Haluaisin kysyä neuvoa yhteen asiaan, jonka kanssa todella tarvitsen apua. Eli. Olen 15 vuotias tyttö ja minulla on ongelmia poikaystäväni kanssa. Tiedän että hän välittää minusta mutta nämä asiat poikkeavat siitä täysin... Ensinnäkin. Poikaystäväni ei uskalla kertoa vanhemmilleen että seurustelee. Siksi emme voi ikinä tavata heillä, jos vanhemmat ovat kotona... Hän ei ole kertonut edes kaikille ystävilleen meistä! Jos olemme ulkona viettämässä yhteistä aikaa, ja hän näkee jonkun tutun ihmisen, hän teeskentelee, kuin ei edes olisi minun seurassani. Minusta tuntuu vahvasti, että poika ystäväni häpeää minua. Minussa ei pitäisi olla mitään hävettävää, en ole lihava, vaikken kyllä miltään bikinimalliltakaan näytä, käytän muodikkaita vaatteita, enkä näytä mitenkään erikoiselta, olen normaali nuori, meikkaan yms. Olen maininnut asiasta, mutta hän vain vakuuttelee kaiken olevan kunnossa. Hän ei ikinä halua kävellä käsi kädessä tai pussata\suudella julkisella paikalla. Toinen asia liittyy suutelemiseen. Kun suutelemme, minä teen ns, kaiken työn, ja poika ystäväni vain on. En ymmärrä mistä tämä kaikki voisi johtua... Aina kun yritän jutella poika ystäväni kanssa näistä asioista, kaikki vääristyy aina kamalaksi riidaksi, enkä jaksa sitä! Ihmiset olkaa niin ystävällisiä ja auttakaa!
poikaystävä häpeää
tyttö 15v
17520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
no jo on melkonen luuseri toi sun ukkos! Jätä mokoma ihmisperse ja käyt hankkii jonku joka ei oo salaa homo.
Aikamoista tekstiä 15-vuotiaasta. Ei toisaalta tuu yllätyksenä tän palstan ihmisperseiltä.
On keskimäärin valmis seurustelemaan ehkä joskus 25-27 vuotiaana,lapsi ei halua seurustella.
Voipi olla ettei poikaystäväsi haluaisi olla kanssasi, mutta ajattelee että on parempi olla sinun kanssasi koska ei ole ketään muutakaan näköpiirissä.
Tuon ikäiset häpeää yhtä sun toista. Asioista pääsee yli kun avaa suunsa.
Juuri näin. Tuossa iässä moni on sekaisin. Sun pitäisi vain yrittää puhua asiasta niin ettet vajoa hänen tasolleen, niin ehkä saat jonkun järkevän vastauksen häneltä. Toisaalta ennusmerkit on pahat: jos mies on noin hukassa vielä tuossa iässä, tuskin se on kauhean miehekäs tapaus 20-vuotiaanakaan. Onko hän varmasti kaiken aikasi arvoinen?
poikaystäväsi on selvästi homo
sinulla on selvästi kalu perseessä ja syvällä..
"hän vain vakuuttelee kaiken olevan kunnossa"
Valehtelee. Jos kaikki olis kunnossa niin hän mielellään esittelisi sinut frendeilleen ja vanhemmilleen etc. kuten jo tiesitkin. Kaikki ei ole kunnossa mutta noin nuorena ei olekaan.
Ehkä kaikki on kunnossa siinä mielessä, että hänellä on koko ajan häpeilevä olo. Toivottavasti vaan pojan perhe ei ajattele että: "Ne on vaan kasvukipuja jotka menee ohi."
Ehkä hänellä on huono itsetunto, niin että hän ei halua huomion keskipisteeksi. Ehkä hän on nähnyt, että mitä kaveripiirissä ensimmäisiä seurustelunsa aloittaneet ovat saaneet kokea esim. tyttöystävien ulkonäön arvostelua ja inttämistä siitä, että onko hän hyvä sängyssä vai ei.
Voisiko olla niin, että hän ei oikein tiedä, että mitä hän itse haluaa? Hän haluaa olla kanssasi, mutta niin matalalla profiililla, että se on vain teidän kahden välinen juttu ilman, että siihen sekoitetaan ketään muuta?
Voit antaa ajan kulua ja katsoa, että rohkaistuuko poikaystäväsi siitä enemmän. Itselläni on yläasteikäiset lapset ja kumpikaan heistä ei alussa ole ikinä tuonut tyttö- tai poikaystäviään kotiin ennen kuin vasta sitten, kun tapailu on vaihtunut totisemmaksi seurusteluksi.
Joka tapauksessa kannattaa opetella ääneen puhumista. Jos joku asia mietityttää tai harmittaa, niin mieti ekaksi, että miten kysyisit asiaa nätisti ja asiallisesti poikaystävältäsi. Huutaminen, räyhääminen ja "Bridezilla"-tyyppinen mölyäminen ei kuulu asiaan. Parisuhteen onnistumisen ehkä tärkein asia on juuri se, että voi puhua toisen kanssa ihan kaikesta. Sitä kautta oppii tuntemaan toisen eikä jää märehtimään mieltä painavia asioita.
Jos poikaystävä vastaa kyselyihin, että "emmä tiiä", niin silloin voi kysyä kysymyksiä, joihin hän voi vastata sanoilla kyllä tai ei esim. "Tykkäätkö musta?", "Häpeätkö sä mua, kun et vie mua kotiisi?", "Jos tykkäät musta etkä häpeä mua, niin voisitko kuvitella, että mä pääsisin sun kotiin vaikka ens syksynä jonkun ajan päästä?". Ehkä tällä tavalla pääsisit lähemmäksi sitä, mitä hän tuntee.
Poikaystäväsi henkinen kypsyys ei ole vielä sillä tasolla, että edes tuollainen teiniseukkailu onnistuisi.
Hän tarvitsee vielä muutaman vuoden kasvaakseen henkisesti...
Kiitos todella paljon kaikille näistä viesteistä! Niistä on ollut todella suuri apu, mutta edelleenkään poika ystäväni ei kuuntele minua... Olen yrittänyt ehdotella kaikenlaista, mutta hän vain sanoo että en jaksa kertoo yms... Olen ajatellut hänen jättämistään ja olemme eronneetkin jo kerran, mutta siitä ei tullut mitään. Sairastan masennusta ja eron aikana Se paheni huomattavasti.. Viiltelin jatkuvasti yms... Kun palasimme yhteen, oli parempi olla... Olemme olleet yhdessä kohta puoli vuotta ja otamme molemmat suhteemme vakavasti. Mutta ero on harkinnassa uudelleen... Nyt pyytäisin vinkkejä siitä, miten voisin puhua hänen kansaan erosta. Jos otan asian puheeksi, hän tuntuu ottavan asian läppänä, eikä kuuntele\usko.
Lääkäriin ja heti. Et voi paikata haavojasi pojalla, päädyt vaan olemaan pahemmin rikki sitä kautta. Varsinkaan tuossa iässä (mutta useimmiten ei parikymmentä vuotta myöhemminkään) ei kukaan halua ottaa masentunutta ihmistä "korjattavaksi" - ja vaikka haluaisi ei todennäköisesti onnistuisi.
Viiltely tuntuu mukavalta sillä hetkellä, mutta oikeasti siinä ei ole pienintäkään järkeä.
Jos nyt ihan itse haluat sen eron ottaa ennen lääkäriä, niin ei siihen toisen uskomisia tarvita. Riittää sanoa että se oli siinä, eikä enää tapaa toista.
Voi tytteli hyvä!
Kerjäät nyt hyväksyntää keskentekoiselta, kypsymättömältä jätkältä, joka hädin tuskin omasta murrosiästään on selvinnyt.
Hänkö nyt on mikään arvostelemaan, oletko pätevännäköinen naiseksi!
Poikahan on ihan untuvikko vielä!
Ei voi ottaa sieltä, missä vielä on "vilja vasta oraalla".
Maanviljelijäkään ei mene leikkaamaan ruista, jos se ei ole kypsää.
Poikaystävä tosiaan häpeää sinun kauttasi OMIA seksuaalisia tunteitaan. NE ovat hävettäviä ja uusia hänelle, hän ei oikein osaa vielä toimia. Saati ottaa vastuuta kuin mies.
Hän on nimenomaan POIKA vielä, ei mies. On hävettävää pussailla, hävettävää kulkea likan kanssa...
Voi, jos sinä olisit tyttäreni, niin ihan oikeesti käskisin lopettaa "seurustelun" ihmisvarsan kanssa. Ei se ole vielä mitään seurustelua, vaan sokeaa hapuilua.
Koeta keskittyä muihin asioihin, harrastuksiin, kouluun ja ystävien kanssa olemiseen... saat niistä joka tapauksessa enemmän. Itsetuntosi kohenee.
Nyt rikot itsesi tuon ymmärtämättömän lapsen käsissä. Hänestä ei ole kertakaikkiaan vielä seurustelusuhteeseen.
Ensinnäkin sinun kannattaisi hoitaa masennuksesi kuntoon. On tärkeää, että osaat ns. seisoa omilla jaloillasi. Parisuhde on vaikea saada toimimaan, jos ripustaudut poikaan. Seurustelukumppani ei saisi olla "terapeuttisi", sillä silloin suhde voi alkaa ahdistaa liikaa.
Poikaystäväsi on todella nuori vielä. Hän ei välttämättä ole valmis sellaiseen todelliseen seurusteluun, jossa on mukana 100 %:sesti.
Jos poikaystäväsi ei kuuntele sinua etkä saa viestiäsi perille, niin mitä jos näytät hänelle tämän keskusteluketjun netistä? Tai mitä jos kirjoitat hänelle sähköpostin tai kirjeen, jossa pystyt keskeyttämättä sanomaan sen, mitä todella ajattelet? Viestissä kannattaa kertoa miten rakastat häntä ja miten tärkeä hän on, mutta että koet tärkeäksi, että suhteenne saisi parannettua vieläkin paremmaksi.
Älä anna tuollaisen kylmän tyypin tuhota itsetuntoasi. Joku kyllä haluaa esitellä sinua ja pusutella kanssasi kaikkialla :)