Ei moraalinvartijoille, kiitos

Tarvitsen nyt miehen kommenttia tähän. Mitä ajattelisitte miehenä tässä tilanteessa: Sinulla on suhde naimisissa olevaan naiseen, jota olet vuoden verran metsästänyt itsellesi. Olet vääntänyt itsesi suurinpiirtein solmuun tämän naisen vuoksi kunnes lopulta sait hänet luoksesi. Teillä on takana muutama tapaaminen, monta kuukautta jatkunut, päivittäinen yhteydenpito puhelimitse ja netin välityksellä sekä yksi yhteinen ilta, yö ja aamu, joiden aikana meinasi taju lähteä, kummaltakin. Teillä on siis todella vahva seksuaalinen vetovoima toisiinne ja homma toimii täydellisesti. Nainen on hyvännäköinen ja seksikäs nainen etkä ole ainoa mies, joka hänen perässään juoksee.

Olet itse seurustelusuhteessa, mutta et asu tämän naisen kanssa yhdessä. Tyttöystäväsi on erittäin mustasukkaista tyyppiä ja oletettavaa on, että jos saa tietää toisesta naisesta, kääntää kaikki kivet selvittääkseen, kenestä on kyse ja luultavasti tekee naisen elämästä helvettiä. Olette salarakkaasi kanssa sopineet, että ette koskaan suunnittelekaan mitään yhteistä tulevaisuutta, vaan nautitte toisistanne niin kauan kuin se hyvältä tuntuu. Naisella on ollut kaksi ehtoa sinulle: 1) Älä koskaan anna tyttöystäväsi saada pienintäkään vihiä hänestä, ja 2) Kun olet yhdessä hänen kanssaan, tyttöystävän on oltava täysin poissa kuvioista, eli kun nainen järjestää sinulle aikaa, sinä teet samoin.

Näillä ehdoin nainen siis matkustaa luoksesi toiseen kaupunkiin naistenillan varjolla ja on varautunu viettämään yön luonasi. Asiaa ei ole ollut helppo järjestää, ja tiedät sen. Etukäteen on sovittu, että tyttis ei aikataulujanne tule rajoittamaan. Illalla sitten sovitte, että nainen soittaa sinulle, kun voit tulla häntä baarista hakemaan. Yön aikana tilanne kuitenkin muuttuu: Tyttöystäväsi ilmoittaa tulevansa luoksesi naapurikaupungista, hänkin baarireissultaan eli olisi luonasi ehkä 5 aikaan aamulla. Et voi kieltää häntä tulemasta, koska hän tietää sinun olevan kotona ja tulisi todella epäluuloiseksi. Ilmoitat salarakkaallesi tämän. Sen sijaan, että nainen rientäisi paikalle ehtiäkseen olla muutaman tunnin kanssasi, nainen ilmoittaakin, että hanki parin tunnin naisesi muualta eikä tule ollenkaan. Vedät herneet nenään. Olet sitä mieltä, että hän käyttäytyy mustasukkaisesti, minkä ei pitänyt kuulua tähän sopimukseen ollenkaan ja mietit, otatko takapakkia koko suhteesta. Nainen taas on sitä mieltä, että tilanne muuttui niin likaiseksi (toinen nainen sisään, toinen ulos), että ei ole hänen juttunsa ollenkaan. Sanoo, ettei tyttöystävän olemassaolo edelleenkään häntä häiritse, mutta että silloin kun on teidän yhteinen aikanne, saa tyttis painua kuuhun.

V---lette puhelimessa asiasta toisillenne pitkin yötä, ja pidätte hiljaiseloa tämän jälkeen useamman päivän. Mietitte, pitäisikö koko homman vaan antaa olla. Lopulta nainen myöntää, että haluaa sinua silti edelleen, ja ilmoittaa, että antaa sinulle toisen mahdollisuuden. Että otatte nyt iisisti, vähennätte radikaalisti yhteydenpitoa, mutta pyytää pitämään mielessä sen, että jos oikeasti ilmaantuu sellainen tilanne, jossa voisitte tavata kaikessa rauhassa ja naisen ehdoilla, on hän siihen vielä valmis. Mutta mihinkään kompromisseihin hän ei suostu, vaan sinun on nähtävä vähän vaivaa järjestääksesi hänelle aikaa. Suostut tähän.

Kumpi toimii väärin? Ja, olisitko miehenä nyt sitä mieltä, että nainen on mustasukkainen ja hankala? Pyydän, älkää alkako jauhaa mitään moraalijuttuja nyt ollenkaan. Tiedän varsin hyvin, että toimin väärin.