Olen pitkään ollut melko yksinäinen, johtuen aika paljon sosiaalisista peloista ja masennuksesta. Yksi ystävä on kuitenkin ollut kouluajoista lähtien, tosin ei paljoa olla keretty näkemään lähivuosina, hänen kiireittensä ja toisaalta oma masennukseni on tehnyt minusta passiivista, mutta kuitenkin soiteltu ja sillointällöin nähty. Olen ehkä vähän liikaa puhunut hänelle ongelmistani vaikka olen yrittänyt olla puhumatta liikaa tai jostain muusta syystä, hän ei enää ilmeisesti halua nähdä minua. Ei sano sitä suoraan vaan on nyt sopinut tapaamista pariin otteeseen ja sitten tyystin unohtanut koko tapaamisen. Puhelimeenkaan ei ole enään nyt vastannut. Äitini kuoli muutama kuukausi sitten ja ehkä hän ei sen takia halua nähdä kun pelkää että valitan aiheesta. Tuntuu vaan niin pahalta, kun juuri nyt kaipaisi seuraa joltain vanhemmalta tutulta ja hän hylkää juuri tälläisellä hetkellä. En edes haluaisi puhua äidistäni, haluaisin vaan seuraa silloin tällöin. Aina sanotaan, että puhu ongelmista ihmisten kanssa ja hakeudu seuraan jos masentaa, mutta miten jos kukaan ei halua nähdä masentunutta? Toisaalta sanotaan että etsi ympärillesi positiivista seuraa ja hylkää negatiiviset ihmiset, silloinhan kaikki masentuneet pitäisi hylätä! Niin ainakin ihmiset tekevät. En ole sellainen kaikesta valittaja vaan jopa iloinen ja positiivinen silloin kun masennus ei ole pahimmillaan, ja yritän löytää ihmisistä ja elämästä hyvät puolet, se on vain niin raskasta rämpiä yksin. Ja pelkään etten jaksa enää kauaa.
Ystävä ei halua enään nähdä
väsähtänyt
2209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuule et mitään ole hävinnyt. Kouluaikaiset ystävät jättivät minutkin, nyt he ruikuttavat kun en ole tarpeeksi vaivassa heidän arvokkaasta seurastaan.
Olin oikein ihmeissäni kun luulin heidän unohtaneen.
Taatusti saat uuden ystävän.
Joskus on hyväkin lähteä sisäpiiristä joka rupeaa haisemaan.
Kaikesta huolimatta sinussa on positiivisuutta. Yritä saada niistä hetkistä otetta. Tottakai ystävää tarvitaan silloin myös, kun on paha olla. Ne oikeat ystävät eivät hylkää juuri silloin. Meille kaikille tulee elämässä noita hetkiä, kun tarvitsisimme toistemme tukea.
Tämä ystävä ei ollut aito ystävä, jos hän ei halua olla läsnä nyt, kun häntä kipeimmin tarvitset. Yritä lähteä kuitenkin ihmisten ilmoille ja erilaisiin tapahtumiin ja sinne missä ihmisiä on. Esimerkiksi minä itse olen löytänyt jopa uuden ystävän juuri täältä Suomi24 kautta, kun vastasin erääseen ystävähakuilmoitukseen. Jos pistät esimerkiksi tietoa mistä päin olet, niin hyvin voi niinkin tärpätä. Muistathan myös, että haet apua paikallisesta terveyskeskuksesta, kun tuntuu, että et jaksa. Saat ihan varmasti keskusteluapua. Minäkin olen saanut elämäni suurissa suruissa ja olen tosi kiitollinen niistä keskusteluavuista ja niistä on ollut minulle suurta hyötyä ja olen niiden avulla jaksanut pahimman yli. Olet tärkeä ihminen, niin kuin jokainen meistä ja muista, että vaikka nyt tuntuu vaikealta, niin tulee vielä parempi päivä ja aurinko paistaa. Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan, et ole kuitenkaan yksin, vaikka nyt siltä tuntuu.