1 000 000,00€ saamelaisille!!??

28.11.2012
KUNNANHALLITUKSEN EHDOTUS VUODEN 2013 TALOUSARVIOKSI

Enontekiön kunnanhallitus käsitteli vuoden 2013 talousarviota sekä taloussuunnitelmaa vuosille 2014–2015 kokouksessaan 26.11.2012 klo 14.00 alkaen.

Talousarvioehdotuksessa kunnan käyttötalouden kokonaismenot ovat 16.024.000 €. Toimintamenot kasvavat edellisvuoteen verrattuna 3% ollen 8.456 € per asukas. Talousarvion ylijäämäisyydestä huolimatta on huomioitava, että lainanlyhennykset ja investoinnit on katettava lainarahalla. Lainamäärä tulee ehdotuksen mukaan lisääntymään 547.000 € eli 289 € per asukas. Kunnan lainamäärä on ehdotuksen mukaan 5.004.000 € eli 2.524 € per asukas.

” Lainamäärä ja toimintamenojen kasvu on edelleen kohtuullisella tasolla, mutta kunnan talous ei ole kokonaisuutena tarkastellen kestävällä pohjalla. Suurimman ongelman kunnalle muodostavat valtionosuuksien, eli valtion kunnille lakisääteisistä palveluista maksamien korvausten, leikkaukset. Talousarvioehdotuksessa toiminnot kyetään kuitenkin tulevana vuonna järjestämään ilman henkilöstön lomautuksia tai isoja toiminnallisia muutoksia.” kertoo kunnanjohtaja Mikko Kärnä. ”Enontekiön kunnalla ei kuitenkaan ole taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä kattamattomia alijäämiä ja etupainotteisella talouden ja toimintojen suunnittelulla sekä tiukalla menokurilla on mahdollista saavuttaa talouden tasapaino.” toteaa Kärnä.

Vuonna 2013 perustettaneen Enontekiön kuntaan taloustyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella kunnan toimintoja pidemmällä suunnittelujaksolla sekä miettiä keinoja kunnan talouden tasapainottamiseen.

Talousarviossa osoitetaan tukea lentoliikenteelle kokonaisuutena 110.000 €. Tuella mahdollistetaan reittilentoliikenteen jatkuminen sekä tätä kautta myös charterliikenteen jatkuvuus. Ilman reittilentoliikennettä lentoasema olisi välittömän lakkautusuhan alaisena. Kunta arvioi, että lentomatkustajista koituu Enontekiön yrittäjille lähes 3,5 miljoonan euron matkailutulo eli tuen panos-tuottosuhde on hyvä.

Kunnanhallituksessa esitettyyn talousarvioon kunnanjohtaja teki 250.000 €:n lisäyksen, jossa kunta sitoutuisi ostamaan Hetta hiihtomaa Oy:n osakkeiden ostamiseen. Investointi toteutettaisiin kunnanvaltuuston hyväksyessä asian Hetta Hiihtomaan järjestämällä suunnatulla osakeannilla. Samassa yhteydeydessä kunta tekee lunastustarjouksen vähemmistöosakkaiden osuuksista 75 %:lla osakkeiden nimellisarvosta. Tarkoituksena on turvata Hetta Hiihtomaan toimintaedellytykset suunnitelmakaudelle. Tavoitteeksi asetettaisiin kuitenkin koko osakekannasta luopuminen osana Pikku-Jyppyrän kaava-alueen kauppaa.

Talousarvion käyttötalousosassa osoitetaan myös mm. 17.500 € määräraha elokuvateatterin digitalisointiin yhdessä Metsähallituksen ja Elokuvasäätiön kanssa sekä 20.000 € määräraha hissilippujen hankkimiseksi alle 18-vuotiaille Enontekiön kuntalaisille. Investointiosassa suurin yksittäinen fyysinen investointi on Hetan terveysaseman kunnostus. Projektin kustannukset ovat Enontekiön kunnalle 187.500 €.

Saamenkielisen väestön ja saamenkielisten palveluiden tuotantoon on arvioitu käytettävän 998.960 €. Enontekiön kunta saa saamelaisalueen kuntana erityistä saamelaisuuden perusteella maksettavaa valtionosuutta vuonna 2013 noin 840.000 €.

Kunnanvaltuusto käsittelee kunnanhallituksen talousarvioesitystä kokouksessaan torstaina 13.12.2012. Kuntalaiset voivat edelleen tehdä huomioita tai huomautuksia talousarviosta. Ne pyydetään osoittamaan kunnanjohtajalle joko sähköpostitse [email protected] tai facebookin kautta facebook.com/mikko.karna. Kommentit voi osoittaa myös suoraan luottamushenkilöille.

ja monta muuta tahoa valtiolla mistä jakaa saamelaisille rahaa !
Kenen rahoilla elävät . VERONMAKSAJIEN !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! PRK

"Siis onko totta, että koko kunnan budjetistä menee miljoona pelkästään saamelaisille? "

No ei tosiaankaan. Et ilmeisesti osaa joko lukea, tai et ymmärrä lukemaasi.

Tyhminkin pässi näkee tuosta, että talousarviossa osoitetaan tukea lentoliikenteelle kokonaisuutena 110.000 €, talousarvioon kunnanjohtaja teki 250.000 €:n lisäyksen, jossa kunta sitoutuisi ostamaan Hetta hiihtomaa Oy:n osakkeiden ostamiseen. Eli näihin menee kunnan rahoja hukkaan 360.000 euroa.


Saamenkielisen väestön ja saamenkielisten palveluiden tuotantoon on arvioitu käytettävän 998.960 €. Enontekiön kunta saa saamelaisalueen kuntana erityistä saamelaisuuden perusteella maksettavaa valtionosuutta vuonna 2013 noin 840.000 € eli saamenkielisen väestön ja saamenkielisten palveluiden tuotantoon kunta satsaa noin 160 000 euroa. Eli vähemmän kuin vastaavaan määrään suomenkielisiä henkilöitä.

Eli oikeasti näyttää siltä, että täällä Enontekiöllä me suomalaiset elämme saamelaisten siivellä ja kustannuksella.

nimimerkki katso lukuja, ilmeisesti osaat lukea mutta tajuaminen eri asia. Saamelaiset lasketaan myös kuntalaisiksi rahan jaossa,siihen he suostuvat, eli koko muustakin talousarvoista kustannetaan myös saamelaiset kuin lantalaiset, valtiolta saatava osuus saamelaisuudesta on päälle kaiken muun ! Selviskö!

Etusivu arrow Ajankohtaista arrow Saamelaisten kielipesien ja kielikylpykerhotoiminnan rahoitukseen 450 000 euroa
Saamelaisten kielipesien ja kielikylpykerhotoiminnan rahoitukseen 450 000 euroa PDF Tulosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi saamelaiskäräjille valtionavustuksena 350 000 euroa inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoimintaan sekä 100 000 euroa kielikylpykerhotoimintaan.

Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2011 talousarviossa erillisen määrärahan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan saamelaisten kotiseutualueella. Rahoitus kanavoituu saamelaiskäräjien kautta toimintaa järjestäville tahoille.



Kielipesä on kielellisen vähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään saamen kielellä. Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen.



Saamen kieltä ja kulttuuria elvyttävä kerhotoiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille ja koululaisille muutamana päivänä viikossa saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa toimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen



Saamelaiskäräjien hallitus vahvisti kokouksessaan 11.2.2011 avustusten käyttösuunnitelmat.



Saamelaisten kielipesien valtionavustukset vuonna 2011:

Koltansaamen kielipesä, Ivalo 72 720 €
Inarinsaamen kielipesä I, Inari 81 990 €
Inarinsaamen kielipesä II, Ivalo 68 175 €
Inarinsaamen kielipesä III, Inari 68 175 €
Koltansaamen kielipesä, Sevettijärvi 19 500 €
Pohjoissaamen kielipesä, Vuotso 39 440 €



Saamelaisten kielikylpykerhotoiminnan avustukset vuonna 2011:

Koltansaamen kielipesä, Sevettijärvi 15 584 €
Pohjoissaamen kielipesä, Vuotso 34 184 €
Pohjoissaamen kielikylpykerho, Enontekiön kunta 27 000 €
Pohjoissaamen kielikylpykerho, Utsjoen kunta 23 232 €



Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi
Viimeksi päivitetty ( 16.02.2011 )

Met alama hakeen joka kylään meille ihan omia palveluita kun met olemme niin erikoisia, Meillä on oma kulttuuri, omanlaatuinen vaatetus, met puhumme vähän joka kylässä omanlaisesti. Kyllä kunnalla alkaa mennä hyvin kun met olemme niin erikoisia ja valtio maksaa tästä kunnalle tukea. Rajan voi vetää Enontekiön kunnasta
Inarin kuntaan ja sen yläpuolelle jäävälle alueeelle.
Pian met alamme ottamaan kävijöiltä maksua jotta saavat nähä meiät.

Ei taida milli piisata, taitaa tuplaantua jos otetaan toimeentulotuet matkaan laskuihin

kirkolliset avustukset ym....hakevat joka suunnasta ,ulkomaita asti !

ei se kannata kadehtia, hyvään tarkoitukseen menee

Maggan porokylästä

Martti Linkola kirjoittaa Lapin kuvat-kirjassa s.24:

”Enontekiölle jäänyt Maggan porokylä polveutuu Niila Maggan pojasta Heikistä (1859-1934) ja hänen nuoresta vaimostaan Annasta, joka oli Eiran porosaamelaissukua. Vuonna 1889 solmittu avioliitto tuotti kymmenen lasta. Rajansulkujen vuoksi perhe oli päätynyt hoitamaan porojaan Ounastunturin rengasaidassa yhdessä suomalaisten poronhoitajien kanssa. Tämä oli johtanut poroelon täydelliseen menettämiseen, ja vasta 1920-luvun mittaan Heikki Maggan perhekunta oli saanut pystyyn tehokkaan porotalouden entiseen ”porotyhjiöön” Enontekiön itäisimmässä kulmauksessa, joka ulottui Korsajärven-Nunnasen outamaista aina Kalkujärven luoteiselle tunturiseudulle saakka.”