Minä olen pettänyt puolisoani ja olen siitä todella pahoillani. Hävettää, v*tuttaa ja kaduttaa suuresti. Tästä on aikaa muutama vuosi ja puolisoni ei tiedä asiasta mitään eikä saakaan tietää. Mutta minä tiedän ja se ei unohdu! Minulla ei olisi ollut mitään pienintäkään syytä pettää. En ollut humalassakaan. Puolisoni on todella kaunis ja kaikin puolin miellyttävä ihminen mutta lankesin erääseen viettelijättäreen. Toki minussa vika myös kun kerran lähdin edes mukaan tuollaiseen. Pohjimmiltani minä olen kuitenkin aika naisiinmenevää sorttia, sillä se ominaisuus tulee suvusta. Kaikki meidän suvun miehet on sellaisia ja muun muassa oma isänikin on pettänyt aikoinaan äitiäni. Minä menen liian helposti flirttailuun mukaan. Tosin nykyään olen alkanut olla välinpitämättömämpi sen asian suhteen. Kuten tässä muutama viikko sitten eräs nuori nainen alkoi kanssani keskustelemaan kaupassa. Hänen eleensä koin flirttailuksi, joten ilmoitin että minulla on nyt vähän kiire, toivotin hyvää päivänjatkoa ja lähdin menemään. En pidä itseäni mitenkään komeana mutta kuitenkin massasta poikkeavana yksilönä. Minulla on omasta mielestäni ihan hyvä kroppa ja olen ihan ok näköinen mutta en mielestäni mitenkään mielettömän komea. Olen kuitenkin puhelias ja kanssani on aika helppo keskustella aiheesta kuin aiheesta. En ole niin sanotusti luotaantyöntävä.
Olen ollut yhdessä puolisoni kanssa lähes 20 vuotta! Rakastan häntä todella paljon. Enemmän kuin mitään muuta ja siksi minua niin p*rkeleesti hävettääkin että olen noin sikamaisen tempun tehnyt! En enää koskaan tule tekemään mitään sellaista vaikka tulisi millainen tilaisuus tahansa! Olen sika ja vihaan itseäni tuon tempun vuoksi. Salaa olen ihan itkenytkin omaa sikamaisuuttani ja sitä häpeää mikä kulkee nyt mukanani koko loppuelämäni. Sitten kun aika minusta jättää niin toivottavasti se tulee olemaan kivuliasta kärsimystä. Olen sen ansainnut!
Eli ihan vinkiksi muille, että älkää pettäkö puolisoanne! Se on huonoin ajatus mitä ikinä voi mieelen tulla. :(
Olen ollut yhdessä puolisoni kanssa lähes 20 vuotta! Rakastan häntä todella paljon. Enemmän kuin mitään muuta ja siksi minua niin p*rkeleesti hävettääkin että olen noin sikamaisen tempun tehnyt! En enää koskaan tule tekemään mitään sellaista vaikka tulisi millainen tilaisuus tahansa! Olen sika ja vihaan itseäni tuon tempun vuoksi. Salaa olen ihan itkenytkin omaa sikamaisuuttani ja sitä häpeää mikä kulkee nyt mukanani koko loppuelämäni. Sitten kun aika minusta jättää niin toivottavasti se tulee olemaan kivuliasta kärsimystä. Olen sen ansainnut!
Eli ihan vinkiksi muille, että älkää pettäkö puolisoanne! Se on huonoin ajatus mitä ikinä voi mieelen tulla. :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
niin sen haluan vielä lisätä, että tuo pettäminen ei siis tapahtunut vaan kerran vaan minulla oli pienimuotoinen suhde tuon toisen naisen kanssa.
Tehtyä et saa tekemättömäksi, koetatko jutullasi varoittaa muita jotka aikovat pettää, vai haluatko saada "synninpäästön"? Jos olet noin sosiaalinen ja helposti tutustuva, voit itse vaikuttaa asiaan olemalla hieman "virallisempi, viileämpi" esim. kaupan kassassa tai muissa tilanteissa joissa käytöksesi viestii ehkä joain muuta kuin itse haluatkaan. Silloin voi tulla väärinymmärryksiä jos annat niihin joko tarkoituksella tai tahtomattasi aihetta.
Ei pettäminen ole kyllä perinnöllistä, puhut aivan puppua! Se on tahtomista ja haluamista pettää, selkärangattomuutta ja puolison aliarioimista. Sinä itse päätät mitä teet, turha siihen on ottaa "lupaa" suvun rasitteesta. Naurattava väite. Jospa katsoisit peiliin ensin.
Minulta et saa sympatiaa "vuodatuksesi" kanssa, mutta onhan se hyvä että kadut tekoasi, mutta älä missään nimessä pahoita vaimosi mieltä kertomalla asiasta, jos et halua särkeä julmasti hänen sydäntään. Its eolet sotkusi aiheuttaut ja itse siitä kannat vastuusi.
Puhun omista kokemuksista, mikään ei satu niin paljon kuin se jos luottamus rikotaan, petetään, valehdellaan. se jättää ikuiset haavat sydämeen jotka ei koskaan umpeudu täysin.
Minulta saat sympatiaa. Hyvin harva pettää vain kerran,sitten ei jää siitä kiinni, silti yksinään katuu, itsetutkiskelee tekoaan ja lopulta ymmärtää oman väärän tekona suuruuden ja ennen kaikkea - oppii virheestään eikä petä toiste. Itsetutkiskelusi on kantanut harvinaista hedelmää, joten häpeän lisäksi, voit olla ylpeä itsestäsi. Pidä hyvää huolta vaimostasi, jos et enää kerro hänelle, voit korvata vääryytesi hänelle hänen tietämättään, salaisesti yksinäsi, olemalla hänelle päivittäin hyvä, hellä, rehellinen ja huomaavainen aviomies ja antamalla paljon rakkautta. Jakta näin 10v, sitten kerro vaimollesi ja takaan, saat anteeksi.
Toivottavasti puolisosi ei saa KOSKAAN tietää. Itse sain tietää alkuvuodesta mieheni suhteesta, jota en olisi ikinä uskonut. Se satutti NIIN syvältä ja romutti niin totaalisesti uskoni avioliittoomme ja toisen kunnioitukseen. Shokki, unettomuus, syömättömyys... Täydellinen elämän romutus hetkessä. Kaikki mihin olet uskonut, katoaa ja menettää merkityksensä. Tiedän ettei se tunnu niin pahalta sinulle, vaikkakin tunnut katuvan sitä todella, mutta toiselle se voi olla koko elämän romuttava kokemus. En pysty ajattelemaankaan että mieheni enää IKINÄ koskisi minuun saatika että eläisimme yhteistä elämää.
Olen mielestäni ihan kaunis, elämänmyönteinen ja iloinen pienen lapsen äiti, jolla oli täysi luottamus mieheen, jonka kanssa menin naimisiin. Oma mieheni katuu tekoaan, mutta en pysty vakuutteluista, teoista tai sanoista huolimatta luottamaan tippaakaan. Luottamus on se, josta en pääse yli enkä ympäri. Anteeksi pystyn ehkä joskus antamaan, mutta luottamustani hän ei enää käytä väärin...
Ap. älä vaan koskaan kerro vaimollesi salasuhteesta. Mutta jos tapahtuneesta on jo muutama vuosi, niin voisit jo jättää asian taaksesi. Näin tapahtui, mutta ei siitä nyt koko loppuelämää tarvitse tuskailla. Eikä varsinkaan toivoa itselleen lähdön hetkellä kärsimysten täyttämää loppua. Jotain rajaa itsensä ruoskimisellakin on. Ei tässä nyt ketään murhattu ole. Tai kai joku nyt ajattelee, että samaan verrattavaa pettäminen on..Näköjään olet itsellesi selvittänyt, että pettämistä ei enää ikinä. Katso siis eteenpäin äläkä taaksepäin. Kyllähän flirttailu kuuluu elämään, mutta mikäli olet itsestäsi epävarma, että se voisi johtaa muuhunkin niin vältettävähän sitä sitten on. Mutta miksi se nyt enää johtaisi enempään, kun olet oppiläksysi tehnyt?
Raamatu vastainen synti rikko ihmisen sisältäpäin, kuten aviorikos yms ja ne voi saada anteeksi vain sovituksen kautta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa.
Tässä linkissä ohjeet kuinka sen voi tehdä.
www.kolumbus.fi/pentti.toikkanen