Nyt olisi taas keittiöpsykologille diagnosoitavaa tekstiä, ja vaikka aihealue liittyykin seksiin, katsoin paremmaksi kirjoittaa aiheesta tänne, kuin seksi-forumille. Jospa tätä palastaa lukisi muutkin, kuin näppikselle laukeajat. Mutta siis ongelmaan;
Olen hyvin seksuaalisesti aktiivinen nainen. Olen tällä hetkellä ollut muutamia vuosia suhteessa, mutta sitä ennen harrastanut yhden illan -juttuja, paljon. Syy tähän on seksuaalinen aktiivisuuteni sekä tunne, joka on pilaamassa nykyistä parisuhdettani hyvää vauhtia; tuntuu, etten pysty nauttimaan seksistä täysin rinnoin jos mukaan tulee tunteet. Eikö kuulostakin sairaalta!!
Haaveilen spontaanista seksistä (niin, kukapa ei..), mielellään täysin tuntemattoman kanssa, sekä uutuudenviehätyksestä, joka tulee uudesta kumppanista. Tiedän, että kaikki varmaankin fantasioivat toisinaan samoista asioista, varsinkin pitkässä parisuhteessa, jossa mielikuvitus näyttelee seksielämän kasassa pitävää osaa, mutta ongelmani on se, että ilman tätä "uutuudenviehätystä" en pysty täysin kiihottumaan.
Uskokaa tai älkää olen oikeasti mielestäni sydämellinen ja kiltti ihminen, mutta seksi ja rakkauden tunteiden yhdistäminen tuntuu lähes vastenmieliseltä. Olenko kuitenkin siis pahasti rikkinäinen tai muuten mielenvikainen inhminen?
Hellyys, kuten tunteikas suutelu tai aktin jälkeen kainalossa köllöttäminen tuntuu myös luotaantyöntävältä. Tiedostan, että tämä ajatusmalli on vähintään kyseenalainen.
Korostan, etten ole kuitenkaan ollut uskoton, ja ensimmäiset vuodet seksielämämme oli todella upeaa, jolloin en nähnyt "parisuhdeseksissä" mitään negatiivista. Viimeiset pari vuotta on vain mennyt penkin alle, kun mukaan mahtui suhdekriisiä, jos jonkinmoista sekä jonkun aikaa kestänyt miehen haluttomuus. Tämä vaikutti monelta osin negatiivisesti suhteeseemme, sekä itsetuntoihimme.
Nyt koen suhteemme voivan henkiseltä osin varmaan paremmin kuin koskaan, vaikka sänkypuolella koen kuitenkin suurta tyytymättömyyttä. Mies on myös hyvä lakanoiden väleissä ja osaa temput, jonka vuoksi koen suurta syyllisyyden tunnetta näistä kielteisistä ajatuksistani.
Mietinkin onko kyse nyt oikeasti seksistä vai pitäisikö suhtautumisestani seksiin käydä muuten vaan juttelemassa ammattilaisen kanssa. Haluaisin kuitenkin kuulla toisten mielipiteitä ja sen, löytyykö kohtalotovereita?
Olen hyvin seksuaalisesti aktiivinen nainen. Olen tällä hetkellä ollut muutamia vuosia suhteessa, mutta sitä ennen harrastanut yhden illan -juttuja, paljon. Syy tähän on seksuaalinen aktiivisuuteni sekä tunne, joka on pilaamassa nykyistä parisuhdettani hyvää vauhtia; tuntuu, etten pysty nauttimaan seksistä täysin rinnoin jos mukaan tulee tunteet. Eikö kuulostakin sairaalta!!
Haaveilen spontaanista seksistä (niin, kukapa ei..), mielellään täysin tuntemattoman kanssa, sekä uutuudenviehätyksestä, joka tulee uudesta kumppanista. Tiedän, että kaikki varmaankin fantasioivat toisinaan samoista asioista, varsinkin pitkässä parisuhteessa, jossa mielikuvitus näyttelee seksielämän kasassa pitävää osaa, mutta ongelmani on se, että ilman tätä "uutuudenviehätystä" en pysty täysin kiihottumaan.
Uskokaa tai älkää olen oikeasti mielestäni sydämellinen ja kiltti ihminen, mutta seksi ja rakkauden tunteiden yhdistäminen tuntuu lähes vastenmieliseltä. Olenko kuitenkin siis pahasti rikkinäinen tai muuten mielenvikainen inhminen?
Hellyys, kuten tunteikas suutelu tai aktin jälkeen kainalossa köllöttäminen tuntuu myös luotaantyöntävältä. Tiedostan, että tämä ajatusmalli on vähintään kyseenalainen.
Korostan, etten ole kuitenkaan ollut uskoton, ja ensimmäiset vuodet seksielämämme oli todella upeaa, jolloin en nähnyt "parisuhdeseksissä" mitään negatiivista. Viimeiset pari vuotta on vain mennyt penkin alle, kun mukaan mahtui suhdekriisiä, jos jonkinmoista sekä jonkun aikaa kestänyt miehen haluttomuus. Tämä vaikutti monelta osin negatiivisesti suhteeseemme, sekä itsetuntoihimme.
Nyt koen suhteemme voivan henkiseltä osin varmaan paremmin kuin koskaan, vaikka sänkypuolella koen kuitenkin suurta tyytymättömyyttä. Mies on myös hyvä lakanoiden väleissä ja osaa temput, jonka vuoksi koen suurta syyllisyyden tunnetta näistä kielteisistä ajatuksistani.
Mietinkin onko kyse nyt oikeasti seksistä vai pitäisikö suhtautumisestani seksiin käydä muuten vaan juttelemassa ammattilaisen kanssa. Haluaisin kuitenkin kuulla toisten mielipiteitä ja sen, löytyykö kohtalotovereita?
Vastaukset 11
Vanhimmat
"seksi ja rakkauden tunteiden yhdistäminen tuntuu lähes vastenmieliseltä."
-Oisko syytä ottaa yhteyttä OIKEAAN terapeuttiin ja/tai psykologiin..?!
Tuon tason henkiset ongelmat eivät selviä millään suoli24:sen palstoilla...
Juu, mene juttelemaan jollekin asiasta :)
Ps. Kyllä seksi tuntemattoman kanssa on kivaa, sillä voi ottaa vaikka esim. kokonaan eri roolin. Toki se onnistuu myös parisuhteessakin mikäli parisuhde on avoin ja hyvä?
Mitäpä jos unohtaisit parisuhteen, tämän kyseisen ja yleisesti ottaen.
Nainen saa seksiä tasan niin paljon ja niin monelta mieheltä kuin ikinä haluaa, miehille juttu onkin sitten ihan toinen. Sulle on maailma avoin. Mutta älä sitten mene nykyisen, rakastamasi miehen ovelle itkemään kun tajuat että menitit enemmän kun sait.
"Hellyys, kuten tunteikas suutelu tai aktin jälkeen kainalossa köllöttäminen tuntuu myös luotaantyöntävältä."
Sun pitäisi mennä yhteen exäni kanssa, olette niin samanlaisia.
"Uskokaa tai älkää olen oikeasti mielestäni sydämellinen ja kiltti ihminen, mutta seksi ja rakkauden tunteiden yhdistäminen tuntuu lähes vastenmieliseltä. Olenko kuitenkin siis pahasti rikkinäinen tai muuten mielenvikainen inhminen?"
Tilanteesi ei ole mitenkään sairas tai epänormaali, eikä sinussa ole mitään vikaa, mutta valitettavasti onnea ei ole luvassa. Sinua ei voi parantaa, koska et ole sairas.
Sinulla ei siis ole syytä tuntea syyllisyyttä — ethän ole tehnyt mitään väärin, ainakaan vielä. Mutta olet vaikeiden valintojen edessä.
Ei tuossa mitää sen ihmeenpää ole kuin se, että sinä olet eläin niinkuin minäkin toisinaan. Eli kun tunteet tulee mukaan, niin liika toisen kunnioittaminen vie sen eläimellisen kiiman siitä hommasta ja siitä tulee enempi semmosta pehmopornoa. Tarttet kunnolla kyrpää kaikkiin reikiin. Repiä, raastaa ja rietastella.
Kyllä minä sinua ymmärrän näin miehenä...
ap:lle aloituksesi haiskahtaa h***ran aivopierulta, ei sua pysty auttamaan kukaan muussa kun pankkitilisi tyhjentämisessä
"Viimeiset pari vuotta on vain mennyt penkin alle, kun mukaan mahtui suhdekriisiä, jos jonkinmoista sekä jonkun aikaa kestänyt miehen haluttomuus. Tämä vaikutti monelta osin negatiivisesti suhteeseemme, sekä itsetuntoihimme.
Nyt koen suhteemme voivan henkiseltä osin varmaan paremmin kuin koskaan, vaikka sänkypuolella koen kuitenkin suurta tyytymättömyyttä. Mies on myös hyvä lakanoiden väleissä ja osaa temput, jonka vuoksi koen suurta syyllisyyden tunnetta näistä kielteisistä ajatuksistani."
Miehen haluttomuus ja torjunta sinua kohtaan, saattoi aiheuttaa sun haluttomuuden tai kiinnostuksen vähenemisen. Kun torjutaan, ei tee enää mieli, jotenkin kaikki loukkaa ja sattuu vähän(?) tai hämmentää. Tai kunnioittaa toista liikaa, arvostaa. Jokin loukkasi sua. Pelkäätkö miestä tai uusia torjuntoja häneltä alitajuisesti? Tms. Miten mies oli haluton suhdekriisissä, mikä sen teki? Auttaako parisuhdeneuvoja?
Olet tyytymätön sängyssä. Miksi kehut miestä hyväksi sängyssä jos homma ei kuitenkaan toimi. Osaa temput? Onko hyvä että se on sitten joku suorite? Vai muuta. Itsetuntoja nakersi, ja sitten meni tuohon. Ja sun tekee mieli hakea muualta hyväksyntää? Älä oleile helkkarin hikisessä kainalossa äläkä suutele "tunteikkaasti", se ei ole sua varten. "Köllöttelyn" sijaan makaa koska et ehkä jaksa muutakaan tehdä, ota vaikka kädestä ja puhu, halaa joskus, mutta silloin seksi on jo OHI kokonaan. Aktin aikana ei ole pakko olla mitään lässytystä jos ei siltä tunnu.
Ehkä parineuvoja auttaa tai seksuaaliterapeutti jos yksinkin kysyy siellä. Mikä se kriisi oli? Mitä tapahtui siinä? Miksi miehen vehje latistui samantien silloin? Tai kiinnostus hyväksyä sinut seksiin? Kestikö se pitkään? Miten sen jupakan sai selvitettyä? Miten henkinen puoli suhteessa nyt toimii. Mitä riidan aikana sanottiin sinulle? Koetko reiluutta sen selvityksen jälkeen, vai jäitkö sinä tappiolle antaen myönnytyksiä paljon? Onko mies nalkuttanut koskaan? Määrääkö tai alistaako? Vai tossun alla? Tasa-arvoinen suhde?
Luotatko häneen. Mikä on luottamusprosentti. Ei pettämisen suhteen, vaan miten hän kohtelee sinua. Onko hän liian kiltti vai määräävä?
Montako vuotta olette olleet yhdessä? Onko hän se oikea?
Kyllä kuullostaa niin tutulta että olen oikeasti helpottunut kun huomaan etten ole ainut.
Kiitos myös "Kyökki kuulolla"-noimerkille hyvästä vastauksesta.
Olen eronnut vuosia sitten seksuaalisesta miehestä, jonka kanssa seksi ja intohimo pelasi, mutta suhteeseen tuli muita ylitsepääsemättömiä ongelmia. Nylyisen mieheni kanssa seksi ei ole (enää) spontaania, monipuolista eikä millään tasolla tyydyttävää. Oikeastaan sitä ei enää ole. Mutta kaipaan seksiä. Haaveilen ja fantasioin. Näen kaupungilla kiihottavan miehen ja tulet housut märkänä kotiin.
Mieheni kieltäytyi pitkään seksistä ja lähinnä suorittaa mitä muutaman kerran vuodessa, jos menetän malttini täysin. Mutta vaadittu seksi ei tunnu hyvältä enkä halua häntä enää. Sesuaalinen arvostus ja halu häntä kohtaan on kadonnut. Olen pettynyt häneen.
Mutta ihmisenä - Luotettava, Sitoutuva, riittävän Särmikäs.Joten? Olen miettinyt eikö minulle riitä mikään? Oikeasti haluaisin miehen, jolle sesi on helppoa ja lisäksi olisi mukava kumppani. Vaikeaa näyttää olevan löytää nuo samasta paketista.
Kannattaisikohan sun miettiä sitä, että pysyisit vaan jatkossakin sinkkuna? Naisen on helppoa löytää seksiseuraa aina. Uskoisin, että vanhempanakin naisena (60-70 -vuotiaana) aina löytyy joku, jolle ilmainen reikä kelpaa.
Jos kuitenkin haluat uskollisuutta, kiintymystä, rakkautta, pitkäaikaista sitoutumista jne, niin kaikkea et voi saada. Sinulla on tainnut käydä niin, että muiden arvostamat ominaisuudet miehessäsi (turvallisuus, luotettavuus) ovatkin huonoja asioita, koska kaipaisit yllätyksellisyyttä ja sävähdyksiä. Ehkä sinun kannattaisi hankkia pettävä alkoholisti, josta voit olla varma, ettet ikinä tiedä, että milloin hän tulee kotiin ja milloin häntä haluttaa...
Intohimovaihe laantuu 6 - 24 kk kuluttua seksielämän aloittamisesta. Teillä on nyt se tilanne, että pitäisi itse opetella asioita, jotta seksielämässä säilyy kipinä. Et voi sysätä vastuuta kokonaan miehellesi. Seksiasioitakin voi opetella. Jos miehesi on avomielinen, on olemassa parinvaihtoa yms. keinoja. Myös eroottista hierontaa jne voi opetella, kuten myös tantraseksiä.
Jos jätät miehesi, niin ilmoitatko hänen puhelinnumeronsa? Hän vaikuttaa juuri sellaiselta mieheltä, jonka minä haluaisin.