En oikeen tiedä mitä tässä tilanteessa pitäis tehdä. Ollaan seurusteltu vasta pari hassua viikkoa ja mies käyttäytyy jo nyt tosi omistushaluisesti/huomionkipeästi/mustasukkaisesti.
Kun on päiviä, että ei nähdä, puheluita tulee vähintäänkin 15 ja viestejä tuplasti sen verran. Olen moneen otteeseen sanonut, että en pidä siitä, että mua vahdataan tuolla tavalla ja vastaan kyllä viesteihin ja puheluihin kun kerkiän, ei tarvii soitella heti uudestaan, varsinkaan kun asia on aina se ''Missä oot ja kenen kanssa''. Ilmotan aina mun menoistani ja seurastani hänelle mut silti tuo häiritseminen jatkuu.
Lisäks hän väittää rakastavansa mua ja sanoo usein että oon ainoo asia joka tekee sen elämästä elämisen arvosen. En jaksais uskoa tuommosta paskapuhetta näin varhasessa vaiheessa.
Välitän tästä tyypistä ihan törkeän paljon, mut mua alkaa ahistaa tuommonen käytös enkä tiiä mitä tässä nyt pitäis tehä ku sana ei näytä menevän perille. Voiko tämmönen ''suhde'' johtaa mihinkään hyvään?
Pahottelen sekavaa tekstiä, mun aivot ei oikeen osaa kirjottaa tätä juttua sanoiks mut kiitos jos edes yritit ymmärtää : D
Kun on päiviä, että ei nähdä, puheluita tulee vähintäänkin 15 ja viestejä tuplasti sen verran. Olen moneen otteeseen sanonut, että en pidä siitä, että mua vahdataan tuolla tavalla ja vastaan kyllä viesteihin ja puheluihin kun kerkiän, ei tarvii soitella heti uudestaan, varsinkaan kun asia on aina se ''Missä oot ja kenen kanssa''. Ilmotan aina mun menoistani ja seurastani hänelle mut silti tuo häiritseminen jatkuu.
Lisäks hän väittää rakastavansa mua ja sanoo usein että oon ainoo asia joka tekee sen elämästä elämisen arvosen. En jaksais uskoa tuommosta paskapuhetta näin varhasessa vaiheessa.
Välitän tästä tyypistä ihan törkeän paljon, mut mua alkaa ahistaa tuommonen käytös enkä tiiä mitä tässä nyt pitäis tehä ku sana ei näytä menevän perille. Voiko tämmönen ''suhde'' johtaa mihinkään hyvään?
Pahottelen sekavaa tekstiä, mun aivot ei oikeen osaa kirjottaa tätä juttua sanoiks mut kiitos jos edes yritit ymmärtää : D
Vastaukset 24
Vanhimmat
"run forrest run"
"Voiko tämmönen ''suhde'' johtaa mihinkään hyvään? "
ei, väkivalta kuuluu tuollaisten ihmisten parisuhdekäytökseen
emmä nyt väkivaltaa lähtis kuitenkaan veikkaamaan
yleensä kun se kuuluu tuohon yliampuvaan mustasukkaisuuteen, kun toista ei saada muuten kontrolloitua niin sitten tehdään se väkivalloin
Mä lähtisin. Väkivalta ei vain ole tullut esiin vielä.
Tuolle ihmislajille on tyypillistä pahentaan käyttäytymistään pikku hiljaa. KOSKAAN, siis EI KOSKAAN se vähene.
Jos tilanne jo nyt ahdistaa, myöhemmin se ahdistaa vielä enemmän.
Jos ihminen sanoo todella nopeasti rakastavansa, haluaa edetä nopeasti ja pommittaa viesteillä, joihin odotetaan vastausta pian tai suututaan... juokse. Itse en nuorena tyttönä osannut varoa riittävästi. Pikku hiljaa tilanne paheni siihen, että
- en saa meikata
- en saa pitää normaaleja vaatteita yllä (tavalliset farkut olivat liian seksikkäät, pue säkki)
- kaupassa käynti ei voi kestää viittä minuuttia normaalia pidempään tai olen ollut vieraiden miesten kanssa
- kuukautisten aikana piti miehelle antaa kakkosreikää; sen ei mitään väliä, vaikka itkin kivusta, enkä halunnut (käytännössä raiskaus)
- jne.
Lähdin lopullisesti, kun mies runttasi minut seinää vasten. Nyrkki ei ehtinyt puhua.
Lähde pois nyt. Tuosta suhteesta ei seuraa mitään tervettä.
Saattaa pettää itse, siksi vahtii sinua ja puhuu pskaa.
Pakene kun vielä ehdit. Oikeasti.
Joo, ei kuulosta hyvältä. Haluatko elää jatkuvassa kontrollissa? No, et. Lopeta siis seurustelu, ennen kuin menee liian vaikeeksi
Ahdisti jo pelkästään lukea tekstisi, joten sinuna ehkä ottaisin etäisyyttä enemmänkin... Ei tuollainen kontrollointi ole normaalia suhteen missään vaiheessa ja tuskin tulee muuttumaan, jos mies jo nyt on noin omistushaluinen.
Joo, mokkeri on oikeassa siinä, että sairaanloisen mustasukkaiset osoittautuvat myös väkivaltaisiksi: et usko sitä, koska et itse ole, etkä näköjään tärmännyt oikeasti ihmisiin jotka muuttuvat, ovat sairaita ja pystyvät tekoihin, mitä heidän naamastaan ei näy, mutta fakta on se, että tuollainen tyyppi on sairaanloisen mustasukkainen, ei rakasta sinua vaan roikkuu jo nyt, muuttuu pahemmaksi eikä paremmaksi ja seksi voi olla hyvää, mutta älä sotke sitä rakkauteen.
Hän kyttää, vahtii ja sekoilee, enemmän ja enemmän ja koska kyse on sairaudesta, siinä on muutamia tosiasioita:
Hän ei prane itsestään, vaan tarvitsee pitkäaikaista terapiaa, ja silloin EHKÄ oppii hallitsemaan itseään paremmin. Tosin hänen täytyisi itse sitä haluta ja hän tuskin haluaa.
Hän ei parane vaan pahenee suhteen myötä, koko ajan.
Tuo on jo henkistä väkivaltaa, se tulee pahenemaan ja usein myös lopulta muuttuu fyysiseksi. Sairaanloiset saattaa myös muuttua ihan toisiksi ihmisiksi kun vainoharha saa vallan. Et vain ole nähnyt häntä vielä pahimmillaan.
Tuommoinen ei ole mitenkään tervettä eikä normaalia.
Sanasi ei tule iknä menemään perille, hän ei ole normaali vaan pakkomielteinen. Hän saattaa myös seurata sinua ja kytätä sinua suhteen jälkeen, kauan. Mitä nopeammin lopetat suhteen, sitä vähemmälle se jää. Mutta kun lopetat suhteen normaalit säännöt eivät päde: kaikki huomio on huomiota. Eli, hän soittelee, älä vastaa tai annat luuloja. Hän seuraa sinua tapahtumiin, älä pelkää, älä vastaa, älä puhu, anna hänen mennä. Älä lässytä, älä roikuta. Hän yrittää saada sinuun yhteyttä: älä ole väleissä. Erotessa anna hänelle vaikka lyömättömän linjan osoite, sano suoraan että hän on sairas ja jos hän aikoo ikinä saada suhdetta, hänen täytyy parantua ja sitten katoa hänen elämästään.
ÄLÄ MILLOINKAAN laita välejä poikki kahdestaan: silloin usein lähtee henki. Ei tuossa vaiheessa kun hän ei osoita vielä muita väkivallan merkkejä, mutta riski on jo olemassa ja todellinen.
Älä kuvittele sairaanloisen maailman olevan samanlainen kun terveen.
Lisäksi, nyt et halua myöntää tosiasioita. Ehkä et usko, kun itse et ole semmoinen, etkä haluakaan tietää. Ehkä pidät nolona että ihastuit häneen, mutta muista ettei se ole sinun vikasi: sairaissakin on aluksi ihan ihania tyyppejä eikä kaikki ole pahaa. Mutta riittävästi on.
Ehkä imartelee jonkun pakkomielelle, mutta se on sairaus eikä sinun hurmaavuuttasi: hän ei ole Sinussa niin kiinni vaan ikävä kyllä, kenessä tahansa. Älä ole huiputettavissa: sinä olet vain saatavilla.
Joku osa hänessä välittää toki sinusta ja tunne on osittain aitokin, mutta kai terveenä ymmärrät itsekin, ettei toista edes tunne noin lyhyessä ajassa joten miten voisi rakastaa noin, ja rakkaus ei ole toisen jatkuvaa kyttäämisstä jne. myönnä siis, että suhteenne on unelma mitä ei ole olemassa, rakkautta ei ole ja sinä löit nyt kirveesi kiveen.
(Mikäli huomaat imartelun tarpeen ja vaikutuksen olevan itselläsi liikaa, hoivaviettisi saavan voiton tms. niin hakeudu itse ennemmin terapiaan. Tuommoisten ihmisten kanssa ei jää suhteeseen itse terveet ihmiset, läheisriippuvaiset yms. nyt jää kenen tahansa kanssa)
Jokaisella pitää olla omat syynsä elää, hän käytännössä kiristää sinua nyt jo itsemurhalla tai sen pelolla "olet ainoa syyni elää" = tapan itseni jos lähdet. Olet todella sairaan suhteen äärellä. Miksi sinä kahden viikon jälkeen olisit se ainoa syy, hyvinpä se on näyttänyt tohonkin saakka pääsevän.
Tuommoiset vammat on syntyneet jo aikaa sitten. Et voi hänen terapeuttinsa olla etkä häntä parantaa, hänellä on niin syviä vammoja, että hän tarvitsisi ammattiapua, ja itseasiassa, hänen pitäisi etsiä itsensä ja olla yksin, löytää oma identiteettinsä (eikä varastaa sitä muilta), syynsä ja maailmansa, käydä pitkään (vuosia) terapiassa, ja sitten vasta rakennella suhdetta.
Voit välittää hänestä paljon, mutta itsestäsi sinun pitää välittää vielä enemmän.
Ole realisti. Ei seuraa mitään hyvää.
Sinua on varoitettu. Päätä mitä päätät, mutta päätä se realistisesti ja laita rajat, minne asti kestät.
Juuri näin. Kaikki yllä kirjoitettu on totta.
Olisin kyllä hyvin varovainen. Toisen menojen tarkka vahtiminen ei vain kertakaikkisesti ole tervettä, ja se tavallinen tarina on, että tilanne ei mene parempaan suuntaan.
Missään tapauksessa ei kannata mennä mukaan mustasukkaisen käyttäytymiseen eli esimerkiksi ryhtyä raportoimaan menojaan yltiötarkasti. Harvoin mikään riittää.
Lisäksi mustasukkaisuuden voi parantaa vain henkilö itse omasta halustaan - älä missään tapauksessa lähde siihen, että pyrkisit omalla käyttäytymiselläsi "parantamaan" häntä. Normaalisti voi tietysti kertoa, missä on ja kenen kanssa, mutta pidä rajasi siinä, missä määrin suostut vahdittavaksi.
"Ilmotan aina mun menoistani ja seurastani hänelle mut silti tuo häiritseminen jatkuu."
Miksi? Olette seurustelleet vasta muutaman viikon, ja vaikka olisitte olleet yhdessä monta vuotta, kaikista toimistaan ei tarvitse raportoida. Sairaalloisen mustasukkaiselle ja kontrolloivalle ihmiselle ei jossain vaiheessa enää riitä oma ilmoitus, vaan vaaditaan todisteita ja kytätään silti. Pikku hiljaa saatat ajautua uskomaan, että se on sen arvoista tai normaalia.
Nimimerkki Tiedät kyllä... kirjoitti asiaa.
Tyyppi kuvittelee omistavansa sinut ! Ajatuksesi, tekemisesi, ihan kaikki. Sairaanloisen omistushaluinen ja mustasukkainen - mieti oikeasti, että kun tilanne on tuo parin viikon seurustelun jälkeen, mitä se sitten tulee olemaan jatkossa?!?!?!
Lisäksi tuo, että sanoo rakastavansa ja että olet ainoa, joka tekee elämästä elämisen arvoista... APUA! Kahden viikon jälkeen...!!! Parasta hankkiutua eroon ko tyypistä mahd nopeasti - ehtii varmaan siltikin uhkailemaan itsarilla ym, jos jätät hänet.
haha
Kokeile että kysyt missä hän on. Mua ainakin ärsyttää ihmiset jotka kyselee helvetisti kysymyksiä puhelimessa, mutteivät itse kerro mitään.
Tarkkailepa asiaa niin huomaat, eka kysymys puhelimessa on monesti "missä olet mitä teet kenen kanssa"..Miksei sano sitä asiaa, mitä oli soittamassa..vaan ensin pitää tilittää oma elämä, hyvässä lykyssä toinen silti vaan sanoo "jaa ei sit mitään, aattelin vaan" ja sillä selvä. Hohhoijaa.
Voi sinua, melkoisen riippakiven olet saanut vaivoiksesi!
Itsekin olen joskus ihmetellyt vastaavanlaisia suhteenalkuja, että mikä siinä on että ihan normaalilla älyllä varustettu mies ei tunnu ymmärtävän suoraa puhetta eikä omaa mitään tajua sosiaalisista tavoista. Tuntuu että mitään oikeaa keskusteluyhteyttä ei synny.
Se on ilmeisesti joku pakkomielle ja sairaus siellä taustalla joka tekee sen että ihminen ei enää välitä vaikka käyttäytyisi ihan idioottimaisesti. Tuskin se kellekään kaverilleenkaan soittaa noin paljon jos kaveri ei vastaa puhelimeen? Vai onko sillä ketään kavereita? Muutkin sosiaaliset suhteet olleet ehkä vaikeita ja kaverit kaikonneet? Nyt olet vain sinä jäljellä jota saa pompottaa.
Luota vaistoosi!
Jos sua adistaa jo nyt miehen käytös niin mitenkähän on vaikka vuoden päästä. Älä jää odottamaan ja katsomaan mihin tuollainen voi johtaa. Ei se mihinkään hyvään johda.
Parempi lopettaa suhde heti alkuunsa kun mitään pahaa ei ole vielä tapahtunut. Noin mustasukkainen ja kontrolloiva tyyppi turvautuu jossain vaiheessa järeämpiin keinoihin pitääkseen sinut kurissa. Se on valitettavasti totta.
Jos nyt tehdään oletus että päättäisin suhteen tähän, mitä ihmettä mä voisin sanoa sille miehelle? Että mulla ei oo tunteita sitä kohtaan? Se huomaa samantien että valehtelen. Että musta tuntuu että se on joku psykopaatti? (:D:D) Eiköhän se saa mut ylipuhuttua siitä luulosta. MITÄ MÄ VOIN SILLE SANOA? Ja miten voin lopettaa suhteen jos en sitä ite halua?
kirjoita sähköposti tai kirje jossa selität kaiken. tämän jälkeen et enää vastaa mihinkään yhteydenottoihin
Itsehän sinä päätät lopetatko suhteen vai jatkatko sitä.
Kukaan muu ei voi päättää puolestasi.
Jos päätät jatkaa niin sinua on ainakin varoitettu. Olisipa minuakin kun aikoinaan menin tuollaisen miehen kanssa naimisiin ja lapsikin tuli. En osannut millään tavalla varautua siihen paskaan jota sain kokea.
Onneksi se kaikki on jo taakse jäänyttä.
Vaikka eipä ihminen usko varoituksia. Itse pitää kokeilla ja ottaa turpaan ennen kuin uskoo. Minulle naapuri sanoi, että hän olisi halunnut varoittaa, mutta et olisi uskonut. En olisikaan. Olisin suuttunut.
Näin toimii ihminen.
Musta tuo tuntuu jotenkin tosi julmalta? ''Hei meidän juttu on ohi, välität ihan liikaa. Älä pliis tapa itseäsi. Hyvästi''
julmaa on vain ainoastaan se, miten hän sinua kohtelee ja tulee kohtelemaan
Sano että olet väsynyt pompottamiseen ja vahtaamiseen. Haluat parisuhteen johon kuuluu molemminpuolinen luottamus, mikään sen vähempi ei käy.
Loppujen lopuksi on ihan sama mitä sanot, se väittää vastaan joka asiaan joka tapauksessa ja puolustelee käytöstään (liiallisella rakastamisella, syyttelemällä että itse ilmoittelet huonosti menoistasi ja aiheutat mustasukkaisuuden jne. jne.).
Pääasia että pääset irti suhteesta joka on heti alusta pitäen hankala ja toimimaton.
Ei tarvitse selitellä, jos pistää poikki.
Jos haluaa selittää, niin "meidän juttu ei vain toimi" kelpaa.
Jos vaatii selityksiä, miksi ei toimi voi sanoa, ettet halua enää keskustella.
Aiemmat kirjoittajat ovat valitettavasti oikeassa. Tilanne pahenee aivan varmasti.
Helvetti on irti siinä vaiheessa, kun hän saa sidotuksi sinut naimisiin menolla tai raskaudella. Silloin alkaa fyysinen väkivalta.
En kirjoita millään pahalla, mutta suojele itseäsi.
Ps. Oletko kysynyt miksi hän soittaa tai haluaa tietää asioitasi. Aloita, vaikka siitä, ja katso mitä hän vastaa. Eikö ahdistakin vielä enemmän.