Kirjoitin tämän tuonne toisaalle, mutta heitän tännekin, kun sopii hyvin tänne myös...
Lomalla pitäisi saada loma nimenomaan niistä joita arjessa joutuu kestämään, eli lähinnä perheestä, nykyisistä työkavereista, naapureista yms. Jollain vuosia sitten tapaamilla hyypiöillä (esim. vanhat työkaverit) ei ole väliä ne on hoidettu kymmenessä minuutissa ne jaarittelut ja sitten ei tarvitse nähdä kuin ehkä kymmenen vuoden päästä taas.
Mutta mikähän siinä on että näistä joiden kanssa pitäisi arki jakaa, niin ei tahdo saada lomaa sitten millään.
Tai jos sitä edes ehdottaa, niin heti leimataan ihan paskaksi ihmiseksi ja epäkelvoksi perheen isäksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tai jos esim. haluu lomailla vaan lasten kanssa, niin miksi se on vaimolle ongelma?
Tämä on justiinsa sitä kynttilän polttamista kummastakin päästä ja sitten ihmetellään kun ero luvut kasvaa jatkuvasti. Ennen kun miehet oli savotoilla talvet ja kesällä vain siinä kotitilalla maahommissa, niin tuli riittävästi etäisyyttä puolisoidenkin välille, nyt pitäis nyhjöttää samassa sillipurkissa jatkuvasti. Ihan älytön ajatuskin!!!
Lomalla pitäisi saada loma nimenomaan niistä joita arjessa joutuu kestämään, eli lähinnä perheestä, nykyisistä työkavereista, naapureista yms. Jollain vuosia sitten tapaamilla hyypiöillä (esim. vanhat työkaverit) ei ole väliä ne on hoidettu kymmenessä minuutissa ne jaarittelut ja sitten ei tarvitse nähdä kuin ehkä kymmenen vuoden päästä taas.
Mutta mikähän siinä on että näistä joiden kanssa pitäisi arki jakaa, niin ei tahdo saada lomaa sitten millään.
Tai jos sitä edes ehdottaa, niin heti leimataan ihan paskaksi ihmiseksi ja epäkelvoksi perheen isäksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tai jos esim. haluu lomailla vaan lasten kanssa, niin miksi se on vaimolle ongelma?
Tämä on justiinsa sitä kynttilän polttamista kummastakin päästä ja sitten ihmetellään kun ero luvut kasvaa jatkuvasti. Ennen kun miehet oli savotoilla talvet ja kesällä vain siinä kotitilalla maahommissa, niin tuli riittävästi etäisyyttä puolisoidenkin välille, nyt pitäis nyhjöttää samassa sillipurkissa jatkuvasti. Ihan älytön ajatuskin!!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tismalleen samaa mieltä. Minä jätän lapset mieheni hoitoon ja lähden viikoksi tyttöjen kanssa Alaniaan. Siinä mieli ja kroppa lepää. :)
Meillä vaimo matkusti lukioikäisten lastemme kanssa minun ollessa estyneenä.
Henkilökohtaisesti tunsin loman tarpeeni täysin vastakkaisesti!
Ollessani työelämässä oli lomailu meille ennen kaikkea perheen kanssa matkustelua lomat kokonaisuudessaan paitsi kaksi kesää retkeilyveneellä Saimaalla.
Tietenkin koko porukka.
Aloittaessamme 50 vaiheessa, työelämästä vetäytyneinä, tuijottelemaan vaimoni kanssa kokoaikaisesti toisiamme tulivat vaimoni tyttöjen matkat useammin esiintyviksi ja osittain myös pitemmiksi.
Eivät ne nykyäänkään ole yhteiskestoltaan vuosittain kuin 3 - 6 viikkoa mutta kuitenkin riittävä muistutus yksin olon kolkkoudesta.
Yhteisiä lomia vaimoni kanssa meillä on vuosittain 5 - 6kpl, yhteiskesto noin 12 - 16 viikkoa.
Nuo ovat kahdestaan tehtyjä eivätkä pakettimatkoja lukuun ottamatta muutamia kiertomatkoja ja risteilyjä joita kuitenkaan ole aivan joka vuosi.
Pisin yhteinen "lomamme" on ollut 3kk Espanjassa, matkat omalla autolla.
Euroopassa olemme perheenä liikkuneet omalla autolla noin 160000km ilman kummempia valmisteluja.
Alkuun olivat tenavat mukana, sittemmin vain kahdestaan.
Viime vuosina olemme ottaneet auton lentokentän vuokraamosta.
Minusta Munchen on toiminnoiltaa ja sijainniltaan meille sopivin paikka.
Tuossa matkustusmuodossa on parin sisäisillä jännitteillä hyvät mahdollisuudet pullahtaa pintaan!
Tämä sopii meille. Muut elävät omalla tavallaan.
Ps. Säästösyistä teimme 1971 yhden 4,5kk:n automatkan Etelä-Eurooppaan työkaverini ja hänen vaimonsa kanssa.
Tuo reisu aiheutti pysyvät vauriot pariskuntien välisiin henkilösuhteisiin eikä kyse ollut seksuaalisista jännitteistä tai vastaavasta!
Totta. Mä haluaisin loman lapsista. Mä en vaan jaksa. Ei olis pitäny ees tehä.
Mä myös kaipaisin joskus lomaa perheestä! Ei ole ikinä vielä onnistunut....mutta ehkä joku päivä....
Kun on arkisin saatavilla 24/7 ja lomalla sama juttu niin alkaa olla välillä huumori vähän vähissä!
Onhan toki yhteinen loma ihan kivaa vaihtelua....lapset on rakkaita ...mutta silti
Haaveena olisi pitkä viikonloppu mökissä keskellä korpea...jääkaappi täynnä valmisruokaa, repullinen kirjoja ja radio :-)
Eikä ketään 10 km lähempänä :-)
Haudassa ehtii sitten lomailla.
"mökissä keskellä korpea...jääkaappi täynnä valmisruokaa, repullinen kirjoja ja radio :-)
Eikä ketään 10 km lähempänä :-)",mut, ei siel voi näistä naatiskella, , hehheh
Ymmärrän hyvin tarpeesi pitää omaa lomaa. Minäkin haluaisin viettää omaa lomaa joskus mutta lapsi ja mies estävät sen. Mies ei ymmärrä minun tarvetta omaan aikaan vaan kun asiasta tulee puhetta niin hän luulee että minulla on joku toinen mies jonka kanssa haluan sitä aikaa viettää ja siihempä puhe minun omasta ajasta sitten loppuukin. Miksi on niin vaikea ymmärtää että ei aina jaksa olla kylki kyljessä toisessa kiinni. Välillä minusta tuntuu että tukahdun kaikkeen siihen läheisyyteen. Jos saisin joskus omaa aikaa niin jaksaisin paremmin olla perheeni kanssa.
Juuri näin! Minäkin olen yrittänyt esittää vaimolle, että esim. kesällä vietettäisiin kumpikin viikon lomat ihan yksistään ja pari viikkoa sitten lasten kanssa. Ja Talvella otettaisiin vuoro viikonlopuin muutaman kerran talvessa ns. "omat" viikonloput. Olen suorastaan yrittänyt "tyrkkiä" toista menemään, mutta ei voi mennä, kun sitten minäkin varmaan haluan mennä yksin...
Uskomatonta touhua! Ei tosiaan tarvii ihmetellä, miksi parisuhteet voi huonosti, kun toiset halutaan ahdistaa olemalla koko ajan kiinni!