Olen 14-vuotias tyttö, oon hoikka mutta mulla on jenkkakahvat. Nuoremmilla siskollani ja veljelläni on samanlaiset, eli oletan että nämä on perinnölliset. Oon yrittänyt nähdä äitin ohimennen nakuna, vaikka kun se tulee suihkusta, jotta näkisin onko silläkin tämmöset. Iskää on turha tiirailla, sillä on niin iso maha että vaikka sillä olisikin jenkkakahvat siellä jossain piilossa se ei kuitenkaan näkyisi. Mutta siis en ole onnistunut näkemään äitiä.
Sain vasta äsken tietää, että jenkkakahvoja sanotaan jenkkakahvoiksi, ja että liikunnalla niistä voi päästä eroon. Ihanaltahan se kuulosti, että monilla muillakin on samanlaiset, ja että moni on päässyt niistä eroon.
Mutta oliko ilahtuminen ennenaikaista? Voiko niistä päästä eroon vaikka ne eivät olisikaan itse aiheutetut vaan olisivat geeneissä tulleet?
Vaikka nämä saisikin liikunnalla pois, en kuitenkaan vielä yrittäisikään treenata niitä pois, koska mulla on unelmakroppa vähän pidemmällä tähtäimellä. Tavoitteena on että viimeistään parikymppisenä olisin lihottanut ja sitten treenannut itseni kuntoon. Teen näin, koska olen aivan liian laiha, enimmäkseen käsivarsista (käden ympärysmitta siitä missä bodareilla on muskelit on mulla 22cm!), eli siksi lihotan nyt ja kun on käsiin (ja ennen kuin rasvaa alkaa kertymään käsiin sitä tulee tietysti mahaan :( ) ja toivottavasti jalkoihinkin tullut rasvaa niin sitten treenaan itteni hyvään kuntoon.
Mutta nyt nautin lihottamisesta ja siitä syömisestä ja isoista annoskoista ja haluaisin vaan tietää, pystynkö joku päivä treenaamaan jenkat pois? :)
Sain vasta äsken tietää, että jenkkakahvoja sanotaan jenkkakahvoiksi, ja että liikunnalla niistä voi päästä eroon. Ihanaltahan se kuulosti, että monilla muillakin on samanlaiset, ja että moni on päässyt niistä eroon.
Mutta oliko ilahtuminen ennenaikaista? Voiko niistä päästä eroon vaikka ne eivät olisikaan itse aiheutetut vaan olisivat geeneissä tulleet?
Vaikka nämä saisikin liikunnalla pois, en kuitenkaan vielä yrittäisikään treenata niitä pois, koska mulla on unelmakroppa vähän pidemmällä tähtäimellä. Tavoitteena on että viimeistään parikymppisenä olisin lihottanut ja sitten treenannut itseni kuntoon. Teen näin, koska olen aivan liian laiha, enimmäkseen käsivarsista (käden ympärysmitta siitä missä bodareilla on muskelit on mulla 22cm!), eli siksi lihotan nyt ja kun on käsiin (ja ennen kuin rasvaa alkaa kertymään käsiin sitä tulee tietysti mahaan :( ) ja toivottavasti jalkoihinkin tullut rasvaa niin sitten treenaan itteni hyvään kuntoon.
Mutta nyt nautin lihottamisesta ja siitä syömisestä ja isoista annoskoista ja haluaisin vaan tietää, pystynkö joku päivä treenaamaan jenkat pois? :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
No siis kannattaisi vaan alkaa suoraan kasvattaa niitä lihaksia eikä ensin läskiä
Jenkkakahvat johtuvat väärästä ravinnosta. Liikaa huonoja hiilareita. Laittakaa perheen ruokatavat uusiksi!
On sulla neitokainen aatokset.
Hauska kirjoitus.
Voihan sitä ajatella että jenkkikahvat ovat perinnölliset, evoluution aikana kehittyneet.
Ensin ihminen oli kala tai jonkinlainen merenelävä ja ne toimivat kellukkeina. Sivulaukut. Myöhemmin niistä tuli kuivalla maalla säiliö vararavinnolle. Jenkkakahvat auttoivat nälänhädän yli, jos ei ollut ravintoa muuten saatavilla.
Myöhemmin evoluutin kehittyessä, jolloin ihmisestä tuli yhä sosiaalisempi olento tarvittiin kahvoja, joista vastakkainen sukupuoli sai otteen ja se takasi lajin lisääntymisen ja säilymisen.
Niin, kyllä ne lähtee reenaamalla jenkat pois sitten joskus. Kannattaa nauttia lihomisesta ja syömisestä nyt kun vielä voi.
no kiitos vastauksista. selvisi se mikä pitikin.
Mitä mä just luin
Jenkkakahvat eivät ole perinnöllisiä ja rasva ei muut lihakseksi, joten kasvata lihaksia liikkumalla kohtuullisesti.
Viljat sekä riisi (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Lisäksi liiallinen insuliini poistaa lähes kaiken sokerin verenkierrosta ja aivot jäävät ilman energiaa, jolloin ihminen väsyy. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa ja aivot saavat energiaa. Perunan, riisin ja viljat voi korvata muilla kasvikunnan tuotteilla, joissa on huomattavasti vähemmän hiilihydraattia (alle 20%). Viljat ovat myös huono kuitujen lähde. Energiatiheyden suhteen vihanneksissa, juureksissa, marjoissa ja kasviksissa on kahdeksan kertaa enemmän kuituja kuin viljassa. Viljat ovat myös huono vitamiinien lähde. Jauhatuksen jälkeen B-vitamiinit häviät nopeasti jauhoista. Eräiden arvioiden mukaan jopa 24 tunnin jälkeen jäljellä on vain puolet vitamiineista ja viikon jälkeen ei juuri lainkaan. Lisäksi viljat ovat perunan ohella todellinen tärkkelyspommi. Tärkkelys on aine, joka on käytännössä pelkkää pakattua glukoosia, siis sokeria, joka hajoaa nopeasti suolistossa nostaen huomattavasti veren sokeritasoa.
Eli yksinkertaistettuna: Aikuinen tarvitsee hyvää rasvaa ja proteiinia n. 80 grammaa päivässä sekä vähintään 500 grammaa kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja). Kaikissa kasvikunnan tuotteissa on kuituja ja hiilihydraatteja, joten sitä suomalaisten kansallisruokaa runsashiilihydraattista täysjyväleipää EI kukaan tarvitse kuidun takia.
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.
Ja jos syö vitamiineja, niin tarkkana, mitä laittaa suuhunsa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Ravinto on 80 prossaa ja liikunta loput.
Liikkeelle ja lihaksia.
Niinhän se on koska EI LIIKUTA TARPEEKSI! Pitäis liikkua 80 prossaa enemmän ja syödä 20 prosenttia vähemmän..
Rasvan polttamisessa eli laihdutuksessa ja/tai lihaskunnon kasvattamisessa ravinnon merkitys on jopa 80% tuloksesta ja loput on liikunta. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa. Jos ei syö kunnon ruokaa ja saa kaikkia ravintoaineita (esim. D-vitamiinia, Mganesiumia ja Omega-3 rasvahappoja pitää syödä purkista), niin ei laihdu, ei jaksa eikä lihakset kehity.
Monelle tavallinen ruoka on lisäainepitoisia eineksiä, viljaa eri muodoissaan, keinotekoisia makeutusaineita, prosessoituja kasvisrasvoja (margariini, kasvisrasvakerma jne...), sokerisia muroja, sekä sokeririkkaita maustettuja maitotaloustuotteita. Sellainen ruoka ei riitä. Se sairastuttaa.
Nykyään jo tajutaan ravinnnon merkitys kuntoilussa.
Saatoin hieman naurahtaa. "Perinnöliset jenkkakahvat"xD
Osalla sukupolvella tuntuu muokaantuvan jenkkakahvat kun käytetään LIIAN PIENIÄ LANTIOHOUSUJA :D. Sama se jos pidät korsettia koko ajan niin kyllähän sun vyötärökin pienenee. Joten jos pidät housuja kireällä lantiolla, niin ilmestyy muhkurat.
Lian kireät vaatteet nyt muutenkaa on terveetä
Ei niin. Liian tiukat farkut on nykyään ihan no no. Verkkarit kotona ja strets (en ees tiä miten kirjotetaan) farkut kun täytyy laittaa jotain muuta kun verkkarit. Tai sit hame. Ja sekin saa olla venyvää kangasta eikä sellast mikä repee kun istuu :D
Nuorempana otti ne xs farkut ja kiskos ne vaan jalkaan vaikka oli kuinka epämukavat. Nykyään ottaa sit mieluumin ne kokoo isommat ihan hyväl omal tunnol :)
En usko tuohon. Syövät enemmän roskahiilareita kuin aikaisempi sukupolvi, siinä syy. Korsetti on todella kireällä, lantiohousuja ei saa koskaan niin napakaksi.
ahhahahahah perinnölliset jenkkakahvat. Ei sellasii ole, on vain perinnölliset ruokailutottumukset haha