Parisuhteessa siis.
Mietin eka, että oisin kirjottanu tästä aiheesta mun blogiin mutta päätinkin sitten että en niin tee, vaan puran tälleen yleisesti tämmöselle keskustelupalstalle.
Se miksi mä ees haluun purkaa nii kai sen takia että mulla on jotenkin tosi vaikee tämän jutun takia olla ja toivon että te pystysitte jotenkin helpottamaan mun oloa.
Mä oon siis 18-vuotias ja ihastunut 29-vuotiaaseen mieheen. Se on kohta 30. Mä olin jo ihastunu siihen sillon kun se oli 19-20 ja nuori ja söpö ja mukava ja kaikkea. Minä ite tietysti olin vasta sillon 8-9 vuotias tyttö ja ei se ollu muuta kun haaveilua, josta en ikinä tietenkään sille pojalle kertonu.
Mä aattelin sillon mielessäni näin " Sitten kun mä tuun teini-ikään ja oon isompi ja rupeen olee nuori, kaunis nainen, niin sit mulla on mahkut (mahdollisuudet) ja mä isken tuon miehen. "
En tiiä onko ihan normaalia toikaan että 8-9vuotias noin mielessään ajatteli, mut niin mä kuitenkin ajattelin...
Mulla on tuo perhe-elämä ollu aina vähän epätasapainosta ja sitten mulla oli koulussa kanssa aikoinaan vähän ongelmia ja mun mielenterveys ei oo ihan tasapainonen, että emmä tiiä vaikuttaako sitten enemmän kanssa tähän mun suhtautumiseen ja ajatuksiin kun luet tätä tekstiä eteenpäin.
Mä vietin ylä-aste ikäsenä aika villiä elämää. Oli bailuja ja kaikkea. Sit mulla oli hirvee esittäminen päällä, siis piti ulkonäöllisesti näyttää vanhemmalta ja kypsältä ja henkisesti piti pyrkii olemaan mahdollisimman kypsä ja sit iskee niitä vanhempia miehiä koska koin kiinostusta niitä kohtaan... Mutta mä otin tuosta ulkonäöstä ja siitä että miten olla henkisesti mahdollisimman kypsä niin aivan hirveästi painetta ja sitten kun mulla oli vielä kotonakin ongelmia samoin koulussa niin levis se homma käsiin ja päätty hermoromahdukseen.
Eli vois ehkä kuvailla näin " liian pieni tyttö, laitto liian isot saappaat jalkaan "
Sitten kun mä aloin toipumaan tuosta hermoromahduksesta vähitellen, mistä toivutaan edelleen, niin vannoin itelleni: ETTEN MÄ ENÄÄ IKINÄ ESITÄ MITÄÄN, vaan oon aidosti oma itteni, jotta mä jaksan ja voin mahdollisimman hyvin.
No mieli ja olo lähti taas nousuun.
Sitten tapasin 17-vuotiaana yhden 28-vuotiaan miehen. No uskalluin olemaan hänelle ihan oma itteni ja aattelin jo et tälläsenä mä kelpaan. Mies anto myös niin ymmärtää ja kehui mua kuinka mä kuulostan joltakin 23-24vuotiaalta ja sitten vetäskin maton jalkojen alta kun mä luotin siihen ja jauho koko ajan seläntakana kuinka sitä ei kiinosta puhua mun kanssa, koska mä oon niin puhelias ja kai mun jututkin oli välillä niin lapsellisia sen mielestä sitten ja anto kyllä täysillä ymmärtää että ois musta kiinostunut ja jopa halus seksiä mun kanssa.
Tuossa vaiheessa mun maailma romahti taas kerran ja aloin ottaa paineita siitä että en kelpaa omana ittenäni, mikä on vienyt mut tänä päivänä siihen pisteeseen.....
Että jos joku tuon ikänen mitä mie tuossa noista herroista ylempänä puhun, niin en osaa olla enää oma itteni. Et esimerkiks pelkään nauraa ja pidättelen mun naurua, en uskalla olla vapautunu, koska mä pelkään että jos nauran ihan jollekin typerille jutuille... niin mies kattoo mua sen jälkeen tyhmästi ja pitää outona ja lapsellisena. ja niin edelleen.
Mä en tiedä sitten että onko 80-85 syntyneiden nuoruus ollu jotenkin tosi erillainen mitä 95 syntyneiden, et ollaanko me sen takia ihan eri maailmoista?
Vai ollaanko samoista, mutta he eivät enää vaan ole silleen samalla tavalla nuoria kuin minä?
Vai kuvittelenko minä vaan omassa päässäni tämän kaiken paskan?
Mä tykkään edelleen vanhemmista miehistä ja haluaisin yrittää parisuhdetta tuon yhden kanssa. Mutta entä jos mä taas omana ittenäni nolaan jotenkin itteni ja saan siltä vanhemmalta ukolta varpailleni, ettei mun oma viehätys voima riitäkkään?
Toisaalta mä pelkään myös miehen vanhenemista ihan kauheesti ja haluaisin elää hänen kanssaan vielä nuoruutta, kun ollaan molemmat nuoria. Älkääkä käsittäkö väärin, mä rakastaisin sitä miestä ihan kauheesti sillonkin kun hän on vanhempi ja ulkokuori alkaa rapistua ja eihän se automaattisesti sitä sano että vanhemmasta miehestä pitäisi tulla jotenkin "ällöttävä"... vaan onhan tauski peltonenkin hyvännäkönen vaikka se on jo 50! niin yksilöllistä tuo vanheneminenkin ja kun itsestään pitää huolen voi monella tavalla siihenkin vaikuttaa. Nuorenakin tahtoisin perheen, joskus 20-30v, joten siinäkään suhteessa ei olisi ongelmaa olla vanhemman miehen kanssa.
Mutta silti mulla on jotenkin tuhansia solmuja tän asian kanssa omassa päässä. Auttakaa!
Mietin eka, että oisin kirjottanu tästä aiheesta mun blogiin mutta päätinkin sitten että en niin tee, vaan puran tälleen yleisesti tämmöselle keskustelupalstalle.
Se miksi mä ees haluun purkaa nii kai sen takia että mulla on jotenkin tosi vaikee tämän jutun takia olla ja toivon että te pystysitte jotenkin helpottamaan mun oloa.
Mä oon siis 18-vuotias ja ihastunut 29-vuotiaaseen mieheen. Se on kohta 30. Mä olin jo ihastunu siihen sillon kun se oli 19-20 ja nuori ja söpö ja mukava ja kaikkea. Minä ite tietysti olin vasta sillon 8-9 vuotias tyttö ja ei se ollu muuta kun haaveilua, josta en ikinä tietenkään sille pojalle kertonu.
Mä aattelin sillon mielessäni näin " Sitten kun mä tuun teini-ikään ja oon isompi ja rupeen olee nuori, kaunis nainen, niin sit mulla on mahkut (mahdollisuudet) ja mä isken tuon miehen. "
En tiiä onko ihan normaalia toikaan että 8-9vuotias noin mielessään ajatteli, mut niin mä kuitenkin ajattelin...
Mulla on tuo perhe-elämä ollu aina vähän epätasapainosta ja sitten mulla oli koulussa kanssa aikoinaan vähän ongelmia ja mun mielenterveys ei oo ihan tasapainonen, että emmä tiiä vaikuttaako sitten enemmän kanssa tähän mun suhtautumiseen ja ajatuksiin kun luet tätä tekstiä eteenpäin.
Mä vietin ylä-aste ikäsenä aika villiä elämää. Oli bailuja ja kaikkea. Sit mulla oli hirvee esittäminen päällä, siis piti ulkonäöllisesti näyttää vanhemmalta ja kypsältä ja henkisesti piti pyrkii olemaan mahdollisimman kypsä ja sit iskee niitä vanhempia miehiä koska koin kiinostusta niitä kohtaan... Mutta mä otin tuosta ulkonäöstä ja siitä että miten olla henkisesti mahdollisimman kypsä niin aivan hirveästi painetta ja sitten kun mulla oli vielä kotonakin ongelmia samoin koulussa niin levis se homma käsiin ja päätty hermoromahdukseen.
Eli vois ehkä kuvailla näin " liian pieni tyttö, laitto liian isot saappaat jalkaan "
Sitten kun mä aloin toipumaan tuosta hermoromahduksesta vähitellen, mistä toivutaan edelleen, niin vannoin itelleni: ETTEN MÄ ENÄÄ IKINÄ ESITÄ MITÄÄN, vaan oon aidosti oma itteni, jotta mä jaksan ja voin mahdollisimman hyvin.
No mieli ja olo lähti taas nousuun.
Sitten tapasin 17-vuotiaana yhden 28-vuotiaan miehen. No uskalluin olemaan hänelle ihan oma itteni ja aattelin jo et tälläsenä mä kelpaan. Mies anto myös niin ymmärtää ja kehui mua kuinka mä kuulostan joltakin 23-24vuotiaalta ja sitten vetäskin maton jalkojen alta kun mä luotin siihen ja jauho koko ajan seläntakana kuinka sitä ei kiinosta puhua mun kanssa, koska mä oon niin puhelias ja kai mun jututkin oli välillä niin lapsellisia sen mielestä sitten ja anto kyllä täysillä ymmärtää että ois musta kiinostunut ja jopa halus seksiä mun kanssa.
Tuossa vaiheessa mun maailma romahti taas kerran ja aloin ottaa paineita siitä että en kelpaa omana ittenäni, mikä on vienyt mut tänä päivänä siihen pisteeseen.....
Että jos joku tuon ikänen mitä mie tuossa noista herroista ylempänä puhun, niin en osaa olla enää oma itteni. Et esimerkiks pelkään nauraa ja pidättelen mun naurua, en uskalla olla vapautunu, koska mä pelkään että jos nauran ihan jollekin typerille jutuille... niin mies kattoo mua sen jälkeen tyhmästi ja pitää outona ja lapsellisena. ja niin edelleen.
Mä en tiedä sitten että onko 80-85 syntyneiden nuoruus ollu jotenkin tosi erillainen mitä 95 syntyneiden, et ollaanko me sen takia ihan eri maailmoista?
Vai ollaanko samoista, mutta he eivät enää vaan ole silleen samalla tavalla nuoria kuin minä?
Vai kuvittelenko minä vaan omassa päässäni tämän kaiken paskan?
Mä tykkään edelleen vanhemmista miehistä ja haluaisin yrittää parisuhdetta tuon yhden kanssa. Mutta entä jos mä taas omana ittenäni nolaan jotenkin itteni ja saan siltä vanhemmalta ukolta varpailleni, ettei mun oma viehätys voima riitäkkään?
Toisaalta mä pelkään myös miehen vanhenemista ihan kauheesti ja haluaisin elää hänen kanssaan vielä nuoruutta, kun ollaan molemmat nuoria. Älkääkä käsittäkö väärin, mä rakastaisin sitä miestä ihan kauheesti sillonkin kun hän on vanhempi ja ulkokuori alkaa rapistua ja eihän se automaattisesti sitä sano että vanhemmasta miehestä pitäisi tulla jotenkin "ällöttävä"... vaan onhan tauski peltonenkin hyvännäkönen vaikka se on jo 50! niin yksilöllistä tuo vanheneminenkin ja kun itsestään pitää huolen voi monella tavalla siihenkin vaikuttaa. Nuorenakin tahtoisin perheen, joskus 20-30v, joten siinäkään suhteessa ei olisi ongelmaa olla vanhemman miehen kanssa.
Mutta silti mulla on jotenkin tuhansia solmuja tän asian kanssa omassa päässä. Auttakaa!
Vastaukset 497
Vanhimmat
Sun pitää olla sellainen kuin olet. Ja 30 vuotias mies ei halua susta kuin panoseuraa
Itse olen vasta 18-vuotias ja fantasioin aiemmin vanhemmista naisista. Nyt olen toteuttanut fantasioita, tuo http://www.treffihaku.net on kyllä melkonen puumanaisten paikka. Sieltä olen itselleni kumppaniksi ettinyt toisinaan jopa 50-vuotiaita. Julkisilla paikoilla en luonnollisesti kehtaa kulkea vanhojen kanssa, mutta sänkypuolella on kiva piriste.
Itte kans pidän puumista ja sitähän yleisesti pidetään outona jos nuori mies tykkää huomattavasti vanhemmasta. Sitten kun taas nuori nainen pitää vanhemmasta miehestä se on ok. Kuten presidentti Niinistön kohdalla.
4-kymppisenä miehenä en etsi panoseuraa ja kelpuuttaisin 2-kymppisen naisen siinä missä muunkin ikäiset.
Tärkeintä on luonne ja se,että miten viihdytään yhdessä.Yhteiset kiinnostuksen kohteet,harrastukset jne..
Nuoremmilla on elämäniloa,mikä tuntuu katoavan monelta naiselta 3-kympin jälkeen.
Toki myös monilta miehiltä.
Mutta meitä poikkeuksia on ja ilman sitä toista puoliskoa.
Vielä.
Etkö kehtaa kulkea edes äitisi kanssa julkisilla paikoilla? Luulevat vielä puumaksi. :D
Heitin jäkättäjä-l ä s k i p e r s e 40v. vaimon pihalle ja pokasin 27v. mukavan ja hoikan naisen tilalle, enkä totisesti oo katunu! lapsi syntyy syksyllä. ite 42v.
Haha, pennun sit väännät tän uudenkin kanssa heti ja arvaa onko se kohta ihan samanlainen läskiperse??!! Itepähän kätes taas paskaan lykkäät ja teet kakaroita!
Se voi tuo nuori eukko ottaa ja lähteä lapsensa kanssa ja sitten sulle jää jäljelle vain ruokkomaksut.
Saleelle:
Itse olen naimisissa 20 vuotta nuoremman miehen kanssa ja ollaan oltu jo yhdessä 20 vuotta! Eikä kaduta, mut me ollaankin "nätti" pari ikäerosta huolimatta ;)
Puuma naisia ei voita mikään nuorempi likan hupakko, Puumissa on tyyliä ja karismaa ja ne osaa olla hotteja!!!!!!!!!!!!!!!!!! Yeah!!!!!!!!!!!!!!!
Minä olen aina luullut että tuo treffihaku on joku maksullinen huijaussivusto. Puumanaisista olen minäkin kiinnostunut mutta kovin tuntuu olevan vaikeaa löytää näitä "puumia".
Vai haluaa se 30v mies vain pano seuraa. älä yleistä. itse olin aikoinaan 19v ja seurustelin 32v miehen kanssa ja hän rakasti minua ja ei halunnut panoseuraa,vaan me oikein seurusteltiin ihan oikeasti.
upeinta seksiä mitä koskaan olen kokenut yli 6 kympisen naisen kanssa
yli 100 naisen jälkeen kohtasin hänet joka oikeasti osaa nauttia sekstä
estoton halukas osaava
Ikäerot meilläkin oli joskus tuollaiset seurustelun aloittaessamme. Mieheni oli 42 ja minä 27v. Nyt on kulunut vuosikymmeniä aikaa ja syötän sekä vaihdan vaippoja vanhemmalle miehelleni.
Vau :)
jep kyllä sä olet vielä liian teini ja kokematon kunnon suhteeseen, kuten itsekkin sanoit "haluaisin elää hänen kanssaan vielä nuoruutta"
30 elää "nuoruuttaan" aika paljon ERI tavalla kuin 18 vuotias!
No ei sitä lifemockerillekkaan oo vielä järkee päähän tullut
Noin niinkuin yleensä minulla ei ole mitään ikäeroja vastaan, itsekin aloin 19-vuotiaana seurustella yli kolmikymppisen kanssa ja jos suhde toimii niin ei se ikä vaikuta mihinkään, aivan yhtälailla se suhde voi mennä pieleen nuoremmankin kanssa erilaisista syistä. WYmmärrän täysin sen kun vanhemmat pojat/miehet kiinnostaa enemmän kuin oman ikäiset, onhan ne kypsempiä ja jollaintavalla itsestäni seksikkäämpiä, varmempia ja viisaampia, vakaampia. Ei siis mitään "poikasia" niinkuin parikymppiset.
MUTTA tuossa sinun tapauksessasi, elämäsi tuntuu olevan vielä sekaluutta ja jotenkin et tunnu kovin kypsältä vielä, tunnut hakeutuvan vääränlaisten ihmisten seuraan (iästä riippumatta) jatkuvasti? Ehkä sinun olisi paras nyt vaan olla jonkinaikaa yksinäsi ja nauttia sinkun elämästä, kasvattaa itsetuntoa ja tutustua itseesi, miettiä mihin suuntaan elämässä rämmit. Miehiä ehtii kyllä tapailla. Nauti kesästä.
Mun mielestä sun pitäisi antaa itsellsi nyt sitä aikaa. Meillä kaikilla on joko sekoiluja teininä tai sitten yksinäisyyttä, ja ne ketkä sekoilee, suree sitä ja ne ketkä on yksin, suree sitä ja se on vaan niin, että teininä se elämään kasvaminen ON vaikeeta. Tulee niin paljon kasvamista, valintoja, ja kaikkea, asiat vaan vyöryy päälle.
Nyt sulla on taas heikko itsetunto, pelkäät olla oma itsesi, koska joku on sinua arvostellut. Joskus me teemme virheitä myös siinä kehen luotamme ja joskus rakkaudessa pettyy. Sinä nyt petyit ihmiseen joka valehteli sinulle, mutta hän ei määrittele sinua, - toisin kuin uskot. Se että pettyy joskus on normaalia elämää, eikä tee sinusta (eikä välttämättä hänestäkään) huonoa.
Sinä et ole, eikä sinun tarvitse olla, ikääsi vanhempi siksi että joku niin sanoo. Et myöskään ole lapsellisempi siksi että naurat ja aikuisillakin saa joskus olla lapsellisia juttuja, lapsenmielisesti hauskaa, ja mitä siitä, mitä joku tosikko sanoo?
Naura typerille jutuille, ole omituinen, ole vapaa: ole oma itsesi. Se joka sinulle on oikea, nauraa myös. Haavekuvat ja ihastumiset eivät aina ja joka kerran sitä ole. Voi olla että tämän hetkinen ihastuksesi on vain lapsuuden haavekuva ja ihastus ketä et oikeasti edes ihmisenä tunne.
Tai voi olla että hän osoittautuukin oikeaksi. Mutta sitä sinä et voi hallita etkä tietää.
Ulkonäkö ei ole ihmissuhteiden tärkein asia, eikä sillä suhdetta kasassa pidetä. Joten kaikki meistä vanhenee ja kauneutta saa ja pitää löytää kaiken ikäisistä. Jos siihen ei pysty, on kovat ajat edessä, kun joskus herää siihen todellisuuteen että itsekin vanhenee. Koviten se ottaa niille miehille, jotka tajuaa ettei miehet vanhenekaan vain charmin kasvaessa, vaan nahka roikkuu, ja he tosiaan ovat vanhempia. Ja naisille, joilla ei ole koskaan ollut kun kauneus, se yksi ja ainoa kauneus, mikä ei ole kestävää eikä totta.
Itsestään saa huolehtia koko elämän ja kunnossa pystyy pysymään, siis erittäin hyvässä, huipussa suorastaan, jopa 4kymppiseksi saakka. Mutta silti vanhenee ja näyttää vanhemmalta.
Se mitä ikä kuitenkin toivottavasti tuo, on itsevarmuutta ja syvyyttä.
Mitä tarkoitat "nuoruuden elämisellä"? Moni kuvittelee, että yli 30-vuotiaana saa enää haaveilla, mutta kyllä saa. Ammattiaan voi vaihtaa, urheillakin voi, muistaakseni eräs maajoukkuejuoksiakin aloitti 34-vuotiaana, päätyen olympialaisiin. Eli älä usko paskapuheita ja vanhene ennen aikojaan. Mutta älä myöskään elä elämääsi jonkun nuoruuden harhan vallassa. Hauskaa saa pitää, harrastaa saa ja kyllä perheelliselläkin olisi syytä pitää yhteyttä ystäviinsä (vaikka nämä olisivat sinkuja), soittaa, käydä, tai kutsua ystäviä illan istujaisiin. Kyllä perheellisetkin käyvät joskus parisuhdelomilla tai lapsien kanssa itseasiassa voi myös harrastaa: on täysin oma valinta jämähtää tylsäksi sohvalle, alkaa valittaa "vanhuuttaan" tekosyynä laiskuudelle, ja olla elämättä. Toisaalta, ihmiset ovat pitkään sinkkujakin nykyään, - ja silti aikuisia.
Ja jos haluat vielä teinibileisiin ja yödiskoon ja mies ei, niin kuule, sinulla pitäisi olla sitä varten niitä kavereita sitten. Niiden kanssa voi joskus mennä, vaikkei se kumppani joka paikkaan tulisikaan.
17-vuotiaana varmaan onkin liian nuori 3kmppiselle, näät sen sitten kun olet 30-vuotias: siinä on kuilu. Siksikin kehottaisin sinua ottamaan vähän rennommin ja antamaan itselle aikaa. Ihminen kasvaa aikuiseksi oikeasti välillä 20-30 vuotta. Hän ei ole yht'äkkiä aikuinen kun täyttää 18 vuotta eikä mystinen muutos käy yhdessä yössä, vaan kasvaminen on aina vuosien prosessi. Sinänsä voi ehkä lohduttaa, että koskaan et tule valmiiksi. Se kasvaminen jatkuu koko elämän.
Sinä ehdit olemaan niiden vanhempien miesten kanssa kun tosta parivuotta ensin rakennat itseäsi: miksi et tee niin? Tuntuu kuin etsisit itseäsi niistä toisista. Olisit sitten parempi, kun joku vanhempia sinut hyväksyisi. Olisit sitten aikuinen ja turvassa kun joku vanhempi mies sinut ottaisi. Sitten saisit luvan joltain toiselta olla oma itsesi? Jotenkin (voi olla että olen väärässäkin mutta) tuntuu siltä, että kaipaisit hirveästi hyväksyntää itsesi ulkopuolelta.
Jos olisit suhteessa vanhempaan, sinun pitäisi hyväksyä se, että te elätte eritavalla. Sinun nuoruutesi on sinun ja hänen hänen ja te ette voi 10-15 vuoden ikäeroilla olla samanlaisia. Eli, haluat elää hänen kanssaan omaa nuoruuttasi, mutta hänellä on jo ollut omansa. Ihan samalla tavalla kun hän ei saa riistää sinulta kokemusta omastasi, sinä et voi vaatia häntä olemaan enää 18, - yhtään sen enempää kun itse kykenet olemaan 28.
Et kuulosta mielenterveydeltään häiriintyneeltä, ethän vain ota tilapäisiä masennuksia tai haasteellisia jaksoja osaksi identiteettiäsi? Jos sinä olet muutaman vuoden sekaisin, se ei tarkoita että sinulle on mitään pysyviä ongelmia ja joskus elämässä on pitkiäkin masennusjaksoja, etenkin kun on epävakaata ja liikaa turvattomuutta eikä mukavaa oloa, rentoja asioita: ihminen masentuu kun ei ole mukavia asioita elämässä. Onko sinulla mukavaa harrastusta? Missä viihdyt? Miten pidät huolta siitä, että Sinulla SINUNA itsenäsi, on semmoinen asia tai asioita, missä saat toteuttaa itseäsi, oppia sinulle tärkeitä juttuja tai luoda jotain itsestäsi?
Mietit hirveän pitkälle tuota parisuhdetta mitä ei edes ole ja kauheasti koitat hetkessä analysoida itsesi terveeksi. Mutta miksi et anna aikaa, rakenna omaa pohjaa, vaikka vain pysähdy? Olet 18-vuotias, sinulla ON aikaa. Kaikkea ei tarvitse saada nyt ja heti ja tässä. Jos haluat henkisesti kypsäksi, se voi vaatia yksin oloa, itsenään ajattelua ja nimenomaan rauhoittumista. Ei henkisesti aikuiseksi tulla bailaamalla ja naimalla ympäriinsä, pelkällä parisuhteella eikä pikareseptillä. Voisit relata sen suhteen, että henkisesti et takuulla tule olemaan kypsä ennen tuota 3kymmentä ainakaan: eikä tarvitse. Tunnen vain muutamia poikkeuksia, ja heitä on äärimmäisen vähän. Se ei tarkoita ettet voisi olla oman ikäisesi, fiksu, aikuinen (nuori aikuinen)... Mutta et voi saada 50-vuotiaan kokemusta elämällä 18 vuotta. Se nyt vaan on niin. Voit saada hurjan kasan käsiteltäviä asioita vaikka 10 vuodessa, mutta ymmärrätkö, että niiden käsittelyyn menee toisen 10 vuotta?
Ota siis rennommin. Pysähdy vähän ja anna niiden solmujen olla. Etsi kivoja asioita elämääsi ja rakenna ihan itseäsi. Siten löydät oikeat ihmiset, ja vaikka sen oikean vanhemman miehenkin. Etkä sitä väärää, niitäkin kun niissä vanhemmissa on. Aikuisuuteen liittyy vinha kyky nauraa itselleen, oppia luottamaan itseensä epätäydellisenä, hyväksyä virheensä... Eikä pyrkimys täydellisyyteen ja toisten jatkuvaan miellyttämiseen. Kokemuksen kautta oppii, missä voi joustaa ja missä ei ja mitkä ovat ne perusarvot minkä kanssa voi itse elää.
(anteeksi ylipitkä vastaus, venähti vähän)
Kiitos vastauksista, tossa tuli oikeesti pari hyvää jolle jopa heitin plussat. :)
Lifemockerille kysymys, että millä tavalla 30-vuotias elää eritavalla "nuoruuttaan" kuin 18-vuotias? tai osaan mä päätellä jotenkin mutta jos nyt esimerkiksi verrataan minuun..
Joo, mä tykkään juhlia ja tykkään olla menossa ja kavereiden kanssa, mut sit mä tykkään myös ihan rauhottua ja viettää koti-iltojakin... oman kullan kanssa tai sit yksin. Se miten usein mä käyn juhlimassa, niin en osaa sanoa, meen aina fiiliksen mukaan, mutta sen osaan kyllä sanoa etten joka viikonloppu juo ja kärsi sitten krapulasta. Jos noin ois, et joka viikko pitää juoda ja olla krapulassa rupeisin olee huolissani itestäni ja varmaan tuntisin itteni jotenkin alkoholistiksi kun menee tota alkoa niin usein... No kavereiden kanssa oon menossa millon missäkin, lähes päivittäin, mut sit on myös päiviä jolloin mä oon vaan yksin.
Kyllä mä ihan oikeasti KUNNON suhteen tahtoisin. En haluu enää niitä viikon suhteita harrastaa, joita nyt ees jos voi kutsua miksikään parisuhteeksi. Mut sen kunnon suhteen tulis olla sit sellasta nuorten aikuisten parisuhde elämää eli seurustellaan, mutta ollaan vaan.. ei heti hosumalla minnekkään avoliittoon, tai kihloihin ja naimisiin tai niitä lapsia. Vaikka ajateltais niin, että oisin nyt ite kanssa 30v ja sinkku ja lapseton ja tapaisin vaikka samanikäisen miehen, niin vaikka mun ikä ois tuo ja vähitellen ois korkee aika ruveta niitä lapsia hankkimaan... Niin emmä silti rupeais. Ois pakko oikeasti elää jonkun aikaa sen toisen kanssa vaan seurustellen ja ihan asuen omassa osotteessa yksinään, ennen kun ruvettais tekemään noin suuria siirtoja että muutetaan yhteen tai mennään kihloihin ja naimisiin tai tehdään niitä lapsia. Minä en halua hosua, vaan olla mahdollisimman varma siitä että se ois hyvä juttu sen ihmisen kanssa ja muutenkin. Enkä välttämättä edes koskaan halua avioliittoon, mulle vois riittää kihlatkin, koska se tuntuu jotenkin vapaammalta, vaikka kihlat onkin lupaus vissii avioliitosta...
30:tä ei kiinnosta juosta baareissa montaa kertaa viikossa, eikä 30 hae enää mitään "kokemuksia" yms ympäriinsä naimista...
Voi voi lifemocker...hohhoijaa taas =D
Ihmiset ovat erilaisia, et sinä voi yleistää etteikö yli 30-vuotiasta kiinnostaisi jotkut asiat!! Oletpa lapsellinen..
Sinun ei pitäisi aina olla täällä palstoilla yleistämässä asioita, varsinkaan asioita joista sinä ET TIEDÄ mitään..
Sinun ei pitäisi aina olla täällä palstoilla yleistämässä asioita, varsinkaan asioita joista sinä ET TIEDÄ mitään..
mikä sua vaivaa kun pitää kopioida toisten tekstejä?? Oletko oikeasti jotenkin henkisesti vajakki? Todella typerää ja lapsellista käytöstä. Jos et mitään keksi sanottavaa muuta kuin kopioida toisten tekstejä, niin pidä mielummin vaikka se suus kiinni.
Lifemockerille:
Mitäs sulla on mua vastaan? Mitä mä oon tehny että pitää noin ilkeä olla?
Jos sulla on yhtään lukutaitoa niin varmaan näit tuolta sitten että mä en todellakaan monta kertaa viikossa baarissa juokse tai juo edes joka viikonloppu ja kärsi sitten aina viikonloput krapulassa koska mulle tulis jo siitä olo että olisin jonkinlainen viikonloppu alkoholisti... et fiiliksen mukaan, millon enemmän, millon vähemmän tulee kuppia otettua
Missä mä sanoin myöskään olevani niitä naisia että naisin ympäriini? toi oli todella törkeesti sanottu minusta... mistä tiiät, oonko nainnu kertaakaan? tai vaan kerran? tai vaan 2 tai 3 kertaa? niinpä... ei kannattais ehkä lähteä yleistämään...
Mä oon kuule noissa sänky jutuissa sellanen jos haluut ihan ehdottomasti tietää niin mulla on " suojapanssari " eli mä en mee ihan kenen tahansa kanssa sänkyyn, koska sillon kun oon alasti niin oon tosi haavoittuvainen ja mun täytyy pystyy luottamaan siihen kumppaniin jotta mua ei sattuis. Eli ihan kenen tahansa kanssa ei tipu vaatteita lattialle.
ei ole mitään ilkeää siinä FAKTASSA, että 30 ja 18v ovat elämäntilanteiltaan täysin ERI ASEMISSA
'Tuossa olet väärässä lifemocker.
käyn siis minäkin, mutta en mä nyt enää jaksa montaa päivää viikossa ryypätä
Mia hyvä! Nuo sänkyhommat kuuluvat vain avioliittoon. Sinun iässäsi on ihan luonnollista, että etsii kumppania itselleen, ja voi olla tosi rakastunut. Erittäin harvoin ne ovat kylläkään pysyvää luokkaa, siis ne kohteet. Monesti eletään jonkinlaisessa illuusiossa. Mutta joskus voi joillakin hyvin hyvin harvoilla olla jo silloin se ainut, ja loppuelämän kestävä rakkaus.
Ota iisisti, ja toivoisin, että sinulla olisi myös harrastuksia ja muutakin tervehenkistä ohjelmaa elämässäsi, että löytäisit enemmän tasapainoa oloosi ja ennekaikkea löytäisit oman itsesi, identtiteettisi.
Onhan se nyt päivän selvä asia, että 30 vuotiaalla on eri näkemys ja elämän kokemus asioihin, kuin 18 vuotiaalla. Jo sen puolesta, kun on elänyt kauemmin.
Minun 16 vuotta vanhemmalla miehelläni oli tapana sanoa minulle, että en tiedä asioista mitään, kun en ole elänyt niin kauan kuin hän. Itselläni oli tapana vastata, että minulla on se sama aika vielä edessä elettävänä mikä hänellä on jo takana. Nyt vanhana mieheni on täysin autettava.
Juuri näin. Ja voisi vähemmän roikkua täällä netissä. Ei ole tervettä elämää tällainen täällä jankuttaminen ja inttäminen. Elämässä on paljon muutakin ajattelemista ja tekemistä.
mitäikinäpäätätkään:
Kiva että ymmärrät mua tuossa niin hyvin miten mä näen miehet/pojat. :)
Joo ja tosiaan näissä minun nykysissä elämäntilanteissa on sekavuutta ja tunnen kanssa välillä että mun kypsyminen/kehittyminen on jotenkin häiriintynyt sen takia ettei kotona mee oikein hyvin ja muissakaan suhteissa, oon siis aika yksinäinen. Mun pitäis päästä elää normaalia elämää ja saada normaaleja vuorovaikutus suhteita ikäisteni kanssa, jotta mun kehitys pääsis etenemään. Joskus olin jopa ehkä hieman kypsempi kuin jotkut muut. Niin ja mä oon liian usein ajautunu huonoihin ihmissuhteisiin... yritän etten enää. Ja oikeassa myös olet siinä, et niin kauan kun mun oma mieli on tässä kunnossa, mun ei kannatakkaan harkita parisuhdetta koska siitä varmaan tulis yhtään mitään!
Vastaan huomenna loppuihin, ei jaksa enää tähän aikaan oikeen keskittyä.
tässäkin se nähdään: sun elämä on vielä kaaottista ja vailla suuntaa, kun taas sillä 30:llä on kaikki kondiksessa. elämäntilanteet eivät sovi yhteen milläänlailla, kun sä poukkoilet paikasta toiseen, etsien paikkaasi maailmassa
eipä se sitä tarkoita etttä kun ihminen täyttää 30, että elämä olisi kondiksessa. Älä viitti taas yleistää!!! Jos ei ole oikeasti mitään järkevää sanottavaa niin ole vaikka hiljaa!!!
Jos ei ole oikeasti mitään järkevää sanottavaa niin ole vaikka hiljaa!!!
Turhaa matkit senkin esikoululaisen tasolla oleva näsäviisas kakara!
esikoululaisetkin on korkeammalla tasolla kuin sinä ränkytyksinesi ;)
onko sulla kuuppa himmenny lopullisesti?
onko sulla kuuppa himmenny lopullisesti?
nimenomaan: Jos ei ole oikeasti mitään järkevää sanottavaa niin ole vaikka hiljaa!!!
Niin no sinänsä ikä ei tarkoita että olisi löytänyt pysyvyyttä ja rauhaa elämäänsä, jotkuthan eivät tunnetusti löydä sitä koskaan. Mutta todennäköisyys sille että 30 iässä elämä olisi jo alkanut tasoittumaan on suurempi kuin nuoremmilla. Tosin olin ite vielä 30-vuotiaana täys rasavilli ennen lasten syntymää, se sitten rauhotti mut kun tuli muksuja. Pysyvä työpaikka ja asunto toki oli mutta siis aika paljon olin vielä 30veenä menossa baareissa yms. tosin avokki oli mesessä.
18 on vielä opiskelut edessä ja työpaikan etsiminen... hän saattaa vielä ampaista toiselle puolelle suomea, joten aika epävakaa on heidän elämäntilanteensa
lifemocker kyllä olet typerä ja lapsellinen.
älä viitsi taas mainostaa omia ominaisuuksiasi
NO mitä sitten? Nehän voi sillon joko erota tai pysyä etäsuhteessa.
Monilla täsmälleen samanikäisilläkin toinen voi joutua työnperässä muuttamaan aivan eri paikkakunnalle, eikä ne silti eroo.
Jotkut puolisot asuvat jopa täysin eri maissa, esim. toinen Suomessa ja toinen Virossa ja silti ovat yhdessä.
Kaikkien elämä on epävakaata nykyään! Ei kukaan koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
Minä myös 19v aloin seurustelemaan yli kolmekymppisen kanssa ja ei ole ongelmia ollut tässä yli kahden vuoden seurustelun aikana. :)
noh se nähdään sitten oletteko vielä yhdessä kun sä täytät 25
kaiki eivät ole samanlaisia elämäntapaluusereita kuten sinä lifemocker
Mikä sulla on vastaan isoja ikäeroja lifemocker? Sinulla ei ilmeisesti hyvin mene tai olet vain katkera,kun toiset on onnellisessa parisuhteessa ja itse et naista saa..
lifemocker on katkera,yksinäinen näsäviisas lapsentasolla oleva jääräpää..ei sen jutuista kannata välittää yhtään. antaa sen meuhata ja inistä keskenään. =D
kaiki eivät ole samanlaisia elämäntapaluusereita kuten sinä
sä oot katkera,yksinäinen näsäviisas lapsentasolla oleva jääräpää..ei sun jutuista kannata välittää yhtään. antaa sun meuhata ja inistä keskenään. =D
jos et osaa lukea niin sen jo miialle vastasin.
näytät vain sinä olevan hieman yksinäisempi kuin minä kun pitää sunkin mulle alkaa itkemään ;)
Turhaa matkit senkin esikoululaisen tasolla oleva näsäviisas kakara
Turhaa matkit senkin esikoululaisen tasolla oleva näsäviisas kakara
Turhaa itket senkin esikoululaisen tasolla oleva näsäviisas kakara
Turhaa itket senkin esikoululaisen tasolla oleva näsäviisas kakara
Mitähän muo miinustelee? Olen kanssa aika skeptinen edellisen suhteen suhteen :) Pari vuotta ei ole vielä mikään mittari suhteen keston kannalta. Minäkin kallistun enemmän siihen suuntaan ettei tule kestämään. Antakee miinuksia!
sitähän ne nettihäiriköt miinustelee, kun kommentoija olen minä ;)
No miinustelkaa sitten vaan muakin, kun tuun sanomaan seuraavaa...
Miten musta tuntuu et tää keskustelu on nyt menny eilisestä vähän oudoks? Eilen täällä muistaakseni oli 24 vastausta ja tulipunanen liekki tossa keskustelussa, mut nyt ainoastaan enää 19 eli täältä on jotain vastauksia varmaan poistunu...
Lifemocker, sä sanoit mulle että nain ympäriinsä ja käyn monta kertaa viikossa baarissa. Joo, minä jo siitä juomisesta sanoin. En tosiaan juo viikolla useana päivänä ja en ees joka viikonloppu, koska jos joisin joka viikonloppu ja kärsisin aina viikonloput krapulassa eli ei yhtään selvää viikonloppua ja siinä jos vielä arkenakin alkoa useampana päivänä niin mua alkais kyllä huolestuttaa että olenko alkoholisti tai ainakin viikonloppu alkoholisti kun en pystyis olee yhtään viikonloppua selvänä...
Siitä syntyis varmaan jonkinlainen riippuvuus.
Ja Lifemocker haukkuu myös mut lutkaksi. Ei suorasti, mutta epäsuorannaisesti antaa ymmärtää että MINÄ, naiskentelen tuolla ympäriinsä...
Mistä sä mitään mun seksuaalisuudesta tiedät??
Mistä tiedät olenko pannut kertaakaan? tai vaan kerran? tai 2 tai 3 kertaa korkeintaan?
Todella loukkaavaa tollanen lutkaks haukkuminen, kun on tietämätön mistään mitään, toisen ihmisen elämästä.
Eli ei osaa tämä meidän Lifemocker lukee selvää suomen kieltä, vaikka olevinaan on niin viisas ja tuolla lukee selvästi tuostakin mun alkon käytöstä.
Sitten tuosta mun elämän sekavuudesta, niin sillä ei oo varmaan niinkään nyt mun iän kanssa tekemistä jos tietäsit. Mä kerroin että mulla on ollu ongelmia kotona ja koulussa, mitkä on vaikuttanu siihen mun mieleen et et.. ne ei oo ihan pieniä juttuja mitä mulla on ollu. Ikä voi toki osaks vaikuttaa, et jos hakee suuntaa, mut on tässä ollu paljon muutakin. Voin mä kertoa, jos haluat ihan ehdottomasti kuulla ja sit voit miettiä sitä et vaikuttaako mun elämään ja siihen sekavuuteen ennemmin muut asiat vai mun ikä. Ois ihan mielenkiintosta sit kuulla, miten muut ulkopuoliset näkee nää asiat.
Lifemocker täällä vaan trollailee vielä omalla kuvallaan ja sit kopioi toisten vastauksia kun mikäkin pikkukakara.. nii en menis tollaselle paljon hattua nostamaan. Näsäviisaalta vaikuttaa, ei viisaalta. Enkä mä näe mitään syytä olla tolle lifemockerille ystävällinen kun ei sekään oo mulle, vaan haukkuu lutkaks, eikä ees anna sen verran kunnioitusta että vaivautuis lukemaan mun tekstit oikein niin tollasen kanssa kannata ees keskustella...
En minä voi sille mitään jos sun eteen on tullu huonoja naisia, mutta minä tuskin oon yksikään niistä, että ansaitsin tollasen kohtelun ja kerta mua haukut epäsuorannaisesti lutkaksi, niin vajoampa ihan samalle tasolle ja haukun että olet ruma kuin lehmän perse ja en yhtään ihmettele että jos tuolla ulkonäöllä ei saa naisilta jumalaista kohtelua, kun sä et oo oikein mikään siunaus meille suomen naisille, ulkonäöllisesti, etkä näköjään luonteellisestikkaan. ;)
miesvm1967, minkäs ikäisenä sää sait sitten lapses?
Lifemockerille vielä lisätäkseni että 18-vuotiaallahan on myöskin kohta opiskelut takana päin, jos siis käy vaan ammattikoulun ja siitä etenee työelämään.
Ei kaikki välttämättä halua opiskella 25-vuotiaaks asti.
Ja eikös sitä työpaikkoja joudu etsimään ne kolmekymppisetkin ihmiset? Et ei kai se aina sitä takaa kun oot 30v niin sulla tulee olee aina se yks ja sama työpaikka ja 100% varmuudella. On työttömyyttä, tai vaihtaa alaa ja niin edelleen... Niin monia syitä, että en kehtaa ees sanoa et miks 40-vuotiaat ois turvassa työpaikan menettämiseltä ja uuden hakemiselta
kuten kirjoitin: 18 vuotias ei ole sitoutunut vielä mihinkään, ei yhteen kaupunkiin, ei yhteen elämäntilanteeseen, vaan saattaa vielä ampaista ihan minne vain... eikä se tunne-elämäkään vielä kovin kehittynyt ole, että hän pitkässä suhteessa haluaisi tai edes osaisi olla
Ei tietenkään parin vuoden suhde,vielä takaa mitään,että loppuelämä yhdessä oltaisiin,mutta eipä tässä ole mitään ongelmaakaan ole. Ei ainakaan ikäerosta.. Olen iloinen vain,kun on kokeneempi mies ja joka ei enää juuri baareissa käy, koska ei itseänikään kiinnosta lähteä baariin kuluttamaan rahaa. Mieluiten olen oman miehen seurassa kotona sylikkäin katsellen vaikka televisiota tai harrastamassa hyvää seksiä! :)
Eikä minua haittaa, mitä muut ajattelelevat meidän ikäerosta,koska meille se ei ole ongelma,eikä ole ollut kenellekkään muullekkaan. Arki on meille tullut kyllä vastaan ja ei sitä säihkähdetty. Suhde on vain syventynyt entisestään,kun ollaan yhdessä koettu molemmat kovia. Mieskin on tällä hetkellä työmatkalla Yhdysvalloissa,että on tässä saatu jo se selville,että se kestää mitä vaan! :)
No, en nyt halua alkaa manaamaan mitään koska siihen ei ole syytä tietenkään ja on hyvä että asiat on nyt teillä mallillaan. Itselläni oli yksi 10 vuoden suhde josta 2 ensimmäistä vuotta oli periaatteessa kaukosuhdetta opiskeluni takia, nähtiin aika harvoin silloin ja kyllä se sen kesti juu. Ne myöhemmät vuodet sitten muutti monta asiaa :)
Ei teidän ikäeronne meille muillekaan sinänsä kai mikään ongelma ole. Skeptinen ajatusmallini perustuu vain olemassa olevaan tietoon miten ihminen kasvaa ja kehittyy henkisesti, siinä tuo ikäero on huonompi puoli. Ei sillä fyysisesti mitään merkitystä ole ainakaan tässä vaiheessa, myöhemmin sekin voi olla kulminaatiopiste.
Mutta teidän onnenne ei ole minulta mitään pois ja toivottelen vain lisää onnea teille, minun mielipiteelläni sinänsä ei ole väliä, kunhan nyt sanoin sen :) Mukavaa jatkoa teille.
tulee vaan mieleen, että tämä mies käy panemassa ns "teinityttöä" kun muilta menoiltaan kerkeää ja tyttö ajattelee ties mitä asiasta :D
Lifemocker, Ei tuo mies koko ajan matkoilla ole ja ei olla seksin takia yhdessä, vaan koska olemme samanlaisia luonteeltamme ja haluamme samoja asioita tulevaisuudelta. Onnellisia olemme,niin mikä meitä estää seurustelemasta. :)
olkaa vaan ihan mun puolesta. toivottavasti asiat menee paremmin mitä mä luulen
Aika näyttää mitä tulee tapahtumaan. Kaikki voi muuttua hyvin nopeastikkin,mutta nyt vain eletään päivä kerrallaan :)
"Onnellisia olemme,niin mikä meitä estää seurustelemasta"
Ei teitä mikään estäkään. Kysymys onkin lähinnä siitä mikä teitä estää eroamasta :) Yhteiset asiat ja yhteinen ajatus on niitä juttuja jotka estää eroamasta eli pitää paria yhdessä.
No meille on yhteisiä harrastuksia ja samanlainen huumorintaju :) Käymme yhdessä kävelemässä,pyöräilemässä ja joskus myöhemmin,sitten naimisiin ja perheen perustamista :)
Oikeesti nyt on joku pahasti pielessä.
Mä kirjotin tänne kolme vastausta ja kaikki on kadonnu... Mitä tää on !!
Ilmianteleeko tuo lifemocker mun kirjotuksia....
Tosi kiva yrittää edes keskustella kun kaikki häviää pois. :(
Häviää sen takia kun sanon lifemockerista jotain pahaa! SILLÄ ON OIKEUS HAUKKUA MUA SAATANA LUTKAKSI JA TIES MIKSI, TULKITA VIELÄ MUN TEKSTITKIN TAHALLEEN VÄÄRIN. SITTEN KUN MINÄ SANON SIITÄ JOTAIN, NIIN KYLLÄ KATOO VIESTIT.
KYSEISESTÄ HERRASTA EI SAIS NÄKÖJÄÄN MITÄÄN PAHAA SANOO, MUT HÄN SAA HAUKKUU TÄÄLLÄ MUITA SITTEN MITEN HALUAA JA KOPIOIDA UHALLAAN TOISTEN TEKSTEJÄ...
Vittu mikä "pentu" 28v...
Nyt jos katoaa tämäkin viesti, niin tiedän kylläpähän ainakin niin varmaks nyt että oon vastannu ja kirjottanu ja ettei mun omat silmät valehtele jos ne on kadonnu... Sillon on syytä kahtoo tuon yhen paskahousu Lifemockerin peiliin, koska tää tällänen EI OO ihan reilua peliä, et ite haukutaan muut ja luetaan tahalleen tekstit väärin ja ollaan olevinaan sitten niin näsäviisasta ja kopioidaan vielä muiden tekstejä ärsyttääkseen kun mikäkin ipana ja sit seuraavaks juoksennellaan antamassa ilmiantoja muiden kirjotuksista...
Lifemocker mieti tätä. Mieti. Äläkä perkele enää yhtään kertaa vastaa tähän ketjuun, sua ei tässä kaivata kun et sä osaa mukava kuitenkaan olla toisille. :)
Sinä " ... " älä kuuntele tätä lifemockerin paskapäätä.
En oo tekopyhempää sen suusta nyt kuullu kun tuon " toivottavasti asiat menee paremmin mitä mä luulen "
Mmmm.. kyseinen herra vittuilee täällä millon kellekkin miten sattuu ja nyt piilottanu oman profiilinsakin, jotta voi trollailla rauhassa, mut ei auta. Tiiän jo mistä tuo jätkä on kotosin ja minkä ikänen on.
Tuon toiveille jos antaa mitään sijaa, niin se on vähän sama asia kun antas pikkusormen nii se vie sinulta koko käden ja mä en usko et tuon toivomuksista voi seurata mitään hyvää, eli pelkkää huonoa. Siinä on sellanen karman laki.
:)
Huomenna en kyllä tuhlaa enää yhtään aikaa tähän paskiaiseen ja vien tämän keskustelun takasin asiallisille linjoille ja toivottavasti tajuaa jo 28v herra kuopiosta pysyä omastakin tahdostaan täältä poissa.
Kohta se on varmaan analysoimassa mun käytössä kuinka tästä paistaa lapsellisuus ja kuinka mun pitäis olla periaatteessa toisenlainen jos meinaisin sitä ukkoa saada :DDD huoh... kahtois jo peiliin
No teinityttöjähän me 18-19vuotiaat ollaan tai nuoria naisia, varmaan sekotus vähän molempia. :)
Siinä taas näkee tän laiffarin viisauden...
" käy panemassa ns " teinityttöä" kun muilta menoiltaan kerkeää ja tyttö ajattelee ties mitä asiasta :D "
Niin... tämä henkilö ei ite osaa kovin mukava olla ja toimii varmaan näin oman kaavan mukaan, jos fjönttää keltään tuolla rasvaletillä ja naamalla saa ja sitten tulee tänne noiden yleistyksiensä kanssa kun olettaa että kaikki toimii samalla tavalla.
Mikä tässäkin on ideana?
Ai että se mies toimii ihan oikein?
Ihme kun ei sen käytöstä tässä kritisoida, niin ilmeisesti sitten niin.
Mikä siitä tekis muka jotenkin hyväksyttyä toimintaa jos vanhempi mies kusettaa täysillä nuorta tyttöä?
Joo. Se on todella väärin ja ei missään nimessä hyväksyttävää ja se mies on täys selkärangaton lässykkä!
Tosi mies, jolla on selkärankaa. Sen ei tarvii käyttää sit hyväks nuorempaa naista, mut ei myöskään vanhempaa. Saatana kun näitä nuoria pitäis suojella, eikä kusta silmään. Jos on yhtään aikuisella miehellä sen verran vaistot pelittää, että ei tahtois tahallaan nuorempiaan satuttaa.
Rakkaus ei ole keltäkään pois, eikä sen ensisijanen tarkotus oo satuttaa ketään. Päinvastoin, tuoda sellasta hyvää oloo mitä moni muu asia ei pystykkään tuomaan. Siinä ei oo mitään nauramisen arvosta, että se tyttö ajattelee NORMAALISTI parisuhdetta ja yhteistä elämää, niin sen kuuluiski olla, se ei ole normaalia että tämä pelle kyntää siemeniään ympäriinsä ja lisääntyy kun mikäkin jakoavain..
Siellä päässä se vika on. Ei tässä tytössä. Anna mun sanoneen.
älä pentu mulle itke jos itse et halua kuulla TOTUUTTA
jos sä pentu vittuilet mulle niin saat tasan samanlaista tekstiä takaisinkinpäin. tuo on tekopyhää alkaa itkemään mulle kun et ITSE OSAA LUKEA ja ymmärrät kaiken mitä sulle sanoo niin päin helvettiä. sitten ollaan niin helvetin loukkaantuneita kun on itse vedetty se herne syvälle nokkaan että itkettää...hohhoijaa
ja sä poistelet mun kirjotuksia kun ei pentu kestä kuulla totuutta. hohhoijaa
" ... " halusin kysyy sulta sellasta, että mites miehes ois suhtautunu jos oisit sitä tyyppiä että haluat baareissa juhlimassa käydä ja sellanen menijä tyyppi? :D
Tulihan se totuus sieltä.
Tiiätkö Lifemocker, täältä ei oo poistettu yhtäkään sun vastausta.
Joten anna jo olla ja lopeta se haukkuminen, mä en pidä susta yhtään ja sä aiheutit sen kyllä nyt ihan itse.
älä pentu urputa VAAN OPETTELE LUKEMAAN:
MISSÄ olen kirjottanut että sä olet huora? MÄ KIRJOITIN, että 18-22 vuotiaat harrastavat ympäriinsä naimista YLEENSÄ.... mutta reaktiostasi päätellen sopii sinuunkin tämä toteamus täydellisesti ;)
Kato taas sä et osaa muuta kun haukkua?
No tää on kans tätä suoli24:sen tasoa ja monen muunkin keskustelupalstan... tälläsii ne on
Mä en oo vittuillu sulle missään vaiheessa?
Mä oon oikeesti ollu ystävällinen ja sitten sä ite aloit vastailemaan vaikka mitä törkyjä ja niin on näköjään ollu aiemminkin, kun muut puuttu kanssa tohon ja sano susta vähän sitä sun tätä.
Mä oon ymmärtäny kaiken oikein. Sä oot haukkunu nyt mut pennuks, vaikka ite käyttäydyt kun mikäkin ipana. Samoin lutkaks epäsuorannaisesti, kun annoit ymmärtää että mun ikäset paneskelee vaan ympäriinsä, eikä kelläkään voi olla mitään rotia. Joten kannappa vastuus siitä. Toi lutkaks sanominen ja kaikki tollanen on ilkeintä mitä naiselle voi sanoa ja mä en oo tosiaan tehny sulle mitään niin pahaa sellasta et oisin ansainnu moisen... sori nyt vaan
Sinä et oo kovin mukava ihminen.
sinähän tuon aloitit. jos aloitat vittuilemaan niin tulee kyllä takaisinkin päin.
ja ihan tiedoksi, siksi sun kirjoitukset lähtee kun lässytät kaikkea asiatonta ;)
Montako kertaa sun täytyy hokea mulle tuota " pentu, pentu, pentu " kyllä mulla vittu menee vähemmästäkin kaaliin... :D
En minä mikään ihan tyhmä ole.
Ai nyt se naimisikä päättyy tohon 22-vuoteen. Kappas sun kirjotuksilta murenee pohja alta, et sit saanu tota laitettuu siihen alkuperäseen kirjotuksees missä noista minkäkin ikäsen naimisista niin faktana selitit. :) so new season, tais tulla vasta just tällä minuutilla vetästyä hatusta toi 22v vaan tuohon. Eiks joku 25v ois ollu parempi?
Niin ja just toi sun yleistämises...
Älä helvetti yleistä.
Ja joo, mä kommentoin tohon sulle että mä olen ihan vitunmoinen lutka.
Imen kullia tälläkin sekunnilla.
Haluutko poskihoidon? :)
Ihan vainoharhanen oot...
Selitä mulle missä mä oon " vittuillut " sulle?
Mee oikeesti hoitoon... Nyt ei oo kaikki ihan kohdallaan...
25 alkaa olemaan jo aikuinen, että vielä säkin siihen ikään pääset ja aikuistut ;)
heh, sulla nyt ole noissa sun itkemisissä pohjaa alunperinkään :)
monta viestiä olet kirjoittanut tänään minusta, joissa ei ole mitään muuta kuin haukkumista. siksi ne poistettiinkin ;)
Ja höpäjää jostain totuudesta vielä...
Mie lyön vaikka pääni pantiksi siitä, että tämä tyyppi on ollu joskus hoidossa jossain niuvanniemessä tai vastaavassa paikassa mitä siellä nyt ikinä onkaan.
Ja sittemmin päässyt vapaaksi ja sosiaalistunut netissä ja kun netti on ainut elämä, niin on täällä jakelemassa nyt elämänviisauksiaan sitten muille ja yrittää sivistää itseään esim kirjallisuudella, kun ei oikein toi sosiaalinen elämä ulkomaailmassa maistu/muuten pelitä.
Tällänen mulle tulee ihan ensimmäiseks tästä "palsta- sekopäästä" mieleen...
juu niuvassa on tullut käytyä
Niin ja ite haukut ja morkkaat mua ja kopioit toisten viestejä tahallaan ja vaikka oon just aikasemmin kirjottanu myös miten juot, niin maalaatkin mut seuraavaks alkoholistiksi ja väität että juoksen monta kertaa baarissa viikolla...
Mitäs sä tähän sanot?
Sun yhtäkään viestiä täältä ei oo poistettu. Ei minun ansiosta tai kenenkään muunkaan. Niidenkin muiden ihmisten viestit jotka vähänkin erehty arvostelemaan sua tai sun käytöstäs, niin lähti. Miten itserakas paska sun pitää olla tai päästäs vialla, että koet olevas niin muita yläpuolella, että sinä saat tehdä ihan mitä sinä haluat ja muut kyykyttää perässä...
Ihan oikeesti nyt. Mene ihtees jo ja lopeta toi homma, kun kussu alle ajat sitten.
tottakai mä kopion paskat heitot heittäjille takaisin, eivät liity trollaukset minuun milläänlailla ;)
tottakai kaikki EPÄASIALLISET viestit lähtevät, nehän ovat vastoin KESKUSTELUPALSTAN SÄÄNTÖJÄ ;)
Ja mitä sä vinkkailet siellä?
Oletko nyt joku pervo paska tai mikä persehipiäinen on nyt taas ongelmana, halu ärsyttää vai?
Itsehän sä vittuilet koko ajan. Sä et osaa muuta kuin toisille vittuilla. Sä et osaa olla kellekkään aidosti kiva, vaan oot koko ajan tollanen muka aikuinen kirjaviisas näsäviisas paska. Ja ehkä narsistikin. Ja kylmä ihminen. Ja sinkku ja ihmekkös et lapsia halua, koska sulta puuttuu isällinen lämpö hyvin todennäkösesti ja kaikki sellanen.
Ja se on ihanaa että minä aikuistun. Odotan innolla sitä millanen oon 25-vuotiaana ja kuinka paljon oon aikuistunu ja miten elämä on muokannut mua siihen mennessä :)
älä mulle itke jos sulla on huono ilta! :D
Eipä. Ouuuu.. Pervo pete
Tai kenties peppubandiittipennanen? Taas noita silmänisku hymiöitä nimittäin satelee siihen tahtiin, ettei ees yksikään riitä. Pistää vähän miettimään, kun tää jätkä selittää kaikista panemisista sun ynnä muista, niin varmaan käy ite vähän kyntämässä tai ainakin yrittää kyntää noita nuoria muijia siihen tahtiin jos vaan sais, mutta kun ei saa niin on katkeroitunut ja jos saisi tai on joskus saanut on käyttänyt kylmiä narsistia piirteitä varmaan niitä naisia kohtaan ja just nauttii tuosta tai fantasioi sairaassa omassa pienessä pääkullassaan kuinka saisi satutettua sitä nuorta tyttöä hyläten hänet mahdollisimman kylmästi, ei paljoa niinku nuorten tunteita mieti kuin varmaan kenenkään muunkaan. :)
Ja tuota, kyllähän tuo sun touhus on trollaamista ja keskustelun tukkimista turhalla paskalla.
Ja sitten epäasiallista. Hmm, jos täältä kaikki epäasiallinen pitäis lähtee, niin siinä samassa sun viestis. Mut ehkä vika on siinä että sä osaat olla niin epäsuora, kun mulla on tapana kyllä sanoa yleensä suoraan :)
No ei yllätä yhtään. Tolle oli ihan pakko antaa plussa.
Sit sä oot vielä niin pöpi, että kusetat ihan itseäs. Lisäilet itselles noita plussia jotta sulta lähtis miinukset pois. :D
Pitää vaan miettiä et millanen ihminen sä oikeassakin elämässä oot...
Veikkaisin ettei salaisuudet ainakaan kovin hyvin pysy salassa?
heh, ei tälleen seurustellessa oikeen voi käydä kuin omaa naista "kyntämässä" ;)
itsehhän tuota jauhat mulle asiatonta paskaa joka ei liity aiheeseen milläänlailla :D
jep, se oli ihan mielenkiintoinen TYÖPAIKKA ;)
VIKA ON VITTU SUN KÄYTÖKSESSÄ.
Vedä nyt päähäsi se.
Ja ole mulle kerrankin rehellinen? kai sä sen verran voit myöntää, että teet tuota ihan tahallas?
Koska sä oot niin pimee... Sulle kun sanoo tuosta ilkeilystä suoraan, niin pyrit kiertelemään sen millä keinolla tahansa... ei auta, näkee läpi
Sulla on hirvee tarve kiusata ja härnätä ittees nuorempia, ihan kun ne ois jotenkin viallisia vaikka ne on se tulevaisuus, niin silti pitää mahdollisimman paljon yrittää pahaa mieltä aiheuttaa ja kaikkee tollasta... mä en pidä
Vaikka tää on netti. Niin on ihme, et jos yhen ihmisen pitää olla aina muille ilkee, sen jälkeen syyttää siitä aina muita et toisissa on aina se vika > niin kun sun puheiden mukaan nyt vaan mussa on se vika ja sä et ole tehny mitään väärää... Tälläsiä netti kusipäitä mä en voi sietää, kun on pää täynnä ihan pissaa
Mulla on ollu erittäin hyvä ilta. Kiitos kysymästä vain.
haha toi sun itkeminen on niin... lapsellista :D
Seurustellessa. Kuka nyt sua haluais... Muuta kun joku samantyylinen, vitun ruma akka. ( Anteeks taas ihan hirvee kielenkäyttöni, mutta moni muukaan ei varmaan tästä sekopäästä tykkää )
Minä oon jauhanu täällä ihan asiasta, ennen kun sinä tuut vähän pilaamaan minun ketjun trollailemalla ties mitä paskaa ja vaan haukkumalla ja kirjoittamalla ilkeyksiäsi. Voisitko nyt vaan poistua tästä keskustelusta niin tää vois vielä palatakkin asialliselle linjalle!? :)
Koska mä haluaisin ihan oikeesti purkaa mieltäni ja saada järkevää keskustelua aikaseks ja asiallisia vastauksia... juu naura vain..
sä saat kuule omassa pikku päässäs olettaa ihan mitä tahansa ihan kenestä tahansa, ei ole multa pois ;)
ihan muistutuksena: mä olen vastannut sun aloitukseen ASIAA. tämä ei kuitenkaan ollut sitä, mitä sä halusit kuulla joten aloitit itkemään minulle ;)
Menee nyt sekasin sekin ootsä töissä vai HOIDOSSA ollu. Hoidossa sä olet siellä ollu, tuskin ton näkönen pitkäletti siellä pitkään työskentelis kun varmaan kyseinen työpaikka velvottaa vähän ulkonäönkin siistimistä. Tiedä saako ees pitkiä hiuksia pitää vaarallisten mielisairaiden hoidossa, koska ne voi olla vaaraks siellä. Tiedä mikä hullu repii hiuksista ja päänahan irti ja pitkästä parrasta repii kans...
Huoliteltu ulkonäkö on aikuisella miehellä kaikista paras. Mä en nää sitä tollasena. Vaikka ei pitkätukissa aina mitään vikaakaan ole. :)
kuten olen sulle jo sanonut: opettele lukemaan niin ei pitäisi olla mikään suuri looginen päätelmä ;)
Ai halusin kuulla että mä oon pentu max kolme kertaa, sitten että panen ympäriinsä jne?
SANO MULLE ETTÄ KUKA NYT TOLLASTA HALUAIS IKINÄ KUULLA.
Tai sua ylipäätään muutenkaan...
Jos et osaa aina muuta olla kuin negatiivisen. sanan . saattaja
Bitch, Please.
se on vain totuus: teinit sekoilevat ympäriinsä kun etsivät vielä itseään ja paikkaansa elämässä, kokeilevat asioita.
30:t on jo sen verran aikuisia, ettei moista teineilyä jaksa katsoa. SIKSI harva 30:nen haluaa teiniä kanssaan "suhteeseen", koska näillä ei riitä vielä elämänkokemus koko touhuun
Eli mulla ei niinku riitä elämänkokemus seurustelemaan edelleenkään viikkoa pidemmälle? Niinkö?
Eli en esimerkiks pystyis elää vuottakaan parisuhteessa...
Tai muuten vaan kahden nuoren aikuisen ihmisen parisuhde elämää, johon kuuluu vakava seurustelu ja yhteiset illanvietot yhdessä ja erikseen kavereiden kanssa, mutta ei vielä kuitenkaan avoliitto, kihloihin ja naimisiin meno sekä lastenteko HETI?
Eli, mun pitäisi edelleen niissä paskasissa viikon "suhteissa" kitkutella.....
Pahasti oot harhateillä jos et usko 18-vuotiaan kykenevän jo muuhun. 18v ei oo sama asia kuin 13v. Sano mun sanoneen.
Etkä sinä voi tota laukoa mikä on automaattinen totuus aina kaikille muille. :) ET SINÄ TIEDÄ. Sinä et tosiaan tiedä, eikä kukaan muukaan. Voi vaan arvailla, heitellä/ yleistää. Mut totuudeks et voi väittää.
"Eli mulla ei niinku riitä elämänkokemus seurustelemaan edelleenkään viikkoa pidemmälle?"
30 ja kymmenen vuotta nuoremman elämäntilanteet eivät kohtaa milläänlailla
" Eli en esimerkiks pystyis elää vuottakaan parisuhteessa...Eli, mun pitäisi edelleen niissä paskasissa viikon "suhteissa" kitkutella....."
jaa no ei sitten, itseppähän tunnut itsesi tuntevan
"ET SINÄ TIEDÄ."
valitettavasti (sun kannalta) minä juuri TIEDÄN. mä olen ollut 18 ja mä olen kohta 30 ja MÄ TIEDÄN mitä siihen väliin mahtuu. sinä ET
No olipahan taas viun paskat vastaukset.
Ei tuo sun ensimmäinen vastaus tuohon mun ensimmäiseen kysymykseen oikein täsmää esimerkiks millään lailla...
Ole vaan kohta 30 tai vaikka 7. Mut sen mä osaan sanoa, että ihan hirvee luonne sulla on. Tuollanen ilkeä ja näsäviisas.
Joo kolmekymppisellä ja 18-vuotiaalla varmaan onkin ihan liikaa ikäeroa ja tossa on sellanen kuilu niiden välillä... toi ois ehkä se pahin ajankohta alottaa suhde. Kun sit taas jos mä oisin 25 ja hän 37, ois meidän ikäero tasottunu jo huomattavasti... 30 ja 42v entisestään... 55 ja 43v on taas yhtä kun ei mitään...
Mut mä vaan tässä kelailin. että oisko mulla MITÄÄN mahdollisuuksia, ehkä, elää ihastumani ihmisen kanssa, ilman, että koen jatkuvaa ahdistusta meidän erillaisuudesta ehkä ikäeron takia tai muutenkin kun ollaan synnytty eri vuosikymmenillä... Toinen -80 luvun alkupuolella ja toinen ysäriluvun välissä, niin kyllä mie lyön vaikka pääni pantiksi siitä että meillä on ollut jotenkin erillainen nuoruus. Vaikka varmaan aika paljon samanlainen... koska kuitenkin heti 80 luvun jälkeen on tullut 90 luku niin ei 80 luvun ja 90 luvun nuoret voi olla nyt niin hirmu erillaisia keskenään... kun tosin taas jos tuota ukko vm 1967 elämää nuoruutta ja minun 1995 syntyneen elämää nuoruutta vertaa keskenään niin siinäpä rupee olee vielä tuplasti isompi kuilu kun jonkun kasarin ja ysärin välillä...
Mutta empä kysy sinulta lifemocker enää yhtään mitään kun ei susta ollu mun kanssa asialliseen keskusteluun, muuta kuin halventamiseen ja ärsyttämiseen. Eikä mun tee mieli enää ees oikeastaan keskustella asiallisesti ja mukavasti noin ilkeän pässin kanssa.. kun tuntunu et ihan liikaa tullu vastaan tollasia
Minäpä haluun näyttää sulle sellasia vastauksia mitä minä pidän hyvinä ja asiallisina. Katoppa miten kirjoittajat " tuhannen solmun m " ja " tuhannen solmun maa " ovat vastanneet mulle... siinä SULLE oikeasti niitä hyviä vastauksia.
Sun vittu muutaman sanan tai lauseen halventavat vastaukset paljon osota mitään tosta sun viisauden paskasta, kun sitä tuskin on oikeasti milliäkään. Kuhan jauhat :) ja erehdy jo olemaan vittu hiljaa..
joo sinähän se varsinainen prinsessa oletkin, kun kauhee itquvonquparqu kun et saa sitä vastausta jonka haluat kuulla! :D tiedätkö mitä? TÄLLÖIN EI KANNATA KYSYÄ jos et halua kuulla/tietää vastausta! ;)
"Mut mä vaan tässä kelailin. että oisko mulla MITÄÄN mahdollisuuksia, ehkä, elää ihastumani ihmisen kanssa, ilman, että koen jatkuvaa ahdistusta meidän erillaisuudesta ehkä ikäeron takia tai muutenkin kun ollaan synnytty eri vuosikymmenillä"
kyllä se varmaan sua panna voi, mutta tuskin kovin syvää/pitkää suhdetta aikaan saatte
"kun ei susta ollu mun kanssa asialliseen keskusteluun"
koska en sano mitä sä haluat kuulla? :D:D:D jepjep hoho
"muuta kuin halventamiseen ja ärsyttämiseen"
älä vedä niitä herneitä nokkaan olemattomista ja ala mua haukkumaan niin me ollaan kuule ihan ok ;) sä saat just sellaista käytöstä takaisin mitä toiselle itse annat!
" Sun vittu muutaman sanan tai lauseen halventavat vastaukset paljon osota mitään tosta sun viisauden paskasta, kun sitä tuskin on oikeasti milliäkään. Kuhan jauhat :) ja erehdy jo olemaan vittu hiljaa.. "
edelleen: älä pentu mulle itke jos sulla on huono ilta/elämä! :)
Huoh, montako kertaa sä aiot mua pennuksi haukkua?
Älä ainakaan vastaa " niin kauan kun tarve sitä vaatii " ...
Ja ihan oikeasti, enkö mä just pyytänyt, että älä vastaa mulle??
Niin hitto sä teet sen ihan uhalla, vaikka tuohon tekstiin en halunnu sulta mitään vastausta. Mä vaan pohdin ja jos joltain saan asiallisia vastauksia, niin hyvä niin.
Kuule kenenkään ei pitäis tulla täältä kysymään yhtään mitään, jos aina on vastassa haukkumista ja jos sellasta ei kestä tai hyväksy... niin on toki helppo sanoa noin, miten sä tuossa totesit.
Mun ei todellakaan tarvii ottaa sulta vastaan haukkumista ja ilkeilyä. Minä en oo mitään sulle velkaa.
Edl. Mulla on ollu tänään hyvä ilta, et osaa taaskaan lukea. Aurinko paistoi ja mä olin ajelemassa ja niin edelleen, niin edelleen, niin edelleen.
Ei kukaan halua kuunnella epäkypsää haukkumista ja ilkeilyä. Tai sitten niitä millin pitusia onnettomia vastauksia, jossa ei oo päätä eikä häntää, eikä mitään viisauden siementä näkyvissäkään toisin kun noissa parissa pidemmässä vastauksessa jotka esitin hyviksi vastauksiksi. Niissä kritisoitiin mua, mutta kerrottiin myös hyviä vaihtoehtoja ja hyviä asioita. Sinun sanat viisaudestas, on pelkkää paskanhelinää ja kuka oikeasti viisas ihminen näkee ees tarvetta todistella omaa viisauttaan tollasella näsäviisaudella?
Minähän elän just niinkun lystään, et cheers! ja panen vaikka 100 vuotiaan kanssa jos lystään ja kuule nyt mä sanon sulle ennen kun toi sun halventamises loppuu:
Joku saa minusta vielä ihan
A) hemmetin hyvän vaimon
B) vitun hyvän äidin lapsille
ja C) ei paskaakaan luonteelta sun tapasta ihmistä, mitä sinä olet!!
Joko sulle riittää? Mä en aio koko yötä jankata sun kanssa tätä samaa paskaa.
Eli nuo viimeset vaihtoehdot tuossa ihan siksi ehdotin, kertoen että mä en varmasti ole niin huono ihminen että kelpaisin jollekin vain pelkäksi panopuuksi ... :)
Että eiköhän minussa ole muutakin. Piste. Ja sellaseks mä en kellekkään ala. Piste.
" Huoh, montako kertaa sä aiot mua pennuksi haukkua?"
opettelisit nyt pliis lukemaan huoh.
" Ja ihan oikeasti, enkö mä just pyytänyt, että älä vastaa mulle??"
sinähän tuota olet koko illan mulle räksyttänyt, niin tottakai mä vastaan sun räksytyksiin ;)
"vaikka tuohon tekstiin en halunnu sulta mitään vastausta."
hajoa siihen :)
" Mun ei todellakaan tarvii ottaa sulta vastaan haukkumista ja ilkeilyä. Minä en oo mitään sulle velkaa."
samoin ;)
"Ei kukaan halua kuunnella epäkypsää haukkumista ja ilkeilyä."
juurikin näin! siksi mä sulle olen takaisin vittuillutkin!
"Sinun sanat viisaudestas, on pelkkää paskanhelinää ja kuka oikeasti viisas ihminen näkee ees tarvetta todistella omaa viisauttaan tollasella näsäviisaudella?"
älä viitsi jauhaa tuota lapsellista shaibaas, kun sä et vaan pysty hyväksymään, vastausta ja sitä, että mä olen oikeassa ;)
"C) ei paskaakaan luonteelta sun tapasta ihmistä, mitä sinä olet!!"
joo olet selkeesti OIKEA HELMI xD
Sä et ole oikeassa!
Sä et voi vaan muille sanella tuosta noin vaan mikä on absoluuttinen totuus.
Minä nyt lopetan tämän typerän keskustelun sun kanssa tähän, vastasit tai et. Mut aion todellakin sen verran vielä sanoa, et mähän teen nyt täysi-ikäsenä miten lystään, panen kenen kanssa lystään, seurustelen kenen kanssa lystään ja olen kaveri kenen kanssa lystään ja siihenhän ei vaikuta mitenkään sinun tai kenenkään muunkaan sanomiset.
Ja tuota mä en usko että me päästään sopimukseen toistemme kanssa siitä kumpi alotti tämän vittuilun. Mutta omassa päässäni tiedän ja lukemalla tästäkin, että aivan varmasti sinä :) minä aloin vaan vastaamaan samalla mitalla takaisin = puolustaakseni itseäni ja siitä sä et voi mua haukkua ja syyttää.
Joten myö ei tulla pääsemään kompromissiin, joten jatka sitä vittuiluas ja ärsyttämistäs ja muuta ultra lapsellista toimintaa ja toisten mielten pahoittamisen yritystä jonkun toisen ketjussa jonkun toisen kanssa.
Minä en oo sen arvonen. Jos sä oikeesti mut tuntisit, niin tietäsit että oikeessa elämässä voin olla ihan mukava ihminen, mutta tuskin tulisin sun kanssa toimeen kun sä sairaalloisesti analysoisit koko ajan mun käytöstä ja haukkusit mua varmaan mun iästä ja millon ties mistäkin ja latelisit jotain ns. kirjaviisauksias jotka on loppujenlopuks temmattu vaan omasta päästä, enkä siedä kuunnella jatkuvasti kirjaviisauksista tai muutenkaan kusetuksen makua suussani jos ihminen ei osaa muuta tehdä ja olla rento nii voi ehtiä seuransa muualta... minä olen vielä aivan varmasti jossain asioissa lapsellinen ja toivottavasti tuunkin aina jollain tapaa olee lapsenmielinen et osaan nauraa kaikille höhelöille jutuille niinku tähänkin asti, mut ikinä musta ei ainakaan sellasta tuu et tahalleni satuttaisin toisia. En nyt tämän ikäsenä. Enkä koskaan myöhemminkään. Näe tarvetta, sellaseen epänormaaliin toimintaan.
Goodbye! :) Harmi kun en voi todeta että sun kanssas ois ollu kiva keskustella.
Huomenna toivottavasti saadaan tää keskustelu takasin asiallisille linjoille... :)
niin kyllä tuossa iässä pitäisi osata jo keskustella asiallisesti!
ei ikä ole este seurustelulle ja yhdessä ololle. äitee 60 ja sen ukko 79, ollet yhdessä 23 vuoota :)
tMinä aloin suhteen 19 vuotiaana 27 vuotiaan miehen kanssa.Seurusteltiin,mentiin kihloihin usean vuoden seurustelun jälkeen ja sitten muutama vuosi siitä naimisiin.Elettiin yhdessä lähes 25 vuotta,siitä18 vuotta naimisissa ollen.Pari lasta siunaantui.Sitten vaan molempia alkoi ahdistaa toisen elämäntapa,tosin milemmilla ollut koko ajan omat harrastukset.Mies löhti sitten minusta muutaman vuoden vanhemman naisen matkaan.Omat lapset jo lähes täysi-ikäisiä ja tällä uudella naisella vasta ala-aste ikäiset lapset.Tunnen olevani hyvin vapautunut,kun ei tarvitse olla epätyydyttävässä suhteessa.Tämä vaan aloittajalle esimerkkinä ettei koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan. Rakkauskin voi kuolla,vaikkei sitä ensihuumassaan millään ehkä uskoisikaan.
Oot reppana..
Mä olin 32 kun jätin työni, mieheni ja lapseni ja ampaisin toisen miehen matkaan toiselle puolelle suomea. Että se siitä rauhoittumisesta joillakin. Kaikki ei kuole pystyyn täytettyään 30.
Sinulla on hyvät mielipiteet ja kyllä se vaan niin on ,että ihminen kasvaa matkan varrella , kun elämä opettaa.
Oppii itsestään vaikka mitä, kun oppimistilaisuuksia eteen tulee. Elämä kun pakkaa heittämään niitä samoja "ongelmia" eteen niin kauan , että ymmärtää muuttaa näkökantaansa ja uskaltaa oppia tästä elämästä.
Minust on hienoo, kun alkaa olemaan sinut itsensä kanssa ja tietää, kyllä elämä kantaa.
Ihan fiksusti sä aattelet, mutta että Tauski Peltonen olisi hyvännäköinen viiskymppinen. Voi oksetus. Kyllä tuolla kadulla kulkee oikeasti komeempia ja itsensä iän kanssa sinut olevia suomalaisia miehiä.
No nää on varmaan mielipidekysymyksiä... :) :D
Mut varmaan vähän ikäkriisi kyllä sillä tauskilla on.
Mitäs mieltä te ootte: käykö tauski kirurgin veitsen alla nuorentamassa itseään vai onko sillä muuten vaan hyvät geenit?
ketä kiinnostaa mitä mikään tauski puuhaa?
hienoa että Tauski "naistenhakkaaja" Peltonen kiinnostaa kovasti..tahdot sitten miehen joka vetelee sua turpaan milloin mistäkin syystä..XD
voi olla ehkä komea, mutta jos pään sisältö on sahajauhoa niin ei voi mitään jos ei kiinnosta..
naistenhakkaaminen muutenkin aika vastenmielinen piirre miehessä..
tuhansien solmujen m:
Oiskin mun elämä ollu pelkkää sekasortoa teininä, mut kun se on aina ollu sitä. Siis kun kuvitellaan näin, et mä synnyin perheeseen ensinnäkin aika lyhyellä varotusajalla. Mun vanhemmat rupes seurustelee tunnettuaan joku 2vko, 6kk seurustelemisen jälkeen äiti oli jo raskaana, sit äkkiä tavarat saman katon alle, sit mä synnyin, pari viikkoo sen jälkeen siitä naimisiin ja niillä rupes toi homma jo rakoilemaan siinä vaiheessa kun ne muutti saman katon alle. Huomattiinkin et kun vahinko oli jo tapahtunu, niin meidän luonteethan on ihan liian erillaiset. Sitten alko se jatkuva tappelu ja riitely ja mä kasvoin 4-vuotiaaks asti sellasen keskellä, kunnes lastensuojelu puuttui peliin ja otti mut huostaan. Äidillä oli myös kakssuuntanen mielialahäiriö jonka takia se oli nuoruudessa osastollakin ollut ja sitten isällä alkoholiongelma ja se joi kaikki meidän rahat. No kun mut oli otettu huostaan ja sijotettu asumaan isän puolelta mummon nuorimmalle siskolle tuonne 130km päähän mun omasta kodista, niin samaan aikaan mun vanhemmat myös erosi. Äitistä en oo enää sen jälkeen kuullu yhtään mitään kun olin 4, koska äitiä ei sit ilmeisesti niin hirveesti kiinostanukkaan olla mulle äiti ja se että minut tehtiin olikin enemmän isän idea kun äitin... No eipä siinä mithään. Nyt on 14v menny kun oon viimeks äitin kanssa jossakin tekemisissä ollu ja vaikka oon täys-ikänen, niin en näe mitään kiinostusta ottaa äitiin yhteyttä, että mun perhe on tässä ja nyt. No kuiteskin, pakko vielä jatkaa... Kun isä ja äiti oli eronnu, niin meidän isä jatko vaan sitä ryyppäämistään ja kävi velkojensa takia jossain vaiheessa lusimassakin jonkun pienen vankeustuomion. Mä taas asuin siellä mummon siskolla ja se oli muuten mulle tosi hyvä, multa ei ikinä puuttu mitään, olin jopa välillä aika lellitty mikä ei ollu kyllä hyvä asia todellakaan... mut mummon sisko ei osannu oikein kasvattaa, se ei asettanu oikein mitään rajoja tms.
Sit v. -06 mun isä tapas 41-vuotiaana sen uuden kymmenen vuotta nuoremman naisystävän. Se laitto valihtemaan: minä tai alkoholi. No isä päätti valita hänet ja siitä alkoi mun isän tervehtyminen, se meni alkoholisminsa takia hoitoon ja mä olin tuolloin 11-vuotias.
No v. -08 mun isä oli ollu niin kauan kuivilla et se sai elämänsä ensimmäisen vakityöpaikan 43-vuotiaana! Voitteko kuvitella. Ensimmäisen. ja siellä se on ollu duunissa tähän päivään saakka
-09 syntyi sitten mun pieni velipuoli tai mulle se on kyllä ihan aito veli, eikä mikään puolikas. Kun mulla ei 14 vuoteen elämässäni yhtään sisarrusta ollu.
2010 isä meni naimisiin sen uuden 35-vuotiaan naisen kanssa.
2011 mä muutin takasin isille 16-vuotiaana kun sillä oli nyt kaikki asiat hyvin ja asunu täällä niiden kodissa mun pikkuveljen kanssa nyt 2v.
Et tällästä ollu mun elämä.
Mut koulussa mua kiusattiin myös taustojeni takia ja niin edelleen. Mikä vaikutti sit mun mielenterveyteen... ja kun sitä tasapainoa ei ollu kotonakaan...
Poukkoilin näiden välillä sit aina ja oon vieläkin aika sekasin mun elämästä, millon on masennusta, usein henkistä ahdistusta ja sekavuutta...
:(
No onpas ollut melko sekasortoinen tuo sun lapsuus vaikkei ihan pahimmasta päästä olekaan mitä olen nähnyt/kuullut. Hyvä että kykenet analysoimaan tuon kaiken alusta tähän hetkeen, sillä on varmasti myönteinen vaikutus suhun loppupeleissä.
Sanoit alussa että et uskalla vapautua ja nauraa koska pelkäät että sua pidetään outona tms. ja hylätään jos uskallat nauraa tyhmillekin asioille? WUT? Anna sen naurun tulla vaan :D Rehellisesti sanoen en usko että olet vielä kypsä minkäänlaiseen suhteeseen kun sulla on noita pelkoja vielä noin paljon jäljellä. Tiedän kyllä ettet voi tunteillesi mitään, ei kukaan mukaan tunteilleen mitään mahda. Niitä vaan on tai ei ole. Mutta sulle itsellesi olisi parasta selvitellä omassa rauhassa asioitasi ja kerätä voimia ja rohkeutta, seurustelusuhteet sekoittaa vaan sun päätä kun olet noin "raakile" vielä ihmisenä.
No, ei tässä viestissä mitään neuvoa ollut, toivottelen vaan jatkoja ja koeta keskittyä korjaamaan itteäs, mikä siihen sitten paras tapa olisikaan.
... Jatkoa tuhansien solmujen m:lle :
Ihanasti sanot tuossa toisessa kappaleessas ja joo tosiaan, hän on pelkkä haavekuva, oikeessa oot myös siinäkin. :)
Selität myös kolmannessa kappaleessasi todella hyvin asioita. Tuosta ulkonäkö seikasta kuitenkin sen verran, että ei se ookkaan mulle kumppanissa tärkein, vaikka ehkä vähän siltä kuulosti.. Tottakai mulle on tärkeämpää se millanen on sen ihmisen luonne ja miten hän minua kohtelee. Enkä mä itsekkään ole se kauneimmista kaunein, vaan varmaan tällänen ihan perus nätti. Mut tota sitä mä tarkotin sillä ulkonäkö asialla et kun ite oon vielä nuori ja kaunis varmaan ainakin seuraavat 12-vuotta... niin mä pelkään sit sitä kun mies vanhenee, et just jos se tolleen rupsahtaa, niin ällöttääkö mua alkaa hyväilemään sitä... ja tunnenko mä enää sellasta mielihyvää sitä ihmistä kohtaan... ja tekiskö mun mieli vaihtaa johonkin ikäseeni tai vähän nuorempaan tai vähän vanhempaan... Mut varmaan kylläkin järki puuttuis siinä vaiheessa peliin ja sanois ei. Koska, jos me ollaan tämän miehen kanssa muuten onnellisia ja meillä on vaikka ihana perhe sillon yhdessä niin ei tollasten turhuuksien takia oo mitään syytä erota...
Mä vaan pohdin tässä kaikkea mitä mulle tulee mieleen.
Nuoruuden elämisellä mä puolestaan tarkotan sitä että haluan vapaasti mennä, tulla ja tehdä sitä sun tätä. Käydä välillä myös juhlimassa. Olla vapaa avioliitosta, kihloista, lapsista ja niin edelleen ja ettei tarvii myöskään heti välttämättä hilata omia kamojaan toisen katon alle tai olla yhteistä kotia jostain muualta hankkimasta.. ja et mieskin, ois joskus halukas ees lähtee mun kanssa viihteelle. Eikä sellanen kotona vaan makaava sohvaperuna tai vinkumassa yhdentoista aikaan jo kotiin koska on niin vanha ja mukamas väsyttää... Et yhteinen aika on myös tärkeetä ja vaikka sitä voi viettää muutenkin kuin kavereiden kanssa juhlimalla, toivon et mies ois sen tyyppinen et haluis myös välillä tuollasta. Eikä aina tarviis olla baarissa vaan voihan sitä olla illanistujaisissa ystävienkin luona, hyvän ruuan ja juoman kera. Enkä mä miksikään teinibileiksi niitä sanoisi, vaan yleisiksi kotibileiksi missä mä oon käyny niin on aina aika monen ikästä sakkia ja nuo diskot on mulla käyty jo ajat sitten... ne oli niitä ala-asteen juttuja aina ja siellä niitä limudiskoja järjestettiinkin ja seiskalla taisin vielä jossakin diskoissa käydä mut siihen se sitten jäi. :D
Joo ja oon samaa vielä tuosta että 18-vuotiaana on liian nuori kolmekymppiselle. Niin siis mä oon 18, en 17. Musta tuntuu et se on se kaikista pahin aika alottaa tällänen suhde, kun toinen on 18-vuotias teini ja toinen jo kolmekymppinen aika mies. Esimerkiks meidän tilanne ois jo ihan erillainen sillon kun minä oisin 25 ja mies 37.... 18 ja 30 kuulostaa "aika" pahalle. Mä koitan koko ajan miettii ja miettii, et miten mä pääsisin karkuun tuota ahdistusta meidän ikäerosta ja erillaisuudesta... En varmaan mitenkään, niimpä mä oon järkevästi miettiny et hylkäisin kaikki haaveet vaan tota typerää haavekuvaa kohtaan! ( tiedä onks se sit helpommin sanottu, kuin tehty. ehkä ) mut emmä näe jumalauta muuta vaihtoehtoa. ( anteeks taas kiroamiseni. ). Mä en tiedä, koenko mä tän suhteen henkisesti niin vaikeaks sen takia et meillä on tuota ikäeroa ja erillaisuutta... vai sen takia et mullon itelläni noita henkisiä ongelmia omista taustoistani johtuen ja jos ei ois, niin tää kaikki ois jotenkin selvempää ja helpompaa mulle ja mä ehkä kykenisinkin tämän ihmisen parisuhteeseen. Kuitenkin sit taas nuo vaikeet kokemukset on murtamisen lisäks kypsyttäny mua tosi paljon, et jos niitä ei ois niin oisinko sit paljon lapsellisempi ja sen takia ei suhde tuon jätkän kans onnistuskaan... mutta ei se oo helppoo mielenterveysongelmaisenakaan, kun koet ahdistusta ties mistä... millon mitäkin normaaleimmista asioista jopa, niin tekee mieli välillä hakata ihan itteään kun on niin turhautunu omiin olotiloihinsa kun ei vaan voi olla vapaa ja normaali.....
Vanhemmilta kans kun on aina puuttunu sellanen tietynlainen rakkaus mua kohtaan, niin musta tuntuu että mä saan painiskella aina näiden asioiden kans ihan yksin! Ne ei tuu ja halaa ja sano et rakastaa mua ja kysele silleen et miten mulla menee. Isäkin on tosi kylmä, kaukanen ja etäinen... Loppujenlopuks: Ei mulla oikeasti ole ollu kunnon vanhempia... on pitäny aina vaan pärjätä jotenkin omillaan, mistä oon hirmu kateellinen tai sellasten kavereiden perheistä jotka on tasapainosii ja joissa oikeesti välitetään ja rakastetaan ja näytetään lapsille se... Sellaseen mä oisin tahtonu syntyä, niin voisin olla ehkä ihan erillainen !!
Ja tosiaan, mustakin tuntuis ihan hyvältä ja ehkä järkevämmältä elää ensiks oma teini-ikä alta pois ja joskus 20-vuotiaana ja sen jälkeen katsella esimerkiks suhdetta niihin 30-vuotiaisiin miehiin. Nyt 18-vuotiaana mie oon ihan liian nuori...
ainakaan mikään parisuhde ei tämän ihmien elämää saa yhtään sen paremmaksi tai selvemmäksi
"Nyt 18-vuotiaana mie oon ihan liian nuori... "
ja eilen ei kelvannut kun mä asian totesin xD
Mut onko niinku -83 syntyneiden nuoruus ollu kauheen erillainen -95 syntyneiden teini-ikään / nuoruuteen?
Johtuuko meidän eroavat ajatusmaailmat siitä vai tosiaan vaan siitä et hän on nyt n. 30 ja minä vasta 18, mut meidän nuoruus ei oo ollu niinkään erillainen?
Tää mua kiinostais tietää.
Ja sit tosissaan et miten käytännössä toimii se, et jos toinen on eläny jo nuoruutensa ja toisella se on vielä elämättä, niin miten tälläset ihmiset käytännössä pystyy olemaan parisuhteessa?
Mikä sua vaivaa!!!
Voitko jättää lifemocker ihan oikeesti mut rauhaan ja LUKEE NUO MUN TAUSTAT TUOLTA
Mun pää ei enää ihan oikeasti kestä enää yhtään tollasta ilkeilyä, kun sä et anna mun olla rauhassa...
Vaan ahdistelet koko ajan, vaikka eilen tein selväks että tää keskustelu oli nyt tässä.
Mä tulin nimenomaan tänne pohtimaan asioita, en olemaan kenenkään painostuksen alasena täälläkään.
Mut jos mun on ihan pakko venyttää omaa kärsinyttä päänuppiani vielä niin pitkälle, et pitää sun kanssa tapella niin tehdään sit niin vaan kerta oikein näytät haluavan etkä paljon paskaakaan piittaa nuoremmistas tai niiden taustoista...
" Mut onko niinku -83 syntyneiden nuoruus ollu kauheen erillainen -95 syntyneiden teini-ikään / nuoruuteen?"
ei noilla ole mitään merkitystä, sillä sä olet teini ja 30:nen on aikuinen
" Johtuuko meidän eroavat ajatusmaailmat siitä vai tosiaan vaan siitä et hän on nyt n. 30 ja minä vasta 18, mut meidän nuoruus ei oo ollu niinkään erillainen?"
teineillä on vielä se maailmankuva tosi suppea ja elämäntilanteethan ovat ihan erilaiset
"Ja sit tosissaan et miten käytännössä toimii se, et jos toinen on eläny jo nuoruutensa ja toisella se on vielä elämättä, niin miten tälläset ihmiset käytännössä pystyy olemaan parisuhteessa? "
ei se toimikkaan, siksi ne suhteet eivät kestä kovin pitkään
MENE HELVETTIIN!!!
Sinä et mun elämään,
taustoihin,
tai isään,
tai vittu mihinkään puutu.
Tai sit käy oikeesti huonosti...
Sä et näillä asioilla rehvastele...
Et rehentele...
Et tee mitään sosiaalipornoa...
Ja nyt pidät sen pääs kiinni. Koska on viimenen asia, et tollanen mulkvisti rupeaa ikinä kommentoimaan mun perhetaustoista yhtään mitään !!!!!!!!!!!!!!!!!
Mua hauku niin paljon kun lystäät. MUTTA MUN PERHE JÄTÄ SAATANA RAUHAAN.
mulle sun taustoilla ei ole mitään väliä.
enkä ole sinulle ilkeillyt. itse vedät hernettä nokkaan kokoajan. ei ole mun ongelma.
mitä vittua sä taas itket? en mä sun taustoihin OLE MITÄÄN KOMMENTOINUT
JÄTÄ RAUHAAN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
MÄ EN HALUA SULTA YHTÄKÄÄN MITÄÄN VASTAUSTA ENÄÄ MIHINKÄÄN.
Enkä todellakaan rupee polvillani anelemaan, että mene täältä pois ja anna mun olla internetissä ees rauhassa ja avautua, jos mä haluan ja keskustella toisten ihmisten kanssa.
Kyllä jumalauta on.
Sä lopetat mulle sen kirjottelun nyt heti, jos mä ite tahdon niin.
Mä lopetin jo eilen sulle, kun sanoin goodbye, mutta nyt sä tahallas piinaat mua ja et jätä mua rauhaan. Sä et voi olla noin julma.
" Sä lopetat mulle sen kirjottelun nyt heti, jos mä ite tahdon niin. "
sinä et voi päättää mitä minä teen ja mitä minä en tee :)
kirjoita jotain helvetin päiväkirjaa jos haluat ettei siihen kukaan kommentoi, nyt sä olet YLEISELLÄ KESKUSTELUPALSTALLA :D
sinun mielihaluillasi ei ole väliä, niin pitkään kun yleisellä keskustelupalstalla kirjoitat
Kyllä olet. Tulit kommentoimaan tuohon miesvm1967 kommenttiin, kun hän kommentoi mun perhetaustoja...
Mun ei näköjään oikeesti auta mennä kun täältä pois, kun en saa näköjään olla rauhassa vaikka olen kuinka pyytänyt ja hakee vertaistukea omaan tilanteeseeni ja pohtia toisten ihmisten kanssa näitä juttuja.
Kohta tulee ihan oikeesti itku, koska mä en enää jaksa. Mä oon venyttäny itteni jo niin pitkälle mun omien ongelmien takia, että mun pää ei enää kestä sitä jos mä joudun tappelemaan internetissäkin jostakin turhanpäiväsyyksistä...
katsos jos sä et ole tyytyväinen elämääsi niin ei se parisuhde tätä faktaa poista - sä olet sitten tyytymätön elämääsi siinä suhteessa!
eli ensin pitää hoitaa se elämä kuntoon, että olet tyytyväinen siihen, sitten sä voit olla myös tyytyväinen elämääsi siinä suhteessa ;)
Mä jätin sut jo ite eilen oikeesti rauhaan!!! kun sanoin että goodbye.
Ja et näköjään tajunnu et sen toivossa, et minä saisin keskustella jatkossa rauhassa?
Eikä päivänkirjan kirjottaminen oo sama asia, en minä saa sinne keneltäkään mitään vastauksia ja joudun pyörittämään vaan omassa päässäni näitä asioita ja se eikun pahenee vaan niin.
Mitä mun pitää tehdä että sä jätät mut ja tämän keskustelun rauhaan vai joudunko tosiaan tässäkin alistumaan ja lähtemään vaan pois..?
Mut sillä on kirjotatko sä mulle törkyjä.
Mä olen pyytänyt ja sä voisit totella silloin...
mähän sulle niitä vastauksia annan ;) ei ole mun ongelmani jos ei sulle kelpaa, katsos sä kun et voi valita yleisellä keskustelupalstalla kuka sinulle saa kommentoida ja kuka ei!
Joo mulle tässä keskustelussa olet nyt vain ainut ongelma sinä ja mähän sanoin, että älä puutu siihen mun muuhun elämään ja taustoihin...
Mä pyysin että jätä ne rauhaan.
mä en ole sun vallan alla ;)
ja jos et ole huomannut niin sä saat vain silloin näitä "törkyjä" kuin itse niitä kirjoitat minulle!
muuten kirjoitan vain ja ainoastaan asiaa: mutta jos sinä et totuutta pysty katsomaan silmiin vaan haluat jotain sulle räätälöityjä valhe-vastauksia niin siihen hommaan mä en lähde!
"mulle tässä keskustelussa olet nyt vain ainut ongelma sinä"'
kyynel. keskustelupalstan idea on keskustella ;)
Mut voisit kuitenkin kunnioittaa sitä jos mä pyydän, että et kommentoisi mulle enää...
Koska sä varmasti aivan hyvin tiedät itsekin, että sä jollain tapaa haluat tahalleen ärsyttää mua.
Niin ymmärtäisit nyt, että mua on ärsytetty jo ihan liikaa. Eikä mun hermoista oo jäljellä palastakaan, siksi ne palaa loppuun näin helposti. Mä oon kokenu ongelmieni takia ihan hermoromahduksen.
Ei jaksa sitä, että mua tahalleen on piinattu oikeessa elämässä, mutten myöskään netissä saa rauhaa...
tuollaiset pyydöt kun loukkaavat mun yksilönvapautta!
" Koska sä varmasti aivan hyvin tiedät itsekin, että sä jollain tapaa haluat tahalleen ärsyttää mua."
itse sä näytät ärsyyntyvän, jostain syystä mun mielipiteeni ei kelpaa. noh, kuten sanoin: ei ole mun ongelma.
"Ei jaksa sitä, että mua tahalleen on piinattu oikeessa elämässä, mutten myöskään netissä saa rauhaa... "
jos sä ajattelisit järjellä niin näkisit, että sanoissani on totuutta, mutta ei, sä alat heti niistä raivoamaan, miettimättä sitä, mitä mä todellisuudessa oikein sanoinkaan/tarkoitinkaan!
Okei. Mä en jaksa enää tapella vastaan, yhdyn sit siihen että sun sana on totuus.
Mulla on jo tarpeeks paha mieli täällä ja muutenkin kuten sanoin et mulla on oman pään kanssa ongelmia ja mä oon niin väsyny, niin en ihan oikeesti jaksa enää tällästä ylimäärästä.
Helpommin tästä kaikesta pääsee kun astuu vaan toisen tahtoon ja lopettaa omalla tiellä kamppailun, kun se on sama asia kun kala sätkis kuivalla maalla.
Mulle tulee kyyneleet aina silmiin sen takia et miks mulle tehdään kiusaa... miks mua halutaan aina ärsyttää tahallaan. Eikö kukaan jo näe, miten paha mun on olla ja mä yritän pystyy elää kaikin mahdollisin keinoin mahdollisimman normaalia elämää
ja " mä en ole sun vallan alla ;) "
voi luoja... miten toi voi olla tollanen *piip* vielä. Minähän se enemmän tuon vallan alla oon! Yrittäny anella et lopettais tahalleen tuon minun ärsyttämisen ja kaiken mut ei...
:(
Ei mun kannata pitää mitään omia mielipiteitä, koska mä en jaksa niistä taistella.
Mä lähden nyt tästä keskustelusta pois... jooh... * huokaus * , olisin halunnut vielä vastata tuhasien solmujen maalle kun sain siltä ihan hyviä vinkkejä, mut ei täällä keskustelusta tuu yhtään mitään...
jos et ole huomannut niin sä olet YLIHERKKÄ ja YLIREAGOIT. ei sua kukaan ärsytä. sä teet sen itse itsellesi!
Joo ei loukkaa enää... saat pitää sen yksilönvapautes ja kaiken. Minä en oo enää sitä häirihtemässä. Lähden täältä pois...
Se on jännä miten ihmisen voi saada itkemään jokin nettikeskustelukin. Kai mä oon niin herkillä, etten yhtään jaksa aina vaan tapella vastaan..
et saa maailmaa pyörimään tahtosi mukaan. se on syytä sisäistää.
Joo, älä rupee mulle sanomaan että mä vaan kuvittelen ja että mulla on päässä vikaa. Niinkin paljon etten enää erottais mikä on totta ja mikä ei...
Kai mä olen vittu pikkusen joo yliherkkä jos mun taustat on tota ja kai mä pikkusen ylireagoinkin jos mun hermoja on rääkätty vuosikaudet tolla tavalla?
Mieti.
Äläkä tuu sanomaan, että ei oo mun vika. No eihän se olekkaan, mutta ymmärrystä luulis pikkusen löytävän sen verran, et jos joku nuorempi tyyppi pyytää ettet enää kommentois sille niin voisit antaa mennä toisesta korvasta sisään ja päättää et noh samapa tuo mulle! jos oot yhtään aikuisempi...
Emmä oo yrittänykkään?
Mä oon vaan yrittäny et mua kohdeltas hyvin!
Mä en jaksais aina itkee sen takia et mua kohdellaan huonosti tai et mulla on asiat jotenkin huonosti.
Tuntuu et ihmiset luulee että mä kestän mitä vaan, eikä mikään mua satuta. Mut se asia ei oo niin...
Ja sit kun mä koitin täälläkin olla mahdollisimman normaali. Niin tulee saletisti joku ihminen ärsyttämään, joka kaivaa mun herkät paikat esiin ja saa mut hajoamaan.
Ja mä en muuta tahtois olla kun rakastettu. Ihan sama oli se sit nuoremman tai vanhemman miehen kanssa. Mut mäkin haluun joskus kokee sellasta...
Mä en jaksa aina kuunnella jonkun nuoremman puolesta tai ikäiseni kuinka mää oon sitä ja tätä ja paska taustojeni takia ja ettei mun kans haluta sen kanssa olla.
Ja sit kun haluaisin lämmitellä suhdetta vanhempaan, niin tullaan siihenkin keksimään syitä et miks tää homma on tuhoontuomittu ja blaablaablaa muuta paskaa.
Mä tipun kyllä sellaseen väliin jossa ei oo yhtään mitään.
Älä välitä lifemockerin sanomisista ja pään aukomisista. Se on vitun tyhmä paskakasa lapsellinen pelle jolla on omat asiat päin helvettiä. Ihan sama mitä sille sanoo tai pyytää niin se tahallaan jatkaa vaan että toisella ois paska fiilis.
Ei sitä voi kuin sääliä!
Hei. Kiiiiitos! :)
Ihania ihmisiä löytyy aina. :)
hei! ei tosta lifemockerista pidä välittää!
Kiitti miesvm1967 :)
"mä en ole sun vallan alla ;)" Ootko lifemocker olevinas jotenkii nyt hieno ihminen kun "et ole toisen vallan alla" kun toinen ei ole mitään sellaista edes sanonutkana?? Vitun moukkamainen ilkeä lapsellinen typerys!!
"muuten kirjoitan vain ja ainoastaan asiaa:" Just joo! haistappa sinä kuule pitkä paska ja jos ei ole mitään muuta kuin toisen kiusaaminen mielessä nin pidä tuo ruma turpas kiinnni!!!!
"mutta jos sinä et totuutta pysty katsomaan silmiin vaan haluat jotain sulle räätälöityjä valhe-vastauksia niin siihen hommaan mä en lähde! " ON JO SANOTTU ETTEI SINUN VASTAUKSIA HALUTA!!! JOTEN ÄLÄ VASTAA VITUN PELLE APINA!!!!
Ei parisuhde tee sitä kenellekään, ja kyllä ihmiset sen tietää.
Ootko yksi niistä joiden tarkoitus on kiusata netissä, ja sen jälkeen selitellä, että itsepä loukkaannut joka asiasta? Näitä riitti meidän koulussa.
Just tällaista selittelyä saa, kun toivoo kiusaajan lopettavan....
Onkohan kiusaajilla jonkinlaista persoonallisuushäiriötä. Omasta kiusaajasta näkyi narsismi kauas. Ei ihme, että siitä tuli julkkis. Nyt sitä ihaillaan....
eihän kiusaajat terveitä ole henkisesti. Ja nykyään on tottakai yleistynyt nettikiusaaminen jne. jota myös tämä lifemocker harrastaa!
jos et ole huomannut niin tämä herkkis ei kestä edes normaalia keskustelemista ;)
"Niin tulee saletisti joku ihminen ärsyttämään"
sä näytät hajoavan ihan normaalista keskustelusta. ei sinua kukaan ala silkkihansikkain käsittelemään jos et normaalia keskustelemista kestä!
" Ja sit kun haluaisin lämmitellä suhdetta vanhempaan, niin tullaan siihenkin keksimään syitä et miks tää homma on tuhoontuomittu"
koska se HYVIN suurella todennäköisyydellä ON tuhoontuomittu!
katsos, ainakin itse koitan estää sinua hajottamasta itseäsi lisää ja että ymmärtäisit tämän itsekkin!
"älä rupee mulle sanomaan että mä vaan kuvittelen ja että mulla on päässä vikaa. Niinkin paljon etten enää erottais mikä on totta ja mikä ei... "
näin nyt näyttäisi olevan. ei tuommoinen skitsoaminen nyt mitenkään normaaliakaan ole....
älä pentu mulle itke jos sulla on huono päivä
juu ei kannata kuunnella jos haluaa itsensä ajaa entistä enemmän palasiksi alkamalla suhteeseen joka on tuhoon tuomittu ja jossa todennäköisesti käytetään tyttöä hyväksi... jepjep
haista nyt huilu sinäkin. jos normaalia keskustelua ei kestä niin menkööt psykiatrin juttusille!
älä mulle itke jos sulle on huono päivä :)
keskusteleminen EI OLE KIUSAAMISTA NÄHNYTKÄÄN
sä oot pelle lifemocker.
sä et oo keskustelua nähnytkään. Olet moukkamainen ja lapsellinen kakara. Ei mitään muuta kuin yksinäinen urpo toisia morkkaamassa!
aika lapsellista sontaa tuo lifemockerin teksti..."mä en oo sun vallan alla" hahahahaaaa..vittu mikä urpo!! Kunnon nettikiusaajan peruskuva koko kakara!
Olisit lifemocker vaan hiljaa ihan oikeasti!! Kukaan ei sun mielipiteitäs tms kaipaa johan se tuli selväks???"! Vitun tauno!
Sekö on sitten normaalia kun haistattelet huilua täällä? Kypsää ja aikuista? Itse aina sanot toisille, että menkää psykiatrin juttusille tai et ole terve yms. jos joku uskaltaa sanoa sinulle suoraan et kestä sitä jos sinulle laitetaan vastaan!
jos mä kommentoin tämän tyypin tekstejä ja hän alkaa mulle uhoamaan ja meuhkaamaan niin sitten tulette te, nettihäiriköt itkemään mulle, ihan vaan sen takia, kun mun naama tai mielipiteet ei ole joskus miellyttäneet teitä just tota pa$kaanne... hohhoijaa... jos mä kirjotan tälle tyypille, että aika harva 30:nen on valmis 18 vuotiaan kanssa mitään virittelemään, koska 30:nen on aikuinen ja 18 vielä teini niin se on pelkkää FAKTAA. turhaan sä tuut mitään "nettikiusaaja":ta itkemään... :D
sä vaan et koskaan löydä niitä juttuja, että mä oisin ketään morkannu, kunhan haluat olla täällä päätä aukomas mulle. tosi aikuismaista hei! :D
taidat olla aika yksinäinen kun et muuta tekemistä keksi kun joka päivä itkee mulle jostain?
väärin, se olet sinä
joo sähän näytätkin olevan TOSI aikuinen noitten itkemisiesi kanssa! :D
ei kukaan kaipaa sinunkaan mielipidettäs täällä, joten ole vaan hiljaa ihan oikeasti!! ;)
Jos toinen sanoo sulle ettei halua sun kommenttejas enää niin ei tarvitse kommentoida tahallaan enää. Vittu sä oot vajakki!
Kyllä se oot sinä yksinäinen kun et muuta tekemistä keksi kun joka päivä itkee suomi24palstoilla jostain!
hahhah.
jos ei halua mun kommentteja niin sitten ei varmaan KANNATA KIRJOITTAA MULLE ;)
Kyllä se oot sinä yksinäinen kun et muuta tekemistä keksi kun joka päivä itkee suomi24palstoilla jostain!
voisit olla vastaamatta! jos sulle kirjoittaa että "älä vastaa en kaipaa sinun vastausta" niin ÄLÄ VASTAA VITUN ÄÄLIÖ!!
sä todellakin voisit olla vastaamatta kun ei sulla mitään asiaa näytä kellekkään olevan
näinhän sä tunnut kuvittelevan kun mun kirjotuksista skitsoamaan alat
vain faktaa: jos et tavallista puhetta kestä niin katso peiliin!
Arvaa kuulostiko toi mun korvaan niin tutulta... XDDD
Just tuota selitystä ne käyttää! Siis ovatko..... vitun tyhmiä vai tyhmiä? NO TYHMIÄ. Jokatapauksessa. Mä en oikein tajua, että mikä näiden kiusaajien ajatusmaailmassa on menny oikein vinksalleen... mut joku todella pahasti. Jotkut kiusaa kouluaikoina niinku lapsellisuudestaan ja jotenkin ehkä paineen alaisena ja painettahan voi olla monenmoista. Mut niinku 28v aikuinen mies tekisi näistä syistä tätä? no way...
Ihan pimee tyyppi.
Ja sit toi ettei muka täällä sais mielipidettään ilmaista nii oo mitään tekemistä sillä sen kanssa. Kyllä saa. Mutta sitten jos ruvetaan tolleen piinaamaan, vaik toinen pyytää vielä nätisti lopettamaan ja ollaan aina räkyttämässä muille mistäkin ( siis ne vastaukset on aina negatiivis painotteisia, koskaan ei osaa kyseinen henkilö oikein mitään positiivista sanoa. ) niin se menee yli. Juju on siinä, että millä tavalla ne mielipiteet ilmaisee ja haukkuuko vain toisia.
miksi sä yrität kiusata mua?
Kuka se on? :D jos saa kysyä...
Tollaset pellet kannattaa käräyttää heti, oli miten oli.
Vaikka usein ihminen kypsyykin aikuistuessaan ja jälkikäteen tollanen kiusaaminen voi kaduttaa, mut entäs sitten kun siihen kiusattuun on tullu henkiset haavat joista jää arvet yleensä ikuisesti? Joo, elämä monesti helpottuu kun aika menee edespäin ja elämä muuttuu... ne haavatkin umpeutuu yleensä ja arvet vaalenee, mut ei sellanen vuosien raaka henkinen väkivalta häviä koskaan varmasti täysin mielestä.
edelleen: miksi koitat kiusata minua? haetko tällä toiminnalla jotain kohotusta itsetunnollesi?
Ja sit william x:lle vielä kans sen verran :)
Et tää herra lifemocker ei myöskään tunnu tajuavan sitä että minä en ole voinut itse mitenkään taustoihini vaikuttaa tai siihen mitä niiden takia mulle on sitten seurannut, esimerkiks kiusaamista.
sä et tunnu puolestaan tajuavan, ETTEI MUA KIINNOSTA SUN TAUSTAT ja enkä ole aiemmin niistä edes mitään sanonut! ;)
Jos tuo on tavallista puhetta, niin arvatenkin vanhemmillasi oli myös käytösongelmia?
moni näin luulee... ei ole itsestäänselvyys
tai sitten sinun vanhemmillasi oli, jos säkään et ymmärrä normaalia keskustelua?
tai sitten sinun vanhemmillasi oli, jos säkään et ymmärrä normaalia keskustelua?
edelleen: miksi koitat kiusata minua? haetko tällä toiminnalla jotain kohotusta itsetunnollesi?
On se
Saa sitä leikkiä olevansa...
näinhän mä sanoin
näinhän minä juuri sinulle sanoin
Niin sullekin sanottiin.
väärin
ei liity muhun milläänlailla ;)
ei liity muhun milläänlailla ;)
Kyl tuo sopii ihan sunkin kohdalle " toisesta korvasta sisään, toisesta ulos". Älä provosoidu ja vastailet vain niille, joilta haluat saada lisää vinkkejä/vastauksia. Oikeassakin elämässä pitää miettiä kannattaako suuttua jostain pikku asiasta mitä joku on sanonut vai ihan aiheesta. Jos pahoitat mieles joka käänteessä niin ei tule olemaan helppoa. Tämä siis yleisenä neuvona, ei kettuiluna.
No niin oletkin.
Ei liitykään, mutta besserwisseröit silti.
Hyvä neuvo. Siks plussa sun vastaukselle.
Kyllä mä oon jo jotenkin, huom. siis jotenkin, oppinut tuon taidon " toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. " Mulla on kuitenkin ongelmana se, että mä oon saanu syntyessä syntymälahjaksi luonteeseeni aikamoisen herkkyyden. Oon siis joskus tosi herkkä ja sellanen kun oon, pahoitan myös mieleni helposti...
Tästäkin pointista huolimatta,
Jos mun elämä tai no lapsuus, ei ois ollu tollasta sekasortoa. Vanhempien tappelua, eroa, isän alkkis ongelmaa, äidin omia ongelmia ja hylkäämistä, kodista pois joutumista, kiusaamista... Mä oisin herkkyydestäni huolimatta varmaan vahvempi ja ehjempi. Sen sanoo järkikin.
Asiat joita me koetaan, muokkaa meitä.
Mut ei tästä oo ainut suunta kun ylöspäin. Lapsuus mulla oli aika huono, aikuisuus omissa käsissä ja mä aion tehdä siitä paremman! :)
niin, olen oikeassa, tiedän kyllä
"Oon siis joskus tosi herkkä ja sellanen kun oon, pahoitan myös mieleni helposti..."
ei oikeuta vittuilemaan muille
Ihan kuin mun elämä sulla. Paitsi et äitini joi ja isä häippäs kun olin jotain 6-7 vuotias ja en ole sen jälkeen nähnyt. Lastenkodissa on tullut asuttua ja vanhemmat ei mua halannut koskaan paitsi et äidin juoppo kaveri veteli aina mailalla turpiin. Ihme etten kuollut. Rakkautta en ole nähnyt kuin elokuvissa.
Tai sitten et.
Narsistinen persoonallisuushäiriö. Tästä tämä aina oikeassa oleminen, tunteettomuus ja epäempaattisuus johtuu.
tuhansien solmujen maa, mä vastaan vielä tuohon sun toiseen viestiin myöhemmin. :)
tuhansien solmujen maa :
Ehkä näät nyt noista viesteistä ettei mulla kaikki oo ok ja kun pystyt lukee myös mun taustat. Niin kyllä mä itse tunnen et mulla on jääny niistä itteeni jotain ylimäärästä: masennusta, ahdistusta, sekavuutta ja muita mielenterveysongelmia... jotka ei oo hyvästä. Kai mä oon sit heikko kun mulla sekoo pää kaikesta tollasesta mitä mulla on ollu. Tai sitä mulle on aina hoettu " hitto sulla on heikko psyyke! " ja että " sulla on hyvin kaikki asiat " ja sitten taas jotkut joille kerron kaikki mun elämästä niin kauhistelee ja sanoo että johan sulla on ollu liian paljon kaikkee pahaa... ja ite kallistun kans tuohon jälkimmäiseen. Jos perheolot on tuota, eikä rajoja ja siihen vielä kiusaamista ja mielenterveysongelmia ja ikää vasta 18, niin on se musta liian rankkaa....
Ois vaikka ollu ees niin, et ois ollu sitä kiusaamista mutta kotona asiat kuitenkin kondiksessa niin se ois lievittäny varmaan mun taakkaa 50%.
Eikä mulla oikein ikinä oo ollu mitään harrastuksia. jne
Ja mun on varmaan syytäkin pysähtyy tossa asiassa ja ei mulla oo muuta kun aikaa. Tai viedä sit asioita toiseen hyvään suuntaan, mut ei minkään vanhan ukon helmoihin ja tiiän ettei kukaan oo oikein kypsä ennen kolmekymppisiä ja ymmärrän etten voi saada 50-vuotiaan elämänkokemusta elämällä vain 18-vuotta. Millasia on ne sinun tuntemat kypsät nuoret sitten? Voisinko mä vaikuttaa yhtään sellaiselta? Musta kun tuntuu että mä olin 13-14vuotiaana paljon viisaampi mitä nyt ja nyt yhtäkkiä 18-vuotiaana oon vajonnu ihan kauheen lapsellisen tasolle...
Ja juu, yritän ottaa rennommin ja unohtaa tuon haavekuvan tuosta koko jätkästä. :) eilen lähti sen kuvakin mun puhelimesta, tee sillä mitään. Pitää vaan luottaa elämään ja antaa sen viedä :)
Mut pari ihan huippu kivaa vanhempaa miestä oon löytäny kyllä YSTÄVIKSENI. :) toisen kanssa oon puhunu nyt aika paljon ja ihanaa kun voin olla niin vapautunu sen seurassa ja nauraa vaan ja sekin osaa olla ihanan rento ja lapsenmielinen välillä... :D ehkä tää ihminen osottaa ja korjaa ne mun pelot siitä, et ei kaikki vanhemmat miehet oo huonoja tai niitä tarvii pelätä, niin niitä huonoja ja hyviä löytyy nuoremmistakin!
Kiitos todella paljon sinulle. kaikesta
Mä olen kanssa ihmetellyt välillä, kun itsellä on myös aika rankka menneisyys, miten tää elämä on aika epäoikeudenmukainen. Toisille kaikki on helppoa, tuskin mitään ongelmia elämässä, korkeintaan puuro palaa pohjaan ja se on niiden suurin murhe maailmassa xD Toisille taas tulee vastapalloa otsikkoon melkein joka jutussa ja rankasti. Että ei kyllä ihan tasan käy nää tuurin ja onnen lahjat :D En mä silti ole katkera tai kateellinen kenelläkään, olen aina yrittänyt selvitä sillä vähällä mitä mulla on jäljellä ja jotenkin olen sen labyrintin kyennyt kulkemaan läpi :)
Tuo että pystyt vapautumaan ja nauramaan edes joidenkin ihmisten seurassa on sun mielenterveydelle tosi tärkeä ja hyvä juttu. Voi olla että sieltä löytyy taas mätä munakin seasta mutta ota niistä hyvistä hetkistä kaikki irti mitä vain voit. Takapakkeja ja pettymyksiä elämässä tulee (ainakin eräille) vastaan edelleenkin mutta se että kykenee niiden välissä elämään sydämensä pohjasta on tärkeä ja jopa parantava asia.
Meitä ihmisiä on niin erilaisia, toiset kestää enemmän ja toiset vähemmän henkistä stressiä mutta ei se kenestäkään mitenkään huonoa tee vaikkei kestäisi niin paljon kuin joku toinen. Tärkeintä on just se että kykenee pohtimaan niitä ongelmiensa perimmäisiä syitä ja ohjailemaan eli kontrolloimaan elämäänsä niin että se alkaa menemään siihen parempaan suuntaan. Sä olet vielä vaiheessa ja pohdit lapsuuttasi ja sen vaikutusta tämän hetkiseen tilaasi ja se on ihan hyvä niin. Et ole vaan valmis ihan vielä mutta uskon että sussa on potentiaalia päästä ylös tuosta suosta ja kasvaa hienoksi ihmiseksi ja naiseksi. Vaihtoehdothan sulla on noin karkeasti sanoen ne että joko romahdat totaalisesti tai kasvat ulos ja susta tulee vahva ihminen. Yritä kasvaa ulos tuosta ahdistuksesta, kyllä sulla arvoa on ja löydät sen arvosi jonakin päivänä.
Olen aikoinaan itse ollut vuosia mielisairaan naisen avopuoliso ja omahoitaja joten mulla on hieman kokemusta puhua näistä asioista. Haluan että ymmärrät että sä olet oikeasti tärkeä vaikkei aina siltä tuntuisikaan :) Kun ymmärtää oman arvonsa niin siitä syntyy itsetunto. Kun on itsetunto niin kykenee toimimaan niin että elämästä tulee aito ja hyvä. Ja jonakin päivänä huomaat että nautit elämästä ja olet hyväksynyt itsesi sellaisena kuin olet, kaikkine heikkouksinesi ja vahvuuksinesi. Jokaisessa ihmisessä on sekä hyvää että huonoa, se täytyy vaan hyväksyä ja opetella elämään niin että ne hyvät asiat nousee suurempaan rooliin elämässä. No, tietysti ihan oikeanoikeasti mielisairas ihminen ei kykene ymmärtämään mutta sinä varmasti vielä pystyt ja kykenet :)
Yritän valaa suhun rohkeutta kun tiedostan miten rikki olet juuri nyt. Olen pohjimmiltani hyväntahtoinen ihminen joten haluan sullekin vaan pelkkää hyvää ja toivon että tosiaan pystyt näkemään elämän optimistisesti ja mahdollisuutena jotta sun motivaatio kohti parempaa säilyy. Useimmat ihmiset ovat pohjimmiltaan muuten hyväntahtoisia.
Ja olen samaa mieltä että lifemocker meni vähän turhan pitkälle tuossa pallottelussa. Mutta yritä sinäkin ymmärtää sen verran lifemockeria että se on ihan saatanan kuivansarkastinen tyyppi eikä anna periksi mielipiteissään, tuskin se mitään pahaa sen ihmeemmin tarkoitti. On vaan semmonen jänkääjä joskus eikä hokaa ettei kaikki todellakaan ymmärrä sen rutikuivaa huumoria.
"Ehkä näät nyt noista viesteistä ettei mulla kaikki oo ok "
miksä sitten koitat purkaa pahaa oloasi minuun, viaton minä sinun elämäntilanteeseesi olen!?
Ei sun ole pakko sanoa toiselle mitään. Sulle on jo sanottu ettei sinun vastauksia haluta! Olisit vain hiljaa!
hyppäätkö sinäkin sillalta kun joku näin sinulle sanoo?
sinä varmaan olisit se sanoja.
hohhoijaa
Millanen menneisyys sulla sitten on? Jos saa kysyä tai uskallat kertoa.
Joo ja olen huomannut tuon saman. Jotkut pääsee tosi helpolla ja niiden elämä loistaa, toisille kun tuntuu tulevan paskaa ihan hirveesti niskaan. Mut ite yritän nyt tuosta jälkimmäisestä opetella eroon ja tehdä mun elämästä sellaista että sitä ei enää tulisi, koska yks hyvä sanonta ja motto on sellanen että " elämä on sitä mitä sä teet siitä " ja samanlainen oon sinun kanssa myös siinä, että yritän pärjätä niillä vähilläkin hyvillä jutuilla mitä mulla on elämässä. :)
Mut yks asia mun kohdalla on kyllä nyt täys-ikäsenä muuttunu...
Pienenä mulle jauhettiin aina jostain jumalasta ja pienempänä ja vielä nuorenakin mä olin jollain tapaa uskovainen. Aina kun mulla oli vaikeeta, niin saatoin joskus vaan ristiä kädet et jumala auttais tätä itku kurkussa olevaa tyttöä ja pelastais sen jotenkin tältä perhehelvetiltä ja koulukiusaamiselta.
Wut?
Ei jumala ikinä kuullu tai auttanu mua, et ne tilanteet ois ratkennu kummassakin paikassa jollakin tapaa tai edes toisessa.
Voisin monesti miettiä. Entä jos mä en ollu tarpeeks uskovainen? Mut höpö höpö... Mä uskon siihen et jos jumala ois oikeesti olemassa niin se rakastais tosiaan jokaista ihmistä sellasena kun se on ja jokaisella ois oikeus uskoo omalla tavallaan jumalaan. Toisille se voi tarkottaa syvempääkin pyhittymistä sille, et ne käy kirkossa ja jumalanpalveluksissa. Omistavat ehkäpä koko elämänsä jopa jumalalle ja menevät asumaan jonnekin luostariin. Mut yhtä hyvä vaihtoehto pitäis olla se, että kotonakin joskus vaikean tilaisuuden tullen rukoilee ja toivoo jumalalta pelastusta.
Tästä voitte jo päätellä mikä musta 18-vuotiaana tuli. ATEISTI.
Jumalaa ei ole olemassa. Ei saatanaa. Eikä mitään tollasta höpön höpöä.
Saman aion opettaa mun lapsille, tai annan niiden kyllä ihan ite valita loppupeleissä, mutta en opettaisi niitä uskomaan vaan tekemään omasta elämästään hyvää.
Onhan se ihan absurdi ajatus et jos jumala ois olemassa niin ensiks se niinkin viattoman olennon kun vauva ( juu, en varmasti oo kerenny sillon tekee mitään pahaa kellekkään muuta kun syntymään... )
niin a) pistää syntyy perheeseen jossa vaan tapellaan
b) jossa äiti on kakssuuntanen mielialahäiriöinen ja iskä alkoholisti
c) tekee mulle huostaanoton ja äidin hylkäämisen ja vanhempien eron
d) koulukiusaamisen mun taustoista päälle
e) sairastumisen itsekin mielenterveysongelmiin
Ei tossa niinku oo mitään järkeä. Jumala ei elä tässä huoneessa. Mut eteenpäin...
Mitä sä meinaat tuolla että oot pohjimmiltas hyvätahtoinen? Toimitko usein sitten päinvastaisesti?
Eikä minun tarvii ymmärtää tuota lifemockeria yhtään, paska jätkä mikä paska jätkä. Mä oon tiiätkö oppinu sen miesvm1967 että jos tuota ymmärrystään jakelee liian auliisti kaikille, niin sä saatat satuttaa vaan itseäs aivan saatanan pahasti. Niimpä musta on tullut hieman pelokas ihminen, enkä hetkeksikään luovu "suojapanssaristani" jotta mahdollistaisin sen, et jos ite ymmärrän ja tuun vastaan, niin et tuo antaa ymmärtää samaa mut pistääkin uudestaan puukolla selkään. Aivan sama. Mä en tollasen mukamas kirjaviisaan oudon mokoman kanssa hengailis ulkopuolisessa elämässä muutenkaan niin en sit täälläkään ja en kyseisestä ihmistyypistä tykkää, mut ei mulla myöskään ole tarve haukkua ja kiusata toisia ihmisiä. Ei, ei ja ei. Ja sit vielä sekin, et vaikka mun kaveripiiri ei ookkaan koostunu mukamas kirjaviisaista näsäviisaista hipeistä, niin ihan fiksuista perus maalaisjärjellä varustetuista silti... ;)
Mä inhoan ihmisiä joiden ajattelutapa on liian rationaalinen, eikä yhtään tunteellinen.
Ja mä inhoan sitä, et joka helkutin asiaa pitää analysoida ihmisen käytöksessä. Ei vaan voi v*ttu relata ja unohtaa ees hetkeks sitä näsäviisasteluaan ja olla niin kun normaalit ihmiset kun pitää itsestään tehdä niin helvetin erikoinen ja olla roolia vetämässä koko ajan ettei tipu koko elämältä pohja alta... voi hyvä luoja..
Ei siis näyttäydy koskaan aitona itsenään. Näin heittäisin minä.
" ja vielä nuorenakin mä olin jollain tapaa uskovaine"
selittää kyllä sun käyttäytymistä ihan jonkun verran..
Miesvm1967
Minä tuossa aikasemmin sulle kommentoinkin, vaan en huomannut sitä sinulle osoittaa.
Mut hattua sulle nostan, kun susta henkii tuo ihmisläheisyys. Minust on vallan hienoa, vaikka oot omassa elämässä joutunut tuon polun kulkemaan, niin uskaltaisin sanoa,et hienosti oot henkisellä puolella kasvanut.
Sinulla on paljon voimaa tuolla sisällä.
Kaikkea hyvää sinulle !
No ei hyvänen aika sentään enpä ole aikoihin lukenut täällä tämmöistä sotaa mitä nyt luin. Eikö tähän kukaan valjoja puutu tai sivuston ylläpitäjä? Ei kai tää nyt ihan tervettä ole, että täällä reuhataan? Aika agressiivista keskustelua ja todella lapsellista täällä tapellaan vaikka ulkona paistaa aurinko. Meneppä mockeri pihalle rauhottumaan ja mieti kuinka lapsellista tekstiä suustas päästät ja jos aloittaja pyytää jättämään rauhaan niin kunnioita toisen sanomaa äläkä ilkeyttäs täällä kommentoitte. Järkevä osaa lopettaa ajoissa. Tottakai sinullakin saa olla mielipiteitä mutta älä väkisin niitä toisen pään sisään tuputa jos toinen on eri mieltä KAIKILLA saa olla mielipiteitä eikä sinun mielipiteesi ole se yksi ja ainoa oikea. Et kunnioita toisten mielipiteitä yhtään.
ei paljoa auta järjen puhuminen mokkerille.."hänhän on aina oikeassa"..just joo.
jep näin mä aika hemmetin usein olen
tiedätkö ettei tuo "lapsellisuus" jorina anna sinusta kovinkaan aikuismaista kuvaa? ;)
sinä olet lapsellinen kakara lifemocker
hemmetin usein olet vitun idiootti.
tosi fiksun kommentin heitit hei! :D
sähän kirjoitat toooosi aikuismaisesti! xD
sähän kirjoitat toooosi aikuismaisesti! xD
näin teen
Anna olla. Jos tästä jollekin ylläpitäjälle menee itkemään niin häviää koko hyvä keskustelu.
Ei mua enää kiinosta mitä toi lifemocker vääntää, kun tänne tuli hyviäkin ihmsiä puolustamaan mua niin lifemockerilta tais tippua vähän pohja alta.
Koko jätkästä näkee et se kuvitteli et se sais vapaasti vaan loukata minua ja sit kun näkee et muhun sattuu, niin kääntää vaan veistä haavassa ja nauttii siitä...
Mähän monesti kato anelin tuossa lopettamaan.
Eli olin hänen vallan alla, koska en jaksanu enää tota paskaa tälläsenä mielenterveys vammasena.
Hän vaan sit jatkaa, kääntää veistä haavassa ja nauttii siitä ja kehtaa vielä mokoma paska väittää että HÄN on muka minun vallan alla...
Höpsis pöpsis :DDD ei se remmiään tajua löysätä ikinä.
Sick, Sick, Sick.
Tai eihän tää hyvä oo, mut tästä periaatteessa vielä vois tulla hyvä. Jos jotkut muut sattuis löytää tänne ja saatais keskusteluaikaseks ikäerosta ja siihen liittyvistä mietteistä ja peloista
Vertaistukee esim jollekin. :)
ainut vaan, ettet sä halua keskustella asiasta. sä vaan haluat haukkua minua...noh eipähän kyllä paljon voi odottaakaan järkevää keskustelua hermoheikkojen teinien kanssa
sulla ei taida olla ihan kaikki inkkarit ns kanootissa?
sä et tajua mitä sulle sanoo ja sitten sä heität jotain ihan ihme legendaa omasta päästä, että mä herjaan sua, vaikka sä itse kirjoitat törkyä lähes joka kirjoituksessasi mulle
" Sick, Sick, Sick. " indeed
eipä anna sinustakaan kovin aikuismaista kuvaa tuo että pakko vastailla kun toinen on jo aikaa sitten pyytänyt ettet sinä vastaisi hänelle mitään. Olet nettikiusaaja ja pahemman luokan häirikkö!
tiedätkö, että SÄ olet nettikiusaaja ja häirikkö, kun joka päivä olet minulle jostain urputtamassa ;)
sähän se joka päivä oot kanssa jokaisella palstalla vinkumassa ja vonkumassa
kuin myös te minulle
Eli samalla tasolla?
keskustelen vähän yllemmällä tasolla, en niinkuin te "vinkumalla ja vonkumalla" ;)
hahahaaaa..."ylemmällä tasolla" hahahhaaaaa just jooo....vittu mikä vitsi!
Samallaista jankkaamista.
Tässä taas näkee. Herra on itserakas ja paras ja olevinaan muiden yläpuolella. :)
Mä ihmettelen oikeesti jos tuolla on ystäviä oikeessa elämässä...
Jos on, niin seura kaltaisensa löytää. Ovat siis samantyyppisiä kun tuo lifemocker ite.
Siitä mistä kuitenkin oon 100% varma niin tällä jätkällä ei oo ainakaan yhtään minun ikästä kaveria oikeessa elämässä, on asenne sen verran ikävä. Nää on näitä jotka haukkuu ja halveksii teini-ikäsiä ja räkättää nauraa päälle kuinka ne on sillon sitä ja tätä. Eikä muisteta, että ollaanhan me itsekin oltu joskus sen ikäsiä! Ohitetaan kokonaan se pointti, ikään kun oltais siitä iästä aina oltu jotenkin vapaita ja näin ollen, normaaleja ihmisiä erikoisempia ja siks voidaan haukkua ja halveksua jotakin ikäryhmää.
Tyhmää.
Koska sen minä tiedän, et kukaan ei pysty ohittamaan tiettyä ikäkautta. Ellei sitten kuole, mut sillon ei sit eläkkään, eikä se pysty tulemaan enää koskaan vastaan se ikäkausi.
tottakai mä olen näiden vittuilijoiden yläpuolella, koska en itse sorru samaan ;)
"Mä ihmettelen oikeesti jos tuolla on ystäviä oikeessa elämässä..."
se on hyvä, että olet alkanut ihmettelemään elämässäsi... saatat aina joskus jopa ymmärtää jotain!
"Siitä mistä kuitenkin oon 100% varma niin tällä jätkällä ei oo ainakaan yhtään minun ikästä kaveria oikeessa elämässä, on asenne sen verran ikävä"
miksi hengata teinien kanssa kun parempaakin, AIKUISMAISTA seuraa on? ja jos et ole tiennyt niin mitä vanhemmaksi tulet, sitä vähemmän sitä oikeita ystäviä ihminen saa ;)
"Nää on näitä jotka haukkuu ja halveksii teini-ikäsiä ja räkättää nauraa päälle kuinka ne on sillon sitä ja tätä"
mikä saa sinut halveksimaan aikuisia ja vittuilemaan heille?
"Tyhmää"
todellakin
"Koska sen minä tiedän, et kukaan ei pysty ohittamaan tiettyä ikäkautta."
olen minäkin teini ja nuori ollut, mutta silti selvisin siitä iästä VITTUILEMATTA ihmisille!
Ilmeisesti kuvittelet olevasi itse jotenkin fiksu?
Sinulla ei tunnu olevan kaikki hyvin. Onnellinen ihminen ei halua kiusata muita, eikä vietä päiviään netissä aiheuttaen tarkoituksella pahaa mieltä toisille.
Eikö maailmassa ole mielestäsi jo tarpeeksi ilkeitä ihmisiä? Miksi haluat olla yksi heistä?
Taidat olla narsisti, lifemocker.
Et näe omissa toimissasi mitään väärää, ja tunnet että olet muiden yläpuolella, kaikkia muita parempi. Et tunne empatiaa toista kohtaan, vaan jatkat kiusaamista vaikka maailman tappiin asti.
Menisit hoitoon, ennen kuin aiheutat enemmän pahaa maailmassa.
Olen TÄYSIN samaa mieltä sun kanssas. Lifemocker hoitoon!
Sinä vain etsit turvallisuuden tunnetta vanhemmasta miehestä. Vaikka varmaan paremmin sua kohtelisi joku oman ikäinen sälli, joka olisi enemmän tosissaan. Jos sä odotat jonkun muun tekevän sut onnelliseksi niin mietipä uudelleen. Korjaa ensin omat asiasi ja järjestä ajatuksesi niin päädyt todennäköisemmin terveeseen parisuhteeseen.
mä vähän veikkaan, että tälle kirjoittajalle ei tule kukaan saarnaamaan, vaikka mä olen tämän saman tässä ketjussa jo sen 5 kertaa ainakin sanonut.... se kun on NIIIIN tärkeää, KUKA tämän faktan tänne kirjoittaa! :D
sulle näkyy olevan NIIIIN tärkeää koko ajan olla äänessä!
"Sinä vain etsit turvallisuuden tunnetta vanhemmasta miehestä"
Tämä voi hyvinkin pitää paikkaansa joten mian kannattaa myös pohtia asiaa tältä kantilta, mitä hän etsii suhteissaan vanhempiin miehiin, miksi ne ovat hänelle "niin" tärkeitä. Varmaan tuo lapsuuden traumaattisuus helposti ajaakin etsimään voimaa ja turvaa miehistä ja vanhempi mies täyttää tuota aukkoa paremmin kuin epävarma nuori mies. En väitä että se olisi väärin tai oikein, se ehkä vain on niin. Henkilökohtaisesti kuitenkin pelkään sitä hyväksikäytön mahdollisuutta :( Että vanhemmat miehet hyväksikäyttää tätä nuorta rikkinäistä naista. Toivottavasti ei mene niin.
itsehhän tuota täällä mulle herjoja heittelet...
itsehhän tuota täällä mulle herjoja heittelet...
nöyp :)
höpöhöpö
Mua on just ne oman ikäset sällit ja nuoremmat kohdellu tosi huonosti...
Kiusannu ja ties mitä muuta paskaa. En oo kauheesti siis niiden suosiossa.
Niinku mun menneisyyden takia...
Et oon kuulemma mielisairaan penikka ja mun isä on pelkkä alkoholisti surkimus, aina puli kavereiden kans, jolle oli hyvä nauraa kun se makas kännissä ojassa ja heitellä kivillä kun oli sammunu ja niin edelleen... Kaikkee sairasta kun ne penikat keksiikin
"Et oon kuulemma mielisairaan penikka"
sinällään tämä on kyllä helppo uskoa kun lukee näitä sun kirjoituksia. ei päätä ei häntää, että ei ne nyt välttämättä ihan tuulesta temmattuja juttuja ole!
Miesvm1967
Se mitä mä vanhemmista miehistä etsin niin sellasta pysyvyyttä, turvallisuutta, tasapainoa.
Mitä oman ikänen epäkypsä sälli ei oo oikeen tähän asti pystyny tarjoomaan...
Ja mukava on ollut myös testata omaa viehätysvoimaansa vanhempaan mieheen.
Mut ei musta varmaan vakavaan parisuhteeseen ois tällä hetkellä kenenkään kanssa... omien mielenterveysongelmien takia ja muun sekavuuden
" Se mitä mä vanhemmista miehistä etsin niin sellasta pysyvyyttä, turvallisuutta, tasapainoa."
juuri nuo ovat asioita joita sä et voi heistä saada, koska et voi itse noita asioita tarjota heille!
" Mitä oman ikänen epäkypsä sälli ei oo oikeen tähän asti pystyny tarjoomaan..."
säkin olen ihan samallalailla epäkypsä heidän silmissä.
" Ja mukava on ollut myös testata omaa viehätysvoimaansa vanhempaan mieheen."
hohhoijaa, itsetunnon hankkiminen on paras lääke tähän!
" Mut ei musta varmaan vakavaan parisuhteeseen ois tällä hetkellä kenenkään kanssa... omien mielenterveysongelmien takia ja muun sekavuuden "
tätähän mä sanoin jo ensimmäisessä viestissä!
Menit liian pitkälle. Ymmärrätkö sitä itse?
totesit aloittajan jo useaan otteeseen epäkypsäksi teiniksi joten ei sunkaan pitäis aikuisena provosoitua väittelemään riippumatta miten hän asiansa ilmaisee :p
en ole mennyt :)
niin, minusta se nyt vaan on aika hemmetin epäkypsää alkaa toista haukkumaan. mä olen vaan tehnyt tulkintoja mitä aloittaja meille kertoo: hän on itsekkin sanonut olevansa epäkypsä ja, että hänellä on ongelmia mielenterveytensä kanssa - johon voi todeta: sen kyllä huomaa ilman minkäänlaista "vittuilua"
Ja jauha vielä enemmän paskaa. Minä en aio olla sellanen väliin putoaja etten kelpais kuule kellekkään!
Kuten mä sanoin:
A) musta saa hyvän vaimon
B) musta saa loistavan äidin lapsille
ja tuon pitäis kertoo tarpeeks!
Ja mä todellakin tiiätkö voin tarjota pysyvyyttä, turvallisuutta ja tasapainoa...
Mä en oo mikään helvetin lentävä lusikka enää joka vaihtaa miestä kun lennosta. Jos mä löydän jonkun ihanan tyypin, oon valmis nyt seurustelemaan pidemmällekin kun viikon. Mikä meinaa vuosia jos siinä parisuhteessa on hyvä olla ja rakkautta riittää ja vaikka koko loppuelämäkään ei järjellä sanottuna olisi silloin ongelma vaikka se kuulostaakin aikamoiselta lupaukselta mut.. kuten mä sanoin, jos rakkautta riittää ja kaikki on loistavasti, niin miksi hyvää vaihtamaan jos mä oon löytäny upean kundin itelleni joka pitelee mua kuin kukkaa kämmenellä? Miksi mä luopuisin jostain sellasesta jonka koen tekevän elämästäni tasapainoista? Mulle on tosi tärkeetä se että mun rakkaalla ois hyvä olla ja toivon itse saavani kaikkea samaa. :)
Ja siinä et nainen testaa viehätysvoimaansa ei ole mitään väärää :DDD suhteellisen normaali juttu kuule tuossa flirttailussa!
Mutta sussa kun sitä ei ole, niin et voi tietää.
Kato nyt oikeasti itseäs ja naamaas. Tuota sun rumaa hevilettiäs, rillejä ja kuivunutta partaa. Ei paljoo paneta, eikä kiihottais montaa muutakaan naista, anteeks vain.
On tuo sinunkin käytös todella epäkypsää!!
Joo, no eihän tämä pässi sitä tajua et on menny jo liian pitkälle aika päiviä sitten. Eikä pelkästään mun kanssa, vaan näköjään myös monen muun tällä palstalla.
Huomaa hyvin esimerkiks tästä heitosta:
" Et oon kuulemma mielisairaan penikka "
" sinällään tämä on kyllä helppo uskoa kun lukee näitä sun kirjotuksia. ei päätä, ei häntää ( hyvä pointti myös hänen omiaan kirjotuksia koskien. ) että ei ne nyt välttämättä ihan tuulesta temmattuja ole! "
Niin, lifemockerin mielestä mua on nyt myös ilmeisesti jonkunlainen oikeus sitten kiusata kun mulla on tuollaset taustat. Voisitko miesvm1967 kertoa tuolle lifemockerille että miten mä oisin voinut taustoihini vaikuttaa?
kyllä näyttää sulle olevan NIIN tärkeetä saada sanotuksi ihan sama mitä..
Täähän paska se ite alkoi mua haukkumaan, minähän tänne ihan ystävällisin mielin tulin kirjoittelemaan ja hakee omille ajatuksilleni apua kun ne kiersi kehää tuon jutun suhteen. Inistä siinä sitten että minä aloin haukkumaan häntä. Voi mikä narsisti...
Kaikki luonteenpiirteet täyttyy:
- Tunne kylmyys
- Osaa maalata aina toisiin viat
- On olevinaan aina fiksumpi kuin kaikki muut ja huomauttelee muiden ihmisten tyhmyydestä
JNE.
Tollasten kontrollifriikin uhriks ei kukaan halua joutua tai miltä tuntuis.. asua sellasen ihmisen kanssa saman katon alla joka koko ajan halveksii nuorempiaan (teinejä) ja haukkuu niitä, kokee jonkinlaista ihme teinivihaa ja sitten koko ajan analysoisi sun käytöstä... Ei tollasta kukaan jaksa !
Ja mitä.....
Oon itekkin sanonu olevani epäkypsä ja että hänellä on ongelmia mielenterveytensä kanssa?
Toi mielenterveysjuttu, joo ok. Pitää paikkansa. Mutta älä sä puutu siihen, mä oon varottanu.
Ja epäkypsä? No ihanko totta?
Mitä vittua sä voit muuta olettaa jos mie oon vasta 18...
Niin mitä sä hoet ja analysoit totakin koko ajan, et mun pitäis ikäänkuin venyttää itteni koko ajan äärirajoille ja pystyy olemaan mahdollisimman aikuinen, jotta mun käytöstä ei jatkuvasti analysoitas. Tiiätkö miltä se tuntuu!? Millon mä voisin olla ihan oma itteni ja kelvata tälläsenä kun oon, ilman että pitää ottaa mitään paineita siitä että pitääkö ruveta vetää jotain roolia vaikuttaakseen kypsemmältä, kun ei näköjään muuten kelpaa kun saa koko ajan analysointia tai haukkumista..
Ja mussa on todellakin niitä epäkypsiä piirteitä kun olen vasta tänä vuonna 18-vuotiaaksi tullut, päättänyt juuri mun lapsuuden ja ruvennut kasvamaan aikuisuuteen ja olen vielä teini-ikäinen, MUTTA, se ei silti sano sitä etteikö mussa kypsiäkin piirteitä voisi olla ja etten osaisi olla fiksukin, mut se joka on mulle oikee hyväksyy myös sen etten mie vielä ihan täysin aikuinenkaan ole.
lifemockerilla täyttyy myös tunnusmerkit lapselliseen narsismiin ja omahyväisyyteen..ilmankos hänellä ei ole ihmisuhteita netin ulkopuolella.
taitaa olla vain oma syysi minulle kirjoitella?
syitä on monia. Mitäs ne sulle kuuluu? Ei mitään.
ei se ole paskaa. se on vain faktaa miten aikuiset näkevät teinit
" Ja mä todellakin tiiätkö voin tarjota pysyvyyttä, turvallisuutta ja tasapainoa..."
höpöhöpö - sä et ole tasapainoinen henkilö, eikä sulla ole elämäntilanne- saatikka elämänkokemus sellainen, että pitkän suhteen luomisesta tulisi jotain. sä tiedät tämän itsekkin, olet asian maininnut jos tässä keskustelussa monet kerrat.
"Mä en oo mikään helvetin lentävä lusikka enää joka vaihtaa miestä kun lennosta."
nuorilla mielihalut vaihtuvat todella usein, kun heille tulee tunne, että on vielä asioita näkemättä ja kokematta, siksi harvoin pitkä suhde heidän kanssaan onnistuu, koska heillä on "elämä elettävänään", eivätkä he ole valmiita rauhoittumaan.
"jos mä oon löytäny upean kundin itelleni joka pitelee mua kuin kukkaa kämmenellä? "
mutta kun sinunkin pitäisi olla tasapainoinen ja rakastava, tarjota jotain tälly kundille, eikä vaan itse odottaa saavasi kaikki ;)
" Ja siinä et nainen testaa viehätysvoimaansa ei ole mitään väärää :DDD suhteellisen normaali juttu kuule tuossa flirttailussa!"
kertoo vain että kyseisellä ihmisellä on huono itsetunto tai ei muuten ole henkisesti tasapainossa.
" Mutta sussa kun sitä ei ole, niin et voi tietää. Kato nyt oikeasti itseäs ja naamaas. Tuota sun rumaa hevilettiäs, rillejä ja kuivunutta partaa. Ei paljoo paneta, eikä kiihottais montaa muutakaan naista, anteeks vain. "
tämä on juuri näitä epäkypsän ihmisen epäkypsän käytöksen tulosta, kun et taida osata kirjoittaa ainuttakaan viestiä, jossa et minua haukkuisi jollainlailla. ja sitten haukut minua kiusaajaksi kun itse olet noin epäkypsä pentu.
mutta älä huoli, mulle kyllä riittää se oma nainen, ei mun itsetunto ole sun sanoista kiinni, etenkään kun tietää minkälainen tyyppi niitä suoltaa ;)
hohhoijaa sinunkin kanssa. olisiko aika kasvaa aikuiseksi?
älä viitsi olla lapsellinen, eikö riitä että aloittaja sellainen jo on
millälailla se on kiusaamista kun totean ne samat asiat mitä sä itse kerrot meille?
sitten sä haukut minua ties miksi.... sä olet aika ristiriitainen tyyppi, odotat, että sä saat tehdä mitä ikinä lystäät ja kaikki mitä minä sanon on kiusaamista ja väärin. katsoisit peiliin
tässäkään ketjussa ei kukaan muu hauku ketään paitsi sinä minua ;) että kukas nämä kohdat täyttääkään:
- Tunne kylmyys
- Osaa maalata aina toisiin viat
- On olevinaan aina fiksumpi kuin kaikki muut ja huomauttelee muiden ihmisten tyhmyydestä
älä koita delegoida omia mielenterveysongelmiasi muihin ihmisiin!
eipä taida munkaan kirjoittelut kuulua milläänlailla sulle ;)
kasvetaanko yhdessä ja lopetetaan tää sonnan jauhaminen?
noniinpä, mä kun en sitä koskaan aloita, vain ne ketkä haluavat alkaa vähättelemään mielipiteitäni ja solvaamaan minua
"ei sunkaan pitäis aikuisena provosoitua väittelemään riippumatta miten hän asiansa ilmaisee :p "
"tässäkään ketjussa ei kukaan muu hauku ketään paitsi sinä minua ;) että kukas nämä kohdat täyttääkään:
- Tunne kylmyys
- Osaa maalata aina toisiin viat
- On olevinaan aina fiksumpi kuin kaikki muut ja huomauttelee muiden ihmisten tyhmyydestä
älä koita delegoida omia mielenterveysongelmiasi muihin ihmisiin! "
Niin lifemocker..katsoppas peiliin ja huomaa että sielläpä sinä olet..juuri kuten kuvailussasikin..
"
sitten sä haukut minua ties miksi.... sä olet aika ristiriitainen tyyppi, odotat, että sä saat tehdä mitä ikinä lystäät ja kaikki mitä minä sanon on kiusaamista ja väärin. katsoisit peiliin"
Aivan. katso lifemocker peiliin. Olet jo puhunut niin ristiriitaista soopaa että ohoooiiii
"noniinpä, mä kun en sitä koskaan aloita, vain ne ketkä haluavat alkaa vähättelemään mielipiteitäni ja solvaamaan minua "
oletko olevinasi parempi ihminen kuin muut?? Ööö..voin sanoa että et ole. Ihan yhtä lapsellinen ja tyhmä olet kuin muutkin. ja tämä on fakta.
tottkai olen parempi ihminen TÄSSÄ SUHTEESSA kuin kaikenmaailman nettihäiriköt, jotka eivät osaa (tai halua) muuta kuin haukkua muita ihmisiä.
mä olen täällä keskustelemassa, EN haukkumassa muita (saatan kyllä sanoa takaisinkin näille häiriköille ja sekös ihmisiä harmittaa, kun ei mene "kiusaamiset" läpi)
juu peilissä näyttää aina hyvältä!
ja mä olen toistamieltä. ei teidän mielipiteenne milläänlailla pääse kumoamaan mun sanomisiani.
enhän mä provosoidukkaan. kirjoitan vain asiaa ;)
kuten sanoin: peili on juurikin minun kaverini, näyttää aina hyvältä!
kukaan tässä ketjussa muu ei puhu tätä "ristiriitaista soopaa" kuin te ;)
ette pääse MILLÄÄN muuttamaan minun mielipiteitäni, koska ne ovat vain asiaa, vaikka miten koittaisitte mua haukkua!
Joo, haista paska. Nyt lopetat sen mun morkkaamisen pahaksi ihmiseksi.
Sä et tiedä musta kun pelkän pintasilauksen. Mistä sä tiedät mitään siitä miten herkkä ja välittävä ihminen mä pohjimmiltaan voi olla?
Just niin. Sitä. Mä osaan olla herkkä, välittävä, rakastaa, olla pysyväkin kumppani...
Et nyt loppuu se mun mustamaalaus etteikö minussa ois mitään hyvää.
Millon oon kaamee pentu tai panen ympäriinsä ja nyt ilmeisesti niinkin huono ihminen etten kykene rakastamaan ketään ja niin edelleen.
Tiedäks miten kivalta kuulostaa kuunnella sellasta kun itessä ei ois mitään hyvää? :)
Sen mä myönnän et tasapaino mulla on vähän hakusessa oman mielen kanssa, mut se et oisin tunne kylmä paska, tai että minusta ei ois rakastamaan, tai joskus hyväks vaimoks ja äidiks lapsille ( pakko tilanteessa kantasin vastuun lapsistani nyttenkin.. vaikka tarkoituksellinen pyrkimys ei oo niitä ihan vielä hankkia. ) niin hyvin väärässä sä olet. Mä haluan kyllä elämääni pysyvyyttä ja turvallisuutta, vaikka ikää on 18v.
Lätkäseppä sen oman muijan ruma kuva tähän, niin nähdään millanen korppi siellä on.
Mut lopeta toi mun herjaaminen ikäänkuin minussa ei mitään hyvää olisi. Ei kukaan jaksa tollasta, ei ikänsä eikä minkään puolesta. Raskasta tollanen jos toiset ihmiset näkee aina jonkun toisen huonosti.
Ps. Eikä flirttailu kerro huonosta itsetunnosta. Mä mietin että miten säkin olet sen sun "naises" , joka on kyllä valitettavasti mielikuvituksen tuotosta varmaankin, niin saanut jos tuota et ole yhtään flirttailut?
Tai siis ethän sä ole ikinä flirttailut kellekään koska se on todella huono juttu ja automaattisesti osoitus vaan ihmisen huonosta itsetunnosta, eikä mitenkään liity ihmisten normaaliin pariutumiskäyttäytymiseen. :) heh
opettele lukemaan. JA YMMÄRRÄ LUKEMASI OIKEIN. ei sulle muuta voi sanoa.
"Just niin. Sitä. Mä osaan olla herkkä, välittävä, rakastaa, olla pysyväkin kumppani..."
mutta koska sä olet nuori, sä olet AILAHTELEVA. AIKUINEN IHMINEN EI TÄTÄ OLE USEINKAAN. joten match is no go
" Tiedäks miten kivalta kuulostaa kuunnella sellasta kun itessä ei ois mitään hyvää? :)"
sun itsetuntosi on sun oma asia. ei minun.
"joskus"
NIMENOMAAN JOSKUS. jokainen kasvaa ja kehittyy. nyt tässä ketjussa puhutaan kuitenkin sun NYKYTILANTEESTA.
"Mä haluan kyllä elämääni pysyvyyttä ja turvallisuutta, vaikka ikää on 18v. "
ensin sun vaan pitää hoitaa omat asiasi kondikseen, kuten olet itsekkin sanonut.
"Mut lopeta toi mun herjaaminen ikäänkuin minussa ei mitään hyvää olisi"
sun itsetunnolla kaikki mitä mä sanon on herjaamista, koska itse et halua itsessäsi nähdä mitään hyvää. tämä ei ole minun ongelmani. en ala kohtelemaan sinua kuin prinsessaa vain sen takia, että sä sitä muilta ihmisiltä odotat. kohtelen sinua kuin ketä tahansa muutakin NORMAALIA IHMISTÄ!
filrttailu ja oman viehätysvoimansa testaaminen ovat ERI asioita!
vieähätysvoimansa testaaminen on pelaamista muilla ihmisillä, itsentuntonsa kohottamista kun taas joku PIENI flirttailu voi olla ihan normaalia kanssakäymistä!
Niin. Mä kerroin että mua on kiusattu sen takia koska mä olen syntynyt alkoholistille ja mielisairaalle ja miten mä oisin voinu siihen ite vaikuttaa?
Miten mä oisin voinu syntyä onnelliseen ja tasapainoseen perheeseen?
Ihan niinku se mun vika ois että mua on kiusattu.
Se on aina niiden kiusaajien vika jotka kiusaa. Joskus kiusatussa itsessäänkin voi olla jotain vikaa, mut vaikka se kiusattu ois tehny ite joskus jotain tyhmää, ei se oo silti oikeutus kiusaamiseen. Kiusaaminen on aina väärin. Eikä kiusattu ole vastuussa muiden teoista, vaan he itse.
Mut älä rupee tähänkään sanomaan yhtään mitään, kun teit kantas jo tuolla hyvin selväks näiden kiusaamisasioidenkin suhteen. Vitun tyhmä "aikuinen" ihminen. :)
Ei niinku nuo vuodet oo ainakaan tässä asiassa, tuonu mitään järkee sun kalloos. Koska sä et ymmärrä, koska sulla itselläs ei oo lapsia ja sä et ikinä aio esimerkiks niitä hankkia, niin sulta puuttuu sellanen isällinen ja aikuismainen ajattelutapa tähänkin asiaan. Et moni ihminen joilla on lapsia niin ajattelee esimerkiks niiden lasten kautta, että mitä jos oma lapsi joutuisi jostain syystä kiusatuksi. Et sä et ymmärrä tälläsestä ajattelutavasta hevonvittuakaan...
Niin ja eikö lifemocker ole koskaan ollut 18-20 vuotias? Vai syntyikö hän heti vanhaksi? Kehtaat täällä toisia teinitella kun itsekkin olet sitä joskus ollut siis tuon ikäinen. Vai oletko vain kateellinen nuorille kun itse olet katkera vanhus jolla ei varmaan enään sekään seiso?
Ja tässä näkee myös miten itsepäinen tää ihminen on.
Ei hän ikinä kuuntele muita tai oo valmis tulemaan toisia vastaan.
Ei yks ihminen voi aina pompottaa ja pomottaa. Ällö mikä ällö, mä oon tämän ihmistyypin nähny.
Ei tämmönen ihminen myöskään kunnioita varmasti kahdenkeskisiä henkilökohtasia asioita, kun toimii just niinku oman päänsä mukaan. Jokainen päätelkööt itse mitä tällä tarkoitan. :)
kun mä olin nuori, niin mä sentään ymmärsin mikä mulle on mahdollista tehdä, mihin mä en kykene ja mihin mä kykenen ;)
"Mä kerroin että mua on kiusattu sen takia koska mä olen syntynyt alkoholistille ja mielisairaalle ja miten mä oisin voinu siihen ite vaikuttaa?"
olen jo sinulle monta kertaa sanonut, ettei mua kiinnosta sun menneisyys, enkä sitä ole kovin montaa kertaa edes kommentoinut, koska se on yhdentekevää minulle.
"Kiusaaminen on aina väärin."
nimenomaan, surullista kuitenkin, että sä itse yrität kiusata minua joka viestissäsi.
"vitun tyhmä "aikuinen" ihminen. :)"
sinäse taas puolestasi vaikutat NIIIIN FIKSULTA joka ikisessä viestissäsi :D
"sulta puuttuu sellanen isällinen ja aikuismainen ajattelutapa tähänkin asiaan"
tuo sinun ajatusmaailma on todella vääristynyt!
"että mitä jos oma lapsi joutuisi jostain syystä kiusatuksi."
koska sinua on joskus kiusattu niin sä olet oikeutettu täällä haukkumaan ja kiusaamaan muita ihmisiä (lähinnä minua)?
on kyllä aika sairas tuo sinun logiikkasi
puhut vain ja ainoastaan itsestäsi tässä viestissä
Opettele ite vaan toi oikeinkirjoitus. :D
Mä en usko vaan, että meidän ajatusmaailmat tulee muutenkaan kohtaamaan. Ollaan varmaan vähän erillaisia ihmisiä luonteeltamme ja kaikelta, siinä se.
Eikä ole viehätysvoiman testaaminen ja flirttailu eriasia, ihan voi olla kuule sama asia. Mitäs muutakaan se flirttailu olisi jos siinä ei testaa, olenko minä tarpeeksi kiinostava? kiinostuukohan tuo minusta? ja se kutkuttava tunne mikä tuntuu kahden henkilön välillä. Sitten silmäpeliä kans vähän peliin ja ovelaa sanallista heittoa, niin tämä kaikki on kuule rakas lapsonen flirttailua. :)
Kyllä mä osaan flirttailla. En halua sulta oksettavia neuvoja siihen, säästä ne itselläs, koska olenhan mä naispuolinen henkilö :D
Sitten tuota...
Joo ja mä oon ailahteleva, villi ja vapaa. Jostakin se on varmaan ihan seksikästä, mutta ei jostain pelkästä homehtuneesta kotiseposta joka kuuntelee pelkkää ylesuomee ja on mennyt niin tylsäksi että ei enää kiinosta bilemusa vaan pelkät uutiset ja ajankohtaisohjelmat. Ottakoot sitten vaimokseen jonkun Pirjo 44v joka tykkää möllöttää kanssa vaan kotona ja kuunella ajankohtaisohjelmia ja kutoo villasukkia... :) that's not meeeee! haha
Eläkä lesoile siellä sillä mun itsetunnolla. Se on ihan OK. ei paras aina, mut se siitä. Tuo kuitenkin mitä selität niin sä löydät musta koko ajan vain negatiivisiä juttuja ja viljelet niitä... mietippä jos nuo kaikki ois positiivisiä asioita, miten paljon niitä ois ja miten ihana ihminen voisin sillon ollakaan? :) kun sä et halua kun löytää musta pelkkää huonoa ja teineistä/nuorista ylipäätään, koska koet sellasta epänormaalia vihaa kyseistä ihmisryhmää kohtaan. Minä en vihaa vauvoja, en lapsia, en nuoria, en keski-ikäsiä, en vanhuksia. Ei mulla tarvetta mihinkään tollaseen. Mun vihaaminen on niin henkilökohtanen asia, että se kohdistuu kyllä johonkin ihmiseen yleensä, ei mihinkään ihmisryhmiin. Koska mä en ole niin paska että mä yleistäisin. Vaikka yleistämiseen varmasti on jokainen sortunut joskus, se on sellanen tapa kuitenkin josta on syytä opetella eroon ja välttää. Hyviä juttuja löytyy varmasti jotain jokasesta ihmisestä, jos haluaa vaan nähdä.
Ja ota huomioon. Vaikka mä sanoin, että sitten joskus. Mikä meinais sitä että musta vois esim. tulla joskus 5 vuoden kuluttua ja siitä eteenpäin. Niin olisin valmis myös kantamaan nyt vastuun kaikista vaikeuksistani huolimatta jos tulisin raskaaksi. Pitäisin lapsen ja musta varmaan tulis oikein hyvä äiti. Vaikka tilanne ei oo ihanteellinen, eli se on ihan viimenen asia mihin oon tällä hetkellä pyrkimässä kun ei oo oma pää ja elämä vielä ihan kunnossa. Varmasti saisin lastenhoitoapua kuitenkin tarvittaessa, jos en omasta kodista, niin ulkopuolelta ettei tarvii aborttia tehdä ja parannella siinä samassa itseäni. Niin mietippä sitä kun näinkin nuori tyttö, rupeis kantamaan noin ison vastuun, nii eiköhän se oo aikamoinen hatun noston paikka.
Taidat lifemocker myös itse sitä olla. Lapsellinen siis :)
Ja ähäkutti. Älä viitti ruveta väittämään vastaan, tietty lapsekkuuskaan ei oo aikuisena aina ees pahasta. Hyvästä se vaan on, jos osaa olla lapsenmielinen, kuhan se ei oo sellasta lapsellisuutta mikä satuttaisi toisia niinku esim sulla on
Et se ei oo hyvästä.
Niin ja sinähän se tiedät mihin muut kykenee ja ei, vielä noin henkilökohtaisestikkin. Upeaa Lifemocker! :)
Oot sinä lifemocker aika sekasin. Ei sua kukaan täällä keskustelussa ole kiusannut, itse korkeintaan aina häiriköit ja kiusaat muita näköjään tällä palstalla kommentoimalla heille aina jotain negatiivistä, vaikka välillä voisit pitää vaan sen turpas kii jos ei oo ikinä mitään mukavaa sanottavaa.
Ja mene nyt koneelta pois. Tää ei oo selvästikkään sulle hyvä paikka.
Ja nämä sun tälläset hokemiset et " sinä se taas vaikutat niin fiksulta ihmiseltä joka ikisessä viestissäsi :D " niin tota et sä mulle mitään paineita enää näillä aiheuta...
Mä en rupee esittää aikuisempaa kun oonkaan ja oon vaan oma ihteni. :) Joko se kelpaa tai sitten ei. Mä en oo mikään muovailuvaha, se on paha kun nuorille aina sanoo jotain tollasta et sun pitäis olla tällänen ja tollanen ja mäkin kun oon aikani joskus kuunellut tuota ja ruvennut ottamaan paineita ja seuraamaan noita sanomisia niin oon koko ajan poukkoilut laidasta laitaan ja ollut ihan sekaisin, koska en ole koskaan tuntunut olevani tarpeeksi hyvä ja riittävä, kun aina on jollakin jotain moitittavaa...
Lifemockerhan ei todistetusti näitä pointteja tajua, mut ehkäpä joku muu ruudun toisella puolella tajusi.
joopa joo
"Mitäs muutakaan se flirttailu olisi jos siinä ei testaa, olenko minä tarpeeksi kiinostava?"
flirttailu on harmitonta hupia, mutta sitten kun aletaan "testailemaan" niin se menee leikkimisen puolelle. nämä ovat juuri näitä asioita, missä teinitytöt tekevät virheitä: he eivät vielä tiedä mitä itse ovat tekemässä ja koko hommasta tulee "annetaan ymmärtää, muttei ymmärretä antaa"-tilanteita eli kunhan vaan kiusataan miehiä ja nostetaan omaa itsetuntoa!
"En halua sulta oksettavia neuvoja siihen"
oletpa taas niiiiin fiksu ja aikuismainen!
"Joo ja mä oon ailahteleva, villi ja vapaa"
tarkoittaa, ettet ole missäännimessä parisuhdemateriaalia.
"Jostakin se on varmaan ihan seksikästä, mutta ei jostain pelkästä homehtuneesta kotiseposta joka kuuntelee pelkkää ylesuomee ja on mennyt niin tylsäksi että ei enää kiinosta bilemusa vaan pelkät uutiset ja ajankohtaisohjelmat"
tuo on juuri sitä teineilyä, jota aikuiset ihmiset eivät jaksa katsella.
"Eläkä lesoile siellä sillä mun itsetunnolla. Se on ihan OK"
ei siltä vaikuta kun kaikki loukkauksena otat.
" Tuo kuitenkin mitä selität niin sä löydät musta koko ajan vain negatiivisiä juttuja ja viljelet niitä"
sä itse ajattelet vain negatiivisia asioita itsestäsi ja kerrot niitä tänne. pitäisikö minun siis kääntää sun negatiiviset jutut jotenkin positiivisiksi? en halua olla mikään taikuri!
"Hyviä juttuja löytyy varmasti jotain jokasesta ihmisestä, jos haluaa vaan nähdä."
sä kirjoitat itsestäsi negatiivisia juttuja ja kuvittelet silti olevasi positiivinen? ei voi ymmärtää...
"Niin mietippä sitä kun näinkin nuori tyttö, rupeis kantamaan noin ison vastuun, nii eiköhän se oo aikamoinen hatun noston paikka."
sori vaan, mielestäni nuorena raskaaksi hankkiutuminen on typerintä ikinä
tiedän vain, että ei ole järkeä lähteä tekemään asioita, jotka HYVIN TODENNÄKÖISESTI lävähtävät sulle silmille
"Oot sinä lifemocker aika sekasin"
puhut itsestäsi.
"Ei sua kukaan täällä keskustelussa ole kiusannut, itse korkeintaan aina häiriköit ja kiusaat muita näköjään tällä palstalla kommentoimalla heille aina jotain negatiivistä, vaikka välillä voisit pitää vaan sen turpas kii jos ei oo ikinä mitään mukavaa sanottavaa. "
lueppa omia kirjoituksiasi. tässäkin alat taas aggressiivisesti puhumaan minulle.
eikö sulla ole mitään hajua edes siitä mitä sä sanot?! ...huolestuttavaa
"Ja mene nyt koneelta pois. Tää ei oo selvästikkään sulle hyvä paikka. "
koska sä et kestä kuulla multa totuutta? :D
"Ja nämä sun tälläset hokemiset et " sinä se taas vaikutat niin fiksulta ihmiseltä joka ikisessä viestissäsi :D " niin tota et sä mulle mitään paineita enää näillä aiheuta..."
jos et ole huomannut niin mä puhun sulle täällä vain ja ainoastaan asiaa, kun sinä taas aggressiivisesti vittuilet lähes jokaisessa viestissäsi kun et halua ymmärtää mitä mä sulle sanon
"Mä en rupee esittää aikuisempaa kun oonkaan ja oon vaan oma ihteni"
se on kyllä tullut kaikille hyvin selväksi!
"se on paha kun nuorille aina sanoo jotain tollasta et sun pitäis olla tällänen ja tollanen"
silti pitäisi osata KÄYTTÄYTYÄ eikä riehua kuin vesikauhuinen hyeena ympäriinsä!
"Lifemockerhan ei todistetusti näitä pointteja tajua, mut ehkäpä joku muu ruudun toisella puolella tajusi."
sulla on hyvin vähän pointteja missään, etkä ymmärrä muittenkaan teksteistä niitä. taidat vain hakea huomiota itsellesi?
""Oot sinä lifemocker aika sekasin"
puhut itsestäsi."
--onko luetunymmärtämisessä lifemocker ongelmaa kenties??
"koska sä et kestä kuulla multa totuutta? :D"
---kaikki mitä sä sanot EI ole absoluuttinen totuus!
"jos et ole huomannut niin mä puhun sulle täällä vain ja ainoastaan asiaa, "
---ööö..lueppas vanhempia tekstejäsi(jos ei ylläpito ole poistanut) niin kyllä sinä aika useasti toisia dissaat "pennuiks" ja "kasva pentu aikuiseksi" yms yms...ei oikein ole asia puhetta tuokaan! Esimerkiksi juuri tuo edellisessä tekstissäsi oleva kommentti : "silti pitäisi osata KÄYTTÄYTYÄ eikä riehua kuin vesikauhuinen hyeena ympäriinsä!"
"--onko luetunymmärtämisessä lifemocker ongelmaa kenties??"
ei ollenkaan, vaan kun puhuu "mielenterveyspotilaan" kanssa niin se on sitten tuollaista. hänellä ei oikein ole käsitystä siitä, mitä mä hänelle sanon ;) mä puhun normaalisti ja hän taas käyttäytyy juuri tuolla tavalla joka viestissä.
"---ööö..lueppas vanhempia tekstejäsi(jos ei ylläpito ole poistanut) niin kyllä sinä aika useasti toisia dissaat "pennuiks" ja "kasva pentu aikuiseksi""
tiedätkö miksi ne on poistettu? koska juuri tälläiset kakarat kirjoittelevat ASIATTOMIA herjauksia, kun muuhun ei kyetä.
"---kyllä se olet aika usein sinä lifemocker joka täällä huomioo koittaa hakea viisastelemalla asioista ja koittamalla joka asiaan "
jos SÄ et osaa sanoa johonkin asiaan mitään niin ole hiljaa. mä kuitenkin osaan, joten mä myös sanon!
"Että ennenkuin tulet muita valistamaan heidän nettikäyttäytymisestään, niin mieti myös omaa käyttäytymistäsi. Et sinäkään niin fiksusti käyttäydy mitä luulet."
tottakai mä käyttäydyn fiksusti. tuo on yleensä teidän teinien luulo, että olette olevinanne fiksumpia kuin oikeasti olettekaan. newsflash: ette te ole ;)
"tottakai mä käyttäydyn fiksusti. tuo on yleensä teidän teinien luulo, että olette olevinanne fiksumpia kuin oikeasti olettekaan. newsflash: ette te ole ;) "
--et tuota itsekään käyttäydy fiksusti kuin vain omasta mielestäsi.. ja itelles vaan newsflash: sä et oo yhtään fiksumpi kuin muutkaan.
tottakai mä olen fiksumpi kun osaan käyttäytyä ja kirjoittelen asiallisesti ;)
pazkapuhetta
Eli et ymmärtänyt...
Sekaannut joka keskusteluun. Jankutat omia mielipiteitäsi.
Ei tuo ole keskustelua. Anna toisten olla.
Jotenkin tekopyhää väittää muita häiriköiksi ja kiusaajiksi.
Mielenterveyspotilaaksi haukkuminen ei ole asiallista.
jep sinulta tuntuu tuota pazkapuhetta löytyvän
jep, näin on kun tämä tieini minullekkin näin herjasi, mutta tässä tapauksessa ei se ole haukkumista, tietäisit kyllä, jos yhtään lukisit mitä tämä daami meille on kertonut
"Jotenkin tekopyhää väittää muita häiriköiksi ja kiusaajiksi."
sitä minäkin olen tälle aloittajalle sanonut, kun hän on minua näin herjannut
tarkoitat varmaan aloittajaa - hän ei ole vielä tähän mennessä ymmärtänyt ainuttakaan tekstiä mitä olen hänelle kirjoittanut
Tyhmää, kun jatkat.
Sekin liian vaikeaa ymmärtää?
Entäs sinä ja häiriköintisi?
Yritä aikuistua, äläkä kiusaa teiniä. Aika pervessiä.
keskustelu ei ole häiriköintiä
jokainen päättää itse mitkä herneet vetää nokkaan
keskusteleminen ei ole kiusaamista
Et keskustele.
Tyhmää, kun jatkat.
Sekin liian vaikeaa ymmärtää?
keskustelen :)
Haluatko todella olla samalla tasolla teinin kanssa.
Aika perverssiä tuollainen
en. olen ylempänä
hahhah. ET OLE.
helposti
vähän jos lifemocker on pentumainen apinoija
Taas lapsellista.
Hanki vaikka elämä.
Huonolla menestyksellä ehkä :)
Millä lailla?
Hohhoijaa... Sä oot lifemocker aika yksinkertainen ja tyhmä ihminen loppujenlopuksi, vaikka kovasti muuta väität :)
Tiedäks mulle tuli tänään ensimmäisen kerran sellanen fiilis et, mä en jaksa olla noin lapsellinen ja vänklää sun kanssa! Saat jäädä vänklää keskenäs ja fantasioida ainoastaan minun satuttamisesta. Jos tänne ei ois tullu ihmisiä mua puolustamaan, sä et ois muuttanu asennettas tuotakin pientä tippaa ystävällisemmäks mitä se nyt on.
Sillon sä oisit suruttas jatkanu vaan mun mielen pahoittamista, ties miten julmasti. Mut onneks elämä kerrankin teki oikein ja siihen puututtiin, näinkin suurella kädellä, koska mä en ole tottunut siihen että mua ikinä puolustettaisiin tai oikein autettaisiin. Kaikki muuttuu. :)
Kommentoin vaan enää tosta muutamaan kohtaan
Ai ihminen ei voi olla parisuhde materiaalia jos se on nuori, villi ja vapaa? Ei se tarkota sitä että pitää panna ympäriinsä, joten kyllä voi olla. Kun tiedäks sä, mä oon aika ristiriitanen tapaus. Haluan parisuhdetta, mutta säilyttää myös oman vapauteni, tulla, mennä ja tehdä asioita. Eli ihminen on aika monimutkanen tapaus. Ei niinkään sellanen et " se on just joko näin tai sit näin ja muita vaihtoehtoja ei ole " . Ihminen ei oo kone, joten ne kaikki saman merkkiset eli merkki kun on ihminen, ihon väriä katsomatta, niin ne silti ei toimi samalla ohjeistuksella.. Kun kaikki saman tarkan merkin pyykkikoneet toimii ...
Eikä tässä kukaan oo nyt myöskään raskaaksi tarkoituksella nuorena hankkiutumassa. Lifemocker, se luetunymmärtäminen! se luetunymmärtäminen! kans sinne suuntaan sellasia terveisiä siis... ;D
Kyse oli siitä että jos nyt KÄVISI vain niin, että tulisin raskaaksi niin varmasti yrittäisin kantaa siitä vastuun. Ei tässä kukaan oo nyt siihen pyrkimässä.
Sit vois kanssa tarkentaa et minkä ikäinen on nuori kun saa lapsen, on mun tietääkseen 25-vuotiaskin ihminen nuori mutta silti ihan sopivan ikäinen äidiksi tai isäksi? mut tässä nyt varmaan haettiin tätä teiniäitiyttä ja isyyttä...
Kuule kaiken oon aika hyvin ymmärtäny. Osaan mä kuitenkin tätä äidinkieltäni lukea, että kiitos vain :)
Noissa ajatusmaailmoissa meillä voikin olla vähän eroavaisuuksia, että luonteeltas oot vaan sellanen et aattelet asioita eritavalla ja minä luonteeltani taas erillainen ja ajattelen toisella tavalla, et puhutaan vähän siinä mielessä eri kieliä.
Kukaan ei oo tässä taaskaan sinua vähätelly ja taas näkee miten itsekäs voit olla, jos muut ei tanssahtele sinun pillin mukaan.
Kun se sinun mielipitees pitäis olla ainut ja oikea.
Eikä ihmisillä ole mitään eroavaisuuksia esimerkiksi.
Aivan sonni koko jätkä! Eikä toi jankkaamnen oo enää mitään viisautta tai mitään. Puhuu niin kun ihan puuta heinää, paskapalturia, mitään tuon itsekehuja siitä kuinka hän on viisas ihminen ja niin edelleen ja niin edelleen ei kannata uskoa. Antaa vaan olla omissa oloissaan ja hajuissaan. :) Vaikka monesti mä oon siitä yrittäny tässä jo eroon päästä ( kerran lopettanu sille puhumisen , toiseks pyytäny sit useita kertoja lopettamaan tuon mulle kommentoinnin. ), ei oikein näytä tuottavan tulosta...
Mitä muuta mä voin tehdä? Pakkomielteiseltä tuo toisten asioihin puuttuminen liialla kädellä alkaa jo vaikuttaa...
Ja jos ei koskaan yritä, ei voi onnistuakkaan. :)
Vaikka joissain asioissa onnistumisen mahdollisuus on suurempi ja toisissa taas pienempi. Riskejä joutuu ottamaan joka päiväsessä elämässä...
Lifemockerilla taitaa nää viisaudet loppua kesken, kun ei oikein osaa muuta kun noita toisten tekstejä aina kopioida.
Hän taas VAIN tietää mikä on asiaa ja muiden tekstithän sitä ei todellakaan todistetusti ole.
Mmmmm... Joo.. :)
Sä oot "mia" aika yksinkertainen ja tyhmä ihminen loppujenlopuksi, vaikka kovasti muuta väität :)
"Tiedäks mulle tuli tänään ensimmäisen kerran sellanen fiilis et, mä en jaksa olla noin lapsellinen ja vänklää sun kanssa!"
en usko kyllä että pääset tuosta lapsellisuudestas, mutta toki kannustan yrittämään! :)
"Saat jäädä vänklää keskenäs ja fantasioida ainoastaan minun satuttamisesta."
kannattaa noihin harhoihin jotain apua hakea. mä olen täällä keskustelemassa, en riehumassa kuten sinä.
"Jos tänne ei ois tullu ihmisiä mua puolustamaan, sä et ois muuttanu asennettas tuotakin pientä tippaa ystävällisemmäks mitä se nyt on."
ihan vaan tiedoksi, mä vedän nettitrolleja puoleeni, eivät he mitään OIKEITA "puolustajia" ole, koska sun käytöksessä ei ole mitään puolustettavaa!
"Sillon sä oisit suruttas jatkanu vaan mun mielen pahoittamista, ties miten julmasti."
edelleen, itseppä vedät herneitä nokkaan ihan normaalista keskustelusta, ei ole mun ongelma sun "herkkyytes"
"koska mä en ole tottunut siihen että mua ikinä puolustettaisiin tai oikein autettaisiin"
sua ei ole kukaan puolustanut. sun rinnalle tuli vaan lisää peeloja nettihäiriköitä ränkyttämään mulle, koska se on heidän tapansa. mä olen näille punainen vaate kun kehtaan omalla naamallani kirjoittaa suoraan ihmisille!
"Ai ihminen ei voi olla parisuhde materiaalia jos se on nuori, villi ja vapaa?"
voit toki saada AVOIMEN suhteen, kuka niitä nyt sitten parisuhteeksi laskee kun pyöritään ties missä ja kenen kanssa tahansa....
"Kun tiedäks sä, mä oon aika ristiriitanen tapaus."
no elä hitossa?! :D
sun pitäs vaan löytää (anteeksi nyt vaan:) yhtä sekopää tyyppi rinnalles, sillä en oikein usko että tavallisella psyykkeellä varustettu poika (etenkään aikuinen mies) tommosta meininkiä jaksaisi katsella!
"Eikä tässä kukaan oo nyt myöskään raskaaksi tarkoituksella nuorena hankkiutumassa. Lifemocker, se luetunymmärtäminen"
"mia" se luetunymmärtäminen! kaikki mitä mä sanon EI SUORAAN KOSKE SINUA VAAN YLEISESTI NUORIA. älä ole niin omahyväinen, että kuvittelet, että kaikki mitä mä sanon liittyy suoraan SUN ELÄMÄÄN.
"Sit vois kanssa tarkentaa et minkä ikäinen on nuori kun saa lapsen, on mun tietääkseen 25-vuotiaskin ihminen nuori mutta silti ihan sopivan ikäinen äidiksi tai isäksi?"
jep, kyllä 25 alkaa olemaan jo nuori aikuinen
älä viitsi räksyttää kokoajan ja joka päivä, tuo on niin......juurikin tuota mitä itse kirjoitit
jep kyllä nämä tämän palstan häiriköt ovat lapsellisia ja vailla elämään, oikeassa olet. siksi he aina tulevatkin minulle huutelemaan ;)
Aina puhun ITSESTÄNI!? :D
No en todella...
Ja sit haluun kanssa kommentoida vaan tohon et, miten voit vielä velvottaa nuoria käyttäytymään jos sä jatkuvasti oot painostamassa ja hiilostamassa et millonka niiden pitäs olla minkäkinlaisia, eli yrität muovailla niitä kun muovailuvahaa ja painostaa niitä pystymään olemaan aikuisempia mitä ne vielä kehitystasoltaan pystyy ja sitten tulet vielä saarnailemaan et " no on sullakin kyllä nyt pää sekaisin ja pitäs osata käyttäytyy! "
Tää on vähän tällästä henkistä väkivaltaa aikuiselta nuorta kohtaan, et ensiks sanelee et sun pitäs olla tämmönen ja tämmönen ja nuorelle tulee olo et on taas huono ja ei kelpaa ja joutuu ehkä esittämään ja vetää itteensä koko ajan äärirajoille ja sit pitäs osata viel käyttäytyy...
Tajuutsä miten liikaa sä vaadit!
Sä et oo ihan normaalisti kehittyny aikuinen ihminen, eikä muutkaan ne jotka tulee saarnaamaan et kun sun pitäis 18-vuotiaana olla näin ja näin aikuinen! Anna vittu niiden nuorten olla ja kasvaa rauhassa!
Tajuatko sinä. L.o.p.e.t.a painostaminen ja paineiden aiheuttaminen.
Ja taas on tullut selväksi että meidän ihanalla lifemöökkerillä on se ainut ja oikea totuus tähän asiaan, muita vaihtiksii ei ole. Oot niin ihana lifemocker, halipusu
juu siinä olet oikeasa ettei teidän trollien kanssa VOI keskustella, eihän se teidän tarkoitus olekkaan ;)
"Kukaan ei oo tässä taaskaan sinua vähätelly "
lueppa joskus ihan ajatuksen kanssa noita omia kirjoituksiasi ;)
"Aivan sonni koko jätkä!"
väärin, pässi ;)
"Eikä toi jankkaamnen oo enää mitään viisautta tai mitään"
on se viisasta jos puhuu asiaa, siihen kun sä jankkaat omia juttujas
"Puhuu niin kun ihan puuta heinää, paskapalturia"
jep näin sä näytät tekevän
"mitään tuon itsekehuja siitä kuinka hän on viisas ihminen ja niin edelleen ja niin edelleen ei kannata uskoa"
se ei ole kehumista, että tietää puhuvansa asiaa
"Pakkomielteiseltä tuo toisten asioihin puuttuminen liialla kädellä alkaa jo vaikuttaa..."
ainut pakkomielle täällä on sinulla kirjoittaa minulle JUURI NÄITÄ herjauksia ;)
en kopioi kun trollien herjaukset takaisin heille itselleen
sä olet ränkyttänyt tätä samaa juttua tässä jo pari päivää: "yhyy kun lifemocker tätä ja yhyy kun lifemocker sitä" ...hohhoijaa... jos et osaa keskustella niin miksi olet täällä? ainiin, sen huomion takia! ;)
noh sä et ole ainakaan kirjoittanut kovinkaan paljon sitä ASIAA. vain monta viestiä jotka ovat täynnä herjauksia minulle....
sinusta siis on asiallista haukkua ja herjata muita ihmisiä ja keskustelu sivistyneesti on epäasiallista. okei
Ai että nyt oon vielä hullu ja en tajua mistään mitään... ;)
Ai että menee vaan ilkeemmäks.
Kehtaa niinku ees 18-vuotiaalle tytölle sanoo jotain tollasta.
Ehkä mä olen niin pimpelipom että tarviisin jotain holhoojaakin vittu nyt! En kehdannu lukee ees tuota viestiä pidemmälle, what everrrr...
Pääasia että mä tiedän ite mitä mä oon ja mitä en ole.
Turhaan sä siellä myöskin sivistelet että "mielenterveyspotilaan" nii heittomerkeissä, ANNA TULLA VAAN KUNNOLLA SITÄ PASKAA JOS ON PAKKO ANTAA, ÄLÄKÄ SIEVISTELE!
Mä oon tajunnu aivan kaiken mitä sä kirjotat ja esim. miesvm1967 asialliset tekstit, tajusin oikein hyvin, mieti sitä, mut ainut vika on siinä että jos mä en ota sun sanomisia sillä sekunnilla kun sä ne sanot absoluuttisena totuutena tai myöhemminkään niin mä olen sitten näköjään hullu ja en tajuu mistään mitään!
Jos mun tilanne ois noin huono, etten tajuais enää mistään mitään, niin mut ois varmaan korjattu jo osastolle.
Enkä toista äitini jalanjälkiä, vaikka mulla onkin riski siltä puolelta sairastua mielenterveydellisiin ongelmiin, niin älä huoli. Mä haluan ihan erillaisen elämän kuin äiskä... :)
"miten voit vielä velvottaa nuoria käyttäytymään"
jos sulla pinna kestää sen sekunnin ja haluat kaikki tahallaan ymmärtää väärin niin ole hyvä ja pysy poissa keskustelupalstoilta. et osaa keskustella.
"Tää on vähän tällästä henkistä väkivaltaa aikuiselta nuorta kohtaan"
ei sinusta uhria tuolla käytöksellä saa tekemälläkään.
"et ensiks sanelee et sun pitäs olla tämmönen ja tämmönen ja nuorelle tulee olo et on taas huono ja ei kelpaa ja joutuu ehkä esittämään ja vetää itteensä koko ajan äärirajoille ja sit pitäs osata viel käyttäytyy..."
niin vittuilu ei kelpaa, no shit sherlock!
"Tajuutsä miten liikaa sä vaadit!"
mene nyt oikeasti helvettiin jos et osaa käyttäytyä! se ei ole KENELTÄKÄÄN LIIKAA VAADITTU!
"Sä et oo ihan normaalisti kehittyny aikuinen ihminen, eikä muutkaan ne jotka tulee saarnaamaan et kun sun pitäis 18-vuotiaana olla näin ja näin aikuinen!"
tai sitten sä oot vain astetta enemmän fucked up kun täällä riehut ja räyhäät?
"Ja taas on tullut selväksi että meidän ihanalla lifemöökkerillä on se ainut ja oikea totuus tähän asiaan"
moni muukin on samaa mieltä kuin minä - sinä et ole tasapainoinen, etkä kypsä ihminen ja sun kanssa keskustelu on aika hemmetin turhaa
Eikä mun tasossakaan ole varmaan mitään vikaa tai siinä että olen teini-ikäinen????
Piti toikin ibhö ilmasta sitten minua halventavasti ja että kuin olisin alempiarvoinen kun vaikka joku 28-vuotias ihminen...
Tiedätkö, mä 13-vuotiaana ajattelin että tää tilanne muuttuu kun oon 18-vuotias, että en ikäni takia saisi enää halveksumista sitten kuitenkaan kun olen jo täysi-ikäinen. Mutta ei, sama paska vaan jatkuu. Tähän on varmaan moni nuori todella kyllästyny, että aikuiset halveksii ja voi sen takia pahoin, vaikka sitä ei ulospäin myöntäskään.
Ei se niinku kivalta kuulosta aina jonkun aikuisen puolelta kuulla, että miten kelpaamaton oot millonkin.
Mene helvettiin vain ja ainoastaan itse. :)
Ei sulle voi muuta todeta.
No voooooi... rupeeko meidän pikku laifmöökkerillä palamaan pinna :)))) hihi
Ei se tuota tulosta, kun vastailet sille koko ajan, vaikka jo useaan otteeseen oot todennu sen hyödyttömäksi. Miksi itse jatkat vastailua? Lopeta kokonaan ja älä vastaa, vaikka kuinka tekisi mieli. Itekin olen joissakin keskusteluissa antanut toisen jatkaa juttujaan (joskus mennyt henk.kohtasuuksiin) ja en ole näpäyttänyt takaisin, mieli olisi kyllä tehnyt. Se on fiksu joka ei noteeraa itseään ärsyttäviä juttuja. Miksi lukea sellasta josta tietää harmistuvansa/suuttuvansa?
Koskee kaikkia nähtävästi.
Yrittäisit olla aikuinen.
Sinä olet aikuinen mies, et teinipoika.
huutelet 10 vuotta vanhemmalle ihmiselle noin TUOLLA mentaliteetilla joka sulla on... hohhoijaa
jos nuoret käyttäytyvät asiallisesti, ei heitä kukaan halveksu
olet itse täällä sanonut, että sinulla on mielenterveysongelmia. mä vaan sanoin, että sen kyllä huomaa.
ja et näytä tajuavan mitä mä sulle sanon, kun otat mun yleisellä tasolla puhumiset itseesi
hohhoijaa
Lukekaa aihe "Ylläpitäjälle" tein tästä koko keskustelun kulusta valituksen koska tämä ei ole enäään normaalia keskustelua kyllä netissä tulee osata käyttäytyä vaikka olisi kuinka keskustelu palsta mutta rajat ne on täälläkin.
tätä mieltä minäkin olen
Tää ny olikin vasta naurettava juttu
lifemockerista on tehty monia valituksia ylläpidolle. Niin nuorten palstoilta kuin muualtakin. Eipä paljoa auta..
ei auta koska mä kirjoitan asiaa, enkä törkyä kuten te!
Jaa, se käykin todistetusti sit nuoria häiriköimässä.
No tää ei jotenkin yllätä minua.
Sairas ihminen, joka on olevinaan niin fiksu ja tuntee jostain syystä syvää teinivihaa ja halveksii ja vittu vihaa yhtä kokonaista ihmisryhmää, varmaan kiertäis kun joku jehovan todistaja ovelta ovelle valistamassa kuinka paskoja ihmisiä teinit on jos se ois vaan laillista ja ei tulis kytille ilmotusta ja kytät korjaamaan tätä tyyppiä putkaan.
Kerran oon jonkun teinivihaajan tuntenu ja kaverin piti meidät heittää ulos, koska se saattoi seota ja saada raivarin jos siellä kämpässä ois ollu teinejä samaan aikaan ja samurai miekan kanssa riehu. Mietin vaan et oliks se tyyppi oikeesti jotenkin henkisesti sairas vai esittikö vaan se?
No aivan sama se mulle on. Yli viiden vuoden takasia juttuja. Mut sanonpahan vaan, kun tälläsiäkin luonnonoikkuja on olemassa...
voisitko enää olla jotenkin harhaisempi?
lääkkeet ottamatta?
"voisitko enää olla jotenkin harhaisempi?
lääkkeet ottamatta? "
--joo todella aikuismaista taas lifemocker..heh..
todellakin on aikuismaista todeta, että hänellä ei ole noille herjauksilleen MITÄÄN perusteita!
hahahahaaaa jooooopa joooooooooooo =D
näin on näpyttimet ;)
Ei tänne oo pakko kirjoittaa jos vastaukset ei miellytä!
Aloittaja vois kasvaa aikuiseksi ja miettiä itse elämäänsä.
varo, ei tällä palstalla saa puhua mitä ajattelee tai tuoda omia mielipiteitään julki!
Saahan täälä puhua ihan mitä tahansa ja ne kaikki mitä sanot menee viranomaisten rekistereihin, jotta ne voi profiloida sua.
Mieti tarkkaan haluatko tosiaan kertoa tämän kaiken vapaaehtoisesti niille?
Muista että kaikkea mitä sanot, voidaan käyttää sinua vastaan, jollei nyt niin 10-20 vuoden päästä ;)
kyllä mä seison mielipiteitteni takana :)
Liferunkkari täällä taas vaihteeksi jurputtamassa.
Mutta niinhän sitä sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Jokainen olkoon minkä ikäinen tahansa eipä ole minulta pois. Itse olen 24 vuotias ja ylpeä siitä vielä kaunis, hyvässä kunnossa, hyvä työ, asunto, ystäviä ja hyvä perhe ja maailman paras sisko. Ei sorruta ikärasismiin.
Minäkään en ole ikärasisti. :) Ystäviä mahtuu monen ikäsiin. Nuorimmat taitaa olla 15 ja vanhimmat 33.
Ja nuorissa on tulevaisuus. Mutta millanen?
Nyt -90 luvulla syntyneenä nuorena minä koen että meillä on jopa jo isommat paineet olla nopeammin aikuisia ja aikuismaisempia kuin mitä oli -80 luvulla syntyneillä nuorilla ja sitten aikuisetkaan ei oo enää niin kivoja, vaikka niiden pitäis auttaa, niin monilta saa just tätä syrjintää ja halveksimista teinejä kohtaan. Niin miten tollasessa kasvaa hyväks aikuiseks?
Ehkä sit vaan jotenkin.
Tai ei kyllä vanhin oo 33 vaan 27 tällä hetkellä, täyttää 28... :)
Vaikea sanoa kun en ole syntynyt -90 luvulla ei ole omakohtaista kokemusta mutta mitä olen kuulluut ja nähnyt niin nyky nuorilta odotetaan aikuismaista käytöstä jo ala-aste ikäisenä. Mikä on ihan järjetöntä. Itse olen nähnyt bussissa jo ihan kymmenvuotiailla kosketusnäyttöpuhelinta yms. Mihin ne niitä tarvii? Itse ostin hiljaittain ensimmäisen kosketusnäyttöpuh. vaikka ikää 24 ja ensimmäisen puh. sain ylä-asteen vikalla luokalla ja sekin oli ihan karvalakki malli ja halvimmasta päästä. Ensimmäisen kannettavan tietokoneen sain vasta täysiikäisenä eli sinun ikäisenä. Isä ei päästänyt kylillä juoksemaan ei poikiin ei antanut juoda tottakai se silloin turhautti ja tuli kiukuteltua mutta nyt tässä iässä olen kyllä kiitollinen siitä koska se oli rakkautta. Enpähän joutunut väärille poluille. Eniten kiitänkin omia vanhempia siitä kun sain rauhassa viettää lapsuuteni. Ensimmäisen känninikin vedin vasta sinun iässäsi vaikka alaikäisenä olisi tehnyt mieli mutta näin on ollut parempi nyt on kyllä ehtiny juosta kylillä mutta eipä tuota tule vieläkään. Maailma muuttuu. Ihmiset muuttuu. Siitäkin huolimatta pitää vaan löytää itsensä ja tehdä elämäst sellainen kuin itse haluaa. Nyt valta on sinulla kun olet täysiikäinen. Eikä niistä ihmissuhteista kannata ottaa kamalasti paineita. Se oikea osuu kohdalle kun on sen aika. Sydämmessä sen tietää mikä tuntuu hyvältä oli mies sitten vanhempi tai nuorempi tai vaikka sinun ikäisesi. Ei täällä kukaan tunne sinua perinpohjun joten ei meillä ole oikeutta täällä sanao sinulle mikä on ehdottamasti oikein mutta voimme vain kertoa omiakokemuksia tai neuvoa. Kun minä olin sinun ikäinen tunsin myös vetoa vanhempiin miehiin mutta nyt kun olen kasvanut ja pohtinut asioita niin kyllä ne se antoi sellaista turvallisuuden tunnetta kun mies oli vanhempi mutta vaarana taas on, että he eivät ota tosissaan nuorempia naisia kokemusta minulla on siitä mutta ei pidä yleistää kerron vai omia kokemuksia nyt sitten tällä iällä mitä olen niin tunnen vetoa enemmän omaan ikäiseen mieheen koska seurustelin viimeksi huomattavasti vanhemman miehen kanssa niin alussa kaikki osu yksiin mutta kun muutimme saman katon alle niin silloin sen huomasin kuinka erilaisia me olemme. Hän halusi perheen ja minä en. Oli liian erilaiset elämäntilanteet. Erottuani olen hakeutunut oman ikäisiin miehiin tai jopa nuorempiin. Mutta sitten taas nuoremmat tuntuvat myös haluan vain sitä tai ovat liian lapsellisia joten onko oikeeta ikää koskaan olemassa? Kaiketi se riippuu siitä miten kemiat osuu kohdilleen. Esimerkkinä voin sanoa omat vanhemmat joilla on kymmenen vuoden ikäero eli isä vanhempi ja äiti nuorempi kun he ovat tavanneet äiti on ollut paljon nuorempi kuin isä ja he ovat edelleen naimisissa nyt yli 20 vuotta jo joten ei se ikää aina katso.
Mun nuoruudessa oli vaan lankapuhelimet pyöritettävällä numerolevyllä. Muistan kun meidän puhelinnumero oli vielä 523 :D Sillä sitten pirautettiin kaverin kotio vastaavaan lankapuhelimeen ja jos kukaan ei vastannut niin otettiin fillari alle ja poljettiin 5-10km kattomaan että pihallako ne on kun eivät puhelimeen vastaa. Raitilla oli puhelinkoppi josta pysty soittamaan 20-pennisillä kunnes hoksattiin että sillä voi soittaa ilmaiseks kun hakkaa ne numerot siihen taakiin missä se luuri roikkui :D Kaveri oli myös tehnyt lankakolikon mikä ei mennyt sinne puhelimen sisään, se oli aika hyvä apuväline telekommunikointiin. Kerran soitettiin amerikkaan asti ja huudeltiin luuriin että "finland finland" kun sieltä joku jenkki vastasi. Että se niistä teiniharrastuksista :D
Yläasteen loppupuolella tai lukion alkupuolella tuli sitte kouluun ekat tietokoneet ja ATK:sta tuli oppiaine. Oli se hianoo kun paino näppäintä niin se kirjain ilmesty valkosena siihen mustalle ruudulle, tietty siihen piti kirjotella jotain härskejä ja maikka oli ihan hiilenä meidän käkätykseen. ATK oli hieno oppiaine :D
Mietin sitä joskus kun iltalenkkiä vedän, että kun näen nuoria notkumassa milloin missäkin, että onko niillä vielä nykyaikana sellaisia leikkejä mitä he tekevät koska minä elin lapsuutta melkein siihen täysiikäisyyteen asti siskon kanssa tuli milloin mitäkin leikittyä ja tehtyä jekkuja, että miten nykyään? Minunkin vanhemmilla on vielä edelleen tänäkin päivänä lankapuhelin ei sellainen pyöritettävä malli vaan sellainen lankapuhelin johon näpytellään numeroa. Me tehtiin aina siskon kanssa pilapuhelija tai käytiin naapurin ovikelloa soittamassa ja juostiin karkuun joskus laitettiin sellainen teletappi herätyskello huutamaan ikkunanlaudalle kun pyöräilijoitä meni ohi oli nekin kyllä aikoja mutta hyvät muistot jääny ja muutama arpikin kun kerran saatiin kuningas idea siskon kanssa ja pyöräiltiin toisiamme kohtaan siis se oli tietoista, että toinen menee tien toiseen päähän ja minä toiseen ja sitten kova vauhti ja suoraan toista kohti. Siitä seurasi kamala huuto isältä. Aina kyllä keksittiin jotain tekemistä koskaan ei ollut tylsää. Joskus aina valvottiin yö ja kun isä tuli töistä kotiiin niin äkkiä leikisti nukkumaan joskus purskahdettiin nauruun kun isä kävi kahtoon, että nukutaanko. Joskus jäätiin kiinni siitä ku valvottiin yö kerrankin lämmitettiin yöllä makkaraa ja kun isä tuli töistä niin makkarat jäi pöydälle ja lämpinä eli kiinni jäätiin. Pilapuhelutkin loppu kun kun vanhemmat sanoi, että puhelimessa on kamera. Onhan nuita ollu. Se oli huoletonta lapsuutta ja aina kun muistelen nuita aikoja niin hymy tulee suulle ja joskus kaiholla muistelen kuinka huoletonta se aika oli joskus kun itsellä ihmissuhteet kaatuu niin kaipaan sitä huoletonta lapsuutta jolloin ei ollu tietoakaan parisuhteista.
"näin". Kiitos sulle :)
Kuulostaa hauskalle nuoruudelle miesvm1967... :D
Tuollasta ne kai mun omatkin vanhemmat on eläny kun ei ne oo kun sua pari vuotta vanhempia. Syntyny -65... :DD
Nykyään kaikki tollanen hyvä mitä oli entisaikaan on kadonnu. Nuo puhelinkopit ja vanhat kaupat ja kahvilat ja baarit...
Niissä oli sitä jotain!
No mä voin sanoo näin -95 syntyneenä nuorena että mun lapsuus loppu tohon 11 ikävuoteen...
Siihen loppu leikit ja kaikki. Tuli kuvioihin jo meikit, pojat ja seurustelu... Eli ihan liian nuorena...
Ja mitä nyt oon kuullu, millasta se meno nykysin on ala-asteella. Niin ne 10-vuotiaatkin on jo hirmu pikkuteinejä ja haluis meikata ja kaikkee...
Et lapsuus on liian lyhyt.....
Ja 13-vuotiaana minä jo ryyppäsin joidenkin 6-7vuotta vanhempien miestenkin kanssa viikonloput ja en todellakaan leikkiny...
Teinit on niin herkkiä ja heikkoja. Ei ne siedä vastaan sanomista vaan alkavat heti itkemään.
ei,siinä ole mitään väärää että ihminen Rakastuu ,sielun kumppanuus ja hyvä elää yhdessä on oikein ja sitä oikeata elämää.
Mun mielestä tässä molemmat käyttäytyy vähän epäkypästi inttäen toisiaan vastaan... juupas eipäs juupas. Huh, että jotkut jaksavat.
Mun mielestä "mia":n on ihan turhaa valittaa, että lifemocker kiusaa häntä siinä vaiheessa kun hän itse kommentoi ja solvasi mockerin ulkonäköä. Ne sanat olivat aika ilkeitä ja menivät suoraan henkilökohtaisuuksiin. Yhtälailla "mia" täällä laukoi yleistyksiä/totuuksia siitä, miltä ihmisen tulisi näyttää. Aika törkeää ja sen jälkeen ruveta toista syyttämään kiusaamisesta ja haukkumisesta. Marttyyrimaista käytöstä.
Mockeri taas lähti ihan turhaa inttämään kaikkeen vastaan. Tyttö jo selkeesti oli päättänyt, mitä mieltä on. Siinä vaiheessa se jatkuva vastaan inttäminen menee aika lapselliselle tasolle ja on täysin yhdentekevää. Miksi siis vaivata aikaa ja kiusata toista?
Ja tässä vaiheessa kummankin on ihan turha yrittää syyllistää toisiaan mistään ja yrittää väittää toista pahemmaksi. Olette joka tapauksessa keittäneet soppanne... Mitä hyötyä siitä on, että kumpikaan teistä nyt kokisi olevansa niin oikeassa ja tuo väärässä ja jatkaa inttämistä sinä teit sitä ja tätä, miten sinä kehtaat...? Hei haloo ihmiset! Rauhottukaa ja tehkää jotakin kivaa elämässänne sen sijaan ku tuhlaatte aikaanne tämmöiseen turhanpäiväiseen inttämiseen. :)
Olen kohta 40v. mies ja olen avioitunut itseäni 17 vuotta vanhemman naisen kanssa, enkä ole kokenut ikäeron olevan esteenä. Rakkaus toimii ja lemmen leikit. Tosin lasta ei saa enään aikasiksi, mutta se tunne, kun aidosti toista ihmistä rakastaa. Hän on todella ihana vaimo.
ei mitään haittaa kaupat kii on viel jos omaisuutta löytyy"rakkaus ei katto ikää"
Mielipide asioista ei voi muuta kuin kiistellä menkää töihin!
10 v. ei ole yhtään mitään.
Vasta tapasin miehen joka väitti että hänellä on on yli 90 v. tyttöystävä! Mies oli ehkä 60!
Kysyisit että että onko TUO aivan normaalia?
Yli kolmekymppisen naisen kannattaa ottaa mitä saa, 4-kymppinen nainen on jo auttamattomasti ulkona parisuhdemarkkinoilta.
Mies voi tehdä lapsia viimeisen elinpäivään asti, mutta naisen paras "käyttöpäivämäärä" rajoittuu ikävuosiin 18-30
Suomalaiset yli 3-kymppiset naiset on jo liian "urautuneita", varautuneita, epäileväisiä ja problemaattisia hedelmälliseen parisuhteeseen.
Monet yli 2-kymppiset naiset on jo pilattu liian suurilla odotuksilla parisuhteesta.
Hollywoodin jenkkisarjat aivopesevät Suomenkin naiset irti todellisuudesta.
Kaveri piirissäni on monta jolla on iso ikä ero. suurin on 31 vuotta. kaveri on 29 ja mies 61 ja heille syntyy syntyy tässä kuussa lapsi. =) Sit on 18 ja 12 vuotta ikä eroa perilla pariskunnalla.
Kunhan kokoomushallitus saa Suomen alasajon valmiiksi, katoaa viimeisetkin "helpot" työpaikat ja sitten katoaa vastikkeeton (Työttömyyskorvaukset, asumistuki ja sosiaaliavustukset) rahanjakaminen, alkaa suomalaistakin laiskaa kapakkalortto siideripissistä kiinnostamaan varakas keski-iän ylittänyt suomalainen punaniska katkarapukikkeli :D
Ei ikäeroa saa olla kymmentä vuotta enempää. Muuten liitto on hataralla pohjalla.
Nykyinen presidentti teki virheen, kun meni naimisiin itseään huomattavasti nuoremman ihmisen kanssa. Suhde vaikuttaa kulissiavioliitolta ja veikkaan, että se ei tule kestämään kovin pitkään.
En ota kantaa tuohon esimerkkitapaukseen, vaan yleensä suureen ikäeroon.
Minusta ikäerolla ei ole merkitystä, kun ette vaan ala tekemään lapsia, sillä ukki- tai isoukki-ikäinen isä ei ole lapsenparasta missään vaiheessa, vaan lapsi häpeää esim. murrosikäisenä omaa isäänsä/vanhempiaan. 70-80-vuotias isä teinikäiselle on kauhistus ja kuinkahan sellainen jaksaa peuhata lastensa kanssa ja valvoa öitä sekä viikonloppuja.
Samoin äidit eivät saisi olla lasten mielestä vanhoja ja vanhannäköisiä, sillä teini-ikäisen mielestä jo 40-vuotias on toinen jalka haudassa oleva muumio.
Onneksi luoja hoitaa naisilla sen asian etteivät he tee lapsia enää isomummo iässä, mutta miten tuo asia hoidettaisiin miehiltä, jotka kuvittelevat olevansa vielä erittäin viriilejä yli 60-vuotiaina ainakin naisen päällä, jos joku heidän sinne nostaa!!!!
Yleisesti asia on niin, että ei ikäerolle voi mitään. Ei ihmisten sisällä ole anturia, joka sanoo jonkun toisen ihmisen olevan iänpuolesta epäsopiva. Mutta minun mielipide on se, että joku plus/miinus viiisi vuotta on ok! ja siihenkin voi heittää sitten yhden vuoden vielä llisää...
Mutta toinen asia on sitten se, että minkä ikäisenä se ikäero kysymys tulee esiin. Minkä ikäisenä vakiinnutaan. Jos toinen on 18 ja toinen sitten vaikka 27, niin se on kyllä vähän siinä ja siinä.... Mutta jos toinen on 24 ja toinen 30, nii eipä siinä ole mitään sanomista.
Mutta siinä on kyllä jo jotain, jos toinen on 25 ja toinen 37. Kyllä lähelle 10v menevä ikäero haittaa!
Ja tämä ikäerojuttu kyllä on nuorille tärkeä, jos tulee tilanne, että just ja just aikuinen ja sitten joku 40-50v ikänen alkaa tekee tyydytystä. Kaksi vakakkia kohtaa.... toinen kuvittelee itsestään vaikka mitä ja toinen kuvittelee itsestään vaikka mitä.
ei ikäero haittaa. äitee 60 ja sen ukko 79. olleet yhdessä 23 vuotta.
Minä olen 36, mies 51
Yhdessä ollaan oltu 14vuotta.
Tytöt on ala-asteella ja hyvin menee.
se ratkaisee ei ikä.Ei pidä ryhtyä maalaamaan pirua seinälle, jos ei tiedä tosi asiota.
ikähän on vain numeroita!jos homma toimii anna palaa vain!
Heips! Ymmärrän oikein hyvin sun tuntemuksia. Minä rakastuin reilut 10 vuotta sitten ja menin päätäpahkaa yhteen 20senä "teininä" 30sen kanssa ja valinta osottautui vääräksi. (Enkä siis tässä tarkoita, että mies oli vaan ja ainoastaan vääränikäinen) Hain varmaan suhteesta sellasta aikuista turvaa, jopa isähahmoa, vakautta ja kypsyyttä/ pysyvyyttä mitä omassa kaaottisessa lapsuudenperheessäni ei koskaan ollut. Suhde ei siten ollut terveellä ja kantavalla pohjalla. Tokihan jo ihan se, että toisella on ehkä jo opinnot takana, vakityö, oma asunto jne ja toinen juuri vasta kirjoittaa yo:ksi, tuo suhteeseenhaastetta. lmaise toki rohkeasti tunteesi tälle miehellä ja katso rauhassa, miten etenee.
Keski-ikäinen TV-julkkissisustajamies tapasi nuorukaisensa kun tämä oli vasta teini-ikäinen (n.17v?) .
Ikäeroa heillä oli yli 23 vuotta.
Silti he ovat olleet yhdessä jo vuosikausia ja hyvin tuntuu edelleen menevän.
Jos keski-ikäisen miehen ja nuorukaisen parisuhde toimii,
niin miksei normaali heteroparin suhde toimisi ikäerosta huolimatta?
Varsinkin ottaen huomioon että Suomessa samaan sukupuoleen sekaantuminen oli seksuaalirikos vielä 70-luvulla ja mielisairaus 80-luvulla ja alaikäiseen samaan sukupuoleen sekaantuminen oli rangaistava seksuaalirikos 1999 saakka.
Siis vasta 2000-luvulla homoseksi alaikäisen kanssa ei ole ollut "kammottavan kamala seksirikos" ja näin nopeasti siitä on tullut suorastaan muotia.
Miksei sitten yhtähyvin olisi muotia olla heterosuhteessa teinin kanssa?
>> Mitäs se sulle kuuluu vaikka ikäero olis sata vuotta. Omahan on asiansa. Jos tulevat juttuun ja kummatkin ovat aikuisia, niin siittä vaan. Vai kateusko se taas pistelee, kun itellänne ei ole kanttia samaan.
Ei ne heti hypännyt sänkyyn.
Joku kirjoitti että "olen 50-kymppinen nainen, olen huomannut, että n.30-40-vuotiaat miehet ihastuvat minuun, ihmettelen tätä asiaa, olen varmaan aika lapsellinen ikäisekseni ja ulkonäkönikin on varmaan nuorempi, en kuitenkaan ole mikään kaunotar omasta mielestäni, ihan ok, mutta semmoinen tavallinen akka,kuiteskin nuoremmat miehet tekee treffi pyyntöjä ja muutenkin tulevat juttelemaan minulle. minä itse en lähde nuorempien kanssa, koska poikani täyttää jo 30- vuotta.eli olen aloitanut elämäni aika nuorena jo."
Uskallatteko naisena lähteä huomattavasti nuorempien miesten kanssa treffeille?
Vai pelkäättekö yhteisön paheksuntaa? Mitä lapsenne ja muut läheisenne ajattelisivat?
Kannattaa kuunnella tämän lähetyksen mietteitä suomalaisten asenteista parisuhteeseen:
http://areena.yle.fi/radio/1932696
Noin kohdassa 19:20 Maria Junger pohtii juuri siitä että
miksi jokin rakkaus on muka hyväksyttävämpää kuin toinen,
"puututaan ikäeroihin".
Mikael Jungner sanoo että "ihmisillä on hirveä vimma saada muut paitsi ajattelemaan, niin myös toimimaan kuten he itse toimivat."
Hän ei ymmärrä miksi pakkotetaan muut käyttäytymään samoin kuin kaikki muutkin?
Jos ja kun joku tästä ns. normista, poikkeaa, se aiheuttaa käsittämättömiä agressioita toisissa. Mistä ihmeestä siinä on kysymys?
Pelätäänkö siinä että "mutta entä jos kaikki" alkais oleen nuoremman kanssa, niin mitä siitäkin tulis? Kun näet suuren ikäeron omaavan pariskunnan, jossa nainen on vanhempi ja mies nuorempi, niin ajattelevatko ihmiset että "mitä siitäkin tulis jos kaikki keski-ikäiset naiset alkaisivat olemaan nuorukaisten kanssa?"
Jos joku ei istu siihen normiin, aletaan pelätä, mitä jos tästä sitten ns. poikkeamasta tuleekin yhä tavallisempi, niin mihin yhteiskunta sitten joutuu? Kadotukseen?
Siksi se pitää heti alkuunsa kieltää?!
Suomalaiset rakastaa sääntöjä, yli 70% suomalaisista kokee erittäin tärkeänä kaikkien sääntöjen, jopa niiden kirjoittamattomien, noudattamisen. Kun taas muun Euroopan keskiarvo on vain 17%.
Suomalaiset kokevat jotenkin uhkana, normien noudattamatta jättämisen ja siksi tälläisen pariskunnan kimppuun käydään. Suomessa ei saa erottua joukosta millään tavalla.
Ennenkaikkea muut pelkäävät että mitä jos joku näistä ns. epätyypillisistä suhteista onnistuvatkin paremmin kuin ns. normaalisuhteet? Mitä jos ne ovatkin onnellisempia?
Toiset eivät kestä ajatusta siitä että nuorukaisella ja häntä vanhemmalla naisella parisuhteessa meneekin paremmin kuin itsellä, vaikka on noudattanut niitä kaikkia normeja ja sääntöjä, on tehnyt niinkun pitää, nainut max. +-2 vuotta ikäerolla.
"Mehän ei haluta edes kuvitella että kuuman-puuman ja 19-vuotiaan suhde voisi oikeesti toimia"
Koska sit jos se toimis ja katsoo omaa elämäänsä sen läskin kaljaa litkivän kaljun ukon kanssa, masentuu, tuntee itsensä petetyksi. Eikä mikään ihme, onhan se epäreilua kun on ollut aina koulussakin se kiltti tyttö joka noudattaa kaikkia sääntöjä ja sitten se loppu tulos onkin pettymys. Kaikki sääntöjen noudattaminen onkin ollut turhaa.
Riisu valenpunaset lasit päästä ja käännä katseesi nuorempiin , on heissäkin turvallisia jos turvaa haet
Olen noudattanut "mummelin" ohjetta ja itsekkin kääntänyt katseeni nuorempiin.
Kiitos hyvästä vinkistä t. toinen mummeli ;)
eihän toi ole ikäero eikä mikään...
mun vanhemmil on 30v ikäeroo :P
Riippuu täysin miehen lompakon paksuudesta, "ihastuuko" vanhempaan mieheen.
Ikäero on silloin suurin, kun sitä alkaa miettii liikaa ;)
No muslimi mailmas monet 50-60 vuotiaat äijät menee naimisiin 9 vuotiaan tyttölapsen kanssa.. Et sanotaan että se on jokaisen oman pään sisällä mikä liikaa.
Tietysti jokainen tykkää mistä tykkää. Vaan kannattaa silti ajatella asiaa tarkemmin.
Sitten kun olet tän ikäinen kuin minä nyt ..60 tuli täyteen... niin mietipä miltä tuntuis se ikäero.. Ja entäs kun olet itse 70v.. ja saisit hoivailla n. kasivitosta.. joka ei enää tai vieläkään ymmärrä sinun maailmaasi, eikä ole enää aikoihin pystynyt tyydyttämään sinua, jos on edes hengissä enää.
Länsinaapurissa sanotaan: lika barn leka bäst, eli aika pieni ikäero olisi mielestäni paras. Näkemyserot pienempiä, kun ikäerokin olisi pieni.
Mulle oli jo alle 10v ikäero mukavaan itseä vanhempaan mieheen liikaa... muistutti kyllä niin kovasti isääni, ettei se vaan onnistunut... Nyt on 2v ikäero kaverini kanssa, ja ihanasti samat näkemykset.
Ihmettelen kyllä miten jotkut haluaa niin paljon vanhemman kaverin.. Jotenkin ..anteeksi nyt kovasti... tuntuu vähän sairaalta. Ainakin on ihan eri maailmat.
Turvallisuuden tunne..? Se pitäisi löytää eri tavalla kuin isähahmosta... Tutustu itseesi, anna ikävät asiat anteeksi ja hyväksy itsesi ......ja usko että sinulla on oikeus onneen ja että kaikki järjestyy parhain päin ...ajallaan.
Rohkeasti vaan tutustumaan omaikäisiin miehiin! Sitten kun siltä tuntuu, minkäänlaista kiirettä ei ole. Kyllä se oikea löytyy :)
Ikä on jokaisella korvien välissä. Jos toisesta pitää aidosti, numeroilla ei ole paskankaan väliä.
En ole lukenut aiempia vastauksia, joten todennäköisesti joku on jo sanonut saman asian. Vastaan silti.
Ikäerolla on erilainen merkitys riippuen siitä, minkäikäiset ihmiset ovat kyseessä. Siis vaikkapa 10 vuoden ikäero on täysin eri asia silloin, kun toinen on vaikkapa 15 ja toinen 25-vuotias kuin silloin kun osapuolten iät ovat 30 ja 40.
Minulle tulee tekstistäsi vaikutelma, että sinun tapauksessasi ikäero on liian suuri. Olet vielä todella nuori ja varmasti eri elämänvaiheessa miehen kanssa. Itse suosittelisin, että etsisisit enemmän omanikäistäsi seuraa.
Itselläni on kokemusta parisuhteesta vajaa 10 vuotta vanhemman ja nuoremman kanssa. Kun seurustelin nuorena vähän yli parikymppisenä sen 10 vuotta vanhemman kanssa koin itseni hänen rinnallaan vielä aivan keskenkasvuiseksi. Hän oli tavallaan mulle sellainen elämänkoulu ja sen opettaja. Hänen rinnallaan kasvoin aikuiseksi naiseksi ja aloin ymmärtämään mitä yleensäkin elämältä halusin, siis en sitä, mitä hän tarjosi. Eron jälkeen elelin parisen vuotta sinkkuelämää ja ihastuin siihen nuorempaan mieheen ja olin jo tuolloin hyvän matkaa yli kolmekymppinen. Joissakin tilanteissa hänen kanssaan tunsin itseni jo liian vanhaksi, eli olin elänyt jo sen vaiheen ja en halunnut kokea sitä uudelleen. Välillä tuli olo, että olen hänelle kuin äiti, joka opettaa lapselleen käytöstapoja ja siksipä parisuhteemme ei oikein pidemmän päälle toiminut. Eron jälkeen päätin etten aio enää alkaa itseäni nuoremman kanssa seurustelemaan, mutta siinä kävi sitten päinvastoin.Nyt on taas hetki mietiskellä haluanko todella tämänkaltaista suhdetta, jossa ei asuta saman katon alla, välimatkaa on, ja nähdään harvemmin lähinnä miehen harrastusten ja lapsen vuoksi, jolle hänellä pitää olla myös aikaa. Tämän miehen kanssa koen olevani jo jotenkin samalla viivalla, mutta itselläni ei ole lasta ja ehkä tyytyisin siihen, että hänellä on. Omasta mielestäni suhdettamme kuitenkin vaivaa enemmänkin yhteisen ajan puute, ikävässä riutuminen, jos toisesta ei kuulu pitempään aikaan mitään ja luottamuspula. Pelkään sitä ettei toinen ole sitoutunut tähän suhteeseemme niin täysillä kuin itse olen. Mietin vaan, että oisko tällä ikäerolla jälleen sen suhteen myös merkitystä. Mutta kaikkea tuota samankaltaisia ajatuksia yhteiselosta, keskenään toimeen tulemista/ puhumista, sitoutumiskykyä/halua, luottamusta ja yhteistä aikaa, mutta myös sen riittävän omankin ajan antamista toiselle niistä voi hyväkin parisuhde syntyä ja ikäero on vaan numeroita.
Ei mitään ongelmaa jos mies on hyvin säilynyt. Itse olen 41v ja minulla on 10-20v nuorempia naisia. Olen ns. babyface ja kiiltokuvapoika eli näytän huomattavasti ikäisiäni nuoremmalta. Oman ikäiseni naiset eivät kiinnosta minua yhtään koska ovat järkiään rupsahtaneita (toki harvoja poikkeuksia on). Toisaalta oman ikäiseni naiset eivät ole minusta kiinnostuneita, koska näytä niin nuorelta heidän seurassa, tai saan heidät näyttämään vanhoilta. Minusta on ihan oikein, että nuoremmat naiset pitävät minusta. Minulla on ulkonäköä ja sen lisäksi elämänkokemusta ja viisautta mitä parikymmpiset miehet eivät voi omata.
Ei todellakaan kannata miettiä tulevaisuutta turhan pitkälle vaan elää hetkessä. Meillä on vain tämä hetki. Huomisesta ei ole koskaan varmuutta. Tämä olisi kaikkien ihmisten hyvä tajuta.
Heh, kateelliset miinustaa. Kieltämättä vähän sääliksi käy, mutta en minä kauaa jaksa sääliä, jokaiselle joku.
No itse olen 34 vuotias mies ja minulla on 22 vuotias morsian. Tulemme oikein hyvin toimeen ja meillä on hauskaa yhdessä. Hän on sanonut minulle että häntä ei omanikäiset pojannulikat kiinnosta. Halusi kypsän ja tasapainoisen miehen.
No, 10 vuotta ei ole mitenkään kauhea ikäero. Aloittaja kuulostaa kyllä ikäistään lapsellisemalta. Kypsymättömältä. Jos tuon ikäine nnuori on fiksu ja aikuinen, ei tuollaisia ongelia ole eikä tule. Ehkä kannattasi kasvaa aikuiseksi ja alkaa muutaman vuoden päästä haikailemaan parisuhdettä. Aloittaja on jotenkin jämähtänyt teini-iän asteelle.
Nuo puheet teini-iän ongelmista kotona eivät ole enää tätä päivää. Se aikahan on ollut ja mennyt. Tai se jatkuu aloittajalla edelleen. Ongelmat ovat nyt toisenlaisia. Ei kuulu mitenkään yhteen tämän päivän kanssa. Vaii onko se jokin ongelma kotona syynä olla ja esittää kypsymätöntä.
Kirjoitus oli hyvä esimerkki todella rasittavasta ihmisestä. Kuka jaksaa sellaisen kanssa joka haikailee lapsuuden ajan ihastuksensa perään?
Heissan Mia!
Oli mielenkiintoista lukea kirjoitustasi. Olet täysi-ikäinen,mutta miksi et voisi odottaa vielä pari vuotta?
Kuinka hyvin tunnet kyseisen miehen? Tartu tilaisuuteen ja kerro hänelle olevasi kiinnostunut,mutta aloittakaa ensin treffeillä. Jos hän haluaa ekalla tapaamisen kerralla seksiä niin voisin kuvitella,että hän haluaa pelkkää seksiä kanssasi. Noh seksiä saa kaikenikäisiltä,mutta onneksi et ole alaikäinen.
Muistahan. Menneisyyttä ei voi korjata,mutta nykyisyyden voi ja elää tulevaisuutta.
Olen eestiläinen.Kaikki tämä on normaali.Minusta tärkeä ei ole niinkaan miehen ikä kun se kuinka pystyy rakentamaan yht.elämän.Kohtalo tuo tulleissaan vaikka mitä,silloin näkee,kenelle voi olla varma.Aina olen uskonut,että myös ihmisen ulkonäkö ei ole määrävä,enkä vaatet.Se on vaan namio.Sisäinen varmsuus ja se miten ihminen kestää kolhut,onki tärkeämpi.
perkele mulla ei ikään ole ollu ketään vaikka olen 33 yritin tappaa ihteni yhesti
"Mä en tiedä sitten että onko 80-85 syntyneiden nuoruus ollu jotenkin tosi erillainen mitä 95 syntyneiden, et ollaanko me sen takia ihan eri maailmoista?"
Nooh, tämä on vain minun näkemykseni asiasta, mutta minusta ei niinkään kyse ole siitä, että kuinka toisistaan eroavaiset 80-luvun ja 90-luvun ihmisten nuoruus on ollut. Kyse on enemmänkin siitä, että alle 20 -vuotiaat ja yli 30 -vuotiaat ovat vain henkisesti eritasoilla toisiinsa nähden.
En tietenkään voi kaikkien puolesta puhua, mutta näin yleisesti ottaen alle (tai vähän päälle) parikymppiset eivät omaa sitä tietoa ja kokemusta mitä 30 -vuotiaat ... ja se näkyy/kuuluu puheen aiheissa ja puheiden tasosta ja asenne elämäänkin lienee erillainen. En minäkään, 24-vuotias, löydä kovin kummoista puheseuraa jos menisin juttelemaan 15 kesäisten kanssa enkä heidän seurassaan muutenkaan jaksaisi olla .... Uskoisin, että samat tunteet on sillä, minua 10 vuotta vanhemmalla ihmisellä olisi, joka seuraani eksyisi. Se vain on niin, että sitä ollaan vain henkisesti eritasolla :/
Mutta en kuitenkaan voi sanoa, etteikö suhde voisi toimia 20-v ja 30-v välillä. Jos kumppaakaan ei haittaa asia, niin kuka estää kokeilemasta suhteen rakentamista jos kiinnostusta löytyy molemmin puolin? Ja kyllähän noita pariskuntia on olemassa missä ikäeroa löytyy 10 vuotta ettei se mahdottomuus ole ....
"haluaisin elää hänen kanssaan vielä nuoruutta, kun ollaan molemmat nuoria"
..... useinmiten 30-vuotiailla on tuo nuoruus enempi takanapäin ja heitä alkaa muut asiat kiinnostamaan kuin tuo nuoruuden eläminen. Sanoin vain....
Tulen perheestä jossa kaksi enoani aina metsästi nuoria naisia, tämä oli 90-luku ja se oli vielä ok. Toivat kotiin 15-vuotiaita ja itse olivat 27-33, syy oli yksinkertainen, he ovat narsisteja ja vain pikkutytöt heitä ihailevat ja tottelevat, oman ikäisiin ei ollut mahdollisuuttakaan. 18v. on hyvin nuori, aivojen etulohkot, jotka ovat vastuussa loogisesta ajattelusta ovat vasta alkaneet kehittyä ja aikuiselle miehelle 18-vuotiaan jutut ovat lapsellisia, hyväksi käyttäjät ovat vain onnellisia, kun toinen on lapsellinen. Odota ikään 23 ja jos silloin tämä unelmiesi mies on saatavilla niin kokeile tai kokeile vaikka heti, tärkeintä on ettet anna miehen valita itseäsi, ne ovat 100% pervoja.
Niin kai se on aina menny, että jotkut naiset kiinnostuu nuoremmista miehistä, joilla on vielä mieskuntoa jäljellä, ei oo vielä kaavoihin kangistunu jne. Ja sama toisinpäin. Nuoret naiset kattelee vanhempien miesten perään, ei olla enää niin lapsellisia ja on kertynyt elämänkokemusta. Jotkut miehet voi arvostaa oikeasti esim. nuorten naisten kokemattomuutta, eikä vaan käytä hyväkseen nuorta panoalustana. Ei siinä mitään jos suhde toimii oikeasti, eikä jää vaan paiväunelmiin.
Ihastukaa ja rakastukaa , siitä elämä saa todellista vitamiinia arkeen . Älkää kuitenkaan uskotelko että mikään tuollainen olisi lopullista loppuelämään .
Eläkää ja nauttikaa tunteista ne ovat lähellä sydäntä ja se merkitsee silloin jotain , teemme myös virheitä mutta nekin kuuluvat meihin.
Itse olen 35V ja tuuppaan aina 18-20 vuotiaita. 2 edellistä seurustelua oli 11vuotta ja 13vuotta nuoremman muijan kanssa. Niiden jälkeen olen baarista aina ottanut vain niitä nuorempia kotiin vietäväksi. Saavat aikamoista kyytiä joka kerta.
Joudutko pönkittämään itsetuntoa paremmaksi nuoremman kautta tai seksin kautta? Eikö sen pitäisi lähteä muista arvoista.
En joudu, seksi on vain kivaa nuoren kanssa, piukka on piukkaa, minun ikäset on jo runnottu siihen kuntoon et ei paljon kiinnosta. Miksi sen pitäisi lähteä muista arvoista?
Tietääkö vaimosi näistä piukkapilluista?
En omista sellaista.
Höpö höpö..
Lässyn lässyn. Harmittaako ku minä saan ja sinä et saa?
Miksi nuoren pitäisi ottaa vanha setä? Eikö olisi fiksua jos elää omaa ikäänsä.
Eri asia jos tulee tasa-arvo, että miehet eivät enää paheksu itseään pari vuotta vanhempaa.
niin tunnen monta 18-25v naisia ja ei ne vaikuta millään tavalla lapselliselta ihan järki naisia ovat. ei pidä mennä yleistämään sitä että 18-25 ovat lapsellisia, jotkut on sekin on totta mut on niitä viksujakin olemassa kai se on kiini miten on lapsuutesa eläny ja miten on kasvatettu ja kokemuksista. eli en pidä yhtää outona sitä että 18-25 vuotias nainen 30-35 vuotias mies olisivat yhessä.
itse olen 19v, ollut vuoden naimisissa itseäni 25v vanhemman miehen kanssa ja meillä on kolme ihanaa lastakin.
kyllähän se vähän pahalta tuntuu, ei minun puolesta mutta mieheni, että häntä pidetään pedofiilina, vaikka mä oon tässä puhtaasta rakkaudesta. ei se kerro mitään, miltä ulkoisesti näyttää, kun kemiat kohtaa paremmin kuin hyvin henkisellä tasolla.
ehkä se vanhemman miehen charmi ja elämänkokemus on se mikä viehättää, eikä ajatus siitä että ensjouluna pitää pistääkkin kekkilän multapussia toivomuslistalle että saadaan toinenkin jalka hautaan.
Kyllä minusta pahalta tuntuu puolestasi, sinähän olet ollut ihan lapsi kun olet miehesi kanssa alkanut seurustella jos teillä kerran on jo monta lastakin. En sano tätä sinulle siksi että haluaisin vähätellä sinua mutta ei tuo vain mikään tasa-arvoinen suhde ole, huomaat sen kun itse aikuistut. Ei suojaikärajojakaan ole turhaan määritelty ja se16 vuottakin on kovin nuori seksuaaliseen suhteeseen. En tiedä minkä ikäinen olet ollut kun olette suhteen aloittaneet mutta epäilen että sen verran nuori että miehesi on syyllistynyt jo ihan lainkin mukaan hyväksikäyttöön. Tottakai nuori voi olla rakkaudesta suhteessa mutta ei se hyväksikäyttöä muuksi muuta, lapsi on lapsi eikä vielä kypsä tiettyihin asioihin vaikka olisi kuinka rakastunut, ja aikuisen on ymmärrettävä tämä.
Sähän oot itsekkin lapsi, ja teillä on 3 lasta? Tsiisus, aika nuorena niit muksui pitää alkaa hankkii, vaikka koko elämä edessä. Tuntuu varmaan todella hyvältä, kun nuoruusvuodet mennyt niin että hujahtaa.
mä käyn ihan kuumina vanhempiin! baarissa jos joku tulee heittämään että on mun ikäinen (21) niin totally turnoff. noh, jutuista kyllä sen yleensä jo huomaa. voikun nyt vaan löytyisi joku mukava miekkonen. paljon rakkautta annettavana täällä. hih.
kaikki kun vaan ei kelpaa..
sillo ku mää tapasin tän 15v vanhemman naisen olin 30vee, voe sitä lätinää.sitä sentään kesti 15vuotta...nyt on toisin päin :).vaihtelu virkistää,mutta ei siinä määrin kuin luulisi..
18-vuotias on teini, melkein lapsi vielä. Tuon ikäisellä aivan hyvän ja tasapainoisen lapsuuden eläneelläkin on vielä moni asia aika hukassa elämässä. Puhumattakaan sellaisesta tilanteesta joka sinulla mia on. Sinä olet kokenut rankkoja asioita ja niinkuin itsekin sanoit, olet kokenut aivan liikaa aivan liian nuorena. Sinua on hyväksikäytetty. Siitä on kyse kun 13-vuotiaalla on aikuisia miehiä. Varsinkin nykyään nuoria tyttöjä seksualisoidaan jo ihan lapsina, ja se sitten tuottaa sitä mitä sinäkin olet kokenut. Vaikutat olevan kovin eksyksissä itsesi kanssa, eikä se ole mikään ihme kun ottaa huomioon mitä olet kokenut. Jos lapsena ei saa olla lapsi, on vaikea kehittyä tasapainoisesti kohti aikuisuutta.
Minusta vaikuttaa siltä että etsit tästä aikuisesta miehestä jonkinlaista turvaa, suuntaa elämällesi, jotakin joka tekisi kaiken paremmaksi ja huolehtisi sinusta. Lisäksi tuohon ikään kuuluu se että ihastutaan vanhempiin ja haetaan heistä aikuisen hyväksyntää. Tosiasia on se että sinä olet jo ihan ikäsi ja varsinkin kirjoituksesi perusteella vielä hyvin pieni tyttö. Elät vielä selvästi murrosikää. Kolmekymppinen taas on aikuinen. Ikä ei ole vain numeroita, vaan se nyt vain sattuu olemaan tosiasia että 18-vuotias ja kolmekymppinen ovat aivan eri kehitystasoilla. Kyllä minulle aikuisena ihmisenä päälle parikymppisetkin vaikuttavat vielä ihan teineiltä. Ihminen ihan oikeasti kasvaa todella paljon siitä 18-vuotiaasta kolmekymppiseksi. Ei kyse ole niinkään siitä että nykyiset kolmekymppiset olisivat eläneet niin erilaisen nuoruuden kuin sinun ikäisesi, vaan siitä että kolmekymppinen on jo kypsä aikuinen, 18-vuotias taas itseään etsivä epävarma teini. Luin juuri eräästä haastattelusta todella hyvän kommentin tuosta iästä. Se meni näin "parikymppisenä ei halua uskoa edes omia varoituksiaan". Tämä kuvaa aika hyvin nuoruusikää. Toki olet jossain määrin oikeassa siinäkin että 80-luvun alussa syntyneiden nuoruus kyllä jollain lailla eroaa 90-luvulla syntyneiden nuoruudesta: minusta vaikuttaa siltä että nykyajan kolmekymppiset olivat viimeinen sukupolvi joka sai lapsena olla aidosti lapsi. Nykynuorista aika monella on ongelmia ja tämä johtunee hyvin pitkälle siitä että monet hyvin ikävät asiat ovat tulleet heidän elämäänsä jo ihan pieninä. Sanoisin että nykyiset kolmekymppiset ovat saaneet elää taspainoisemman lapsuuden kuin nykyteinit.
Aikuiset miehet ovat kautta aikojen etsineet seuraa teinitytöistä, ja tulet takuulla tapaamaan vielä monia sinua huomattavasti vanhempia miehiä jotka kiinnostuvat sinusta. Tosiasia on kuitenkin se että aikuinen joka haluaa parisuhteen teinin kanssa ei halua tasa-arvoista suhdetta, vaan valtasuhteen jossa saa hallita toista. Tottakai miehet osaavat lirkutella nuoren tytön pään pyörälle ja väittää vaikka mitä. Nämä suhteet päättyvät usein eroon siinä vaiheessa kun tytöstä kasvaa aikuinen nainen ja hän huomaa että on elänyt suhteessa jossa on vain miellyttänyt toista mutta ei ole itse saanut mitään.
Sinä vaikutat olevan niin eksyksissä elämässäsi ja traumatisoitunut, että en suosittele sinulle vielä seurustelua ollenkaan. Parisuhde ei ongelmiasi korjaa vaan todennäköisesti saa elämäsi vielä pahemmin solmuun. Olet niin nuori että sinun ikäisesi kannattaisi keskittyä vielä siihen omaan kasvuun ja sen miettimiseen mitä itse todella haluat. Anna itsellesi aikaa. Olet elänyt tähän mennessä niin kovaa vauhtia että nyt olisi aika pysähtyä. Koska olet kokenut hyvin rankkoja asioita, suosittelisin sinulle myös jonkinlaisen ammattiavun hakemista.
Mäki tykkään vanhemmista ja oon vasta 15...:/ ei vanhemmat miehet haluu ku seksiseuraa, ite oon vielä neitsyt mut sen huomaa miesten käytöksestä mitä oikeesti haluu-.- ja todellakaan aio mennä sänkyyn kenen tahansa kanssa!
Tädille:
Ihan muutaman asian korjaan. Hyvä teksti, olet oikeassa siinä että 18-vuotias on vielä teini ( koska thirteen - nineteen , teen = teini. ) ja siinäkin olet oikeassa että melkein lapsi vielä. 18-vuotias on juuri päättänyt vasta lapsuutensa ja alkanut kasvamaan aikuiseksi ja kunnolla ihminen on vasta aikuinen varmaan 30-vuotiaana, ihan totta.
Se mihin mä puutun tässä niin se että sanot mun elävän vielä murrosikää????
Tai että olen vielä hyvin pieni tyttö.
Oletko sä ilmeisesti sit minua paljon vanhempi kun tunnet näin ja voit täditelläkin itseäsi? vai viiraako sinulla päässä? anteeksi, ei millään pahalla.
Sillä murkkuikää en todella enää elä. Ymmärrätkö sinä, että jos nyt eläisin vielä murrosikää saisin olla aika hitaasti kehittynyt yksilö?
Mulla alko murrosikä tiedätkö varmaan jo 8-9vuotiaana, koska 10-vuotiaana alkoi kuukautiset niin pakosti on ollut noin. Kuuluin siis niihin jotka kehittyi normaalia nopeammin, en jälkeen jääneisiin! 11-13vuotiaana oli pahin murrosikä oman mielen kanssa, jälkeen päin kun mietin sitä aikaa ja juttuja mitä tein niin en voi pyöritellä kun päätäni ... Osaan kuitenkin tänä päivänä tiedostaa että se liittyi murrosikään. 14-vuotiaasta alkoi oma mieli kuitenkin tasottumaan ja 16-vuotiaana koin ensimmäisiä aikuistumisen merkkejä omassa mielessä.
Joten...
Selitä mulle, jos tuo käytös rauhottui jo 14 vanhana ja 16-vuotiaana koin aikuistumisen merkkejä omassa mielessäni, miten mä voisin enää painiskella murrosiässä?
Niimpä. En mitenkään. Joten jos täti perehtyisi asioihin enemmän niin tajuaisi 18-vuotiaan olevan AIKUISTUVA NUORI , EI MURROSIKÄINEN.
Ja se joka kommentoi mua ikäistäni lapsellisemmaksi niin tämä on taas tätä missä nuorille aiheutetaan paineita ja kerrotaan millanen pitäis millonkin kyetä olemaan ja käyttäytymään, eikä anneta rauhassa kasvaa. Eikö aikuinen ihminen todella tuota tajua vai tekeekö sitten tahallaan?
Mutta mä en todella ole ikäistäni lapsellisempi, että sori vaan. Minut on lääkärissä todettu ihan normaalisti kehittyneeksi ja jos kehityksessäni olisi havaittu tähän ikään mennessä jotain taantumista niin eiköhän se olisi jo löydetty ja siitä kerrottu. Pikemmin olen ollut jopa nopeampi kehittyjä, niin henkisesti kuin fyysisesti. Mua on aina välillä kehuttu nimttäin ikäistäni kypsemmäksi tai sitten olen korkeintaan ihan oman ikäluokan tasolla, mutta kelkasta en tippunut ole ;)
Ainut mikä on voinut hidastaa, niin tää yksinäisyys, mut onneks siitäkin on mahdollista päästä eroon ja normaalin elämän makuun kaikin puolin jotta kehitys jatkuisi tasapainoisesti. Jälkeenjäänyt en kuitenkaan koe olevani, kiitos vain.
Jatkossakin aion elää kuten normaalit nuoret ja en jäädä surkuttelemaan ja pysähtymään sen kummemmin kun täti kehotti, on tässä oltu tarpeeks kauan stopissa.
Mikä sitten on -90 luvulla syntyneiden kohdalla muuttunut etteivät ne ole saaneet elää samanlaista nuoruutta ja lapsuutta? miksi..?
Tarkka neitsyt. Hyvä ettet mene kenen tahansa kanssa sänkyyn :)
Ne on kusipäitä jotka pelkästään tuollasta haluu, vaikka ite haluisit jotain tunteellisempaa ja syvällisempää.
Hei, ei minulla ollut tarkoitus loukata! Eihän siinä hyvänen aika ole mitään väärää että elää vielä murrosikää. En minä tätä sinulle pysty sen paremmin selittämään mutta näin aikuisen ihmisen näkökulmasta se mitä täällä olet kirjoittanut on hyvin nuoren, hyvin epävarman ja kipuilevan ihmisen tekstiä. Aika lailla sellaista tekstiä mitä murrosikäinen ihminen kirjoittaa. Eikä se ole sama asia kuin jälkeenjääneisyys, en koskaan ole sanonut sinulle että olisit jotenkin tyhmä tai jälkeenjäänyt. Toinen juttu on se että olet kokenut jo ihan lapsena niin paljon että se vaikuttaa siihen miten kasvat aikuiseksi. Sinulla on jäänyt lapsuus kesken, olet tavallaan hypännyt aikuisten juttuihin lapsena. Eikä minkään kehitysvaiheen yli voi hypätä. Siksikin olen sitä mieltä että nyt kannattaisi antaa itsellesi aikaa. Hyvänen aika, olet vasta 18. Tuossa iässä moni muukin tuntee että on hirveä kiire elää ja kokea. Ja sitten tehdään niitä valintoja joita myöhemmin kadutaan. Jos olet sitä mieltä että tämä kolmekymppinen mieskin on vielä nuori niin mikä kiire sinulla on? Ei kaikkea ole tarvinnut tehdä kaksikymppisenä. En tarkoita että pitäisi jäädä surkuttelemaan mutta välillä olisi hyvä miettiä ovatko ne omat valinnat sittenkään itselle hyviä ja mitkä ovat niitä todellisia syitä miksi niihin valintoihin päädytään. Ja ihan oikeasti tietyt kokemukset ovat sellaisia että jos ne jäävät ihan käsittelemättä niin jossain vaiheessa ne yleensä tulevat pintaan niin että seuraa todella iso kriisi. Ja ne vaikuttavat myös siihen millaisia valintoja nyt teet. Siksi niitä olisi hyvä käsitellä jonkun ammattilaisen kanssa.
Kysyit mitä eroa on nykyajan lapsuudella vanhempien ihmisten lapsuuteen verrattuna. Ero on juuri siinä että me saimme olla lapsia. Meihin ei kohdistunut sellaisia paineita kuin nykylapsiin, varsinkin tyttöihin. Me emme ala-asteella miettineet ulkonäköä, seurustelua saati seksiä. Lapsille tehtiin lastenvaatteita eikä minihameita ja pikkutoppeja. Pikkutytöt eivät joutuneet miettimään ovatko laihoja ja poikien mieleen. Oli lastenkulttuuria, me saimme leikkiä lasten leikkejä eikä supermalleja. Suurin ero oli siinä että meidän maailmaamme ei tunkeutunut seksi ja porno samalla tavalla kuin valitettavasti nykyajan lasten maailmaan tunkeutuu. Ei ollut nettiä eikä näinollen myöskään tulvinut lasten ulottuville kaikkea sitä järkyttävää mitä nykyajan lapset näkevät, ei myöskään ollut sitä jatkuvaa ahdistelua mitä nykylapset netissä aikuisten miesten taholta kokevat. Ylipäänsä kulttuuri ei ollut niin yliseksuaalinen kuin nykyään. Kyllä sillä on vaikutusta.
Joo, kiitos täti vain ehdotuksestasi mutta en ole enää murrosikäinen. :)
Sitten tuo että kirjoitan murrosikäisen tekstiä?
No mitäköhän se on
Ai ne jutut missä raivoan lifemockerille?
No mutta katsoppas, moni muukin on valittanut jo mokkerin käytösekstä tällä palstalla sekä muilla paljon ennen minua.
Sitten kun lifemocker rupeaa kirjottamaan tollasia juttuja mulle mitä se kirjotti, niin älä ihmettele jos mielenterveysongelmaisella ei pää sellasta kestä ja monesta muustakin joilla ei varmasti oo mielenterveydellisiä ongelmia, se oli törkeää. Joten älä sotke mun mielenterveysongelmia mihinkään murrosikään.
Muistan kun joskus 14-vuotiaana koitin hakea ensimmäisen kerran apua, niin siellä vaan sanottiin " joo noi kuule kuuluu tohon murrosikään.. " niin siis kaikki se että mulla on masennusta, ahdistusta ja muita mielenterveys ongelmia taustojeni takia, joo eikun se on murrosikä.
Teillä aikuisilla on paha tapa vähätellä ala-ikästen ongelmia. Miten saattoivat noillakin taustoilla!? Nyt sitten 18-vuotiaana kun oon hakeutunu terapiaan, niin siis mut vihdoin otettiin toisessa paikassa onneks vakavasti! Mut näitäkin näköjään jotka edelleen sotkee 18-vuotiaaseen jonkun murrosiän ja ei ota vakavasti...
En minäkään tahdo loukata sua, mutta ymmärrä nyt se että minun oikuttelu täälläkään ei johdu mistään murrosiästä vaan kun mun oma pää on voinut muutenkin välillä niin huonosti ( niin ne tilanteet mitä sillon mulla oli päällä, niin ne ei korjaannu mielessä hetkessä vaikka olisivatkin ohi. ihan sille joka huikkas tuolla että nythän ne on mennyttä elämää. ) niin se ei kestä tollasta netti kiusaajien turhan päivästä paskanjauhamista.
Mun mielestä moista ei tarviis tehdä kenenkään, on väärin nauttii tollasesta koska täälläkin ruudun takana kirjottelee ihmisiä joilla on tunteet. Menkööt hakkaamaan vaikka nyrkkeilysäkkiä jos pitää agressioita purkaa, niin minä täällä himassa teen, en kohdista sitä toisiin ihmisiin.
Ymmärrät nyt taas väärin. En nimenomaan ole vähätellyt ongelmiasi vaan olen kehottanut sinua hakemaan apua niihin. Olen monta kertaa sanonut että sinulla on todellisia ongelmia. Se että et nuorempana saanut apua oli väärin ja suurta ammattitaidottomuutta. Sitäkin valitettavasti on, kaikki nuorten kanssa työtä tekevät eivät sovi ammattiinsa. Joskus asia on todella niin että aikuiset laittavat normaalin murrosiän kuohunnan piikkiin senkin mikä on todellista ongelmaa. Mutta se että sinulla on mielenterveysongelmia ja traumaattinen tausta ei sulje pois sitä että voit olla MYÖS murrosikäinen. Minä en ole tarkoittanut että ongelmasi johtuisivat murroiästä. Puhuin iästäsi siinä yhteydessä kun mietit seurustelua aikuisen miehen kanssa. Tarkoitin sillä sitä että teidän ikäeronne on aivan liian suuri. En ole missään kohdassa sanonut niitä asioita joista minua nyt syytät. Tuntuu että tartut kirjoituksestani yhteen sanaan ja tulkitset kaiken muun sen kautta. Ymmärrän että olet vihainen ja sinulla on oikeuskin olla vihainen ja pettynyt aikuisiin. Mutta sinua on vaikea auttaa jos otat heti kaiken neuvomisen loukkauksena ja kiihdyt hirveästi siitä mitä oletat toisen ihmisen tarkoittavan vaikka tämä tarkoittaisi jotain ihan muuta.
Nimimerkin lifemocker kirjoituksia ja sinun vastauksiasi niihin en todellakaan ajatellut kun sanoin että elät vielä murrosikää. Hänen kirjoituksena olivat asiattomia. Tässäkin syytät minua sellaisesta jota en ole sanonut.
Ja vielä tuosta kun sanoit että nuorten pitäisi saada kasvaa rauhassa. Huomaatkos että yritin ehdottaa sinulle juuri sitä. Että antaisit vielä itsellesi aikaa kehittyä ilman mitään miessuhteita. Tähän asti olet kokenut asioita jotka ovat olleet ikäisillesi liikaa ja sinua on kohdeltu kaltoin. Itsekin tiedostat sen että olet ollut liian nuori tiettyihin asioihin. Siksi sinun kannattaisi nyt sen sijaan että ryhdyt suhteeseen jossa sinua todennäköisesti satutetaan, juurikin antaa itsesi olla se nuori ja vielä keskeneräinen ihminen, antaa itsellesi aikaa toipua aiemmista kovista kokemuksistasi.
En tiedä kohdistitko nettikiusaamiskommenttisi minuun vai lifemockeriin mutta sen voin ainakin sanoa että minun tarkoitukseni ei ollut aiheuttaa sinulle mielipahaa tai olla ylimielinen vaan ainoastaan auttaa ja tarjota jonkinlaista aikuisen näkökulmaa. Siksikin että tähän keskusteluun ei tosiaan kovin montaa asiallista vastausta ole tullut. Esimerkiksi lifemockerin kirjoituksiin en halua tulla rinnastetuksia koska hänen tarkoituksensa tuntuu lähinnä olevan vain suunsoitto.
Usko nyt. Mä olen teini-ikäinen, en murrosikäinen ja teen niin kuin musta hyvältä tuntuu. Eikä mua todennäköisesti taas satuteta, miks teillä on tollanen ajatusmaailma?
Ihan niinku 90% vanhemmista miehistä ois jotain hyväksikäyttäjiä ja ikään kuin se ois jotenkin normaalia että vanhempi mies haluais nuoremmasta vaan sitä pillua, sit solvataan sitä tyttöä ja kerrotaan sille kaikkia ikäviä juttuja, vaikka sillä on oikeita tunteita.
Siis äijä joka hyväkskäyttää, oli vanhempi tai nuorempi ikinä, ei oo koskaan normaali tai sen teot haluta nuoremmasta vain pillua ja jättää sen jälkeen kylmästi ei ole kanssa normaaleja.
Menitsitte sellasille saarnaa, ettekä mulle.
Mä aion jatkaa tuota suhdetta tuon miehen kanssa, sanoitte mitä tahansa. Jos siihen tulee tilaisuus ja kaikki vaikuttas hyvälle. Mä oon unelmoinu jo siitä tarpeeks monta vuotta.
Edelleenkään tässä ei ole tarkoitus syyllistää SINUA. Vaan ainostaan kehottaa suojelemaan itseäsi hyväksikäytöltä. Valitettava tosiasia on se että tämä maailma on täynnä miehiä jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen nuorta tyttöä. Se että tiedostaa tämän asian EI tarkoita sitä että pitäisi hyvksyttävänä sitä että aikuinen käyttää hyväkseen nuorta. Se että minä kehotan tyttöjä suojelmaan itseään EI tarkoita sitä että pitäisin sitä tytön vikana että joku häntä hyväksikäyttää. Se on aina aikuisen vika ja vastuulla. Se miksi minä kehotan tyttöjä varomaan tiettyjä asioita johtuu siitä että nuorena ei usein vielä ymmärrä että joku yrittää käyttää hyväksi. Minusta olisi nimenomaan sitä välinpitämättömyyttä nuoria kohtaan olla kertomatta heille näitä asioita. TÄSTÄ on kyse tässä minun "saarnaamisessani".
Voin kertoa sinulle että olen monelle miehelle saarnannutkin heidän asenteestaan tyttöjä kohtaan. Mutta tuskin he sitä minun saarnaamistani todesta ottavat tai jotenkin muuttavat käytöstään sen takia.
Eivät kaikki vanhemmat miehet käytä hyväkseen tyttöjä. Mutta ne jotka harrastavat seksiä teinien kanssa käyttävät. Jos aikuinen haluaa tasa-arvoisen suhteen niin ei hän silloin etsi kumppaniksi ihmistä joka on vielä melkein lapsi. En esimerkiksi minä voisi kuvitellakaan olevani teini-ikäisen kanssa. Ymmärrät tämän itse sitten kun olet esimerkiksi sen kolmekymppinen. Sinulla on itselläsikin jo hyvin huonoja kokemuksia vanhemmista miehistä, yritän vain neuvoa sinua että osaisit varoa sellaisia ihmisiä jotka haluavat kohdella sinua huonosti.
Meidän vanhempien naisten ajatusmaailma tulee siitä että me olemme nähneet näitä juttuja niin paljon ja monet meistä ovat itsekin kokeneet niitä. Siis sitä että on rakastunut ja hyväksyntää hakeva nuori tyttö ja aikuinen mies joka lirkuttelee tytölle ummet ja lammet jotta saisi mitä haluaa. Ja me olemme itse aikuistuttuamme tajunneet kuinka niissä suhteissa on menty ihan miehen ehdoilla. Et arvaakaan kuinka moni nainen suree vielä aikuisenakin sitä että ajautui nuorena sellaiseen suhteeseen. Juuri siksi kun me tiedämme kuinka nuorella tytöllä on aitoja tunteita ja kuinka se satuttaa että toinen vain käyttääkin hyväksi, me yritämme kertoa tytöille että miesten motiivit alkaa suhteeseen eivät suinkaan aina ole kauniita.
Selvä. Kiitos vaan tästä tietopläjäyksestä.
Tuli hyvin selväks mitä mieltä oisit meidän suhteesta.
Mutta mepä ei haeta sitä hyväksyntää sinulta tai keneltä muultakaan. :)
Miksi ei voisi rakastua täysi-ikäiseen fiksuun, kypsän oloiseen ja kauniiseen nuoren naisen alkuun?
Aivan varmasti, kolmekymppinenkin voi.
Ja minähän en hae hyväksyntää keltään, vaan haluan rakastaa.
Ja mites suu sitten pannaan jos tästä kehittyisikin se loppuelämän juttu? Typerää yleistää tuolleen että nämä kaikki ois jotain hyväksikäyttö suhteita, harmillista jos sun kaveripiireissä moni on joutunut hyväksikäytön uhriksi. Mutta en todella usko perhetuttavamme minulle sitä tekevän. :)
Suhtautumisesi suhteeseemme on tullut kuitenkin selväksi, sitä sun ei tarvii enempää selitellä.
"mia"....mitä tähän sanoisi...mene hoitoon. Olet henkisesti sairas.
LUE UUDESTAAN NIMIMERKKI "TÄTI" KIRJOITUKSET JA LUE SEN JÄLKEEN OMASI!
Sä tarvitset psykiatrista hoitoa!!
Mialla tuntuu olevan skitsofrenia tai muu jakomielitauti..ei normaali ihminen ota tuollatavalla nokkiinsa toisten neuvoista ja kirjoituksista..Kannattaisi varmaan lukea useempaan otteeseen mian nuo Täti-nimimerkin kirjoitukset ja hävetä sitten omia kirjoituksiaan..En toivo mialle mitään hyvää elämään. hajotkoon omiin ajatuksiinsa.
" Mene hoitoon!! " voi hyvä luoja... mene itse. Ei kukaan ystävällisyyttään toiselle tollasta huuda. Näitä tälläsiä kommentteja näkee joskus vähän liiankin herkästi eri keskusteluissa yms. Ihmiset ei taida oikeasti ymmärtää miten vakavasta asiasta on kysymys.
Ja mulla 18-vuotiaalla ihmisellä mitään skitsofreniaa tai muuta jakomielitautia oo.. häpeisit ennen painat tota lähetä näppäintä. Ei oo kovin fiksua tollanen.
Ja älä myöskään toivo 18-vuotiaalle nuorelle mitään hyvää elämään. Toivottavasti lävähtää omille nilkoille, kun pitää tollasia toivoa yhden nettikeskustelun takia.
Onneks sun toivomuksilla ei ole mitään väliä koska mä en ole taikauskoinen höperö. :)
Kyllä luin tädin tekstit ja niissä oli ihan asiaa. Mutta sitten oli vaan asioita myöskin joista olin erimieltä, väärin? Kyllä mä itse nimittäin tiedostan millon mulla on ollu murkkuikä kun näin jälkikäteen katson ja kyllä se on yleensä yli peruskouluikäsillä ohi eli harvemmin enää 18-vuotiaat aikuistuvat nuoret kärsii murrosiästä. Se on niiden ylä-asteelaisten tai alle sen olevien juttuja, koska mullahan murrosikä alkoi todella nuorena joten ois ihan hölmöä että se olisi vieläkin yli 10 vuoden kuluttua päällä, eikä siitä ois päästy kasvamaan jo ulos.
Ja mun mielestä täti kertoi selvästi mielipiteensä myöskin meidän suhteesta.
"Ja mulla 18-vuotiaalla ihmisellä mitään skitsofreniaa tai muuta jakomielitautia oo.. " eipä se ikää katso sairaus!
Ihan oikeasti pyydän anteeksi jos olen sinua loukannut mutta edelleen voin sanoa että kirjoitin sinulle ihan siksi että toivon sinulle hyvää elämää enkä lisää kärsimystä. Tämän jälkeen en aio enää tästä kirjoittaa koska näköjään otat sen aina loukkauksena.
Minun suhtautumisessani tuohon suhteeseen ei ollut kyse mistään sellaisesta että minun mielestäni sinun pitäisi hakea joku hyväksyntä tekemisillesi minulta. Yritin vain VAROITTAA sinua joutumasta taas sellaiseen tilanteeseen että sinua kohdellaan huonosti. Nuoret tuntuvat usein olettavan että vanhemmat naiset suhtautuvat teinien ja aikuisten suhteisiin negatiivisesti siksi että me olisimme kateellisia tai meistä olisi vain jotenkin niin hirveän sopimatonta että teini on suhteessa ja vielä aikuisen kanssa. Kyse ei ole kuitenkaan tästä vaan siitä että me vanhemmat naiset olemme nähneet näitä juttuja ja tiedämme miten niissä tytölle käy. Ja sitä kipua mitä noista suhteista tytölle seuraa en todellakaan toivoisi sinulle enkä kenellekään muullekaan.
Et tiedäkään kuinka moni "perhetuttava" on käyttänyt hyväkseen luottavaista nuorta. Eivät kaikki hyväksikäyttäjät ole joitakin jo ensisilmäyksellä ällöttävän oloisia äijiä vaan heitä on päällisin puolin hyvinkin mukavan oloisissa miehissä. Eiväthän muuten nuoret tytöt heihin niin usein rakastuisi.
Toivon että löydät sen oman paikkasi elämässä ja olet onnellinen. Kyllä sinulla on oikeus etsiä rakkautta. Mutta terve itsesuojeluvaisto kannattaa pitää mukana.
Tässä toinen arveluttava suhdetoiminta, joka ei välttämättä aina toimi, mutta voi siis toimia ja vieläpä hyvin. Soittelukaverini kanssa hyppäsin kerran mun sänkyyn, kun oltiin laadittu yhteistä biisiä varmaa parikin tuntia. Siitä vaan soittimet koteloon ja vaatteet pois. oli se helvetin vapauttava kokemus, mutta sitten kun nukahdimme ja keskiyöllä kumpikin heräsi siihen, että ei, me ollaan kavereita, eikä mikään suhde voi toimia näin. Siinä vaiheessa kundi kiskoi jo paitaa päälle ja vetäisi kitaransa mukaan ja sain vain vaivoin huudettua perään, että tajuttiin samaan aikaan ja että soitellaan taas vaan kavereina. Joo ollaan vieläkin ystäviä ja soitellaan yhdessä. Enpä tiedä. Joskus kannattaa kokeilla ihan ihmejuttujakin, oli kai joku punainen lanka tässä. Sinänsä paneminen ei ollut kummallekaan miktään jokapäiväistä. joskus vaan kaveri kiinnostaa.
Joo ja sit kanssa sellanen asia mistä tunnistaa aikuisen ihmisen, vaikka tää myös varmasti liittyy ihmisten luonteisiin.
Et muiden mielipiteistä ei kannata välittää.
Mä itse just joskus sorruin tekemään noita pahoja vihreitä et yritin miellyttää aina muita ja paloin sit itte loppuun sen homman kanssa kun en ollut oma itseni.
Et tässäkin ketjussa näkee kuinka joku sanoo mua välillä ikäistäni lapsellisemmaksi ja odottaa että provosoitusin siitä tai sit jotkut kehuu kypsemmäks ja millon joidenkin mielestä mun pitäis näytää siltä tai sit tältä ja olla tommonen ja tuommonen. Ei kukaan tollasta jaksa, niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Pääasia, että mä itse tiedän mitä olen ja olen esimerkiksi ihan normaalisti kehittynyt. :P
Esimerkkinä voisin myös tehdä vaikka aikuisviihdettä, eikä siinäkään kannata paljon miettiä et mitä muut ajattelee ja sotkea omaa päänsä sillä, kun totuus on se ettet sä pysty koskaan mielyttämään kaikkia. T: Mr Lothar :P
Tuli äsken hyvä dokkari... Aina kuitenkin kannattaa miettii niitä juttuja mitä toisille laukoo, ettei niinku esimerkiksi hauku vaikka toista koko ajan läskiksi ja sitten todeta että " älä välitä toisten mielipiteistä! " tuo on jo nimittäin kiusaamista jos koko ajan samat ihmiset melkeimpä haukkuu sitä yhtä ja samaa tyyppiä läskiksi ja kiusaaminenhan satuttaa aina, enemmän tai vähemmän! ja on VÄÄRIN.
" ja sit kanssa sellanen asia mistä tunnistaa aikuisen ihmisen"
johan se on sinulle sanottu aikoja sitten: asiallisuudesta ja elämänkokemuksesta
Mulla on 20vuotta nuorempi mies ja hyvin menee. Minusta ikäero on parempi niin, että mies on nuorempi, koska usein naiset ovat pirteämpiä pitkään ja miehet dokaavat itsensä huonoon kuntoon jo 30v. Usealla päälle 35vuotiasta suomalaisista miehistä on jo potenssiongelmiakin, johtunee alkomahoolisesta elämäntavasta ja tupakasta.
Mulle ei ole ongelma olla vaikka joka ilta, mut miehelle on. Onneksi mun mies ei juo, vaan harrastaa tanssia kanssani. Olen kaikinpuolin tyytyväinen mun mieheeni ja hän minuun, kuulemma.
Minulla on 17vuotta vanhempi vaimo, kaunis ja seksikäs. En vaihtais häntä mihinkään toiseen. Saan aina seksiä, kun sitä haluan ja hyvää sellaista. Hän osaa arvostaa minua ja on asiallinen.
Ehkä olen ikäistäni vähän fiksumpi, tai ainakin kokeneempi.
Saako kysyä, kuinka kauan olette olleet yhdessä? Olet varmaan ennakkoluuloton rohkea mies, koska tuollainen ikäero on niin harvinainen ja varmasti monet ovat sitä ihmetelleet.
Höpöhöpö, monella vanhemmalla naisella on esim. sotien jälkeen ollut huomattavastikin nuorempi mies, eikä se silloinkaan ole herättänyt paheksuntaa.
Vasta nykyään näiden pedovainojen takia, ikäerosta on tullut paheksuttavaa, koska kuvitellaan aina että se vanhempi muka jotenkin hyväksikäyttäisi sitä nuorempaa, vaikkei mistään tälläisestä todellakaan ole kyse!
Nykyään kun naisilla on omaa rahaa ja he pystyvät itse elättämään itsensä, niin naiset myös voivat itse valita oman kumppaninsa vapaasti ja tottakai he mielummin ottavat nuoren ja hyväkroppaisen kun vanhan, kärttyisen, kaljun, kaljamahaisen elämäänsä kyllästyneen ukkelin?
Varsinkin kun nykyään suuri osa nuorukaisista haluaa oman "Milf-Puumansa".
Luokaton keskusteluketju.
ja nuori s a l a i n e n.
Iällä ei oo välii kuhan on täysikänen
On väliä ja paljonkin.
T: 85v pappa, jolla on 18v vaimo.
Totuus on se että ei ole. 18-vuotias voi ruveta halutessaan vaikka perheen tekkoon :)
Niin miksei olla 85-vuotiaan kanssa?
Pitäis kysyy ennemmin: Miksi kukaan 18-vuotias kelpuuttaisi 85-vuotiaan?
Eikä oteta tähän nyt sitä ökyrikas korttia esiin. Vaan muista syistä jos pitäs miettiä..
Rakkaudesta :)
Noniin, hussani on oikeassa.
Yksinkertaista mutta totta :)
Vaikka se voisikin normaalisti ihmetyttää joitakin.
Mut oikeesti, 18-vuotias voi halutessaan perustaa vaika suurperheen. Niin et tulee 18-vuotiaana raskaaksi, saa 19-vuotiaana ensimmäisen lapsen. Sit 21-vuotiaana vaikka toisen. Kolmannen vaikka 28-vuotiaana ja neljännen 34-vuotiaana.
Tää kaikki on yhtä hyväksyttävää. :)
Mut sit taas jos joku 14-vuotias ilmottaisi että " mä aion perustaa nyt perheen " niin siihen mun mielestä ois kyllä vanhemmilla sanottavaa koska kyseessä ois ala-ikänen lapsi.
Joskus vaan potuttaa että miks mä en esimerkiks voinu olla -90 syntynyt tai -91, olisin silti syntyny -90 luvulla mutta tuolloin mulla ois vaan mieheen ikäeroa 7 tai 8v tämän 12v sijasta.
Kyllähän se nyt vähän paremmalta kuulostais jos minä oisin nyt 22 ja mies 29 (30) kuin 18 ja 30.
Sillon mun ja miehen juttu ois voinu jo vaikka alkaa sillon kun minä 18 ja mies 25 tai minä 18 ja mies 26 ja oishan se paremmalta kuulostanu ja niin kun joku vielä tuolla sano että tuollanen menis just ja just...
Eli periaatteessa. Kun mulla on aika moniakin VAIN neljä vuotta itseäni vanhempia kavereita niin niiden ois ihan ok seurustella tuon miehen kanssa mut sit mun ei...
Miten voi elämä olla noin h*lvetin pienestä kii.
Elämä vaan on pienistä asioista kiinni, sitähän me pienet ihmiset täällä ällistellään :) Joskus potuttaa, joskus jopa vituttaa mutta onneksi pienistä asioista tulee myös ne positiivisetkin jutut. Yleistä elämän kurjuutta ja ihanuutta joille ei mitään oikein mahda vaikka yrittää olla oman onnensa seppänä. Jotkut asiat on vaan pakko hyväksyä koska muuta ei ole tehtävissä.
sekopää...
Ahhhh. Oot ite
No tässäpä ei periaatteessa tarvii kyllä hyväksyy mitään, vaan auki voi olla molemmat ovet jos kumpikin sitä aidosti tahtoo. :)
Ja kyllä mä aika pitkälle uskon siihen että ihminen on oman onnensa seppä ja etenkin täys-ikäsenä, kun ei tarvii olla kenenkään holhouksen alaisena vaan voi tehdä omat päätökset ja valintansa, sekä on kaikki tarvittava tieto ja taito niihin päätöksiin ja valintoihin jos kasvatuksessa on onnistuttu ja tietty elämän varrella kun kasvaa ja kehittyy vaan lisää, niin sitä tietoo ja taitooki kertyy enemmän. Mut pohja on jo 18-vuotiaana valmiina, mistä lähdetään ponnistamaan vain sitten ylöspäin. :)
Minä uskon vakavissani että susta tulee hieno ihminen ja nainen kuten jo aiemmin taisin sanoakin. Mutta muista ettet päästä sitten kusen nousta päähän, pysy nöyränä elämälle :) Älyä sulla piisaa rakentaa elämästä hyvä, käytä sitä järkeäs siihen mutta ota myös muut huomioon.
Olen oikeassa. puhun vain faktoja.
Hyvä että terapiasta on ollut sinulle hyötyä, paljon näkyy olevan vielä tekemistä että saat terveen pään. Hyvää kesän jatkoa sinulle "mia" ja voimia!
uskottele toki itsellesi mitä haluat. Ei sitä kukaan sinulta kiellä.
Itsekin 18 v, suhteessa 28 v miehen kanssa. Hyvin toimii. Enemmän se mies on kiinnostuneempi niissä baareissa käymään kun minä.
Mutta tää on Suomi24, jos täältä haluat yhtään mitään oikeasti kannustavaa kommenttia kuulla niin turha toivo. Kyynikoita tää foorumi täynnä. Koomisinta tässä on lifemockerin kommentit, hyvähän sen on selitellä miten lapsellisia 18-vuotiaat on.. :D En paljoa puhuisi lapsellisuudesta kun katsoo sen omia kommentteja.
Mutta muista että ihmiset on erilaisia. Yleisesti ottaen 18-vuotiaat on ehkä epävarmoja teinejä jotka juoksevat baareissa ja vaihtavat miestä jatkuvasti, mutta jos sulla eikä kumppanillakaan ole ongelmaa ikäeron kanssa niin ei sun tarvitse lupaa siihen muilta kysellä. Ihan yhtä hyvin ne elämäntilanteet voi poikeita vaikka ei oiskaan paljoa ikäeroa. 20-vuotias voi olla jo työelämässä, vaikka samanikäinen tyyppi opiskelee. Ja mitä väliä jos elämäntilanteet poikkeaa? Yhteen ette oo varmaan kuitenkaan muuttamassa ihan heti seurustelun alettua, joten raha-asiat ei tuu ongelmaksi. Sinä aikana ehdit hyvin hankkia koulutuksen ja töitä ja pärjätä siis itsekin taloudellisesti.
Elämänkokemuskin on taas ihan ihmisestä kiinni. 30-vuotiaalla ei välttämättä ole taustallaan miljoonia ihmissuhteita ja paljon maailmannäkemystä.
Niin kauan kun kaikki on OK suhteen molemmille osapuolille (ja lakia ei rikota) niin suhde on fine. Ihan sama mitä joku juntti täällä foorumilla ajattelee.
Ikä ja ikäero on lähinnä korvien välissä oleva asia. En ala neuvomaan mitään, koska jokainen suhde ja ihminen on niin yksilöllinen, mutta jospas oma tarinani avaisi jotain?
Olin 19 kun aloin odottamaan esikoistani, lapsen isä 5 vuotta itseäni vanhempi. Olin täyttänyt 20, kun minusta sitten tuli äiti ja toisen lapsen sain kolme vuotta myöhemmin. Ero tuli useamman vuoden yhdessäolemisen jälkeen (syyt eivät kuulu tähän, mutta ikäerolla ei ollut sen asian kanssa tekemistä). Seuraava mieheni olikin sitten muutamia vuosia minua nuorempi, menimme naimisiin, saimme lapsen ja hän jätti meidät sitten minua nuoremman naisen takia. Luultavasti ikäerolla ja elämäntilanteiden eroavaisuuksilla oli osuutta asiaan, sillä kun kävimme eroasioita läpi, hän myönsi, ettei ollut valmis isäksi eikä asettumaan aloilleen lapsiperheessä. On mennyt useampia vuosia niin, että olen tapaillut jonkin verran miehiä, joidenkin kanssa seurustellut. Osa on ollut minua nuorempia, osa vanhempia.
Nyt olen onnellisesti rakastunut, asettunut aloilleni, ja mies on itseäni todellakin huomattavasti paljon vanhempi. Kumpikaan meistä ei olisi voinut uskoa, että löydämme juuri toisistamme toisillemme sen ihmisen, joka täydentää meitä kaikessa, ja niin kävi. Suhteemme alussa mietimme paljon sitä, onko ikäeromme ratkaiseva tekijä ja totesimme pitkien keskusteluiden jälkeen, että ei se ole. Enemmän se tuntui järkyttävän ihmisiä ympärillämme, mutta nyt läheisemme ovat jo tottuneet siihen. Ilkeitä sanoja ja ajatuksia tuli kuultua, mutta nyt, kun ihmiset ovat tajunneet, että me todella olemme vakavasti suhteessa ja rakastamme toisiamme, "vihaajatkin" ovat hiljenneet. Ikäerosta huolimatta elämäntilanteemme on se, mikä natsaa yhteen, me olemme henkisesti samassa paikassa elämässämme. Tulevaisuus ei pelota, ei minua haittaa ajatus faktasta, että aikanaan minä olen se, joka pitää hänestä huolta hänen vanhuudenpäivinään. Olen siihen valmis, rakkaudesta. Haluan olla hänelle se, joka hoivaa ja huolehtii kun sen aika on, niin että hänellä on loppuun asti mahdollisimman hyvä olla. Ja sitä paitsi, koskaan ei voi tietää, kumpi meistä itseasiassa on se, joka lähtee täältä ensin, voinhan se olla syystä tai toisesta minäkin. Yhteinen aikamme on rajallista, jokainen meistä lähtee täältä joskus, eikä se tarkoita, että saisi elää vanhaksi asti; joskus se lähtö tulee eteen yllättäen, nuorena, keski-ikäisenä, kuka tietää.
Ainoa, mitä kannattaa miettiä, on se, että rakastaako ja jos rakastaa, miten paljon on valmis sen rakkauden eteen tekemään yhteistä työtä. Siinä ei silloin iän numerot paljon ratkaise, vaan se, mikä on sen hetkinen elämäntilanne, osuvatko elämän suunnitelmat yhteen.
Ole rohkeasti sinut itsesi kanssa, anna toiselle mahdollisuus rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet ja muista rakastaa itsekin itseäsi, sellaisena kuin olet. Jos hän ei siihen kykene, silloin suhdetta ei varmasti ole tarkoitettukaan tapahtumaan ja jossain on joku, joka on sinulle "se oikea". Eikä sitä koskaan tiedä, koska hän kävelee elämääsi. Jos suhde on enemmän sinulle sitä, että joudut miettimään huonoja puolia hyviksi, jos olet enemmän onneton ja stressaantunut kuin onnellinen, kannattaa miettiä, onko silloin kyse oikeasta suhteesta juuri sinulle.
Lippu korkealle, asioilla on tapana järjestyä! Onnea matkaan! :)
Miten olisi kappalejako ja tivistys?