen eli kaupankäynnin jälkeen päädytään. Yleensä muissa kuin päivittäistavarakaupoissa onnistuu tinkiminen kun sen osaa oikein tehdä.
Eihän minulla tuossa ollut mitään arvailuja vaan perustin edellisen kirjoittajan lainaukseen, jonka selvästi ilmoitin. Sinulta vaan "yritähän uudestaan" puuttuu ainakin lukemisen ymmärrys. Toopeuttasi osoittaa sekin, ettet pysty päättelemään minkä nikin valitset saatikka jotta uskaltaisit rekisteröidä. Olet siis vellihousu puskahuutaja rodultasi.
Marxin teorioita käyttäisin vessapaperina jos ne olisivat pehmeämmälle painettuja, nyt ne voisivat olla takan sytykkeinä, jos minulla siis olisi jotain Marxin teorioita. Niiden opettelemisessa ei ole mitään järkeä koska jokaisessa soveltamiskokeilussa on tullut konkurssi ja sitä viimeksi kaipaan. Käytänkin omia käytäntöjäni jossa pitää tienata enemmän kuin syö.- jelppaa toverias..
antipunikki kirjoitti:
Niin, juuri niin.
"Hinta sinänsä ei ole mikään muu kuin arvon rahallinen ilmaus."
http://www.marxists.org/suomi/marx/1865/1865_tyopalkka_hinta_ja_voitto.htm
Joten siinä sinulle lainaus marxin tekstistä, jossa hän sanoo hinnan ja arvon olevan keskenään jonkinlaisia synonyymeja.
Sinulla taitaa olla vielä melko tavalla oppimista marxin opeissa - toveri työeläkeläinenkin tuntuu olevan sinua paremmin marxin opeista perillä.
......................Autahan nyt ap hiukan tuota aatetoveriasi työeläkeläistä marxin arvoteorian suhteen.Jos vain siihen jotenkin pystyt.
Sillä tyäkkäri näyttää olevan "aivan kuutamolla" kyseisen asian suhteen.
Jään nyt hiukan huvittuneena lievä hymynkare huulillani odottelemaan kuinka sinä nyt selviydytkään tuosta sinulle annetusta tehtävästä tyäkkärin maineen pelastamiseksi. jelppaa toverias.. kirjoitti:
Autahan nyt ap hiukan tuota aatetoveriasi työeläkeläistä marxin arvoteorian suhteen.Jos vain siihen jotenkin pystyt.
Sillä tyäkkäri näyttää olevan "aivan kuutamolla" kyseisen asian suhteen.
Jään nyt hiukan huvittuneena lievä hymynkare huulillani odottelemaan kuinka sinä nyt selviydytkään tuosta sinulle annetusta tehtävästä tyäkkärin maineen pelastamiseksi.Ei, kyllä sinä nyt olet väärässä. Toveri työeläkeläinenhän tuntui olleen hyvin perillä asioista toverin "niinkö??" ollessa ulkona kuin lumiukko.
...................- ite oot..
antipunikki kirjoitti:
Ei, kyllä sinä nyt olet väärässä. Toveri työeläkeläinenhän tuntui olleen hyvin perillä asioista toverin "niinkö??" ollessa ulkona kuin lumiukko.
...................Ert näköjään pysty nyt yhtään mitenkään jelppaamaan aatetoverias kyseisen asian suhteeni.
Taidat sinäkin nyt sitten olla aivan yhtä "kuutamolla" marxin opinkappaleista kuin aatetoverisi työeläkeläinen.Valitettavasti.Otan osaa. ite oot.. kirjoitti:
Ert näköjään pysty nyt yhtään mitenkään jelppaamaan aatetoverias kyseisen asian suhteeni.
Taidat sinäkin nyt sitten olla aivan yhtä "kuutamolla" marxin opinkappaleista kuin aatetoverisi työeläkeläinen.Valitettavasti.Otan osaa.Niin, toveri työeläkeläinen ei näytä tarvitsevan apua marxin ymmärtämisessä. Mutta toverista "niinkö??" emme voi olla varmoja.
.............ite oot.. kirjoitti:
Ert näköjään pysty nyt yhtään mitenkään jelppaamaan aatetoverias kyseisen asian suhteeni.
Taidat sinäkin nyt sitten olla aivan yhtä "kuutamolla" marxin opinkappaleista kuin aatetoverisi työeläkeläinen.Valitettavasti.Otan osaa.Minähän en ole kuutamolla Marxin suhteen vaan tieni on perin selvä siinä asiassa. Kierrän moisen katastrofin kaukaa. Se ei ole kuutamolla oloa vaan selvä kannanotto siihen humpuukiin.
Kun olen kysynyt täällä teiltä Marx tietäjiltä missä se on tuonut ihmisille edes sen verran vaurautta ja elintasoa mitä köyhästä ja kurjasta riistäjien kotimaasta Suomesta löytyy niin olen aina jäänyt vastausta vaille ja siitä voin tehdä vain yhden johtopäätöksen. Marx ja marxilaisuus riistää enemmän kuin yksikään kapitalisti.
Jos olet erimielinen niin kerro ja todista missä maassa tuo ihme marxilaisuuden kansan hyvinvointia nostavasta vaikutuksesta on noussut yli kapitalistisen riiston Suomesta?
Muutoin myönnä reilusti Marxin tappio ja pyydä anteeksi lausuntoasi minun kuutamolla olemisestani, siis jos sinussa on miestä tunnustaa tappiosi näissä yläkerran toiminnoissa.- höpöhöpö...
Työeläkeläinen kirjoitti:
Minähän en ole kuutamolla Marxin suhteen vaan tieni on perin selvä siinä asiassa. Kierrän moisen katastrofin kaukaa. Se ei ole kuutamolla oloa vaan selvä kannanotto siihen humpuukiin.
Kun olen kysynyt täällä teiltä Marx tietäjiltä missä se on tuonut ihmisille edes sen verran vaurautta ja elintasoa mitä köyhästä ja kurjasta riistäjien kotimaasta Suomesta löytyy niin olen aina jäänyt vastausta vaille ja siitä voin tehdä vain yhden johtopäätöksen. Marx ja marxilaisuus riistää enemmän kuin yksikään kapitalisti.
Jos olet erimielinen niin kerro ja todista missä maassa tuo ihme marxilaisuuden kansan hyvinvointia nostavasta vaikutuksesta on noussut yli kapitalistisen riiston Suomesta?
Muutoin myönnä reilusti Marxin tappio ja pyydä anteeksi lausuntoasi minun kuutamolla olemisestani, siis jos sinussa on miestä tunnustaa tappiosi näissä yläkerran toiminnoissa.Kyllä sinä nyt tyäkkäri vain olet ihan täysin "kuutamolla" ainakin marxin teorioiden suhteen.
Sinulla ei ole esim. minkäänlaista käsitystä olemassa vaikkapa marxin arvoteoriasta.
Joten annahan nyt vain tyäkkäri sinua viisaampien ja tietävämpien ihmisten keskustella rauhassa niistä asioista mistä sinä et ymmärrä yhtään mitään.
- TIVOLIMESTARI!
Minkälainen Yritys VALTIOMONOPOLI tosiasiassa on? Voimme näin aluksi sanoa, että vaikka Monopolilla on ensialkuun mitä parhaimmat lähtökohdat, niin Monopolit eivät ole koskaan tomineet hyvin vaan suorastaan päin vastoin, siis erittän surkeasti. Minusta MONOPOLI valtio-omisteisena on ainakin kymmenen jos ei jopa sata kertaa pahempia asia kuin ns yksityinen MONOPOLI, sillä Valtiomonopolilla on aina oikeus käyttää tukenaan suoraan myös valtion erilaisia turvapalveluja sekä vastaavia.
Sellainen Valtiomonopoli on kaikkein pahin sekoilija, joka käyttää tukenaan Marxismi rp:tä, sillä todennäköisesti Marxismi rp muuttuu alta aikayksikön sellaiseksi USKONTO- ja Objektiivinen Idealismi rp:n teoriaryppääksi kuin Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia. Me kai olemme huomanneet sen, että Marxismi-Leninismi eli Venäläinen Anarkismi tuhosi käytännössä Neuvostososialismi rp:n. Nyt vielä Marxismi-Leninismi teoriana on sitä mieltä, että Arvoperusta on yhtä kuin TYÖ ja TYÖAIKA, vaikka ihan hyvin jo näin aluksi voimme ihmetellä sitä, että onko todella sellainen Nuppineula tai VENE sitä arvokkaampi, mitä enemmän on niihin käytetty työaikaa. Jos Työaika määrää käytännössä kaiken ns arvoperustan osalta, niin mitä nyt tarkoittaisi KÄYTTÖARVO, VAIHTOARVO eli Työaika- ja Rahaperusta?
Jos nyt laajennamme tarkastelua, niin LD:hen pohjautuva Materialistinen Historiakäsitys pitää sisällään seuraavat kuviot.
Makroteoria on yhtä kuin Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo.
Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo.
Nyt sitten pitää vielä painottaa sitä asiaa, että KM eli Karl Marx Loosi rp:n Pääomakirja ja Luonnon Dialektiikka eivät ole mitään sellaista kuin Sosialismin tai Kommunismin Raamattu vaan tutkimus siitä asiasta, että missä me menemme LUONTO- ja YHTEISKUNTA-asiassa. Niin ja voimme kai myös todeta sen kuvion, että Yhteiskunnassa ja Elinkeinoelämässä me komut ja sossut emme ole vielä tähän päivään mennessä löytäneet mitään sellaista teknistä ja taloudellista liikelakia ja liikevoimaa, joka deternimistisellä varmuudella veisi yhteiskuntaa johonkin määrättyyn kehityssuuntaan, joten erilaisia kehityskulkuja on moneen suuntaan. Nyt Taloushistoria ja Kulttuurihistoria ei tunne kuin kaksi Talousjärjestelmää nimittäin LUONTAISTALOUS ja PÄÄOMATALOUS eli KAPITALISMI rp:n.
On hyvä vielä tarinoida se asia, että mitä tarkoittaa Luonnon Dialektiikka eli LD. Nyt LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria ja XYZ-avaruus eli Kolmiulotteinen Analyyttinen Taso- ja Avaruusgeometria.
LD:n kategoriat eli Laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti eli SYY ja SEURAUS, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti eli SATTUMA ja VÄLTTÄMÄTTÖMYYS sekä MAHDOLLISUUS ja TODELLISUUS, OLEMUS ja ILMIÖ sekä MUOTO ja SISÄLTÖ.
LD:n liikelaki on sama asia kuin Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
Niin ja nyt me ilmeisesti huomaamme sen asian, että Marxismi-Leninismin Filosofia ja Yhteiskuntatiede ei voi olla osana Marxilainen Filosofia ja Sosiologia eli LD-perusteinen Materialistinen Filosofia sekä LD-perusteinen Materialistinen Historiakäsitys ja Pääomakirjan Arvolakimalli rp:tä siksi, koska LD:n Lausepuun Peruslause pohjautuu Kolmiulotteinen Geometria ja AINE-MATERIA(MASSA) rP:lle, kun taas Marxismi-Leninismi rP:n tietoteoriaperusta on Suhteellisuusteoria ja Neliulotteinen Geometria.
Me voimme kai vielä huomata myös sen asian, että koska Marxismi-Leninismi rP:n lähtökohta ja perusta on Neliulotteinen Luontoavaruus ja koska Luonnon Dialektiikka eli LD pohjautuu Kolmiulotteinen Geometria ja AINE-MATERIA(MASSA) rP:lle, niin Marxismi-Leninismi ei voi olla osana LD-perusteinen Materialistinen Filosofia rP:tä vaan Objektiivinen Idealismi rP:tä. Nyt siis Marxismi-Leninismin Filosofia ja Yhteiskuntatiede rP:n lausepuun peruslause on sama kuin Objektiivinen Idealismi rP:n eli A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Me kai muistamme myös sen asian, että jos Luontoavaruuksia on NELJÄ tai enemmän, niin kaikki Luontoavaruudet pitää kiinnittää ensi N-ulotteinen Luontoavaruus rP:hen, ja koska N-ulotteinen tarkoittaa Ääretöntä, niin johonkin N-ulotteisen Aliavaruuteen ja joka Suhteellisuusteorian ja samalla Marxismi-Leninismin Yhteiskuntatiede ja Filosofia rP:n tapauksessa on Neliulotteinen Luontoavaruus eli GEOMETRIA. - Pieni pyyntö
"Marx sanoi näin yksittäisen tavaran hinnasta:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Joten samanaikaisesti samoilla markkinoilla myynnissäolevien kirvesvarsien arvot ovat samat riippumatta niiden yksilöiden valmistukseen käytetystä työajasta.
Marxin oppien mukaan on siis murehdittava erehdys väittää viereisissä kopeissa samoilla markkinoilla myytävien kirvesvarsien arvojen riippuman niiden valmistuskustannuksista."
Saanko tälle väitteellesi perustelut?Mikä kohta sinulle pitää vielä tarkemmin perustella - kohta, jota et ymmärtänyt marxin oppien pohjalta.
Marxin opinkappale, josta asia selviää:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
...................
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Kääntäen ja yhteiskunnallisessa liikkeessä siteerauksen sanoma on yksinkertaisen selvä.
Jos oletetaan, että jonkin tavaran keskimääräinen tuotantoaika on 10 työpäivää, niin se on sen työn paljouden aika ja arvo työajassa. Alan tuottajat tuottavat tavaroita 9 - 11 päivän haarukassa. Kaikki saavat tuotteensa myydyksi. Toiset saavat hieman enemmän voittoa kuin toiset tuottajat, jos oletamme keskihinnaksi 10 ja jolloin vaihtelut yli tai alle eliminoituvat. Kaikki tavarat tulevat myydyksi yhteiskunnallisesta arvostaan mutta tuottajat saavat erilaisia voiton suhdelukuja.
Mihin suuntaan tuotanto kulkee? Etenemme suoraan siteeraukseen.
Alalle tulee tuottaja, joka tuottaa tavaran 15 päivässä. Joko työläiset ovat laiskoja, osaamattomia tai yritys käskee nimenomaan pitämään pitkiä taukoja.
Tämä tuottaja tuottaa tavaran, jonka arvo työn paljoudessa on 50 % enemmän kuin keskimäärin. Hänen tavaransa arvo on 15. Mitä tapahtuu?
Tuottajayritys on rakentanut turhaan kalliin tehtaan, on äärettömän tyhmä, eikä saa yhtään tavaraa myytyä ts. menee konkurssiin heti kättelyssä.
Tavaran tuotantoarvo ei ole sen kalleudessa tai sen tuottamiseen käytetyssä pidemmässä työajassa. Tai on kielteisesti, koska pidemmän työajan tuotanto merkitsee taantumusta.
Tavaratuotannossa edistyksellinen tavaran arvo on lyhyempi työaika ja sen mukana sen alempi arvo ja edelleen alempi arvo hintamuodossa. Se mahdollistaa etenevän kehityksen.
Kapitalismin ongelma ei ole siinä, että kapitalistit olisivat tuotannossa tyhmiä, kuten mm. ap esittää. He toimivat kuten Marx siteerauksessa esittää eli lyhentävät tavaran tuottamisen työaikaa ja luovat sillä tavalla tavaralle matalampaa arvoa mutta kilpailun kuluessa tuotanto muuttuu yhä koneellistuneemmaksi suurempien pääomien tuotannoksi ja suurempien voittojen tuotannoksi harvemmille.
Marxin siteeraus: Työläisen ja tuotannon tuottava arvo ei ole tavaran työajan pidentäminen vaan sen lyhentämien.Voi sinua ressukkaa - sekoitat koko ajan käsitteitä ja siten sanomasi jää täysin sekavaksi.
"Jos oletetaan, että jonkin tavaran keskimääräinen tuotantoaika on 10 työpäivää, niin se on sen työn paljouden aika ja arvo työajassa. Alan tuottajat tuottavat tavaroita 9 - 11 päivän haarukassa. Kaikki saavat tuotteensa myydyksi. Toiset saavat hieman enemmän voittoa kuin toiset tuottajat, jos oletamme keskihinnaksi 10 ja jolloin vaihtelut yli tai alle eliminoituvat. Kaikki tavarat tulevat myydyksi yhteiskunnallisesta arvostaan mutta tuottajat saavat erilaisia voiton suhdelukuja.
Mihin suuntaan tuotanto kulkee?"
"Jos oletetaan, että jonkin tavaran keskimääräinen tuotantoaika on 10 työpäivää, niin se on sen työn paljouden aika ja arvo työajassa. "
Joo, aivan oikein.
" Alan tuottajat tuottavat tavaroita 9 - 11 päivän haarukassa. Kaikki saavat tuotteensa myydyksi. Toiset saavat hieman enemmän voittoa kuin toiset tuottajat, "
Tuntuu aivan mahdolliselta.
"jos oletamme keskihinnaksi 10 ja jolloin vaihtelut yli tai alle eliminoituvat. Kaikki tavarat tulevat myydyksi yhteiskunnallisesta arvostaan mutta tuottajat saavat erilaisia voiton suhdelukuja."
Noin, menihän se metsään kun luki vähän pidemmälle. Mutta melko kauan pysyit tällä kertaa asiassa ennenkuin lipsuit pois marxin opeista.
Oliko tuo sinun henkilökohtainen ennätyksesi??
Tulos ei ainakaan ollut huono huomioon ottaen sinun aikaisemmat yrityksesi.
Koska kaikki myyntiin arvostaan niin silloin tavaroilla oli yksi ja sama hinta eikä mitään keskihintaa vaihteluineen.
Etkö jo kohta ymmärrä, tavaran arvo ei riipu yksittäisen tavaran valmistusajasta vaan sen arvo määräytyy sen valmistamiseen tarvittavan yhteiskunnallisen työn mukaan.
Tässä sinä sen sanoit:
"Jos oletetaan, että jonkin tavaran keskimääräinen tuotantoaika on 10 työpäivää, niin se on sen työn paljouden aika ja arvo työajassa."
Mutta jo muutaman lauseen jälkeen olet unohtanut totuuden.
Selvitetäänpä nyt asia kunnolla.
Määrääntyykö yksittäisen tavaran arvo sen valmistukseen tarvitun työajan mukaan vai määrääntyykö sen arvo tavaran yhteiskunnassa tarvittavan keskimääräisen valmistusajan mukaan?
Yritähän nyt selvittää kysyinen asia itsellesi niin, että se istuu selkärangassa ja tulee esille refleksin omaisesti miettimättä. Joskus ymmärrät asian ja jo muutaman lauseen jälkeen kirjoitat päinvastaista.
Viesteistäsi kuultaa läpi, ettet ole ymmärtänyt marxin oppeja vaan vain lukenut niitä ja osaat monta asiaa ulkomuistista mutta ymmärryksen puutteen takia et pysty soveltamaan sitä käytäntöön.
Kerrataan:
"Tämä tuottaja tuottaa tavaran, jonka arvo työn paljoudessa on 50 % enemmän kuin keskimäärin. Hänen tavaransa arvo on 15."
Voi että sinun kanssasi. Yksittäisen tavaran arvo ei muutu tekipä sen kuinka taitamaton ja hidas työläinen tahansa - tavaran arvo ei muutu mutta valmistuskunnakset nousevat. Tästä seuraa, että myydessään tavaran arvostaan kapitalistin voitto jää pienemmäksi tai saattaa tulla jopa tappiota.
Yritä nyt, hyvä ystävä, pitää erillään käsitteet "arvo" ja valmistuskustannukset.
Tavaran arvo=c p m
kun taas valmistuskustannukset ovat c p.
Haloo, ei pitäisi olla ylivoimainen tehtävä!!
Mutta niinhän se on - viisautta saa kirjoista mutta järki, jota tarvitaan viisauksien ymmärtämiseen, onkin myötäsyntyistä ja jos oma ei riitä niin lisääkään ei mistään saa.
.........................
"Koska kaikki myyntiin arvostaan niin silloin tavaroilla oli yksi ja sama hinta eikä mitään keskihintaa vaihteluineen. " - Sehän on sama asia. Alan tuotanto ja sen hintamuoto ovat identtiset. Keskihinnan kautta tuotantokustannusten vaihteluista riippumatta alan tavaratuotanto, työn paljoudet ja hintamuoto vastaavat toisiaan. - toteutuu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika jne..
Tavaroiden arvon perusta on siihen sisältyvä yhteiskunnaliisesti välttämätön työaika jne ...niin yksilöllisessä kuin yhteiskunnallisessa (teollisuustuotanto) työssä. Arvon perusta on työn paljous.
Lähes jokaiseen tavararaan kiteytynyt työaika on erilainen, jos mennään minuutteihin ja sekunteihin.
Jokaisen tavaran arvo on siis myös yksilöllinen arvo.
Esimerkki. Jos käsityöläinen tekee kirvesvartta 16 tuntia, se on sen työn paljouden arvo. Jos toinen tekee sen 8 tunnissa, se on sen arvo työn paljoudessa.
Lukija ymmärtää, että työn paljoudet ovat tavaran arvon mitta. Siinä piilee sisällä myös ristiriita. Arvon ja hintamuodon välillä. Tuotannossa ristiriita ilmenee kilpailuna. Pidemmän työajan arvo tuotantohintamuodossa on korkeampi ja sellainen yritys on tuhon oma.
Tätä Marx tarkoittaa. Yhteskunnallinen edistys ei tapahdu tavaran arvoa nostamalla vaan alentamalla. Tavaratuotanto ei toimi niin. Paitsi että ehkä kapitalismi on tullut tiensä päähän ja turvaa voittonsa hintoja nostamalla ts. työvoimatavaran arvoa alentamalla. Mutta sekään ei auta.
"Määrääntyykö yksittäisen tavaran arvo sen valmistukseen tarvitun työajan mukaan vai määrääntyykö sen arvo tavaran yhteiskunnassa tarvittavan keskimääräisen valmistusajan mukaan?"
Mielestäni vastasin edellä, että märäytyy. Kirvesvarsiesimerkki on mielestäni hyvä.
16 tunnin työn kirvesvarren arvo on kaksi kertaa suurempi kuin 8 tunnin kirvesvarren. Se on sitä myös hintamuodossa. Eli hitaampi tuottaja tarvitsee tuotetta kohti kaksi kertaa enemmän elämäntarvikkeita. Tai toisin, jos kirvesvarsi myydään 8 tunnin markkinahinnalla niin hitaampi tuottaja saa kahdessa päivässä vain yhden päivän elämäntarvikkeet.
Marx: Matalampi tavaran arvo on yhteiskunnalle että myös kapitalistille tuottoisampi kuin tavaran tuottamiseen käytetty pidempi työaika.
ap esittää täsmälleen "ystävämme" saksalaisen sosiaalidemokraatin E. Bernsteinin Marxin kumoamisyritystä esittämällä että tavaran arvolla, työn paljoudella ja hintamuodolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Toiseksi sana "arvo" käsitetään tavaran yhteydessä metafyysisti uskonnollisena fetissinä.Kuule, eiköhän me nyt selvitetä yksi perusasia marxin opeista ja käsityksemme siitä.
Onko mielestäsi yksittäisen tavaran valmistuskustannukset ja arvo yhtäsuuret?
Kallen käsityksen mukaan näin ei tarvitse olla.
Mikä on sinun käsityksesi asiasta?
...................."Kirvesvarsiesimerkki on mielestäni hyvä. 16 tunnin työn kirvesvarren arvo on kaksi kertaa suurempi kuin 8 tunnin kirvesvarren."
Kuuletko, miten koko punikkila nauraa sinulle? Marx-tietäjänä itseään pitävä punanuttu ei tiedä edes miten tavaran arvo määrääntyy vaan sekoittaa sen viikosta toiseen valmistuskustanuksen kanssa.
Kalle arvelee monen punanutun nyt toivovan sinun vihdoinkin ymmärtävän vaieta marxin opeista ennenkuin saatat koko punanuttulan naurun alaiseksi.
.......................
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2172186
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,521312Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1861157- 81996
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56891- 72822
- 100802
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77747Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.355730- 40721