Kumman vaihtoehdon valitsisit:
a) Paljon seksiä kauniiden naisten kanssa 16-29 -vuotiaana. Riski, että 30 vuoden jälkeen et enää saisi ihan ykkösluokan naista mutta jonkun, vähintään taviksen, ihan varmasti silloinkin?
b) Sitoutuminen yhteen KTM-tason naiseen koko loppuelämäksi?
a) Paljon seksiä kauniiden naisten kanssa 16-29 -vuotiaana. Riski, että 30 vuoden jälkeen et enää saisi ihan ykkösluokan naista mutta jonkun, vähintään taviksen, ihan varmasti silloinkin?
b) Sitoutuminen yhteen KTM-tason naiseen koko loppuelämäksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei tällaiset vaihtoehdot koske kuin naisia. Ihan turha kysely.
Niinpä niin, eihän tuohon voi rehellisesti vastata koska jos vastaisi niin sitten ei enää olisi varaa v*ttuilla naisille siitä että hekin haluavat mieluummin seksiä useiden tasokkaisen kumppanien kanssa kuin yhden tavistason elämänkumppanin koko ikänään.
voi tähän ketjuun tietty tulla valehtelemaan mutta eiköhän jokainen tiedä sisimmässään miten oikeasti valitsisi.
Ei tuo toimi miesten kanssa samalla tavalla, koska miesten taso ei laske kolmekymppisenä, vaan ennemminkin nousee itsevarmuuden ja kokemuksen myötä. Eli jos valitsee kohdan yksi, niin on joka tapauksessa mahdollisuus saada tasokas nainen suhteeseen, etenkin kun naiset vieläpä haluavat kokeneita ja itsevarmoja panomiehiä mieluummin kuin kokemattomia neitsytpoikia. Sen lisäksi tavisnaiset kelpaa yt-miehille satunnaispanoksi kun taas tavismies ei kelpaa yt-naiselle, joten tältäkin osalta kysymyksesi on ihan fantasiaa. Samaa kuin pohtisi mitä mies tekee tultuaan raskaaksi. Yhtä utopistinen ajatus.
Paras vaihtoehto kuitenkin olisi sitoutua itselleen sopivaan naiseen. Ei miehet samalla tavalla haaveile yt-naisten sitouttamisesta kuin naiset yt-miesten. Miehelle kelpaa tavalllinen nätti nainen, jonka kanssa tulee hyvin juttuun. Seksifantasiat on erikseen.
Miehen kuuluukin kylvää siementään ympäriinsä. Niin ovat Jumala ja Luontoäiti hyvyydessään säätäneet. Koska panemaan pääseminen on miehelle kovan työn takana, jokainen uusi pano nostaa miehen arvoa. Paljon nussinut mies on ihailtu sankari.
Naisen taas ei tarvitse kuin mennä alapää paljaana ja haarat levällään kadulle makaamaan ja suunnilleen joka toinen ohikulkija sutaisee. Koska vittunsa nussittaminen ei ole naiselle mikään saavutus, naisen laatua mitataankin sillä, kuinka hyvin onnistuu pitämään reidet yhdessä. Vittuaan jakava nainen on halveksittava huora.
Eli kysyt, että valitsevatko palstalaiset suhteita useiden kauniiden ja 30-vuotiaasta asti yhden taviksen kanssa, vai koko elämä sen yhden taviksen kanssa? Valinta tuntuu helpolta, mutta toisaalta kummassakin vaihtoehdossa on riskinsä: a)-vaihtoehdossa ehkä vertaa sitä tavisnaistansa aiempiin huippunaisiin, ja toisaalta b)-vaihtoehdossa jää miettimään, voisiko jonkun muun kanssa olla asiat paremmin.
Gallup on kuitenkin todellisuudelle vieras. Itse haluan elämänkumppanin, mutta ilman muuta elämänkumppanilla pitää olla paljon erilaisia ominaisuuksia, jotta haluaisin sitoutua häneen ja hän minuun, ja siinä analyysissä kauneus ei ole ainoa tekijä.
Vastaukseni on siis: keksi parempia aloituksia.
Pane sinä ap niitä jännäpoikia vaan, kun sitä mulkkua niin paljon tunnut haluavan, mutta älä sitten rupsahtamisen jälkeen ala itkemään, että kaikki miehet on sikoja ja haluavat vain seksiä, kun itse olet niitä panopoikia valkkaillut.
Sitoutuisin siihen yhteen naiseen, jota pystyisin sitten ilman menneisyyden painolastia täysillä rakastamaan ja jonka ei tarvitsisi potea alemmuudentunnetta siitä, että olen ollut ainakin kahdenkymmenen kauniimman, kiinteämmän ja seksitaidoiltaan paremman naisen kanssa.
Ei seksi ole niin tärkeää. Lisäksi tuo irtopaneminen on suurimmalla osalla naisista vain huonon itsetunnon pönkitystä, enkä halua mitään niin vähän kuin huonoitsetuntoista naista. Panomiehissäkin varmaan paljon huonoitsetuntoisia, mutta miehillä on toisaalta enemmän tarvetta ihan vain päästä panemaan ilman mitään kilahtaneita fiiliksiä siellä taustalla.
Outo asettelu. Siis molemmissa tapauksissa mies saisi perusnaisen joka tapauksessa, mutta ensimmäisessä skenaariossa saisi myös paljon irtosuhteita?
Tietenkin valitsisin a:n.
Sitoutuminen yhteen naiseen, jos hän vain minusta olisi "ihan paras".
Minulle ei taitaisi kelvata edes Miss Universum, jos en löytäisi jonkinlaista yhteyttä häneen. Naisen pitäisi olla muutakin kuin objekti, vaikka toki miehenä pidän myös kauneudesta. Pariutuminen on minulle siinä suhteessa täysin mysteeri. Ihmiset vain alkavat olemaan toistensa kanssa tuntematta sen syvällisemmin toistensa ajatuksia tai maailmankuvaa. Eikä missään tunnu olevan mahdollisuutta tutustua vastakkaisen sukupuolen ajatuksiin, vaikka toisella niitä oikeasti olisikin.
Ongelmani taitaa myös olla, että siedän yksinäisyyttä niin hyvin, että viihdyn lopulta kuitenkin paremmin yksinäni, kuin sellaisen naisen kanssa jonka kanssa yhteistä ymmärrystä ei olisi. Siksi edes lauma kauniita naisia ei pystyisi korvaamaan sitä puutetta, eikä siihen kelpaisi edes sinällään kiva tavis, joka muutoin jäisi vieraaksi, sillä menetän vain energiaa vieraiden seurassa.