http://www.iltalehti.fi/viihde/2013080517332765_vi.shtml
Minä en ymmärrä miten naiset voivat olla noin s**tanan tyhmiä!!
Minä en ymmärrä miten naiset voivat olla noin s**tanan tyhmiä!!
Anna Strömberg antoi pahoinpitelyn anteeksi: "Odotan häitä"
dfryrryt
35418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Joka lyö kerran, lyö toisenkin, ikävä kyllä.
Olin juuri tulossa sanomaan samaa. Kohta saa lukea lehdistä, että on taas pahoinpidelty. Tällaiset suhteet eivät pääty kuin kyyneliin.
Jotkut ovat tyhmiä, toiset taas lähtevät yhdestä kerrasta tai uhkauksesta. Tuolla pikkurouvalla on vielä pahat ajat edessä, vaikkei hän sitä huumassaan ymmärräkään.
Minä en muuten puolestani ymmärrä sitä, miten miehet voivat olla noin saatanan tyhmiä!
Ihana mies saa vaikka hakata, mutta tämä on hyvä esimerkki siitä miksi epäihania miehiä pitää välttää, jos ne vaikka löisivät. Se olisi kamalaa.
"Maanantai 05.08.2013 klo 12:59
Anna Strömberg odottaa, että hänet pahoinpidellyt puoliso määräisi pian hääpäivän.
"
Mitä tästä pitäisi ajatella, kun en pysty edes onnittelemaan. Lähinnä hirvittää, eikö Annalla soi herätyskellot?
Eipä se mitään tajua. Mies löi siltä järken pois ikuisiksi ajoiksi.
Järken?
Mies joka löi saa neidon joka tapauksessa kun on niin ihqu ja samaan aikaan muut neidot pelkäävät tutustua miehiin jotka ei ole ketään koskaan lyöneet, reilua eikö? Eiköhän tuossa käy niin että kun ukko saa sen kolmen lisälapsen luvun täyteen on Anna hommansa hoitanut ja joutaa nyrkkeilysäkiksi, tulee ero ja jälleen saadaan usemamman lapsen yh palstoille kertomaan kuinka kaikki, siis ihan kaikki miehet ovat sikoja eikä niihin uskalla luottaa.
niinhän ne onkin. ja pettävät vielä lisäksi. parempi kertapano kuin ainainen riesa.
Minä taas en ymmärrä miten näihin tiettyihin rikoksiin syyllistyneet ovat muka kaiken ymmärryksen, anteeksiannon ja armon ulkopuolella? Muuten ainakin yhteiskunnan tasolla pitää hyväksyä ja ymmärtää vaikka mitä ex-rikollisia, mutta jos on vaimoaan lyönyt, on muka demoni lopun ikäänsä, vailla mahdollisuutta parantua tai oikeutta enää ikinä seurustella kenenkään kanssa.
Täydet pisteet Annalle, jolla rakkaus menee tälläistenkin myrskyjen yli.
Vanhainkodeissakin voisi käydä kyselemässä, että paljonko löytyy väkivallan, pettämisen tai alkoholismin anteeksiantaneita ja silti lopulta onnellisina eläneitä? Voisi myös vertailla heidän onnellisuuttaan palstan mustavalkotyyppisten onnellisuuteen?
Ja lopuksi pakollinen huomautus: en minä ole koskaan tyttöystävääni lyönyt, enkä usko niin ikinä tekevänikään, joten ei ole "oma lehmä ojassa".
Oikea rakkaus voittaa aina. Ilman rakkautta elämä on turha. Rakkaus tuo värin elämään, valon sydämeen ja lämmön sieluun. Se on energian lähde, joka parantaa.
Ymmärrän, että tehdyn väkivallan voi antaa anteeksi, mutta miksi sietää enää sitä lisää ja seurustella ihmisen kanssa, joka on väkivaltainen itseä kohtaan. Se on itsekunnioituksen puutetta. Nuo tarinathan äärimmäisen harvoin päättyvät hyvin.
Pettämis- ja alkoholismitarinat päätyvät paljon useammin paremmin,eli pettäminen/juopottelu loppuu, vaikka raskaita tarinoita nekin ovat.
Oikea nainen tuo voiman miehelle. Sen takia mies etsii naista, joka herättää hänet eloon, tuo elämänvoimaa ja kutsuu lentämään korkealla. Cherchez la femme!!!
Tämän tarinan mukaan ei ainakaan ole kyse mistään lisää-sietämisestä.
Mutta vaikka olisikin, niin edelleen myös toisessa vaakakupissa on ihan helvetisti menetettävää jos sattuu olemaan sitä ihmistyyppiä, joka uskoo elämää suurempiin rakkauksiin, eikä tason mukaiseen tyytymiseen johonkin ihan sopivaan
Kuinka kukaan voi sanoa jotain noin sairasta? Tunsin naisen jota mies hakkasi ja lopulta tappoi. Väkivalta ei kuulu kotiin! Mikä sellainen koti on. Alkoholistien vaimot masentuvat ja päätyvät sairaalaan. Samoin väkivaltaisten miesten vaimot.
En pysty käsittämään kuinka kukaan voi sanoa että rakastaan voisi lyödä.
Voisi tai ei, sitä nyt kuitenkin tapahtuu päivittäin.
Minusta sinun juttusi traumoineen on sairasta tilitystä hysterian vallassa.
Ei sitä ihmistä rakasta jos sitä voi lyödä. Olen kerran elämässä ollut väkivaltaisen miehen kanssa ja en ole mistään niin onnellinen kuin erosta. Nykyinen mies ei juo kännejä eikä ole väkivaltainen. Kyllä on miehessä suuria puutteita jos naista lyö.
Asia on niin vakava että sun kaltaisia kommentteja ei voi tajuta mitenkään.
Jos jotain tapahtuu päivittäin se ei tee siitä mitenkään hyväksyttävää. Päivittäin ihmisiä kuolee nälkään, lapsia raiskataan ja vaimoja hakataan. Ei ne asiat silti ole mitenkään oikein tai hyväksyttäviä. Ero on ainoa ratkaisu jos vielä haluaa säilyttää jotkin itsearvostuksen piirteet edes. Jos suostuu nyrkkeilysäkiksi niin ei tule olemaan ikinä onnellinen jaa masennus vain pahenee.
Puutehan se on, siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Hyvä jos sinulla ei ole puutteita. Kertalyönti tai tönäisy ei tosin ole nyrkkeilysäkkiyteen kytköksissä.
Joskus ihminen herää henkiin ja alkaa ymmärtää elämää. Toinen voi olla arvokas toiselle. Rakkaus pelastaa maailmaa!!!
Mieluummin vaikka mies joka hakkaa kuin tylsä nössö. Nössöt eivät osaisi edes puolustaa naistaan.
Ytmistä ei luovuta vaikka se vähän hakkais.
Ihana spontaani mies, kun järki ei luo turhia estoja. Just tollaset miehet on parhaita ja vatsaan perhosia.
No, eipä tuo mikään ylläri ole. Naiset rakastaa miehiä jotka lyövät. Tälläinen joka kohtelee hyvin olisi tylsimys joten minkäs sille voi. En mä ala muuttumaan pahaksi että saisin naisia, joten olen sitten vaikka yksinäinen.
Pahoinpitely tuomioita pitää kiristää. 5 vuotta ehdotonta vankeutta kaikille naisten hakkaajille!!
Niin pitää. Pahoinpitelijät saa lähes aina sakkoja ja sellanen rankku on ihan turha.
Kyllä Anna nyt saa olla ylpeä itsestään kun näyttää muille naisille mallia et on se pahoinpitelijä mies hyvä mies sittenkin vaikka välillä vähän turpaan vetää.
Naisena ajattelen: säälittävä nainen ja jotenkin tuhoon tuomittu.
Tietämättä kaikkia yksityiskohtia ja tuntematta ko ihmisiä en lähde sen enempää kommentoimaan sitä, tekeekö Anna oikein vai väärin, mutta se täytyy myöntää, että itse en uskoisi enää pystyväni löytämään luottamusta miestä kohtaan, mikäli hän olisi väkivaltainen minua kohtaan.
En tiedä miten sitä pystyisi löytämään uudelleen hellyyden, turvallisuudentunteen, nukkumaan yönsä levollisesti miehen vieressä, joka on osoittanut kykenevänsä väkivaltaan sellaista ihmistä kohtaan, jonka pitäisi olla se tärkein...
En ole onnekseni koskaan kokenut fyysistä väkivaltaa kumppanieni taholta ja ehkä en osaa ajatella tätä nokkaani pidemmälle, mutta oma periaatteeni on aina ollut, etten tule hyväksymään yhtäkään lyöntiä. Tulen pitämään kiinni tästä.
Tuo tunnepuoli eli luottamus on hyvä pointti. Vaikka kuinka antaisi anteeksi ja tahtoisi vielä jatkaa, niin ymmärrän että vaikeaa voi olla lyöjän syliin käpertyä. Toisaalta sama tilanne voi olla edessä jo vakavan henkisenkin väkivallan jälkeen. Sen kohdalla ihmiset eivät vaan tunnu olevan yhtä ehdottomia?
Kieltämättä henkiseen väkivaltaan suhtaudutaan vähättelevämmin. Johtunee siitä, että henkiselle väkivallalle voi olla vaikea määrittää rajoja. Raja saattaa vaihdella yksilöstä riippuen ja tilanteita voi tulkita eri tavoin. Fyysinen väkivalta on taas helpommin määriteltävissä. Se ei tietty tee henkisestä väkivallasta yhtään hyväksyttävämpää.
Jäin miettimään tuota henkistä väkivaltaa ja sitä kyllä olen kokenut suhteissani... Muistan ikuisesti erotilanteeseen liittyvän riidan, jossa exäni riehui tavalla, jota en ollut nähnyt suhteemme aikana. Sillä hetkellä hän kävi henkisesti päälle niin voimakkaasti, etten uskaltanut lopulta sanoa sanaakaan enkä edes katsoa miestä. Olin varma, että hän lyö vaikka hän ei kertaakaan suhteemme aikana ollut käyttäytynyt aggressiivisesti minua kohtaan. Se oli ensimmäinen kerta kun aidosti pelkäsin miestä, se ei ole mikään mukava tunne...
Itseäni jäisi nimenomaan tuo tunnepuoli häiritsemään liikaa. Mustelmat paranee, mutta en usko, että sydän löytäisi enää sitä luottamusta ja turvallisuudentunnetta, mikä on mielestäni parisuhteessa välttämätöntä. Anteeksi pystyn antamaan paljonkin, mutta haluan tuntea olevani turvassa.
Varma tieto: pahoinpitely ja riitely jatkuu vieläkin, kohta kulissit kaatuu.
Ollaan kuin hiiret lammikossa ja odotamme kunnes tilanne räjähtää käsiin.
Kyseinen henkilö on tuomionsa kärsinyt joten minulla ulkopuolisena ei ole langettaa lisärangaistusta täältä käsin. Ja jos nyt pitäisi kahdesta pahasta valita, niin mieluummin mies joka tönisi tai läimäyttäisi hermostuessaan, kun joku pornostelija esimerkiksi. Eipä silti että tarvitsisi läimäyttelijääkään ottaa, mutta lievä satunnainen väkivalta ei ole niin paha kuin järjestäytynyt säännöllinen väkivaltaisuus.
Kyllä minäkin olen aina lyönyt tyttöystäviäni ja tuntuu, että se on vain vahvistanut suhdettamme. Pettänyt en ole KOSKAAN. Se on sitä pelkurin touhua. Enemmän tuossa suhteessa pelottaa se, että Anna on töissä 13 tuntia päivässä. Lapsille ei jää aikaa, mitenhän kieroon kasvavat?