Olen seurustellut jo pitemmän aikaa mieheni kanssa. Olen hänen mielestään "paha suustani" eli sanon hänen mielestään jonkin ikävän kommentin hänen ulkonäöstään, ruokailutavoista, epäterveellisistä elämäntavoista jne. Itse en edes tajua sanoneeni väärin. Meillä on erilainen tapa puhua asioista ja ilmeisesti hän ei ole tottunut siihen että asioista puhutaan suoraan. En osaa kierrellä ja kaarrella vaan töksäytän mielipiteeni enempää ajattelematta. Miten oppisin pitämään suuni kiinni ja pitämään ajatukset omana tietona?
Ikävät kommentit
unthinkable1
9
221
Vastaukset
- asdkladklad
Tarkkailet sanomisiasi koko ajan tästä edespäin, tietoisesti! Voit myös sanoa miehelle että sanoo suoraan kun sinun on tullut töksäytettyä tylysti, jos et itse huomaa.
- Itse en
Ainakaan voi sietää naista joka vielä kiroilee töksäytysten lisäksi.
- Kohta mitta täysi.
Meillä on samaa, päivittäin vaimo tietoisesti kääntää jonkin jutun erityisesti minun syyksi.
Ymmärrän hyvin että lähes kaikilla asioilla on kaksipuolta, miksi aina asiasta pitää tonkia se negatiivinenpuoli päälle?
Kiva kulta, kun veit roskat eilen, vietkös tänäänkin? - Mikset ole vienyt roskia.
Tässä on saman asian sisältävä sanoma kahdessa muodossa, meillä käytetään aina jälkimmäistä.- Sama varmaan vaimoll
Opittua. Meillä äiti oli aina arvosteleva, kiitos oli liikaa "en mäkään sitä saa" ja ainainen nalkutus, aliarviointi ja painostus: minkä hän oli oppinut kotoaan. Veljeäni hän pitää arvossa ja kiittää.
Naisia ei arvosta edes naiset ja he ovat oppineet tavan äideiltään. Tyttäreltä ei pyydetä, tytärtä ei kiitetä, eikä äiti sano koskaan mitään kulta vie roskat vaan käskee ja komentaa. Ja usein jos et tajua pyytämättä, vittuilee päälle.
Sinä odotat kiitosta, antamatta sitä itse, ja no, nyt tiedät miltä vaimostasi on tuntunut koko lapsuuden. "Tytöt kehittyy niin paljon aikasemmin kun pojat" kyllä, siivoamaan, kantamaan vastuun yksin, huolehtimaan jne. ja seurauksena on mkättäviä vaimoja, jotka eivät osaa kiitää, koska heitä ole kiitetty eikä rakastaa koska heitä ei ole rakastettu. Ei tietoisesti tietenkään, mutta näin se menee.
Kaikella on aina hintansa ja aina pitää osata. Ja kyllä, se vituttaakin, että sun mielestä sultä pitäisi erikseen pyytää kauniisti roskien viemistä, sinua pitäisi kiittää ja paapoa siitä mitä toinen tekee automaattisesti, kun naisten pitäisi tajuta kysyä, kiittää, huolehtia - ja tehdä omat hommansa. Aina ilman kiitosta: yhtä paljon ilman kiitosta kun kotonaan. Kotonakin isä loisti poissaolollaan ja äiti korkeintaan valitti, miksi häntä ei arvosteta. Joten vaimosi ei oppinut arvostamaan.
Ehkä sinä opetat?
Siinä kun sinä olet siihen kiitokseen tottunut, ja sitä odotat, hän ei ole sitä saanut.
Siinä kun sinun osaamiseesi on luotettu, hänet on pakotettu ja toisaalta, hän ei silti ole koskaan saanut semmoista arvostusta todennäköisesti että osaisi samalla tavalla kun miehet. Siinä kun sinä olet saanut kasvaa, hänen on ollut pakko. Ja sinulla on mitta täysi?
Kiitätkö itse? Teetkö huomauttamatta? Odotatko palkkiota siitä, minkä hän tekee joka tapauksessa? Pyydätkö häntä koskaan yhteiseen siivouspäivään, autatko itse omaehtoisesti, oletatko että ET saa ITSE kiitosta, vaan annat kiitosta ja kehuja vaimollesi? Vastaatko koskaan "mikset vienyt roksia" kysymykseen huumorilla? "Vien ne rakas heti, mutta ajttelin ensin pussata sinua?" et. Vaan petyt, mäkätät, koet että sinua painostetaan, vaikka et koskaan sitä vapaaehtoisesti teekään. Sinulta muka vaaditaan ja totta: vaimoltasi ei tarvitse vaatia, koska hän tekee aina, vaatimattakin.
Ja miehet, miehet... Aina syyllistymässä.
Niin, no, toisaalta, jos tunnette koko ajan syyllisyyttä, niin ehkä se johtuukin... Teistä itsestänne?
On se ikävää, kun vaimo ei olekaan äiti, joka kehuu ja kiittää, vaan nainen, joka on saanut olla se sisko, jota ei kehuta eikä kiitetä koskaan. Vain pojat olettavat saavansa kehuja ja kiitoksia kotitöistä.
Kuinka moni mies koskaan kehuu vaimoaan "Vitsit sä olet laittanut kaiken täällä niin siistiksi ja sairaan hyvää ruokaa! Sun kanssa on ihana asua kun sä pidät meistä niin hyvää huolta. Kiitos rakas, että eilenkin muistit, onpa noi verhot nätit. Tietsä, pliis, sä teit viimeksi ihan sairaan hyvää sitä-ja-sitä-ruokaa, voisitsä tehdä kulta-rakas sitä joskus taas? "
Montas kertaa sinä olet kiittänyt kultaasi kodistanne?
Ai niin... Et tosiaan kertaakaan.
Toisaalta, jos sinä kerran tiedät miten pitäisi puhua kannustavammin (hyvä idea!) miksi et itse puhu niin? Sillä sinähän et puhu. Sinä et puhu tuolla tavoin vaimollesi. Niin, kun sinua on kiitetty koko elämäsi ajan, et osaa silti kiittää. Kun sinä tiedät miten puhua kauniimmin, et itse tee niin.
Ja totta, vaimosi pitäisikin puhua kauniimmin, mutta hän ehkä oppisi jos sinä tekisit sen ensin ja vasta sitten pyytäisit sitä itsellesikin.
Tämä on totuus varmaan 70-90% pariskunnista. Ai niin, tämä on nyt ilkeästi sanottu, kun taas miestä syyllistetään ja painostetaan. Joo, anteeksi. Se on niin mahdottoman vaikeaa muistaa ettette te aikuisinakaan kestä puoliakaan siitä, mitä me olemme saaneet kestää lapsesta saakka. Mutta tämän EI ole tarkoitus syyllistää, vaan avata silmät. Usko pois, ne strereotypiat vahingoittaa naista aina parisuhteeseen saakka ja liian nuorena kasvaminen ei ole aina hyvä juttu: eikä ne itsekään sitä aina tajua, ihan samalla tavalla kun ette tekään.
Ethän sinäkään osannut ajatella hänen kantaansa.
Miksi hänen pitäisi osata kiittää ilman kiitosta ja arvostusta, kun sinäkään et osaa vaikka tiedät mitä haluaisit itse kuulla? - naurava puliukko
Sama varmaan vaimoll kirjoitti:
Opittua. Meillä äiti oli aina arvosteleva, kiitos oli liikaa "en mäkään sitä saa" ja ainainen nalkutus, aliarviointi ja painostus: minkä hän oli oppinut kotoaan. Veljeäni hän pitää arvossa ja kiittää.
Naisia ei arvosta edes naiset ja he ovat oppineet tavan äideiltään. Tyttäreltä ei pyydetä, tytärtä ei kiitetä, eikä äiti sano koskaan mitään kulta vie roskat vaan käskee ja komentaa. Ja usein jos et tajua pyytämättä, vittuilee päälle.
Sinä odotat kiitosta, antamatta sitä itse, ja no, nyt tiedät miltä vaimostasi on tuntunut koko lapsuuden. "Tytöt kehittyy niin paljon aikasemmin kun pojat" kyllä, siivoamaan, kantamaan vastuun yksin, huolehtimaan jne. ja seurauksena on mkättäviä vaimoja, jotka eivät osaa kiitää, koska heitä ole kiitetty eikä rakastaa koska heitä ei ole rakastettu. Ei tietoisesti tietenkään, mutta näin se menee.
Kaikella on aina hintansa ja aina pitää osata. Ja kyllä, se vituttaakin, että sun mielestä sultä pitäisi erikseen pyytää kauniisti roskien viemistä, sinua pitäisi kiittää ja paapoa siitä mitä toinen tekee automaattisesti, kun naisten pitäisi tajuta kysyä, kiittää, huolehtia - ja tehdä omat hommansa. Aina ilman kiitosta: yhtä paljon ilman kiitosta kun kotonaan. Kotonakin isä loisti poissaolollaan ja äiti korkeintaan valitti, miksi häntä ei arvosteta. Joten vaimosi ei oppinut arvostamaan.
Ehkä sinä opetat?
Siinä kun sinä olet siihen kiitokseen tottunut, ja sitä odotat, hän ei ole sitä saanut.
Siinä kun sinun osaamiseesi on luotettu, hänet on pakotettu ja toisaalta, hän ei silti ole koskaan saanut semmoista arvostusta todennäköisesti että osaisi samalla tavalla kun miehet. Siinä kun sinä olet saanut kasvaa, hänen on ollut pakko. Ja sinulla on mitta täysi?
Kiitätkö itse? Teetkö huomauttamatta? Odotatko palkkiota siitä, minkä hän tekee joka tapauksessa? Pyydätkö häntä koskaan yhteiseen siivouspäivään, autatko itse omaehtoisesti, oletatko että ET saa ITSE kiitosta, vaan annat kiitosta ja kehuja vaimollesi? Vastaatko koskaan "mikset vienyt roksia" kysymykseen huumorilla? "Vien ne rakas heti, mutta ajttelin ensin pussata sinua?" et. Vaan petyt, mäkätät, koet että sinua painostetaan, vaikka et koskaan sitä vapaaehtoisesti teekään. Sinulta muka vaaditaan ja totta: vaimoltasi ei tarvitse vaatia, koska hän tekee aina, vaatimattakin.
Ja miehet, miehet... Aina syyllistymässä.
Niin, no, toisaalta, jos tunnette koko ajan syyllisyyttä, niin ehkä se johtuukin... Teistä itsestänne?
On se ikävää, kun vaimo ei olekaan äiti, joka kehuu ja kiittää, vaan nainen, joka on saanut olla se sisko, jota ei kehuta eikä kiitetä koskaan. Vain pojat olettavat saavansa kehuja ja kiitoksia kotitöistä.
Kuinka moni mies koskaan kehuu vaimoaan "Vitsit sä olet laittanut kaiken täällä niin siistiksi ja sairaan hyvää ruokaa! Sun kanssa on ihana asua kun sä pidät meistä niin hyvää huolta. Kiitos rakas, että eilenkin muistit, onpa noi verhot nätit. Tietsä, pliis, sä teit viimeksi ihan sairaan hyvää sitä-ja-sitä-ruokaa, voisitsä tehdä kulta-rakas sitä joskus taas? "
Montas kertaa sinä olet kiittänyt kultaasi kodistanne?
Ai niin... Et tosiaan kertaakaan.
Toisaalta, jos sinä kerran tiedät miten pitäisi puhua kannustavammin (hyvä idea!) miksi et itse puhu niin? Sillä sinähän et puhu. Sinä et puhu tuolla tavoin vaimollesi. Niin, kun sinua on kiitetty koko elämäsi ajan, et osaa silti kiittää. Kun sinä tiedät miten puhua kauniimmin, et itse tee niin.
Ja totta, vaimosi pitäisikin puhua kauniimmin, mutta hän ehkä oppisi jos sinä tekisit sen ensin ja vasta sitten pyytäisit sitä itsellesikin.
Tämä on totuus varmaan 70-90% pariskunnista. Ai niin, tämä on nyt ilkeästi sanottu, kun taas miestä syyllistetään ja painostetaan. Joo, anteeksi. Se on niin mahdottoman vaikeaa muistaa ettette te aikuisinakaan kestä puoliakaan siitä, mitä me olemme saaneet kestää lapsesta saakka. Mutta tämän EI ole tarkoitus syyllistää, vaan avata silmät. Usko pois, ne strereotypiat vahingoittaa naista aina parisuhteeseen saakka ja liian nuorena kasvaminen ei ole aina hyvä juttu: eikä ne itsekään sitä aina tajua, ihan samalla tavalla kun ette tekään.
Ethän sinäkään osannut ajatella hänen kantaansa.
Miksi hänen pitäisi osata kiittää ilman kiitosta ja arvostusta, kun sinäkään et osaa vaikka tiedät mitä haluaisit itse kuulla?Selvästi selvänäkijä paikalla, kun tietää miten edellinen kirjoittaja kohtelee vaimoaan vaikkei mainitse siitä sanallakaan.
poikia kiitetään aina, mutta tyttöjä ei? No, oma veikkaukseni olis, että monesti just toisinpäin. koulussakin tyttöjä pidetään kun kukkaa kämmenellä, eikä heistä voi uskoa, että mitään pahaa tekisivät, pahantekijän on pakko olla poika. - naurava puliukko
naurava puliukko kirjoitti:
Selvästi selvänäkijä paikalla, kun tietää miten edellinen kirjoittaja kohtelee vaimoaan vaikkei mainitse siitä sanallakaan.
poikia kiitetään aina, mutta tyttöjä ei? No, oma veikkaukseni olis, että monesti just toisinpäin. koulussakin tyttöjä pidetään kun kukkaa kämmenellä, eikä heistä voi uskoa, että mitään pahaa tekisivät, pahantekijän on pakko olla poika.http://yle.fi/uutiset/tytot_saavat_poikia_enemman_hellyytta_paivakodissa/6522007
tuossa yksi esimerkki.
- rupee ajatteleen
No ehkä sun pitää kehittää tietoisesti ensinnäkin sitä, että ajattelet aina ensin. Lasket siis viiteen ennenkuin kommentoit ja voisit myös miettiä, miksi sinun pitää kommentoida kaikkea tuota? Etkö voisi olla yksinkertaisesti hiljaa ja miettiä OMAA elämääsi enemmän ja kommentoida sitä?
Et varmaan osaa asettua toisen asemaan. Asioista suoraan puhuminen ei ole mitään törkeyttä. Eikä toisen ulkonäöstä tartte etenkään huomautella rivosti, äläkä edes yritä väittää että kestäisit kun hän alkaisi "suoraan" kommentoida naamaasi, hiuksiasi, persettäsi jne. tai miten itse haluaisit että huonoista atvoistasi huomautellaan, mieti. Enempää ajattelematta tarkoittaa, että et tosiaankaan ajattele, et ennen etkä jälkeen, etkä riittävästi muutenkaan.
Miksi katsot että mielipiteesi on niint tärkeä että se aina pitää sanoa?
Kuka on opettanut sinulle tuon ja tuntuuko se sinusta hyvältä?
Oletko aina ollut tuollainen ja miksi? Onko ystävsi tottuneet siihen?
Kaipaatko itse mieheltäsi tuollaista töksäyttelyä, arvostelua ja muuta?
Opettele ainakin kaksi asiaa: sano usein anteeksi ja kiitos.
Jos et osaa kuin arvostella olet yksinkertaisesti ku**pää eikä se siitä selittelemällä muutu. Kannattaa ehdottomasti pyytää miestä kertomaan sinulle koska hänen mielestään sanot pahasti. Jos et itse tajua sanoneesi pahasti, niin et voi tilannetta korjata ilman apua. Ei ole pidemmän päälle toimiva vaihtoehto sekään, että pidät suusi kiinni ja asiat omana tietonasi. Parisuhteessa pitää pystyä kommunikoimaan. Tuohon puhumattomuuteen ja olettamisiin kaatuu suhde niin helposti.
- Kirjoittelin vain
Tässä ketjussa kirjoitellaan noista fraaseista, kissa kiitoksella elää sanonta on aika osuva.
En ymmärrää kuinka aina odotatteko kuulevanne tätä pintahelinää, eli sanoja, jotka sanotaan vain tavan vuoksi.
Kyllähän kiitos on hyvä sana, kutten anteeksipyyntö tai kullaksi kutsukinen ym vastaava kärsii Inflaation jos ne jatkuvasti pitäisi sanoa. Mielestäni asiallinen puhe ja pyytäminen ovat arkielämässä riittäviä, kyllä sen sen näkee ja tuntee niinkin, että kunnioituksella toista ihmistä kohtaan eletään.
Minä jopa pitäisin pilkkana jatkuvaa fraaseilua.
Aitous kaikessa ja rehellisyys on hyvän elämän alustat, miksikään kenenkään ei tarvitse muuttua.
Minulla on tässä lähelläni ollut työtovereita ja sukulaisia, joiden puhetapa on myös tuota töksäyttelyä, mutta kun olen aikani asioita tarkestellut olen huomannut olevan sen heille tavallinen tapa puhua, eivät he tarkoita loukata ja illa ilkeitä.
Joten uskon monen muunkin kohdalla olevan kyse jollakin tapaa lapsuudessa saadusta opista keskustella. Onhan niitä mörähtelijöitä, tuppisuita, jotka yksinkertaisiesti eivät muutoin ole oppineet kommunikoimaan.
Työelämässä opin tapaamaan hyvin erilisin avuin varustettuja ihmisiä, jollekin pit kaikki vääntää rautalangasta, joltakin sitä jotenkin yrittää saada se asia esille, miksi oli tullut, tosin sain työnantajan puoletla jonkinvarran koulutusta erilaisten ihmisten kanssa kommunikoimiseen je omaankin suhtautumiseen.
Tarvitaan oman itsensä kasvamista ymmärtämään ihmisten erilaisuus ja sietäämään se. Olen aina sanonut että rikkaus on erilaiset ihmiset, miltähän tuntuisi jos kaikki olisi opettu näihin fraaseihin ja kaavoihin, en itse ainkaan siitä pitäisi. Kysymys on enemmänkin suvaitsevaisuudesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole202242Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi762195Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä412069Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma521438- 741366
Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46893Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?63892Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat8781- 52753
Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi33744