Ei-kiinnostuneen naisen käytös?

Itse pyrin välttämään syvää katsekontaktia, flirttiä ja jos tiedän miehen olevan kiinnostunut (ts. odottaa vihreää valoa) yritän pysyä mahdollisimman asiallisena. Yleinen välinpitämättömyys, neutraalius. Ainakaan en hymyile miehelle, ellei ole kyse asiakkaasta tai hän heittää hyvän vitsin.

Ei mun kohdalla oikein mistään paitsi kysymällä.
Mä en ole kauhean rohkea katsomaan silmiin aina ja joskus kun olen ihastunut, saatan yrittää pysyä asiallisena ja olla liikoja katsomatta oman epävarmuuteni takia, etten vaan näytä mitään ulospäin. Jotenkin joskus tulee semmoinen tunne, että ettei se toinen vaan sitten hämmenny tms. Jos siis tilanne on semmoinen. Ja siis mä olen ihan nätti ja tyytyväinen ulkonäkööni sinäsnä, eli kyse ei ole mistään semmoisesta enkä oikein tiedä miksi. Jotenkin vaan sitten iskee ujous, jos se toinen onkin jotenkin ihastuttava.
Mutta ns. omalla maallani taas hymyilen, flirttailen ja olen ystävällinen vähän kaikille.

Välinpitämättömästi kuten blondi345 en käyttäydy yleensäkään ihmisiä kohtaan ja toisaalta, olen ystävllinen, hymyilen ja jopa nauran ihan kavereittenkin kanssa... Ja tykkään paljon joskus ihmisitä muuten vaan, etten mitenkään viittaa sillä hymyllä aina mihinkään, tai edes tykkäämisellä.
Hymyilen miehillekin ihan mielelläni.

Joten ei se selviä kuin sillä, että kysyy. En nää kyllä mitään järkeäkään siinä että alkaisin olemaan jotain muuta kun mitä olen tai alkaisin kuvitella että minun pitää esittää erikoisen välinpitämätöntä tai varoa hymyäkin, etten vaan anna luuloja, tuntuisi ihan hassultakin: ihanko ne kaikki heti kimppuun hyökkää ystävllisyyden takia?

Mutta sitten tämä blondi esimerkiksi toi hyvän pointin, että jos tietää että toinen on kiinnostunut (mutta mistä..?) ja että se toinen odottaa ikäänkuin vastausta. No, mä en sitä kyllä tiedä, mutta ymmärrän että jos se toinen tietäisi, niin ei kai sitä haluaisi mitään liikoja luuloja sitten antaa. No, en tiä, en mä osaisi olla kun oma itseni silti, en ole koskaan osannut.
Mä ennemminkin toivoisin että osaisin enemmän olla sitten rohkeampi jos jostakusta olen kiinnostunut. Mä en nimittäin suosittele tätä mun taktiikkaa, se on ihan paska, hieman karrikoiden sanottuna: mä saan kaikki ne, kenestä en ole kiinnostunut ja kaikki ne kehen ihastun ihan tolkuttomasti, luulee, etten voisi vähempää välittää :D
Pitäisi olla kauhea kansalaisrohkeus, että siitä mitään tulisi!

Että tossa asiassa en osaa auttaa. Mutta ehkä sua lohduttaa se, että yleensä ihmiset on kuitenkin edes salaa imarreltuja, jos joku kysyy niitä ulos, vaikkei ne lähtisi, ja vaikka oisit saanut pakitkin niin se ihminen todennäköisemmin oli kuitenkin pyynnöstä enemmän hyvillään kuin pahoillaan.

Pointtini käsitettiin ihan hitusen väärin, koska en tarkentanut sitä yhtään. Minä puhun tilanteista, joissa en todella ole kiinnostunut miehestä ja joka ei saa sellaista mielestäni ymmärtää. Kuvaamaani käytöstä olen tehnyt esim. töissä (vanhempi naimisissa oleva mies päätti käyttää aikaansa minun kimpussani turhan paljon) ja kuntosalilla (joku seuraa silmä kovana ja seuraa minua ympäriinsä asettuen aina johonkin mahd. lähelle). Haluan vain käytökselläni osoittaa tojuntani näissä tilanteissä, ennen kuin kenenkään edes tarvitsee saada viralliset pakit.