Olen nelikymppinen eronnut mies. Kerron nyt tarinani siitä, kuinka omistushaluisuudellani ja
mustasukkaisuudellani pilasi elämäni suurimman rakkauden.
Aloin seurustella 19-vuotiaana saman ikäisen tyttön kanssa. Olimme kummatkin toistemme ensi
rakkaudet ja rakastajat. Elimme yhdessä 10 onnellista vuotta.
Sitten tyttööni iski 30-kriisi. Häntä ahdisti, ettei ollut koskaan ollut sängyssä kenenkään muun kuin
minun kanssani. En ollut itsekään ollut kenenkään muun kuin hänen kanssaan, joten en ymmärtänyt.
Häne ehdotti avointa suhdetta. En suostumut. Minusta ajatus oli kamala. Aloin epäillä häntä pettämistä
ja ennen niin leppoisat välimme kärjistyivät. Riitelimme jatkuvasti ja lopulta hän todellakin petti minua.
Jätin hänet välittömästi ja katkaisin täysin välit, vaikka hän sanoi että rakastaa minua yhä ja haluaisin
olla edes ystäväni.
Itse aloin sinkuksi jäätyäni harrastaa seksiä erilaisten naisten kanssa, mutta se tuntui kuitenkin jotenkin
epätyydyttävältä parisuhteeseen verrattuna. Oltuani pari vuotta sinkkuna päätin, että haluan parisuhteen.
Tapasin naisen ja menin hänen kanssaan naimisiin, vaikka en rakastanutkaan häntä niin syvästi kuin
olisi pitänyt. Avioliitto oli onneton ja pättyi eroon kaksi vuotta sitten.
Eroni jälken törmäsin tuohon ensi rakastettuuni. Hän oli - jos mahdollista - vieläkin ihanemman oloinen
kuin nuorempana - ja naimisissa. Hän kertoi että oli noin vuoden päivät "nauttinut vapaudesta" , mutta
oli sitten tajunnut, ettei siitä ole loppuviimeksi mitään iloa. Hän kertoi kaivanneensa minua, mutta koska
"arveli, etten ikinä antaisi anteeksi hänen petostaan" ei ottanut yhteyttä. Jonkun ihmeen kaupalla hän
oli tavannut nykyisen miehensä, joka on hyvä kunnollinen mies.
Olen sittemmin tavannut hänen miehensä. Hän on todella symppaattinen ja mukava. Pidin hänestä heti.
Hän muistuttaa kovasti minua sekä ulkoisesti, että muutenkin. En ikinä voisi yrittää viekotella exääni
itselleni hältä. Hän on hyvä mies eikä ansaitse sitä.
Olen ihan varma, jos olisin silloin aikoinani antanut tyttöystävälleni mahdollisuuden avoimeen suhteeseen ja muiden
kokeilemiseen olisimme yhdä onnellisesti yhdessä. Olemme nykyään ystäviä ja ne hetket hänen seurassaan ovat
elmäni onnellisimpia. Kaikki muut naiset tuntuvat latteilta ja mitttömiltä hänen rinnallaan.
Naisen pitää antaa juosta juoksunsa. Älkää nuoret miehet tehkö samaa virhettä kuin min ja menettäkö elämänne suurinta
rakkautta mustasukkaisuuden vuoksi
mustasukkaisuudellani pilasi elämäni suurimman rakkauden.
Aloin seurustella 19-vuotiaana saman ikäisen tyttön kanssa. Olimme kummatkin toistemme ensi
rakkaudet ja rakastajat. Elimme yhdessä 10 onnellista vuotta.
Sitten tyttööni iski 30-kriisi. Häntä ahdisti, ettei ollut koskaan ollut sängyssä kenenkään muun kuin
minun kanssani. En ollut itsekään ollut kenenkään muun kuin hänen kanssaan, joten en ymmärtänyt.
Häne ehdotti avointa suhdetta. En suostumut. Minusta ajatus oli kamala. Aloin epäillä häntä pettämistä
ja ennen niin leppoisat välimme kärjistyivät. Riitelimme jatkuvasti ja lopulta hän todellakin petti minua.
Jätin hänet välittömästi ja katkaisin täysin välit, vaikka hän sanoi että rakastaa minua yhä ja haluaisin
olla edes ystäväni.
Itse aloin sinkuksi jäätyäni harrastaa seksiä erilaisten naisten kanssa, mutta se tuntui kuitenkin jotenkin
epätyydyttävältä parisuhteeseen verrattuna. Oltuani pari vuotta sinkkuna päätin, että haluan parisuhteen.
Tapasin naisen ja menin hänen kanssaan naimisiin, vaikka en rakastanutkaan häntä niin syvästi kuin
olisi pitänyt. Avioliitto oli onneton ja pättyi eroon kaksi vuotta sitten.
Eroni jälken törmäsin tuohon ensi rakastettuuni. Hän oli - jos mahdollista - vieläkin ihanemman oloinen
kuin nuorempana - ja naimisissa. Hän kertoi että oli noin vuoden päivät "nauttinut vapaudesta" , mutta
oli sitten tajunnut, ettei siitä ole loppuviimeksi mitään iloa. Hän kertoi kaivanneensa minua, mutta koska
"arveli, etten ikinä antaisi anteeksi hänen petostaan" ei ottanut yhteyttä. Jonkun ihmeen kaupalla hän
oli tavannut nykyisen miehensä, joka on hyvä kunnollinen mies.
Olen sittemmin tavannut hänen miehensä. Hän on todella symppaattinen ja mukava. Pidin hänestä heti.
Hän muistuttaa kovasti minua sekä ulkoisesti, että muutenkin. En ikinä voisi yrittää viekotella exääni
itselleni hältä. Hän on hyvä mies eikä ansaitse sitä.
Olen ihan varma, jos olisin silloin aikoinani antanut tyttöystävälleni mahdollisuuden avoimeen suhteeseen ja muiden
kokeilemiseen olisimme yhdä onnellisesti yhdessä. Olemme nykyään ystäviä ja ne hetket hänen seurassaan ovat
elmäni onnellisimpia. Kaikki muut naiset tuntuvat latteilta ja mitttömiltä hänen rinnallaan.
Naisen pitää antaa juosta juoksunsa. Älkää nuoret miehet tehkö samaa virhettä kuin min ja menettäkö elämänne suurinta
rakkautta mustasukkaisuuden vuoksi
Vastaukset 32
Vanhimmat
Päästin omani menemään koska se oli rakkautta päästää lintu vapaasti lentämään.
-Mies rakastaa naista yli kaiken ja on naisen kanssa yhdessä
-Nainen on tyytymätön ja haluaa käydä vieraissa ja käy
-Miehen halutessa naiselle kaikkea hyvää, ei ole miehelle väliä miten nainen käy vieraissa
-Jos nainen rakastaa miestään hän pysyy miehensä rinnalla eikä halua edes käydä vieraissa
-Jos nainen kuitenkin käy/haluaa käydä vieraissa nainen ei rakasta tarpeeksi, ja joutaakin lähteä ja käydä vieraissa
-Mies voi tehdä hyvillä mielin samoin ja päästää rakkaudessaan naisen("sa"=?) kokonaan menemään vailla minkäänlaisia suruntunteita, koska näin oli naisen valinta ja näin nainen on onnellisimmillaan.
(Rakastava mies haluaa naiselleen kaikkea parasta ja hyvää koska rakastaa naista yli kaiken)
-Miehelle uutta putkeen ja exille tervemenoa
Pettämistä ei ole olemassa. Yhdessä pysytään rakkaudesta, ei sopimuksista tai keksityistä kahleista
Oman vaikeutensa asiaan tuo se, jos suhteeseen liittyy läheisriippuvuus, ja sen mukana toisten ihmisten eli noiden ulkopuolisten häiriköinti jomman kumman osapuolen kautta.
tapauksessa sinulle, koska nainen kuuluu aina korkkaajalleen. Itselläni ei ole vastaavia omistuksia.
Juuri näin. Mies on tässä tilanteessa voittaja joka voi vaihtaa nuorempaa ja kenties puhkaista uuden neitsyen omistukseensa, eronnut nainen on vain rupsahtava huora joka kuuluu hänet puhkaisseelle miehelle.
uudet neitsyeet kiinnosta ( kuten ap:n tapauksessa tuntuu olevan)
Sehän olisi moraalisesti vain oikein ettei yksi mies korkkaa enempää kuin yhden naisen omistukseensa.
Mutta aivat kuten raha tulee rahan luokse myös neitsyet tulevat YTM:n luokse puhkottavaksi.
ei tarvitse hyväksyä.
Luontoa vastaan on turha taistella
AT-mies jos olet pannut......
ei lasketa
lasketaan siin suurin osa miehistä on ATM:iä
Neitsytmorsian on todellakin aikapommi. Jos nainen ei ole teininä ja parikymppisenä jaellut ympäriinsä, ilmenee kolmenkympin kriisi usein noin.
jos naisella viiraa päässä
Ystävä hyvä, lopputulos olisi ollut sama vaikka olisit sallinut avoimen suhteen naisellesi, mustasukkaisuus ja tuo kokeilun halu muiden kanssa olisi ollut välillänne aina ja lopulta tuhonnut suhteenne kuitenkin. Toisaalta, mikä se sellainen rakkaus on, joka alkaa kaipaamaan muita kokemuksia, jos on jo hyvä olla toisen kanssa ja rakastaa häntä. Ei silloin haikaile tuollaisten juttujen perään. Naisellesi tuo kyllästyminen oli jo tapahtunut aikaisemmin ja johtui luultavasti siitä, että ei kokenut itseään enää rakastuneeksi sinuun vaikka halusi näin sinulle uskotella. Hän selvästi kaipasi muutosta elämäänsä ja tuo liitto olisi jokatapauksessa tullut tiensä päähän ilman tuota kokeiluhalua, siitä olen varma.
Eniten minua jäi ihmetyttämään tuo sinun suhtautumisesi exääsi. On kuin hän ei olisi mitään väärää tehnyt ja tapa jolla suhtaudut siihen on se että syytät koko jutusta itseäsi. Olet täysin ollut tuon ihmisen lumoissa ja minulla on tietynlainen arvauskin, että naisella on ollut jonkinlainen luonnehäiriö tai ehkä mielenterveysongelma?ja sinulle tullut häneen kenties jonkinlainen riippuvuus ja olet jäänyt tunnekoukkuun...Oletko ehkä läheisriippuvainen luonne, jonka on vaikea päästää irti menneistä elämässä olevista tärkeistä ihmisistä, jonka kanssa olet kokenut tiivistä yhdessäoloa? Läheisriippuvalle tuttu ihminen merkitsee turvallisuutta ja uudet eivät oikein koskaan voi korvata eikä päästä lähelle tuota kokemusta korvaamaan.
Teit ihan oikein, kun et hyväksynyt hänen kokeiluaan. Teit myös oikein jättäessäsi hänet, sillä hän tiesi mitä menettää, jos jatkaa tuollaisella ajatuksen tiellä. Se oli rakkauden koetuskivi, jonka hän päätti uhrata, mielestäni hän ei rakastanut sinua enää.
Älä hyvä mies soimaa itseäsi, teit ihan oikean päätöksen koska sinä et ollut hänelle muuta kuin hyvä ystävä, jota edelleenkin olet.
Sitä en silti ymmärrä miksi roikut ja riiput hänessä edelleen ja miksi olet jäänyt tuohon menneisyyden vankilaan? No...ehkä nuorena koetut uudet ihmiset ja asiat ovat aina mieleenpainuvimpia. Toisaalta voi olla, että exälläsi on paha tapa haluta pitää sinutkin ihailijakerhossaan, ehkä hän narsistisuudessaan nauttii, kun saa huomiota sekä nykyiseltä että entiseltä mieheltään.
Omistushalu ja mustasukkaisuus tuossa kohtaa sinun tarinassasi olivat kyllä ihan oikeutettuja, enkä ymmärrä miksi sinä et olisi muka saanut tuntea niitä, olihan sinulla täysi oikeus siihen.
ap. rakkauden sokaisema mies, joka rakastaa yhä ensirakkauttaan, vaikka tämä ei ollut tuon rakauden arvoinen. Ap. on tuon arvottoman rakkauden vanki.
ap:n on esimerkki siitä naisen seksuaalisesta vallasta, josta Laasanen puhuu.
Olen täsmälleen samaa mieltä lottamarin kanssa. Tuo naisen halu saada kokemuksia muidenkin kanssa oli vain surkea tekosyy ehkä hänelle itselleenkin. Syynä se on varsin kätevä, sillä se on yksi harvoja syitä, jotka miehet todella ymmärtävät. (Sitä miehet eivät ymmärrä, jos nainen sanoo kaipaavansa elää yksin. Sitä virhettä ei pidä tehdä että niin sanoo, siinä saa vain stalkkaavan miehen parkkipaikalleen. Mies kun ei usko, että nainen yhdestä seipäästä luopuu ellei tiedossa ole jo toinen parempi.)
Eihän tuota "haluaa elää yksin"-syytä helposti uskokaan, sillä ei se nyt ihan oikeasti yleensä ole se syy. Aito syy on: "en halua elää sinun kanssasi, vaan olen mieluummin yksin". Mutta kun tätä henkilökohtaisemmin loukkaavaa syytä ei sanota, niin tottahan mies jää ihmettelemään, että mitä helvettiä tapahtui rakkaudelle, parisuhteelle ja kaikelle? Ettäkö naisella olisi pakottava tarve elää yksin? No ei tietenkään ole, laumaeläimiähän me olemme. Mutta voi olla pakottava tarve päästä eroon huonona / ei-ihanteellisena pitämästään suhteesta.
Jollei kirjoituksesi ole tarkoitettu runoksi, ole kohtelias ja tasaa tekstiä edes vähän ennen sen lähettämistä. Tuota on niin inhottava lukea, että aikomukseksi jäi.
Miten niin? Minusta se oli luettelomainen hyvä tapa tuoda asiat aikajanan mukaan esille.
Rakkaudesta en tiedä onko kysymys vaan pikemminkin jonkinlaisesta riippuvuudesta, johon tuo miekkonen on jäänyt kiinni. En silti mene sanomaan.Yleisempää kuitenkin on, että mies( ihminen yleensä) ei jää tuolla tavalla tuollaisen kokemuksen jälkeen menneeseen roikkumaan naisen mennessä eteenpäin elämässä ja jo ehtineenä naimisiinkin toisen kanssa...jokin miehessä mättää...ja ehkä naisessakin...?
Tärkeintä on, että ovat tyytyväisiä tilanteeseen ja pystyvät olemaan ystäviä. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja ihmisiä on kaikenlaisia ja luontoisia. Kaiken ei tarvitse aina mennä niin kuin muut kuvittelevat ja luulevat niiden kuuluvan menevän. Minusta olisi kuitenkin hyvä, jos aloittaja tajuaisi olla syyttämättä itseään tai yleensä kumpaakaan....syyllisyyttä tuosta hänen on turha kantaa, koska ero olisi tullut jokatapauksessa ennemmin tai myöhemmin...näin minä sen näen,...mutta tämä on tietenkin vain minun oletuksiani,..koska en tiedä kaikkea.
Tasaa? Joo nukuin äikän tunnit, mutta en kyllä millään ymmärrä mitä tarkoitat?
Turhaa tuollaisen perään on haikailla. Oikein teit kun annoit lutkalle kenkää!
ahdistamaan, jos on ollut vain yhden kanssa. Ei se mitään lumppuutta ole.
Eikä ahdista jos rakastaa toista. Nainen lakkasi rakastamasta ja valitsi pettämisen.
sanoa, joilla on ennen " sitä oikeaa" kokemusta monista miehistä.
naisten halua saada mahdollisimman paljon kokemuksia
Melkeinpä uskon, että ennemmin mielenkiinto muita miehiä ja pettämistä kohtaan herää sellaisella, jolla on jo aiemmin paljon kokemuksia.
Muistaakseni tästä on tutkimuksiakin, että ensimmäinen suhde on keskimäärin se kestävin. Ja valopäille: tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että 1. suhde kestäisi huomattavalla osalla ihmisistä. Useammalla kuitenkin kuin 2.,3.,4.,5.,6. tai 7. suhde.
aina korkkaajalleen
Eipä tuosta nyt tiedä miten olisi käynyt jos mies olisi antanut naisensa nussia ympäriinsä. Todennäköisempää on, että nainen olisi löytänyt uuden "jännemmän" eli ihan vaan tuoreemman miehen.
Tuskin naiselle tuollaista halua tulee pelkän erimuotoisen kikulin kokeilunhalusta, vaan siinä on myös halu kokea niitä ihania perhosia taas kerran. Ja kun niitä sitten tulee riittävästi, niin se 10v vanha suhde häviää.
Eli parempi oli antaa mennä, kun vielä antaisit mennä henkisestikin.
Tuo "haluaisi olla edes kaveri" - on myös yksi varma merkki siitä, ettei se jakorasia enää tuntenut mitään romanttista, eikä seksuaalista sinua kohtaan.
Sitäpaitsi ihan oikeasti on sillä neitsyydelläkin arvonsa. Ainakin minun mieltäni lämmittää ajatus, että nainen on vain minun. En nyt niin neitsytfiili ole, että aiempien sutinoiden takia olisin kaikkein ensimmäisenä tuomitsemassa, mutta kesken suhteen muiden sotkeminen peliin olisi ex-neitsyen tapauksessa paljon kovempi isku kuin ex-lutkan kanssa. Silloin menisi jotain vielä enemmän peruuttamattomasti rikki.
tuohon naiseen, vaikka nainen ei ole minkään arvoinen. Tuo mies ei pääse irti ensirakkaudestaan. Siksi ei varmasti rakastanut ja himoinnut uutta vaimoaan riittävästi. Aika traagista minusta,
Onkohan sulle olemassa mitään välimuotoja; "ex-neitsyt" ja "ex-lutka. " Jos naisella on yksi suhde takana ennen sinua, hän on ex-lutka? Tai missä menee raja : kahdessa, kolmessa vai viidessä ex-poikaystävässä? Vai vasta yhden illan jutuissa? Jos niissä, yhdessä vai kymmenessä?
Säälittävämpää kynnysmattoa jolla ei ole lainkaan oman arvon tuntoa saa hakemalla hakea. Varmasti tuon naisen mielistely antaa arvottomalle elämällesi korkeamman tarkoituksen.
Tuollaiset pillunnuolijat eivät ole mitään oikeita miehiä.