Tuleva työpäivä ahdistaa.

Mistähän saisin voimia tulevaan työpäivään? Lomaa ollut tässä kuukaus ja olen jo ahdistunut pelkästä ajatuksesta mennä töihin ja herätä aikaisin. Toki lomalta paluu on aina ihan yhtä helv. mutta nyt se on erityisen raskasta. Äitini sairastui niin pahasti, että on tälläkin hetkellä jonkinlaisessa kriittisessä tilassa. Loppuloma on mennyt siis itkiessä, sairaalassa aikaa viettäessä, murehtiessa, haluisin nukkua kaikki päivät ... ei jaksa nousta ylös sitten millään vaikka unia olis takana tarpeeksi. Tuntuu kun olis ollut jo töissä, päässä vanne kiristää ja haukotuttaa, illalla olo tuntuu surkealta ja haluisin olla täydessä hiljaisuudessa. Kumppanikin on matkoilla, joten ikäväkin riivaa. Kaiken lisäksi työn toimipaikkani vaihtuu, joten pitää taas tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin käytäntöihin ja jaksaa hymyillä vaikka työntekijöitä on liian vähän. Tuntuu vähän, että koko maailma ärsyttää ja jotenkin ajatus kuolemasta lävähtää suoraan päin naamaa, kun koskaan en sitä ole osannut pelätä oikeasti. Nyt kun sellanen käy lähellä, niin ärsyttää koko elämä ja varsinkin ajatus siitä että pitää olla vahva ja iloinen ja mennä taas toisten arvostelujen ja paineiden kohteeksi. Olen kyllä nuori ja työelämää tosi vähän takana, silti jo nyt ärsyttää. Pakko silti yrittää vaan tsempata.
13525
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

osta muutama pullo kossua ja sieltä tullee uutta näkemystä asiaan.

Äänestä

Muuta ajattelutapaasi. Jos menetät työsi pähkäilet noita yksinäsi tekemättä mitään.

Äänestä

Ajattelin juuri aloittaa oman ketjun huomisesta työpäivästä, mutta tällainen näköjään on jo. Kyllä masentaa kuukauden loman jälkeen lähteä töihin.

Äänestä

Oravanpyörät odottaa ja orjapiiskurit (=pomot) pyörittelee peukaloitaan vieressä..

Äänestä

Kipin kapin töihin vaan. Tässä se taas nähdään että pitkät lomat eivät tee ihmisille hyvää. Ota ensi kerralla lyhyempi loma. Mut nyt vaan piiskattavaksi vaan niinku muutkin.

Äänestä

Olipas aika saatanan hitaasti kuluva päivä tänään, toivottavasti huominen menisi nopeammin.
Oliko muilla sama fiilis, että aika olisi melkein pysähtynyt :D ?

Äänestä

Hymyile - huomenna on huonommin.

Äänestä

Rupea työttömäksi ja nauti ajasta ilman stressiä.

T. jo kolme vuotta työtön ja töihin en mene ;)

Äänestä

Työt vielä jaksaisi ja asiakkaat, mutta iso organisaatio ja sen kaikkea epäilevä kyttäyskulttuuri lyö lyttyyn.

Äänestä

Otat vaa kunnolla sitä saikkua. Itsekin olin joskus tunnollinen työntekijä, mutta siitä ei palkita mitenkään niin aloin hakemaan saikkua pieneenkin vitutukseen. Muuten homma pysynyt samana, palkka tulee samana, kaikki pysynyt samana, paitsi "lomapäiviä" on huomattavasti enemmän vuodessa :D

Äänestä

Huomena paluu töihin, tietää että työmäärä lisääntyy, vastuu lisääntyy, liksa pysyy samana. Jotenki pelonsekaiset tunteet koko ajan päällä. Tekis mieli ottaa saikkua heti.

Äänestä

Itse ollut tässä vasta 7 päivää töissä loman jälkeen ja kyllä tekisi mieli jäädä sairaslomalle edes kolmeksi päiväksi.

Äänestä

Olisihan se mukava mennä loman jälkeen takaisin jos nykymaailmassa ja työelämässä olisi edes jotain inhmillistä.

Mikään ei riitä saatana rahanahneille porvareille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surku112 kirjoitti:

Mistähän saisin voimia tulevaan työpäivään? Lomaa ollut tässä kuukaus ja olen jo ahdistunut pelkästä ajatuksesta mennä töihin ja herätä aikaisin. Toki lomalta paluu on aina ihan yhtä helv. mutta nyt se on erityisen raskasta. Äitini sairastui niin pahasti, että on tälläkin hetkellä jonkinlaisessa kriittisessä tilassa. Loppuloma on mennyt siis itkiessä, sairaalassa aikaa viettäessä, murehtiessa, haluisin nukkua kaikki päivät ... ei jaksa nousta ylös sitten millään vaikka unia olis takana tarpeeksi. Tuntuu kun olis ollut jo töissä, päässä vanne kiristää ja haukotuttaa, illalla olo tuntuu surkealta ja haluisin olla täydessä hiljaisuudessa. Kumppanikin on matkoilla, joten ikäväkin riivaa. Kaiken lisäksi työn toimipaikkani vaihtuu, joten pitää taas tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin käytäntöihin ja jaksaa hymyillä vaikka työntekijöitä on liian vähän. Tuntuu vähän, että koko maailma ärsyttää ja jotenkin ajatus kuolemasta lävähtää suoraan päin naamaa, kun koskaan en sitä ole osannut pelätä oikeasti. Nyt kun sellanen käy lähellä, niin ärsyttää koko elämä ja varsinkin ajatus siitä että pitää olla vahva ja iloinen ja mennä taas toisten arvostelujen ja paineiden kohteeksi. Olen kyllä nuori ja työelämää tosi vähän takana, silti jo nyt ärsyttää. Pakko silti yrittää vaan tsempata.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu