Alkoiko atm-kulttuuri aikanaan Väinämöisestä. Kilpalaulannan lopuksihan Joukahainen lupaa Aino-sisarensa Väinämöiselle.
Aino kuitenkin mielummin tappaa itsensä hukuttautumalla kuin antaa neitsyytensä Väinämöiselle, ATM:lle.
Koulussa tätä aikanaan meille opetettiin. Liekö samalla ollut moraaliopetusta naisille?
Aino kuitenkin mielummin tappaa itsensä hukuttautumalla kuin antaa neitsyytensä Väinämöiselle, ATM:lle.
Koulussa tätä aikanaan meille opetettiin. Liekö samalla ollut moraaliopetusta naisille?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taidat olla kyllä ihan ensimmäinen joka sanoo Väinämöistä ätmiksi.
Olihan se nyt sentään Kalevalaisten kingi.
Ei muuten tainnut Kalevalassa naisonni käydä oikein kenelläkään paitsi Lemminkäisellä.
Olihan se. Tosin ei ne kovat taustat paljoa auttaneet. Ihan kuin nykyään.
Pohjolan kosioretkellähän tsubu kyykytti sitä ihan mennen tullen. Ihan kuin nykyään.
Kalevalassa on muuten paljon ATM-kulttuuriin liittyviä ilmiöitä kuten misogyniaa ja vetäytymistä sosiaalisesta skenestä.
Nykyään kait äidit opettavat nämä asiat, kun eihän 90% 80-luvun jälkeen syntyneistä naisista edes tiedä, mikä tai mitä Kalevala on.
Kullervokin oli aika traaginen kohtalo. Komea kuin fan, mutta ei niin ei. Tämänkin elämän nainen pilasi leipomalla leivän sisään kiven johon Kullervo katkaisi isänsä perintömoran.
Loppuelämä menikin sitten kostoa hautoessa ja toteuttaessa.
"Malta, malta, hiien huora.
Jos itken isoni veistä,
vielä itkenet itsekin,
itket lypsylehmiäsi."
vanha irstas äijä, ei ATM
Väinö tossa katselee, kun Pohjolan tytär nai Ilmarin.
http://www.youtube.com/watch?v=BSOShhKiI5k
Lemminkäistä nöyryyteetään, mikä on tietysti positiivisesti merkille pantavaa.
Ätmeistä nimenomaan tulee vanhetessaan "irstaita äijiä", kun taas ytmeistä tulee "charmantteja vanhempia herrasmiehiä".
Ikivanhojen tarujen tapahtumista ja henkilöistä tehdyt tulkinnat nykyolosuhteiden pohjalta tuskin häävisti onnistuvat keltään, korkeintaan jotain perusjuttuja niistä voidaan tulkita.
Esim. Gallengallelan kuuluisassa taulussa Väinämöisen hahmo on esitetty selvästi valkohapsisen vanhuksen näköisenä, vaikka tuskin oli tarujen vakaa vanha Väinämöinen mikään avuton vanhus vaikka ainakin tuon ajan mittapuun mukaan jo kauan elänyt olikin.
Sitten on vielä nämä ihan viimeaikojen tulkinnat missä aina lähes kaiken oletetaan tapahtuneen seksijuttujen perusteella, vaikka muinaisina aikoina karuissa kansan oloissa nämä asiat ovat olleet toissijaisia jos sitäkään. Esim. jo tämä nykyinen erillinen nuorisokulttuurimmekin ja teinikulttuuri on asia jota ei meilläkään ole ollut kuin vasta jostain viimesotien jälkeiseltä ajalta lähtien.
Mielestäni Gallen-Kallela esittää Väinämöisen varsin räyhäkkänä hahmona. Esim Sammon puolustus (1896)
Toisaalta Kalevalassa Aino nimenomaan päivittelee äidillensä joutuvansa vanhuudenturvaksi Väinämöiselle. V on kuitenkin puolijumalainen hahmo ja Ainokin tiesi tämän. Siitä syystä heräsi ihmetys, miksei kelvannut.
Nykyiseen rappiokulttuuriin liittyvän kommenttisi kanssa olen melko lailla samaa mieltä, mutta jostain ne vaikutteet on aikanaan ammennettu.
Onko se nyt oikeasti niin ihmeellistä jos nuori nainen ei halua tulla naitetuksi vanhalle miehelle, vaikka se olisikin sitten kylän mahtimies.
Aino oli luultavasti iskenyt silmänsä Lemminkäiseen.
On se siinä mielessä, että kaiken maailman kaupallinen rakkaushömppä keksittiin vasta paljon myöhemmin. Tuohon aikaan turhien tunteiden ei annettu sotkea hyväksi havaittuja rutiineja.
Ehkä näillä miehen nuoruus/seksikkyys-jutuillakin on ollut jonkin verran merkitystä naisille tuolloinkin: Mutta siitä olen jokseenkin varma, että ihan muut käytännön elämään liittyvät jutut ovat olleet ratkaisevassa roolissa noissa karuissa oloissa. Nämä kaikkien menneiden aikojen jututkin seksipohjaisesti tulkitsevat kertovat lähinnä vaan itsestään ja siitä missä heidän omat ajatuksensa keskittyneesti aina pyörivät eikä siis paljonkaan näide heidän tulkitsemiensa hahmojen ajatuksista ja motivoitumisista. Näinhän se menee vähän kaikissakin asioissa, että tulkitsija usein päätyy tulkinnoillaan kertomaan enemmänkin vaan itsestään ja myös sellaistakin mitä ei suoraan kertoisi.
Valitettavasti en ole kyllä näihin Kalevalan taruihin perehtynyt.
Tuossa aemmin yksi kommentoija sanoi Ainon pelänneen Väinämöisessä sitä josko joutuu tämän vanhuudenturvaksi. Tämä voi noina aikoina olla ollut sellanen juttu mistä on ollut esimerkkejä elävästä elämästä. Tämä siis näin jos mies on ollut jo selvästi vanhempi, mikä ei siis kuitenkaan tarkoita sitä että mies vielä siinä vaiheessaan suinkaan mikään avuton vanhus olisi ollut.
Oma lukunsa on nämä erilaiset magiat ja poppamiesjutut mitä menneinä aikoina on ollut. Jos Väinämöinen sen lajin hahmo on ollut, niin silloin tietysti mikä tahansa hyvin outokin tulkinta voi tulla kysymykseen. Mutta toisaalta eivät maagiset poppamiehet oletettavasti edes vanhene tai tule heikoiksi mitä taasen Ainon tässä sanotaan pitäneen huonona juttuna.
Olisi kiva kuulla aisuri-timpan kommentteja suomalaisesta ATM-kulttuurin historiasta.