Minua kiinnostaisi tietää, että eikö teidän pettäjien omatunto yhtään kolkuta tai tunnetteko koskaan häpeää teoistanne? Entä jos luette tätä palstaa ja niitä niin monia rikkirevittyjä ihmisiä, mietittekö koskaan sitä, mitä olette tehneet sille, jota vannoitte rakastavanne myötä- ja vastamäessä?
Kyse ei ole siitä, ettenkö ymmärtäisi, että voi hullaantua uudesta ihmisestä tai, että kotona toinen pihtaa tai käyttäytyy ikävästi ja siksi haluaa vieraaseen syliin. Mutta onko se sen arvoista, että loukkaatte toista ihmistä niin, että hänellä saattaa mennä usko parisuhteeseen ja luottamus koko vastakkaiseen sukupuoleen, hän voi joutua jäämään sairaslomalle, ehkä pidemmäksikin aikaa pois työelämästä. Entisellä iloisella ja reippaalla ihmisellä voi olla nyt vaikeuksia nousta edes sängystä ylös aamuisin. Onko se todellakin sen arvoista, että tuhoatte jonkun elämän (toivottavasti ei kuitenkaan lopullisesti), kun ette voi sanoa suoraan, että haluatte pois avioliitosta ennen kuin petätte? Onko se sen arvoista, että lapsenne pettyvät avioliiton "pyhyyteen" ja sinuun, vaikka eivät sitä koskaan suoraan sinulle sanoisivatkaan?
Miettikää hieman kauaskantoisemmin ennen kuin lähdette avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen ja ottakaa vastuu teoistanne.
Kyse ei ole siitä, ettenkö ymmärtäisi, että voi hullaantua uudesta ihmisestä tai, että kotona toinen pihtaa tai käyttäytyy ikävästi ja siksi haluaa vieraaseen syliin. Mutta onko se sen arvoista, että loukkaatte toista ihmistä niin, että hänellä saattaa mennä usko parisuhteeseen ja luottamus koko vastakkaiseen sukupuoleen, hän voi joutua jäämään sairaslomalle, ehkä pidemmäksikin aikaa pois työelämästä. Entisellä iloisella ja reippaalla ihmisellä voi olla nyt vaikeuksia nousta edes sängystä ylös aamuisin. Onko se todellakin sen arvoista, että tuhoatte jonkun elämän (toivottavasti ei kuitenkaan lopullisesti), kun ette voi sanoa suoraan, että haluatte pois avioliitosta ennen kuin petätte? Onko se sen arvoista, että lapsenne pettyvät avioliiton "pyhyyteen" ja sinuun, vaikka eivät sitä koskaan suoraan sinulle sanoisivatkaan?
Miettikää hieman kauaskantoisemmin ennen kuin lähdette avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen ja ottakaa vastuu teoistanne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Noh noh, eipäs nyt tehdä kärpäsestä boeingia. Pikku petos sillointällöin ei ketään loukkaa eikä aiheuta sairautta kunhan muistaa käyttää kumia. Yleensäkkin tästä asiasta puhutaan kuin se olisi maailmanloppu vaikka kyseessä on aivan normaaali käytöstapa ihmiselle. Ottakaa vähän iisimmin ja kokeilkaa itsekkin niin huomaatte, että se on pelkästään iloinen asia.
Veit jalat suustani. Pikku petos silloin tällöin piristää ja aina käytän kumia pettäessäni (don't worry, be happy).
Kyllä jämpti on niin!
..te ette olekaan ilmeisesti jääneet kiinni, joten ette ole kokeneet sitä, miten se vaikuttaa siinä kotona odottavassa kumppanissa? Ja ilmeisesti sillä ei ole niin väliäkään?
Ilmeisesti teitä itseännekään ei haittaa, vaikka teitä petettäisiin, joten siinä mielessä voin ymmärtää, että ajattelette asian olevan ok.
Olen sivusta seurannut moniakin "pettämistarinoita" ja niitä löytyy joka lähtöön. Ikävimpiä tapauksia ovat ne petetyt, jotka elävät kumppaninsa elämää ja/tai suorastaan palvovat heitä. He putoavat korkealta, kun saavat tietää pettämisestä, sillä he kokevat sen kohdistuvan suorana loukkauksena heitä itseään vastaan, vaikkei siitä ole kyse.
Ota myös huomioon, että suuri osa ihmisistä ei edes halua "narauttaa" kumppaniaan. Mitä sillä loppujen lopuksi voittaa? Miksi asialla pitäisi vaivata itseään? Suhdehan on se ja sama petetään siinä tai ei. Jos on tyytyväinen kumppaniinsa niin miksi haluaisi elämöidä satunnasesta syrjähypystä tai rinnakkaissuhteesta? Mikäli taas ei ole tyytyväinen kumppaniinsa niin miten asioita voisi parantaa toisen "narauttamalla"?
ajaa ihmisen petokseen. Jos puolison kanssa on sovittu parisuhteeseen kuuluvan myös uskollisuuden, on pettäjällä itsekkäät tarkoitusperät. Jos taas on sovittu, että vieraissa saa käydä, niin silloin se on ok, eikä edes pettämistä. Ei silloin ketään eikä mitään petetä.
Parisuhteeseen kuuluu mielestäni yhteiset tasapuoliset säännöt. Jos on sovittu, että molemmat laittaa ruokaa, korjaa autoa, tiskaa, tienaa jne. niin kaipa niin myös tehdään, ellei toisin sovita. Jos on sovittu, että muita saa katsoa vaan ei koskea, niin näin tehdään.
Jos sopimuksen pettää, on pettäjä omassa elämässään heikoilla. Hän on luuseri, jolla ei ole ollut selkärankaa kertoa ajoissa omista tarpeistaan, toisesta ihastuksesta tai mikä ikinä onkin tilanteeseen ajanut. Niinhän se on bisneksessäkin, että jos sopimuksen rikkoo, loppuu yhteistyö siihen.
En tiedä, miksi jotkut eivät halua narauttaa kumppaniaan. Selkärangattomuuta sekin. Miten suhde muka voisi olla se ja sama, jos toinen noudattaa sopimusta ja toinen ei? Vai pettävätkö he itsekin? Molemmat säätävät toistensa selän takana. Säälittävää.
Mitä narauttamalla sitten voittaa? Vastaavasti voisi kysyä mitä seuraa siitä, että lakaisee roskat maton alle?
Toinen asia sitten on, että jos pettäjä tunnustaa mokansa ja pyytää anteeksi, voi toinen yrittää antaa anteeksi.
Ketään ei petetä myöskään, kun ei sovita mitään sääntöjä? Ja uskokaa tai älkää, mutta oikein toimivan parisuhteen voi saada silloinkin tai ehkä ainoastaan silloin! Kuka niitä sääntöjä muuten tarvitsee? Eikö niitä tehdä juuri siksi, että voitaisiin hallita toisen elämää, vaikka jokainen tietää, ettei se niin toimi? Parisuhde perustuu yksinkertaisesti toisen tuntemiseen/käyttäytymiseen. Havaintojen perusteella tietää haluaako elää hänen kanssaan vai ei.
on, etten tahdo kenenkään muun miehen hyväilevän minua kuin hänen, jonka kanssa olen. Rakastan, seurustelen, ihan sama.
Ihmettelen suuresti, että seksiin asti pitää mennä. Eikö riitä lämmin halaus ihmiselle, josta myös tykkää? Minulle riittää ja on aivan tyydyttävää, kun joku tykkää minusta eikä vain isoista rinnoistani jne. Tulee hyvä mieli, oikeesti, aikuisten oikeesti.
jospa ei yhteiskunnassakaan olisi mitään sääntöjä eikä työpaikoilla eikä yhtään missään, niin kukaan ei tekisi koskaan missään asiassa väärin, eikö niin? Haloo! Toista ihmistä ei voi koskaan tuntea läpikotaisin, korkeintaan itsensä, eikä kaikki tunne itseäänkään.
Jos parisuhteessa sovitaan, että molemmat saavat tehdä mitä haluavat, mitään pettämistä ei tapahdu. Jos kuitenkin yhteisesti on sovittu muuta, pettäminen on pahasta. Yhteisiä sopimuksia on olemassa eikä niiden tarkoitus ole rajoittaa tai hallita toisen ihmisen elämää.
Ja teille jotka hehkutatte kuinka tärkeää se oma nautinto on, niin toivottavasti puolisonne käy myös vieraissa hakemassa itselleen omaa nautintoaan. Älkää kuvitelko, että olette niin erinomaisia, että vain te voitte ottaa omanne; myös puolisonne tekevät niin ja vieraan kanssa.
On tosi luuserimaista, selkärangatonta ja itsekästä pitää yllä kahta suhdetta yhtä aikaa. En minäkään tajua miksi on niin vaikea tehdä tilit selviksi ensin entisen kanssa... paitsi puhtaasti itsekkäistä syistä: tällaiset ihmiset haluvat parisuhteen edut ja sinkkujen oikeudet.
Asia on sillä tavalla, että toimivaan parisuhteeseen eivät kuulu mm:
- pihtaaminen
- ikävä käyttäytyminen
Voin sanoa Sinulle, että kyllä se pettäminen voi olla myös sen arvoista jos saa tarpeensa tyydytettyä toisten tietämättä.
ei minunkaan mielestäni nuo asiat toimivaan parisuhteeseen kuulu ja en väittänyt, etteikö se syrjähyppelehtiminen tekisi hyvää pettäjälle tai olisi kurjaa avioliittoa parempi.
MUTTA tarkoitinkin sitä, että miksei reilusti erota, vaan ennemmin pidetään kahta suhdetta yllä ja totuuden tullessa esiin ajallaan ns. syyttömän osapuolen elämä on aika hajalla, kun on luottamus mennyt ihmisiin. Sitä paitsi aina ei ole kyse siitä, että kotona asiat olisivat huonosti (lue esim. viestejä tältä palstalta). Kotonakin saa seksiä ja muutenkin on mukavaa. Pettäminen tulee ihan yllätyksenä puolisolle, kun toinen ei ole edes sanonut, että suhteessa on mitään vikaa.
Kirjoituksellani lähinnä siis kysyinkin sitä, että ajatellaanko sitä toista osapuolta. Ja ilmeisesti vastaus on, että ei ajatella eikä kaduta.
MIKSI pitäisi "reilusti" erota, jos puntarin
toisella puolella ovat kuitenkin rakkaat puoliso, lapset sekä kaikki yhdessä koetut ihanat hetket.
Nautin omasta elämästäni. Pettäessäni ajattelen vain omaa nautintoani. En ole katunut.
Sähän voisit aivan hyvin ehdottaa puolisolles,että seki vois mennä harrastaan samoja juttuja..ehkä teillä ois sit jotain yhteistä..tulis sitte niitä kokemuksia joita vois verrata keskenään ja niin pois päin..vai mitä-eiks olis hienoo?!
Ottaen huomioon että harva nainenkaan on oikeasti täysin seksitön ja haluton olento, kai olet sanonut puolisollesi että hänkin saa ajatella pelkästään omaa nautintoaan jos sinä et enää sytytä?
erinomainen esimerkki nykyajan itsekkäästä ihmisestä. Tosiasia vain on, ettei suhteet toimi ilman luottamusta. Ja ne ihanat hetket ovat valheellisia, kun jää kiinni. Mitenkähän moni on tuollainen tunteeton imbesilli? Jos kunnioittaa vain itseään, ei parisuhde sovi sinulle. Elä yksin, hanki koira. Siltä saa rakkautta, ja se ottaa aina iloisesti vastaan. Vieraissa saat käydä millon huvittaa. Et vain loukkaa toista. Itsekkäät pettäjät haluavat ilmeisesti vain ne parisuhteen ja samalla sinkkujen hyvät puolet. Maailma vaan ei toimi sillä tavalla, parisuhteet eivät toimi sillä tavalla. Olet nulikka, kun ajattelet vain omaa nautintoasi. Aikuinen ihminen kykenee ottamaan toisenkin osapuolen huomioon, asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään miten pahasti pettäminen satuttaa. Lapsi ei siihen kykene. Oletkohan mahdollisesti henkisesti jotenkin vajaavainen, jäänyt lapsen tasolle? Nyt olisi aika kasvaa aikuiseksi.
on lopulta kuitenkin vastuussa vain itsestään. En soisi kenenkään petetyksi tulleen menettävän elämänhaluaan pettämisen myötä, sillä oikeasti asia ei ole sen arvoinen.