Nyt on pakko kysyä, eikö oikeasti Suomesta löydy miestä, joka haluaa vakavan parisuhteen ilman yhteen muuttamista ja lasten hankintaa?
Haluaisin sellaisen parisuhteen, jossa molemmat asuisivat omillaan ja eläisivät omaa elämäänsä, ja yhdessä oltaisiin sen verran kuin tuntuu hyvältä. Siis tavallaan sitä, mitä parisuhde yleensä on ennen yhteen muuttamista. Kaipaan omaa tilaa ja haluan välillä olla yksin, enkä todellakaan jaksaisi mitään 24/7 yhdessäoloa. Ärsyynnyn jo siitä jos kumppani soittaa joka päivä, kun itse ei aina jaksaisi jutella.
Ehkä olen sitoutumiskammoinen tai pelkästään epäsosiaalinen, en tiedä. Mutta tuntuu että aina jossain vaiheessa seurustelua miehet alkaa puhumaan yhteen muuttamisesta, ja koko juttu kuivuu kasaan kun kerron että haluaisin jatkaa entisellään ja mielellään loputtomiin.
Ja tarkennuksena vielä, en siis kaipaa mitään avointa suhdetta jossa paneskellaan kaikkea mikä liikkuu, vaan todellakin ihan vakavan parisuhteen, mutta ilman jatkuvaa yhdessäoloa.
Haluaisin sellaisen parisuhteen, jossa molemmat asuisivat omillaan ja eläisivät omaa elämäänsä, ja yhdessä oltaisiin sen verran kuin tuntuu hyvältä. Siis tavallaan sitä, mitä parisuhde yleensä on ennen yhteen muuttamista. Kaipaan omaa tilaa ja haluan välillä olla yksin, enkä todellakaan jaksaisi mitään 24/7 yhdessäoloa. Ärsyynnyn jo siitä jos kumppani soittaa joka päivä, kun itse ei aina jaksaisi jutella.
Ehkä olen sitoutumiskammoinen tai pelkästään epäsosiaalinen, en tiedä. Mutta tuntuu että aina jossain vaiheessa seurustelua miehet alkaa puhumaan yhteen muuttamisesta, ja koko juttu kuivuu kasaan kun kerron että haluaisin jatkaa entisellään ja mielellään loputtomiin.
Ja tarkennuksena vielä, en siis kaipaa mitään avointa suhdetta jossa paneskellaan kaikkea mikä liikkuu, vaan todellakin ihan vakavan parisuhteen, mutta ilman jatkuvaa yhdessäoloa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä en halua lapsia ja voin hyvin asua erillään. Voihan sitä yöpyä toisen luona joskus mut omat asunnot kuitenkin. En haluaisin koko aikaa olla yhdessä kun pitää olla omaakin aikaa ja omia harrastuksia. Olis kuitenkin mukavaa mennä vaikk atapahtumiin yhdessä ja viettää siten aikaa. 20-25 vuotiaana seurustelin naisen kanssa mut ei asuttu yhdessä vaikak 5 vuotta seurusteltiin. Ero tuli kun se lähti opiskelee muualle.
Olen täsmälleen samaa mieltä aloittaja naisen kanssa. Tuollaisessa vakavassa parisuhteessa on sentään jotain järkeä, että kummallakin on ne omat menonsa ja tulonsa sekä oma elämä. Ei olla kahlittu mihinkään.
Mulla on aina oma elämä riippumatta siitä seurustelenko. Parempi oikeesti asua erillään niin ei tule raha riitoja eikä tarvii elättää naista.