Olen ollut reilut pari vuotta eräässä toimistossa, jossa ensin ihan perustyötä, sitten pienehkö ylennys ja nyt uudet työtehtävät ja uusi pomo. Kaikki on mennyt hyvin tähän mennessä, mutta uuden pomon astuttua kuvioihin, olen ollut päivästä toiseen lähinnä ärsyyntynyt. Okei, onneksi minulla on ihana työni, josta todella pidän. Mutta erään naaman näkeminen saa punaisen värin leimahtelemaan silmissä.
Taustaa: uusi pomo on ollut firmassa muutaman kuukauden. Ei tiedä tavoista tai alasta juuri mitään, joka on tietty ihan luonnollista.
Antaa ihan vallattomia pyyntöjä, joita sellainen henkilö joka alaa tuntee, ei edes ehdottaisi. Ihan perus käytännön juttuja. Menepä oikaisemaan, saat vähintään turhautuneen vastauksen tyyliin "mitäs jos nyt kuitenkin vielä kokeilisit tätä mun ehdottamaa tapaa" :D
No, toinen asia joka ärsyttää on se, kun olen aikaisemmin laskenut itseni melko tunnolliseksi työntekijäksi joka ei laiskottele silloinkaan kun siihen on mahdollisuus. Uusi pomoni saa kuitenkin itseni tuntemaan todella laiskaksi ja idiootiksi. Kertoo minulle sähköpostin lähettämistä myöten mitä kuuluu painaa ja pumppaa mitä aion tehdä esim pyytämänäni vapaapäivänä, siis voi jummi.
Kyselee tähän tyyliin "varmaan nyt tästedes teet tämän asian näin?" että aionko totella hänen idioottikäskyjään.
No, kolmas ja ehdottomasti ärsyttävin asia on se että kaikilla tiimissä olevilla ei edes ole samoja sääntöjä. Tällaisiin reilun tunnin ruokataukoihin, omiin työaikoihin tai omiin vapaapäiviin ei voida tai lähinnä varmaan uskalleta puuttua. Ja kuka maksaa viulut? Tiimin ainoat henkilöt jotka tekevät oikeasti töitä.
Miksi olen vielä töissä firmassa kun en viihdy? Siksi, etten ole vielä löytänyt parempaa paikkaa. Aktiivisessa haussa on, sillä minulla ei ole minkäänlaista intressiä tuhlata aikaani moiseen pompotteluun, tai tuhlata työnantajani aikaa. Hieno työpaikka tähän saakka. Harmittaa niin helvetisti :(
Taustaa: uusi pomo on ollut firmassa muutaman kuukauden. Ei tiedä tavoista tai alasta juuri mitään, joka on tietty ihan luonnollista.
Antaa ihan vallattomia pyyntöjä, joita sellainen henkilö joka alaa tuntee, ei edes ehdottaisi. Ihan perus käytännön juttuja. Menepä oikaisemaan, saat vähintään turhautuneen vastauksen tyyliin "mitäs jos nyt kuitenkin vielä kokeilisit tätä mun ehdottamaa tapaa" :D
No, toinen asia joka ärsyttää on se, kun olen aikaisemmin laskenut itseni melko tunnolliseksi työntekijäksi joka ei laiskottele silloinkaan kun siihen on mahdollisuus. Uusi pomoni saa kuitenkin itseni tuntemaan todella laiskaksi ja idiootiksi. Kertoo minulle sähköpostin lähettämistä myöten mitä kuuluu painaa ja pumppaa mitä aion tehdä esim pyytämänäni vapaapäivänä, siis voi jummi.
Kyselee tähän tyyliin "varmaan nyt tästedes teet tämän asian näin?" että aionko totella hänen idioottikäskyjään.
No, kolmas ja ehdottomasti ärsyttävin asia on se että kaikilla tiimissä olevilla ei edes ole samoja sääntöjä. Tällaisiin reilun tunnin ruokataukoihin, omiin työaikoihin tai omiin vapaapäiviin ei voida tai lähinnä varmaan uskalleta puuttua. Ja kuka maksaa viulut? Tiimin ainoat henkilöt jotka tekevät oikeasti töitä.
Miksi olen vielä töissä firmassa kun en viihdy? Siksi, etten ole vielä löytänyt parempaa paikkaa. Aktiivisessa haussa on, sillä minulla ei ole minkäänlaista intressiä tuhlata aikaani moiseen pompotteluun, tai tuhlata työnantajani aikaa. Hieno työpaikka tähän saakka. Harmittaa niin helvetisti :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko jutellut esimiehellesi miltä tuntuu olla hänen alaisensa?
En vielä mutta harkinnassa on.
Niin eikai sitä työstään tykätä saa? Muutenhan voisit vaikka nauttia siitä ja olla työn imussa ja tuottaisi tulosta. Parempi vaan aina painaa maanrakoon sellainen ja olla vittuuntunut töissä. :(
Siksi itsekin olen svoin uudelle paikalle,( en uudelle alalle), jossa arvostetaan työpanosta ja sitä että ihminen on ns. Omalla alallaan ja tsempataan.
Kyllä taas sai huuli pyöreänä katsoa kun lellikkimies tuli töihin kahdeksan jälkeen - lähti ennen kolmea. Vapaapäiviä lellikkimies pitää täysin milloin tahtoo eikä pomo uskalla sanoa mitään, luonnollisesti myös palkka juoksee.
Tosin, tottakai lellikkimiehen pitää saada pitää omia lomia vähän väliä - onhan hän jo lähes kaksi päivää viikosta jaksanut puhua kovaan ääneen omasta elämästään.
Lellikkimiehellä on vastuualue ja päällikön natsat. Ainoa miinus on, että kun häneltä menee kysymään jotain, hän on pihalla kuin lumiukko.
No, onneksi lellikkimies on niin kova puhumaan ja hyvä tyyppi, niin ei sillä niin väliä osaako sitä yhtään mitään - aina voi kysyä muilta!
Todellisuudessa kukaan tiimistä ei oikeasti tiedä mitä lellikkimies tekee työkseen. Jonkinlainen ajatus on siitä, mitä pitäsi tehdä. Senkin homman osaa lonkalta heittäen ainakin kaksi henkilöä paremmin. Mutta, lellikkimies on valittu vastaamaan tehtävästä ja hänestä on tehty päällikkö