Mieheni päättää suurimmaksi osaksi mitä ruokaa syödään ja hän myös kokkaa enimmäkseen. Ongelma on siinä että hän tekee paljon ruokia joista en vaan yksinkertaisesti pidä. Oon väkisin maistanut kauheassa nälässä mutta ei ne kaikki vaan kolahda esim lihasuikaleet. Sitä hän tekee usein vaikka tietää etten pidä. Kuulostanko ihan lapselta jos ei tykkää kaikista ruuista? Ei hänelle kelpaa ikinä minun ehdotukseni vaan ostetaan sitä mitä hän haluaa. Usein kun olen väkisin yrittäny syödä, on alkanut usein vaan oksettaa. En vaan ole oppinut lapsena syömään kaikkia ruokia. Oonko ainoa?
oonko "lapsi" avoliitossa?
nirppanokka?
25379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kyllä säkin opit :-D mulla kans mies joka kokkaa ja ei päästä mua keittiöön. Ekan puolenvuoden aikana laihduin 12 kg hänen pöperöidensä takia. Nykyään kysyy minulta liiankin kanssa mitä ruokaa laittaa.
Tee omat ruokasi itse, niin luulisi viestin menevän perille?
No, kuule, valitaha ja nalakuta aikas ni pianha se löytyy miäs sohvalta kaljatölkki kouras formuloita kattomas ja pääset tänne valittaan ku äijä ei tee mittää.
Voitte kumpikin kokata omat ruokanne. Kai teillä jääkaappi ja pakastin on. Syötte vaan niitä omia ruokianne sitten seuraavanakin päivänä. Kun ei tarvitse kokata joka päivä niin voi tehdä jotain muuta kivaa.
Kyllä se vähän lapselta kuulostaa, jos on paljon erilaisia aineksia joita ei syö, yök en syö sipulia, katkarapuja, oliiveja, kaalta, punajuurta, valkosipulia, parsakaalta jne. Mutta sen ymmärrän että kaikenlaista retkulihaa ei tee mieli, itse en syö sikanautaa tai purkkilihaa. Parempia lihoja kyllä. Miehet usein tyytyy halpaan lihaan kun tarvitsevat isompia annoksia ja ovat niin "taloudellisia".
"sipulia, katkarapuja, oliiveja, kaalta, punajuurta, valkosipulia, parsakaalta"
Naminami kuulostaa hyvältä :D Nötköttiä nyt ei voi syödä kuin parin päivän nälkäkuurin jälkeen, pelkkä talitöhnäähän se on :O Sitä en oikein ymmärrä miksei ap kykene syömään lihasuikaleita, jos ne pistää savipataan reilun määrän vihanneksien ja vaikkapa juurikin valkosipulin ja kokonaisten pippurien sekä chilin kera ja hauduttaa uunissa pari tuntia niin siitähän nyt tulee aivan mahtavaa. Perusvihanneksia kuten sipuli, porkkana, paprika ja joskus pistän vaikkapa wokkivihanneksia lihojen kanssa hautumaan sekä puoli kourallista mustapippuria, ripauksen valkopippuria, kenties hieman suolaa ja paprikamaustetta.. tunti 200 astetta, tunti 150 astetta kannelisessa savipadassa. Ainakin minä tykkään. Arvostan myös suuresti kaikkia kaaleja koska kaalit ovat todellista superruokaa vaikka HK:n sinistä jauholenkkiä järsivät eivät sitä ymmärräkään. Mutta en minä silti keneltäkään ole HK:n sinistä kieltämässä, jokainen syököön mitä haluaa. Vaikka ranskanperunoita jos niistä tykkää (trash).
Mmm..tuli nälkä. Yösyömistä pitäisi välttää ;)
Kaikille ei käy kaikki!
Tuo miehesi omapäisyys hieman hämmästyttää! Ei liene kovinkaan suuri vaiva tehdä molemmille sopivaa sapuskaa.
Kaalit, silakka ja sisäelimet ovat pois yhteisetä ruokapöydästämme ja vaimon poissaolojen aikana täytän vatsani niillä, pakastejämien lisäksi.
Vaikka olen suunnilleen tietoinen vaimoni makutottumuksista ja suunnittelen sapuskoiden kierron myös sen mukaan ( tarjousten lisäksi ) niin toki kerron aina suunnitelmistani jolloin vaimolla on tilaisuus esittää omia kommentteja.
Koskaan ei ole jäänyt mitään syömättä eikä koskaan ole ollut riitaa.
Leivissä ja joidenkin ruokalajien maustamisessa mieltymyksemme eroavat.
Minä syön ruisleipää ja vaimo ostaa omat muhkunsa ja suhkunsa.
Maustan kaikki pöperöt varman päälle vaimoni mieltymysten mukaan ja joihinkin ruokalajeihin, joko lisään mausteita itselleni, tai jossakin valmistuksen vaiheessa erottelen oman osuuteni erikseen maustettavaksi.
Ei tämä ole mikään ongelma jos sitä ei sellaiseksi tee!
osta omat ruuat
Lihasuikaleetkin voi olla pahoja, jos ne ovat valmismarinadissa tai niitä ei ole haudutettu pehmeiksi. Olen itsekin joskus syönyt kylässä naudanlihasuikaleita, jotka olivat sitkeitä ja veivät ruokahalun.
Kannattaa ottaa sitten enempi salaattia ja jättää kastikkeet vähemmälle, jos ei maistu. Toisaalta jos toistuvasti on semmoista ruokaa, josta itse ei tykkää, niin tee itse semmoista, josta pidät. Vaikkapa munakkaan pyöräyttää parissa minuutissa salaatin kylkiäiseksi.
Oman itsensä kannalta kannattaa kuitenkin yrittää syödä monipuolista ruokaa. Moni ruoka menettelee, kun sitä syö vaikkapa runsaan leipämäärän kera. Jos parisuhde on muuten hyvä, mutta kummallakin ihan erilaiset maut ruoan suhteen, niin kannattaa sitten miettiä, että mikä olisi hyvä kompromissi.
Voiskos kysyä, mitä tykkäät syödä? Et kertonut, millainen on ruokavaliosi, kuinka laaja, kuinka monipuolinen.
Vaikea ottaa kantaa, ovatko miehesi ruoat oikeasti oksettavia. Kyllä teidän kuvionne jotenkin lapsenomaiselta kuulostavat. Etkö nyt voisi kertakaikkiaan tarttua kattilansarviin ja tehdä itsellesi oma ruoka.
Outoa, jos keittiö on niin pyhitetty miehellesi, että sinä et sinne mahdu hääräilemään.
Vai onko niin, että et pidä ruoanlaitosta ja sen tekeminen on jäänyt harjoittelematta.
Minä nimenomaan EN ymmärrä tuskaasi :D Meillä on sama ongelma mutta toisinpäin, minä teen ruokia joista mies ei tykkäisi. Mies on varsin nirso, esim. anoppilassa tarjosin miehelle anopin tekemää kananmuna-valkokastiketta (joka oli oikeasti hyvää jauhelihamurekkeen kera), anoppikin sanoi suoraan että ei se [mies] sitä kuitenkaan syö suotta sille tarjoilen. Mä usein luulen tekeväni hyvää ruokaa, esim. yksi ilta tein raikkaan kurkku-banaani-jogurtti-smoothien, mistä mies sai kaksi kulausta juotua. Usein luulen tekeväni niin perusruokaa ilman mitään terveellisyyshifistelykommervenkkejä, eikä se siltikään aina kelpaa miehelle. Mutta sitkeästi teen omanlaisiani ruokia, jos menisin miehen pillin mukaan meillä ei syötäisi muuta kuin pihvejä ja jäätelöä. Mies olisi ihan tyytyväinen vaikka kotona ei olisi mitään muuta ruokaa kun noita edellä mainittuja.
Tuo nyt onkin vähän eri asia. Jos mies ei söisi kuin pihvejä ja jäätelöä, kuinka nuori hän on? Jäänyt teini-ikään? Ei taida poika ravitsemuksesta tietää mitään? Näet paljon vaivaa ruuan eteen, eikä toinen ole edes kiitollinen, kannattaako laittaa miehelle. Tekiskö hän omat. Olisi kuitenkin hyvä kysyä mistä muusta hän pitää kuin pihvistä ja jäätelöstä.
Kyllä minäki osaan kokata ja enemmän mulla on kokemustaki. Se vaan mies nykyään ehtii tehä aloitteen ennen mua ja en ehdi antaa vasta väitteitä. Oon tosiaan miettiny että alan tekee omat ruuat mut oon sen verran perinteeseen koukussa että haluan että elettäis normaalisti ja tehtäisiin ruokaa josta molemmat tykkää. Oma bravuuri on lasagne, italian ja hawaiipadat, keitot, nakki ja makkarakastikkeet, oma tekemät pizzat ja tortillat.
Mies ei voi todellakaan päättää mitä ruokaa syödään. Vain oman ruokansa voi, sinun ruokaasi ei määrää missään nimessä!! Asukaa erillään, tai tehkää omat ruuat. Mies vaikuttaa hirveän itsekkäälle, miehessä on syytä. Miksi sinä itsestäsi aina ensimmäisenä etsit vikaa? Onko mies painostanut ruokiin?
Et voi syödä ruokaa josta oksennat, jätä ne suosiolla. Tee omat ruuat tai käytä muutamia valmiita jne. Vie mies pariterapiaan, jos hänellä on pakkomielle ahdistella toisia väärällä ruualla. Miten lapsille käy jos hän väkisin työntää omia pahoja ruokiaan kaikille? Mikä häntä vaivaa? Hän loukkaa käytöksellään.
Sulla ei ole velvollisuutta rahoittaa miehen ruokaostoksia, ostakaa vain omat... KAIKILLA IHMISILLÄ ON OMA MAKU RUOKIEN SUHTEEN ja kunnioitetaan sitä. Miksi meis ei usko "ei" sanaa, vakava merkki? Missä muussa hän ei kunnioita päätöksiäsi? Sun pitää olla napakka, eikä alisteisessa asemassa. Jos mies sekoaa siitä, eroa!
Älä syö lihasuikaleita! Pahimmillaan tulee sitkeitä. Jos mies haukkuu nirsoksi yms. jatkuvasti, jätä hänet. Ei ole oikeutta nimitellä tai arvostella toista loputtomasti ruokamieltymysten vuoksi. Se on alistamista ja henkistä väkivaltaa. Ja miehellä ei ehkä ole kokkaustaitoa, vaikka hän kuvittelee. Hän ei yhtään huomioi toista ihmistä...
On tärkeää että saat ajoissa sitä ruokaa, mitä elimistösi haluaa. Eikä sitä mitä mies tunkee omaan suuhunsa tyytyväisenä. Raahaa oikeasti pariterapiaan jos tyypillä ei itsellääns sytytä. Onko hänen vanhempansakin olleet itsekkäitä vai mistä se esimerkki tuli? Kasvatus?
Ja kuinka nuori mies mahtaa olla kyseessä? Ei ole elämässä paljoa oppinut jos ei naista kunnioita ja arvosta toisen mielipiteitä. Kuuntele aidosti. Toivottavasti teillä on jotain muuta yhteistä suhteessa, kun ruoka ei toimi.
Muuten meillä menee todella hyvin. Oon 25 ja hän täyttää 24 syksyllä. Siks oon kokeneempi kun oon asunut enemmän omissa oloissa kuin hän. Hän saa käydä äitinsä pakkasesta hakee ruokaa jotka on just kaiken maailman lihoja. Kun pyydän että käydään ostaa kaupasta muuta niin seuraavat perustelut on että meän pitää säästää rahaa. Ja minusta nuo ruuat joista en pidä, kannattaisi jättää todella pahan päivän varalle.
"Saa käydä äitinsä pakkasesta hakemassa ruokaa" ??? WTF?!?
Siis syötte miehen äidin ruokia ja asutte "omillanne" ?
Taitaapa olla tuo ei-maistuva ruoka ongelmistanne sieltä pienimmästä päästä.
Voi sentäs, ethän sinä taida todellisuudessa olla nirppanokka.
Nyt on vaan niin, että tämä 24-vuotias nuori pikkukukko on vielä untuvikko, joka juuri on vieroitettu mamin jyväkupilta.
Tosin ei kokonaan, koska mami antaa untuvikkonsa käydä nokkaisemassa muutaman jyväsen mukaansa.
Sinua oksettaa enemmänkin ehkä koko toi tilanne kuin itse ruoka.
Mies on vielä kypsymätön... ja sinua oksettaa se, että hän ei huomioi sinun toiveitasi.
Mies hilluu sinun reviirilläsi, ei anna sinulle tilaa.
Ruoka ja ruokailu ovat emotionaalisesti hallitsevia asioita ihmisellä, periaatteessa mehän syömme, ettemme kuolisi.
Nyt mies ei huomioi sinun hengissäpysymistäsi pelkistetysti sanottuna.
Jo vain, lihasuikaleillakin pääsee hallitsevaan asemaan, kun ottaa haltuunsa soppakattilat.
Ota paikkasi keittiössä... niinä päivinä kun miehesi väsää niitä suikaleitaan tai muuta oksetusta, niin et koske pinseteilläkään siihen ruokaan. Tee oma mieliruokasi silloin, tai menet ulos syömään tahi valmistat ruokaisan salaatin.
Ja kyllähän se niin on, että jos mies estää sinulta pääsyn keittiöön, niin silloin se on selvä viesti siitä, että poikanen takaisin emon luo reipastumaan ja vahvistumaan
No entäs tämä tyttönen sitten?? Ottaa luokseen/ lähtee tällaisen poikasen mukaan?
Jonkinlaista arvostelukyvyttömyyttä osoitta kyllä haneltäkin!
Ei välttämättä. Ehkä asia on paljastunut vasta yhteisasumisen myötä. Ihminen on mestari piilotellessaan negatiivisia ominaisuuksiaan.
Jos kaveri on noin kiinni äidissään, kyllä se surusteluvaiheessa ilmi tulee, , varmasti!
haloo osta omat ruoat. jos mies haluaa niitä syödä hän voi maksaa puolet, jos ei voit ostaa ne itse. en tajua miksi teet kärpäsestä aka lihasuikaleesta härkäsen.
Et kai aloittaja ole jo menny sen kanssa naimisiin? En voi uskoa että noin nuoret on noin vanhanaikaisissa ajatusmalleissa kiinni. Sä oot tyttö niin altavastaaja koko suhteessa! Siis pojuko teillä päättää senkin milloin ja mistä säästetään? Muista tehdä avioehto...
Olisiko minun vain pitäny olla mukana valkkaamassa? Luovutin vaan aika nopeaa kun minun ehdotukset ei kelvannut. Ne ruuat anopin pakkasessa on oikeastaan yhden mieheni serkun kun hän on kauppias ja mies sanoo että kun sieltä saa ilmaiseksi hakea niin miksei. Ja sitten minun pitäisi etukäteen tietää ennen kauppaan menoa että mitä ruokaa ostetaan ja tehdään mutten aina tiedä ja siks ajattelen että on helpompi kaupassa päättää kun näkee mitä siellä on myynnissä.
Miksi et tee itse omaa ruokaasi ja mies omaansa?