Eli tilanne on niin että olen onnellisesti naimisissa rakastamani miehen kanssa. En halua erota. Enkä varsinkaan ikinä halua ex miestäni takaisin.
Minulla on kuitenkin lapsi ex mieheni kanssa. Joudun siis olemaan tekemisissä. Ex mieheni kuitenkin vihaa minua. On sen suoraan sanonut. Itse olen halunnut selvittää asiat että olisi vähemmän ahdistavat välit. ex mieheni ei suostu puhumaan ja on lähinnä haukkunut. Joskus jotain nättiä sanoo ja kännissä yrittänyt saada seksiä vaikka hänellä on tyttöystävä. Niin seksiä ei tietenkään saa.
Minua näin ahdistavat välit häiritsevät ja se että asioita ei selvitetty kun tekemisissä joudutaan olemaan. Jos ei olisi yhteistä lasta niin tämä ei haittaisi. En tiedä miksi hän ei pysty normaaleihin väleihin ja selvittämään asioita. Vai roikunko minä jotenkin exässä? Onko väärin haluta selvittää välit? Muuta en todella ikinä haluaisi. Koen oloni niin vihatuksi ja halveksituksi hänen puoleltaan ilman syytä. Haluaisin korjata asian vaikka häntä en halua. Olisi helpompi olla.
Jätin exäni aikoinaan hyvästä syystä ja uuden mieheni tapasin vasta 1,5 vuotta eron jälkeen. Ex oli aluksi eroa vastaan mutta sitten alkoi valtava viha. Ex tapailee naista jonka tunsi jo kun oli kanssani. He eivät kuitenkaan edes asu yhdessä. Lastamme ex rakastaa paljon ja näkee häntä usein ja lapsesta hän on hyvin onnellinen.
Onko vika minussa vai exässä? Mielestäni on outoa olla kokoajan tekemisissä ihmisen kanssa joka vihaa minua ilman hyvää syytä. Miksi hän toimii niin? Onko miehen vaikea selvittää tälläisiä asioita? Mikä siinä on vaikeaa? Taas jouduin näkemään hänet ja olo oli ahdistunut ja vaivautunut. Elämä olisi helpompaa jos välit olisivat normaalit. Olen yrittänyt puhua mutta vastassa on vuori. Mitään vastakaikua en saa. Olenko outo kun yritän vaikka erosta on kauan? Emme kuitenkaan ikinä pääse toisistamme eroon niin on hankala jaksaa outoja välejä.
Minulla on kuitenkin lapsi ex mieheni kanssa. Joudun siis olemaan tekemisissä. Ex mieheni kuitenkin vihaa minua. On sen suoraan sanonut. Itse olen halunnut selvittää asiat että olisi vähemmän ahdistavat välit. ex mieheni ei suostu puhumaan ja on lähinnä haukkunut. Joskus jotain nättiä sanoo ja kännissä yrittänyt saada seksiä vaikka hänellä on tyttöystävä. Niin seksiä ei tietenkään saa.
Minua näin ahdistavat välit häiritsevät ja se että asioita ei selvitetty kun tekemisissä joudutaan olemaan. Jos ei olisi yhteistä lasta niin tämä ei haittaisi. En tiedä miksi hän ei pysty normaaleihin väleihin ja selvittämään asioita. Vai roikunko minä jotenkin exässä? Onko väärin haluta selvittää välit? Muuta en todella ikinä haluaisi. Koen oloni niin vihatuksi ja halveksituksi hänen puoleltaan ilman syytä. Haluaisin korjata asian vaikka häntä en halua. Olisi helpompi olla.
Jätin exäni aikoinaan hyvästä syystä ja uuden mieheni tapasin vasta 1,5 vuotta eron jälkeen. Ex oli aluksi eroa vastaan mutta sitten alkoi valtava viha. Ex tapailee naista jonka tunsi jo kun oli kanssani. He eivät kuitenkaan edes asu yhdessä. Lastamme ex rakastaa paljon ja näkee häntä usein ja lapsesta hän on hyvin onnellinen.
Onko vika minussa vai exässä? Mielestäni on outoa olla kokoajan tekemisissä ihmisen kanssa joka vihaa minua ilman hyvää syytä. Miksi hän toimii niin? Onko miehen vaikea selvittää tälläisiä asioita? Mikä siinä on vaikeaa? Taas jouduin näkemään hänet ja olo oli ahdistunut ja vaivautunut. Elämä olisi helpompaa jos välit olisivat normaalit. Olen yrittänyt puhua mutta vastassa on vuori. Mitään vastakaikua en saa. Olenko outo kun yritän vaikka erosta on kauan? Emme kuitenkaan ikinä pääse toisistamme eroon niin on hankala jaksaa outoja välejä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sinun on selvitettävä oma ahdistuksesi yksin, tai siis ainakin ilman exäsi apua. Hänellä on omat ongelmansa ilmiselvästi. Älä kiusaa häntä enää, vaan hoida oma pääsi kuntoon.
Niin nykyään teenkin mutta ahdistavaa, että ehkä loppuelämäni, joudun olemaan tekemisissä ihmisen kanssa, johon on näin oudot välit.
Miksi hän käyttäytyy niin kuin olisin maailman halveksittavin ihminen?
Ei olla kunnon riitoihin päädytty aikoihin eikä ole ollut riitoja lasta koskien tai oikeusjuttuja ym. Enkä tietenkään sellaisia halua, mutta oudot välit kyllä vaikuttavat lapseenkin. Voi kuinka monesti toivoisin että nykyinen aviomieheni olisi lapsen isä. Hänkin on täysin kunnollinen kaikessa ja kiltti lapselle. Ei ole mitään mistä ex voisi minua syyttää.
Olette eronneet, joten mitään ystäviä teidän ei tarvitse olla. Lapsen kannalta riittävän vakaat, asialliset yhteydet hänestä huolta pitävien aikuisten välillä ovat kuitenkin välttämättömät. Tällaisiin todennäköisesti pystytte, lapsen edun vuoksi. Sinä et voi enää vaikuttaa siihen, kuinka entinen miehesi tulee sinuun suhtautumaan. Hänen ei tarvitse pitää sinusta, eikä sinun hänestä. Kohtele lapsesi isää kunnioittavasti omassa vanhemmuudessaan ja pidä hänet kaukana, jos hän ylittää vanhemmuuden roolin suhteessa sinuun.
Miksi toteat, ettet halua erota? Olethan kertomasi mukaan onnellisesti naimisissa kunnollisen miehen kanssa. Vai onko tässä taustalla oleva ongelma? Pelkäätkö, ettei nykyinen onni riitä, tai ettei se voi jatkua? Kuten edellä joku sanoi, hanki apua selvitä ahdistuksestasi ja keskity olemaan hyvä äiti lapsellesi.
Äiti? Itse asiassa olen mies, olemme gay pariskunta. Ex mieheni on myös gay.
Niin siis tarkoitin vaan sillä etten halua erota sitä, että olen tosi onnellinen nykyisessä liitossani. Ei mitään haikailuja exää kohtaan sillä tapaa. Ja en usko että erotaan, koska avioliitto on vakaa ja hyvä toisin kuin exän kanssa.
Ihmettelen vain välejämme exän kanssa jotka ahdistavat. Tiedän ettei tarvi kaveri olla mutta hankalaa olla asialliset ja lapsen parasta etsivät välit, kun on niin paljon "moskaa" välissä. Ei exän edes tarvi pitää minusta, mutta joku kunnioitus vanhempana ja asiallisuus voisi olla. Kyllä lapsi huomaa outouden ja näen että se sattuu häneen. Olen hänelle rakas äiti ja isän tyhjästä ja ehkä mielikuvituksesta tuleva halveksunta sattuu lapseen.
Hah. :D juu kyllä olen nainen ja lapsen äiti.
Olen vanha ja yksinkertainen ihminen. Olen nähnyt sen verran, että sanon tämän julman mielipiteeni
-ex:si on moukka etkä voi muuttaa häntä
--asioiden "selvittäminen" ei auta jos hän ei halua ("selvittää") muuttaa käytöstään. Se ei ole selvittämistä, et voi väkisin yksipuolisesti "selvittää" tai oikoa asiaa mieleiseksesi.
- jättäisin hänet kokonaan huomiotta. Pois kokonaan elämästä. Hänen käytös ja teidän välit PAISTAVAT lapsellesi ja lapsesi ottaa siitä mallia. Joo, huonoja esimerkkejä pitää olla, ihan malliksi koska elämä ei ole aina yhtä juhlaa, mutta tuo on rypemistä. Te ryvette ja ylläpidätte sitä huonoutta uudelleen ja uudelleen.
Joo kaikilla on riitoja ja pahoja päiviä, mutta tuo ei kuulosta kehitykseltä.
Se syö energiaa sinulta, uudelta suhteelta ja lapselta. Exäsi ei muutu sinun vaatimuksilla. Hän vihaa ja sillä hyvä.
Sinä voit sensijaan vaikuttaa omaan köytökseesi. Sinä voit muuttaa lapsesi ja oman elämäsi vähemmän vihaavaksi jättämällä vihaajan kaiken ulkopuolelle.
En tunne tilannettasi tarkalleen, enkä tiedä onko tämä oikea ratkaisu. Mutta kuulostat matelevalta ja siltä että yrität tökkiä pelottomasti ja väkisin keppiä vihan pesään. Kannattaako?
Minä jätin aikoinaan parikin vihaajaa taakseni. Toinen oli oma äitini ja oloni on parantunut huomattavasti sen jälkeen. Tiedän että joudun kohtaamaan hänet joskus, mutta minä päätin pitää huolta ensin itsestäni, koska hän ei muutu.
Toinen jonka jätin oli poikaystäväni, joka vihasi lopulta aivan kaikkea. Hän teki samaa kuin äitini: syytteli kaikesta ja kohteli kaltoin. Hän piti omaa vihaansa yllä ja minä olin sen polttopuu. Tulin tulokseen, että hajoan jos jään siihen. Miksi minun pitää elää hänen vihaansa?
Teet itse päätöksesi, mutta sinä voit myös muuttaa elämäsi.
Kiitos oli viisaita sanoja. Moukka hän on eikä tosiaan muutu. Lastani en voi kuitenkaan kokonaan erottaa isästään. Täytyy vaan kehittää suojamuuri etten anna hänen vihansa enää syyllistää minua.
Sitäpaitsi on aika epäreilua pyytää täältä toimintaohjeita, koska kerrot täällä vain oma näkökulmasi asiasta. Kukaan täällä ei tiedä millainen sinä olet oikeassa elämässä ja miksi exäsi ilmaisee kiukkua sinua kohtaan.
Miksi teit lapsen hänelle?
Kukaan täällä ei tiedä miten ilkeä sinä olet tai et ole. Naiselle jää aina vastuu seksistä ja sen seurauksista (valitettavasti).
Eipä sinultakaan näköjään rohkeutta puutu.
Mutta kuka sitä täällä tietää.
Älä hae täältä oikeutusta. Olet aikuinen ihminen ja teet päätöksiä lapsesi puolesta.
Kysyinpä vaan nyt neuvoa elämäntilanteeseen joka ahdistaa. En tiedä enää mitä tehdä.
niin ja ei hän tietenkään ollut inhottava silloin kun päätettiin lapsi hankkia. Vasta eron jälkeen muuttui ilkeäksi. ennen eroa oli ongelmia ja jouduin eroamaan
yritän olla hänelle nykyään mukava ja saada välit kuntoon. Muuta en osaa käytöksestäni sanoa.
Et sinä väärin tee halutessasi asiallisia välejä exäsi kanssa. On ihan normaalia toivoa tulevansa toimeen ihmisen kanssa, joka kuitenkin kuuluu elämääsi yhteisen lapsen kautta.
Et kuitenkaan voi muuttaa exääsi. Voit toki yrittää keskustella tilanteesta asiallisesti, kuten ilmeisesti oletkin, mutta exäsi käyttäytyminen on hänen itsensä vastuulla.
Ilmeisesti hän ei ole käsitellyt eroanne tarpeeksi pitkälle, jotta kykenisi asiallisiin väleihin. Tai sitten hän on vain hankala luonne. Jotkut ovat vain pohjimmiltaan niin itsekkäitä kusipäitä, etteivät ymmärrä käyttäytymisellään aiheuttavan vahinkoa jopa omalle lapselleen.
Parasta olisi, jos pystyisit ottamaan askeleen kauemmas exästäsi ja jättämään hänet omaan arvoonsa. Helppoa se ei ole, teillä kuitenkin on yhteinen lapsi, mutta yritä hyväksyä se, ettet voi väkisin toista muuttaa ja keskity siihen, mikä elämässäsi on tärkeintä.
Juu näin olen tehnyt että keskityn rakkaisiin. Kokoajan exän käytös haittaa vähemmän. Se lähinnä ahdistaa miten se vaikuttaa lapseemme. Ex on kyllä hyvin inhottava monille muillekin ihmisille. Että kaipa se vaan on luonnekysymys. En tiedä.
Ai että minä olen prinsessa ja se toinen on hirviö. Ei tällaista vedätystä voi kirjoittaa muu kuin sellainen, jota ahdistaa oma syylllsyys. Mieti siis tykönäsi, mitä oikien olet toununnut, kun asiat painavat näin pahasti.