Rintakehää puristaa, kun minusta on tullut ramadanleski. En enää näe miestäni enkä saa viettää aikaa hänen kanssaan. Koen, että en enää oikein edes tunne häntä. Näen, kuinka hän välillä avaa huoneensa oven ja käy kylpyhuoneessa...ja sulkee taas makuuhuoneen oven perässään. Välillä kuulen, kuinka hän kuuntelee musiikkia tai juttelee kavereiden kanssa...ovi koko ajan kiinni. Käyn varovasti huikkaamassa, että käyn kaupassa. Myöhään iltapäivästä/alkuillasta hän tulee ilmoittamaan, että on lähdössä ulos. Huikkasee ovelta hei ja ilmoittaa, että syö ulkona (sukulaisillaan). Iltasella puoliyö lähestyy ja laitan itseni valmiiksi nukkumaan. Hän avaa oven. En tiedä, mitä hänelle sanoisin. Menen nukkumaan. Aamuyöllä herään siihen, kun hän menee nukkumaan. Tuntuu pahalta. Taas aamulla herään yksin, näen mieheni mutta en voi antaa aamusuukkoa tai koskettaa, koska ramadan kieltää sen. Mieheni tuntuu entistä vieraammalta. En enää tunne miestä, jota rakastan. Korjautuuko avioliittomme enää koskaan...aika sen varmaan näyttää...
kesälomalla ja
ramadanleski
10137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi hyvää päivää ,minun jakeluun ei todellakaan mene toi valittaminen Ramadasta kun mies ei huomaa,miehen kanssa ei ole seksiä yms..kyllä sitä suukotellaan ,halataan,nauretaan ja harrastetaan seksiä,syödään sitten kun on se aika eli illalla.Miksi olette menneet naimisiin muslimin kanssa jos se on teille niin vaikeaa ymmärtää Ramadanin aika?ei se ole mikään loputon aika vaan yksi kuukausi vuodesta,teidän suhde ei ole balansissa jos et tunne miestäsi.Meillä käy mihen kaverit syömässä useaan kertaan Ramadanin aikana ja minä teen heille ruuat samoin mieheni käy kavereiden luona syömässä ja minä myös jos en ole yövuorossa.Jos liittonne kestää niin sinulla on joka vuosi tämä sama tilanne edessä.Tehkää kotona yhdessä ruokaa ja viettäkää aikaa yhdessä niin myös tehdään joka muslimi perheessä .En tiedä miten muslim sinun miehesi on mutta,keskustele hänen kanssaan jospa sitten asiat muuttuisi ja hän viettäisi kotonakin aikaa.
No sinä näytät kuitenkin iltaisin saavan haleja ja suukkoja yms. Tunnet miehen kavereita. Sinut kutsutaan mukaan. Minä en kuulu mieheni elämään lainkaan. Hänen sukulaisensa eivät pidä minusta. Olen out.
Tunnet miehesi vieraaksi, koska hän toimii oman kulttuurinsa mukaisesti, tai pikemminkin sillä tavoin, kun hän voi/haluaa kulttuuriaan Suomessa toteuttaa.
Luultavasti miehesi tuntee sinut vieraaksi samasta syystä. Varmaan hän miettii, voiko/haluaako elää elämänsä ja kasvattaa mahdolliset lapsensa kanssasi.
Kaksi erilaista kulttuuria voi olla rikkaus avioliitossa, mutta useimmiten se kai on vieraannuttava tekijä. Tai sitten jompikumpi puolisoista alistuu ja luopuu omasta kulttuuristaan.
Yrittäkää keskustella asiasta, ei siitä ainakaan vahinkoa ole.
Mutta jos hänelle ei avioliittomme ole lainkaan tärkeä ja ajaudumme erillemme kokonaan, niin sehän tietää avioliiton loppua ja sitä, että hän ei saa jatko-oleskelulupaa, vaan joutuu palaamaan kotimaahansa. Silloin hän tietenkin voisi elää huolettomammin oman kulttuurinsa mukaan sinkkumiehenä kuten ennen avioliittoamme. Vai saisiko hän jatko-oleskeluluvan, jos hän menisi heti naimisiin jonkun toisen naisen kanssa, kun avioero vahvistuisi?
Mietityttaa vaan mikähän on ollut miehen motiivi avioliitolle alunperinkään kun ramadan tekosyynä ottaa noin kovasti etäisyyttä vaimostaan.
Niinhän voi käydä - vai voiko? Onko miehesi kertonut suunnittelevansa avioeroa? Entä tietääkö hän, että sinä suunnittelet eroavasi?
Jos kumpikaan ei hae avioeroa, jatkuu avioliitto vaikka maailman tappiin.
Veikkaanpa, että jos miehesi hakee eroa, se tapahtuu vasta sitten, kun hänellä on pysyvä oleskelulupa. Eihän siihen enää kovin monta ramadania ehdi kulua.
Tuskin hän sittenkään jatkaa sinkkumiehenä, vaan hankkii oman kulttuurinsa mukaan kotimaastaan nuoren neitsytvaimon ja piankin ison lapsilauman.
Miksi ei korjaantuisi. Olette saman katon alla ja näette kumminkin toisianne ja Ramadan kestää vain kuukauden. Monet parit ovat erossa toisistaan kuukausia ja jopa vuosia. Esim. Toinen on opiskelemassa toisella paikkakunnalla ja ei aina pysty näkemään joka viikonloppu. Kun kunnioitat hänen uskontoaan ja näitä tapoja, tulee liitostanne kestävä. Kun menee yhteen muslimin kanssa, tietää jo alussa heidän uskonnolliset liikkeet ja rituaalit. Ainakin pitäisi. Voimia vaan sinulle ja kyllä se siitä pian helpottaa. Ajattele niin , että saat olla rauhassa itsekkin ja voit tavata omia ystäviä ja sukulaisia sillä välin kun hän piileskelee huoneessa ja ei syö. Tuo aika voisi olla hyvä itsensä hoitamiseen, kehittämiseen ja sosiaalisen elämän ylläpitämiseen.
Kuvaamasi vaivat ovat pieniä, lähes olemattomia sen onnen ja autuuden rinnalla mitä on suomitytölle, päästä ihan oikean mulsumaanimiehen aviosiipaksi.
Sellainen onnenkantamoinen kohtaa vain harvoja ja valittuja suomalaisnaisia.
Sitä voidaan verrata jopa lotto voittoon. Tosin sellaisia lottovoittajia lienee suomessa jo 500.000.
Voihan kale, sain päivän parhaat naurut ! Hyvä huumori sulla on.
Aloittaja on provo, mutta pakko silti kommentoida.
Harras uskovainen ei kuuntele musiikkia ramaanin aikaan. Keskustelu puolison kanssa ei ole kielletty eikä ajan viettäminen yhdessä. Ainoastaan päiväsaikaan ei pussailla ja halaila. Ilta 11 jälkeen avioparit voivat harrastaa mitä villeintä s**siä, halailla ja pussailla. Mikä estää kukkumasta öisen aikaan, jos on lomalla?
Ihme valittamista, kun kyseessä on vain yksi kuukausi. Monet suomalaispariskunnat elävät suhteessa ilman romantiikka vuosia ja sen valituksen kyllä ymmärrän.