Rakastuin tyttöön jonka tapasin lukiossa ja josta tuli minun ensirakkauteni. Rakastuin tulisesti tähän tyttöön... itse tarina on tosi pitkä, mutta sitten loppujen lopuksi hän valitsi toisen jätkän... sattuu ihan perkeleesti nyt kun miettii sitä, vaikka aluksi ei tuntunut niin pahalta..
Käyn salilla ja vietän kavereitteni kanssa aikaa, mutta ei auta... aina kun mietin häntä, sattuu todella paljon.
Mikä voisi auttaa? Haluaisin unohtaa tämän tytön, sillä hän teki kuitenkin päätöksensä ja valitsi toisen ja satutti mua. Mitään vinkkejä? Tuntuu tosi pahalta...
Käyn salilla ja vietän kavereitteni kanssa aikaa, mutta ei auta... aina kun mietin häntä, sattuu todella paljon.
Mikä voisi auttaa? Haluaisin unohtaa tämän tytön, sillä hän teki kuitenkin päätöksensä ja valitsi toisen ja satutti mua. Mitään vinkkejä? Tuntuu tosi pahalta...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika taitaapi olla se ainut lääke tuohon. Harrastukset, kavereiden kanssa oleminen yms. tekeminen lievittää pahaa oloa mutta aikaa se tulee vaatimaan niin kylmältä kuin se kuulostaakin. Koskaan et todennäköisesti tule unohtamaan häntä, et ainakaan lähivuosina mutta jossain vaiheessa et enää ajattele asiaa surulla. Tai oikeastaan... surulliselta se saattaa tuntua vuosienkin päästä mutta ei enää satu samalla tavalla.
Se on vähän niinkuin joku löysi sinua kirveellä selkään. Aluksi sattuu aivan julmetusti mutta kun se saadaan ommeltua umpeen niin enää tuntuu lievempää jomottavaa kipua. Kun aikaa on mennyt tarpeeksi, kipu katoaa mutta arpi jää jäljelle.
Been there, done that. Olen itse uuden naisen kanssa ja silti entistä ajatellessa käy mielessä hyvät ajat ja ajattelee millaista elämä mahtaisikaan olla jos eroa ei olisi tullut.
*...joku löisi sinua kirveellä...
Kun kohtaat aidon ihmisenjosta kiinnostut ja joka on sinusta kiinnostunut. Koskaan et unohda tuota ensimmäistä, mutta myöhemmin et enää ymmärrä miksi rakastuit häneen niinkin palavasti. tai ihastuit, koska ihastustahan se on.