Luottamus velvoittaa!

Aateluuden sanotaan velvoittavan mutta taviksille on tärkeämpää parin keskinäinen luottamus!

Minusta luottamus velvoittaa olemaan sen arvoinen.
Mustasukkaisuus, epäluulot, toisen kulkemisten ja itsenäisyyden rajoittaminen jne. näyttävät olevan kestoaiheita eri versioina.

Itse olen kokenut vaimoni osoittaman luottamuksen velvoittavana.
Runsaista poissaoloista ja niihin liittyvistä, harvahkoista tilanteista huolimatta en lipsahtanut uskollisuudessani kertaakaan.
Joskus olin "karvan päässä" joutuessani hakeutumattani tilanteisiin joissa olin kiinnostuksen kohteena.

Uskon vaimoni ajatelleen ja toimineen vastaavalla tavalla.

Kannustin vaimoani hänen ammatillisessa kehityksessään ja poliittisissa aktiviteeteissaan.
Olin suorastaan ylpeä vaimoni päästyä K-konsernin mestarimyyjä koulutuksen kurssijaksoille jotka kestivät muutaman vuorokauden ja järjestettiin josaakin keskuksessa tai hotellissa.
Hän pääsi kerran finaaliin.

Vaimoni tultua valituksi työpaikkansa luottamushenkilöksi kehoitin häntä hankkimaan kaiken mahdollisen siihen liittyvän koulutuksen.

Kunnallispolitiikassa samat periaatteet.

Uskon vahvasti vaihtoehdottoman luottamuksen palkitsevan itsensä vastavuoroisesti uskollisuudella ja luottamuksella.

Miettikää epäluuloiset rajoittajat hieman!
275
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ajatuksena hieno, käytännön tasolla ei vain toimi kaikkien elämässä. Kun sinulle valehdellaan vuodesta toiseen ja kohdellaan muilla tavoilla epäkunnioittavasti, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi luottaa toiseen? Varsinkin kun toinen käyttää tätä luottamusta ja sen yrittämistä omaksi edukseen vuodesta toiseen?
Kun olet tekemissä sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää luottamusta hyväkseen, ei tule varmaankaan mieleen vuosien yrittämisen jälkeen vain sokeasti alkaa luottamaan? Kun ei sitä luottamusta tule ikinä saamaan vuorovaikutteisesti.
Lisäksi äärimmäinen mustasukkaisuus ja toisen elämän rajoittaminen ovat sairauksia, joita kumppani ei pysty parantamaan.
Olisi tyhmää antaa toisen kulkea missä tahansa, milloin tahansa ja naiivisti kuvitella, että joskus saisi itsekin vastapalveluksena mennä tai edes käyttää lyhyttä hametta. Varsinkin jos toisen puuhat eivät kestä niin sanotusti päivänvaloa, niin tuskinpa hänkään antaa kumppaninsa mennä "samalla tavoin" vapaasti.
Mutta hienoa, että teidän kaltaisia normaaleja pariskuntia vielä löytyy.

Äänestä
  • Minä kokisin avoimen epäluuloisuuden provokationa.

    Todennäköinen reaktioni olisi, että "hyvä on, jos kerran epäilet niin täytyy sitten antaa aihettakin ettei meuhkaaminen mene hukkaan"!

    Voiko niin tunnottomia yksilöitä todella olla jotka toimisivat tuolla hyväksikäytön periaatteella?
    Moraali ja omatunto?

    Liikkumisen ja elämisen rajoittaminen? Eikö tuollainen rajoittaminen juuri aiheuta tyytymättömyyttä, menohaluja ja riitoja?
    Kuka niitä haluaisi?

    Mielestäni ei ole kyse mistään "vastapalveluista" vaan kussakin tilanteessa yksilön tarpeista!
    Eikö "vuorojen" laskeminen aiheuta erimielisyyksiä?

    Täytyy ymmärtää, että näiden palstojen kirjoitukset antavat yksipuolisen kuvan henkilösuhteista mutta, jos niissä on puoletkaan totta niin ikäväähän se on.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sinisilmä? kirjoitti:

Aateluuden sanotaan velvoittavan mutta taviksille on tärkeämpää parin keskinäinen luottamus!

Minusta luottamus velvoittaa olemaan sen arvoinen.
Mustasukkaisuus, epäluulot, toisen kulkemisten ja itsenäisyyden rajoittaminen jne. näyttävät olevan kestoaiheita eri versioina.

Itse olen kokenut vaimoni osoittaman luottamuksen velvoittavana.
Runsaista poissaoloista ja niihin liittyvistä, harvahkoista tilanteista huolimatta en lipsahtanut uskollisuudessani kertaakaan.
Joskus olin "karvan päässä" joutuessani hakeutumattani tilanteisiin joissa olin kiinnostuksen kohteena.

Uskon vaimoni ajatelleen ja toimineen vastaavalla tavalla.

Kannustin vaimoani hänen ammatillisessa kehityksessään ja poliittisissa aktiviteeteissaan.
Olin suorastaan ylpeä vaimoni päästyä K-konsernin mestarimyyjä koulutuksen kurssijaksoille jotka kestivät muutaman vuorokauden ja järjestettiin josaakin keskuksessa tai hotellissa.
Hän pääsi kerran finaaliin.

Vaimoni tultua valituksi työpaikkansa luottamushenkilöksi kehoitin häntä hankkimaan kaiken mahdollisen siihen liittyvän koulutuksen.

Kunnallispolitiikassa samat periaatteet.

Uskon vahvasti vaihtoehdottoman luottamuksen palkitsevan itsensä vastavuoroisesti uskollisuudella ja luottamuksella.

Miettikää epäluuloiset rajoittajat hieman!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu