Olen ollut vasta vähän aikaa vakavassa suhteessa nuoren miehen kanssa, joka haaveilee rekkamiehen töistä, kunhan tammikuussa pääsee armeijasta. Itseäni ei kauheasti innosta ajatus, että joutuisin edelleen olemaan erossa poikaystävästäni pitkiä aikoja, kun hän ajaisi tuolla ympäriinsä, kun nyt hänen armeijansa aikana erossa oleminenkin on yhtä tuskaa.
Hän on kyllä luvannut harkita asiaa, jos vielä tammikuussa olemme yhdessä, kun ei häntäkään huvittaisi olla minusta erossa pitkiä aikoja. Toisaalta hän on unelmoinut ammatista ihan pikkupojasta asti, joten minusta tuntuu toisaalta pahalta, jos hän ei pääse tekemään mistä on aina haaveillut.
Kysynkin nyt teiltä joilla on kokemusta asiasta (ja onhan muissakin ammattikunnissa tilanteita, että joutuu kumppanista olemaan erossa, en sitä kiellä), että miltä tuntuu, kun mies on jatkuvasti tien päällä? Ja saavathan tietysti myös itse rekkamiehetkin vastata =)
Hän on kyllä luvannut harkita asiaa, jos vielä tammikuussa olemme yhdessä, kun ei häntäkään huvittaisi olla minusta erossa pitkiä aikoja. Toisaalta hän on unelmoinut ammatista ihan pikkupojasta asti, joten minusta tuntuu toisaalta pahalta, jos hän ei pääse tekemään mistä on aina haaveillut.
Kysynkin nyt teiltä joilla on kokemusta asiasta (ja onhan muissakin ammattikunnissa tilanteita, että joutuu kumppanista olemaan erossa, en sitä kiellä), että miltä tuntuu, kun mies on jatkuvasti tien päällä? Ja saavathan tietysti myös itse rekkamiehetkin vastata =)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Saattaa olla että pidemmän päälle ne yhteiset hetket ovat niin arvokkaita että turhaan riitelyyn ei ainakaan kannata haaskata aikaa. Kun ollaan kokoajan nokatusten tulee melkein päivittäin tilanteita että joku asia suututtaa ja erimielisyyksiä syntyy. Koeta sopeutua ajatukseen, se on ystäväsi unelma ja taas toisaalta eihän minkään tarvitse olla lopullista. Jos ei toimi, voi kokeilla jotain muuta.
Ei kaikki työ aina ole sitä että pitää koko viikon olla poissa, itse ajan säiliöautoa vähän pidempiäkin matkoja.
Meillä on ajot järjestelty siten että työvuoron jälkeen pääsee kotiin.
Vaikka nyt viikon tai kahden ero tekee kipeää, niin tulevaisuudessa asia ei tule olemaan näin. Siinä vaiheessa kun suhde arkipäiväistyy, on vain hyväksi jos toista ei joudu katselemaan päivästä toiseen. Tietysti liika on liikaa ja jossain se jatkuva erossa olemisenkin raja menee.
Itse elän arkipäiväistyneessä suhteessa. En väitä etteikö suhteemme olisi onnellinen, mutta jos tarve vaatisi voisin vaikka heti aloittaa työt, jotka vaatisivat erossa olemista. Näin ollen kyllästymis- ja ärsyyntymistunteet pienenisivät huomattavasti. No omat ongelmat siinäkin eteen tulisi, kuten että lasten ja talouden hoito voisivat käydä puolisolleni aika raskaaksi.
Se on ihan mukavaa, saapahan omaakin aikaa, eikä toisen naama pääse kyllästyttämään. Sitten kun ollaan yhdessä niin ollaan sitä täyspainoisesti. Sanoisinkin, että arki ei tämmöisessä avioliitossa astu kuvaan niin nopeasti. Suosittelen.
Jokaisessa suhteessa voi tulla vastaavia tilanteita, että toisen työ, ura tai vakavat harrastukset alkavat yllättäen vaatia matkustelua. Ei sille mitään voi ja uskon, että suhteenne toimii pidemmällä aikavälillä mainiosti, kun molemmat saavat viettää omaakin aikaa. Kuten tuossa jo sanottiinkin, molemmat osaavat sitten enemmän arvostaa yhteistä laatuaikaa. Ei kannata asettua toisen unelman tielle, siinä olet aivan oikeassa. Ajattele asiaa niin, että sinullakin on vapaammat mahdollisuudet toteuttaa itseäsi työn tai harrastusten puitteissa. Kyllä te kuitenkin saatte tarpeeksi viettää aikaanne yhdessä, vaikka se alussa ei siltä tuntuisikaan.
Ei kaikki rekkamiehet tee pitkiä reissuja ja ole pitkiä aikoja poissa kotoa. Sehän riippuu ihan millaisia ajoja tekee!
Oma mieheni on pääsääntöisesti joka toinen päivä töissä, joka toinen vapaalla. Työpäivän pituus on tosin 20 tuntia. Viikonloput on aina vapaita joten kyllä meillä löytyy paljon yhteistä aikaa viikolla ja viikonloppuna. Myös veljeni ajaa rekkaa, samoin mieheni veli, isäni ja siskon mies ja heillä on ihan "normaali" päivätyö.
Älä turhaan kammoksu rekkamiehen ammattia ollenkaan :)
Itse olen jo useita vuosia ollut vakavassa suhteessa rekkakuskin kanssa ja olen tyytyväinen elämääni. Mieheni ajaa ympäri suomen ja viikonloppuisin on kotona. Yhteinen aika on sitten sitä laatuaikaa eikä erossa oleminen tunnu pahalta kun yleensä kuitenkin kyseessä on vain viikko. Kuten monista vastauksista käy ilmi, myös minä olen sitä mieltä että erossaoleminen on vain hyvä asia. On myös sitä tärkeää omaa aikaa eikä toinen ole jatkuvasti selän takana nyhjäämässä..=)
Tottahan kaikki riippuu ihmisen luonteesta. Jotkut eivät kestä edes päivän erossaoloa..Mutta kännykäthän on keksitty joten käyttäkäämme niitä..=)ja mikäs estää sinua lähtemästä joskus poikaystäväsi mukaan! Itse olen kulkenut mieheni mukana paljonkin.