Millaisia preventteriratkaisuja olette käyttäneet estämään vahinkojiippiä? Vaatimuksena on, että preventteriköyden voi laittaa paikalleen kätevästi myötäisissä tuulissa, mutta sen saisi pois häiritsemästä muilla tuulilla ja satamassa. Jiippaamisen pitäisi olla helppoa, joten köysien pitäisi olla mahdollista olla molemmilla puolilla. Preventteri pitäisi pystyä siis laukaisemaan - mutta pitäisikö se pystyä laukaisemaan vedosta? Ilmeisesti kyllä, koska preventterin varassa makaava isopurje menee yli autopilotin ymmärryksen.
Olen kokeillut muutamaa preventteriköyden paikkaa etsiessäni "sitä oikeaa".
- Puomin puolesta välistä päävantin rustirautaan: Kulma ei ole kovinkaan optimaalinen, mutta toimii ja lisää kiktaljamaista ominaisuutta myös. Tästä olisi helpoin rakentaa irrotus laukaisemalla esim. spinnuhaka.
- Puomin puolesta välistä keulaknaapiin: Kulma hyvä mutta köyttä tarvitaan enemmän.
- Puomin päästä keulaan: Vahvin ratkaisu, mutta eniten köyttä vaativa.
Preventteri isoon: Köyden kulku ja irrotus
33
5268
Vastaukset
- skiglaaja.
Wichard:n puomijarru, http://www.wichard.com/fiche-A|WICHARD|7150-0203030000000000-ME.html
Itse kopioin tuon ja toteutin rosterista. Toimii hyvin näinkin, kitkaa tulee ihan sopivasti. - DolphinD
Peter Bruce oli puhumassa viime talven Helsingin Vene-messuilla ja sivusi myös ko. aihetta kovan kelin purjehdusta käsittelevässä luennossaan. Hänen mukaansa yleisin syy puomin katkaisemiseen on, että preventteri on kiinnitetty puomin puoleen väliin. Veneen kallistuessa voimakkaasti puomi voi lyödä voimalla aaltoon, ja puoleen väliin kiinnitettty preventteri estää puomia nousemasta ylös, jolloin puomiin kohdistuu hurja rasitus ja puomi (tai preventteri) antaa periksi. Vahvin ratkaisu on siis kiinnittää preventteri puomin päähän.
Preventterin asentaminen kelissä puomin päähän saattaa olla hankalaa/vaarallista, joten tähän Brucella oli systeemi, joka muistaakseni meni seuraavasti. Preventteri on kaksiosainen: kiinteä lyhyt preventteriköysi tulee puomin päästä kikkitaljan puomikiinnikkeeseen asti, ja köysi on säilöttynä puomille aina, kun preventteri ei ole käytössä. Kun preventteri otetaan käyttöön, niin käydään irrottamassa se pää kikkitaljalta ja jatketaan preventteriä pidemmällä köydellä.
En ole tuota systeemiä omassa veneessä vielä kokeillut. Laitan preventterin useimmin niin, että köysi ohjataan heittoplokilla veneen puolesta välistä joko vapaanaolevalla vinssille avotilaan tai peräknaapiin. Tällöin preventterin vapautus onnistuu tarvittaessa nopeasti avotilasta.- .....
Ei kuulosta sitä että tuo operaatio olisi ainakaan istumalaatikosta hoidettavissa?
- gh34
Wichardin video onkin youtubessa: http://youtu.be/SUalHbOMuag
Aika reippalla vauhdilla iso vielä tuossa jiippaa. Varmaan suojaa takilaa mutta ei pääkoppaa. Senhän saisi tiukemmallekin, mutta tahalliseen jiippaukseen varmaan paras noin.
Tuossa kiinnityspaikka on kiktaljan tuntumaan, plokit laitetaan vanttien juuriin ja köydet siitä sitloodaan.- gh34
... Peter Brucen puominkatkaisuskenaario ei selvästi ole ongelma jos käyttää tätä Wichardia, tai muutakaan periksiantavaa puomijarrua preventterinä.
Mutta toki: Preventteri estää vahinkojiipin, jarru vain hidastaa sitä ja tekee siitä vaarattomamman. - .....
Olenko tyhmä vai miksen ymmärrä? Tuo puomihan jiippaa siinä 2 min esimerkkien kohdalla aika rajusti ja vauhdikkaasti. 2:14 kohdalla tuntuu kamera tai kameramies saavan jopa jotain osumaakin.
Eikö preventterin tehtävä ole nimenomaan estää tällaiset? - gh34
..... kirjoitti:
Olenko tyhmä vai miksen ymmärrä? Tuo puomihan jiippaa siinä 2 min esimerkkien kohdalla aika rajusti ja vauhdikkaasti. 2:14 kohdalla tuntuu kamera tai kameramies saavan jopa jotain osumaakin.
Eikö preventterin tehtävä ole nimenomaan estää tällaiset?Samaa ihmettelin. Videosta katseltuna ero väkivaltaiseen vahinkojiippiin ja Wichard-jiippiin on vähän turhan hiuksenhieno. On se varmaan todellisuudessa isompi ero. Mutta olisihan siinä videoissa mielellään voinut näyttää miten se jiippaa kireimmällä asetuksella, noin vertailun vuoksi.
Kaksiosaisen "Bruce"-preventterin ongelma on tietenkin se, että solmu tai sakkeli keskellä köyttä rajoittaa plokin paikkaa ja solmu lentäessään sitloodan yli sen laukaisun jälkeen tuo taas yhden (pienen?) riskitekijän gastin pääkopalle. - 13+1
gh34 kirjoitti:
... Peter Brucen puominkatkaisuskenaario ei selvästi ole ongelma jos käyttää tätä Wichardia, tai muutakaan periksiantavaa puomijarrua preventterinä.
Mutta toki: Preventteri estää vahinkojiipin, jarru vain hidastaa sitä ja tekee siitä vaarattomamman.Pari kesää tolla wichardilla takana. Estää käytännössä myös vahinkojiipit ellei nyt ihan totaalisti ole lähtenyt tumpusta koko keksintö...
- 16+4
gh34 kirjoitti:
Samaa ihmettelin. Videosta katseltuna ero väkivaltaiseen vahinkojiippiin ja Wichard-jiippiin on vähän turhan hiuksenhieno. On se varmaan todellisuudessa isompi ero. Mutta olisihan siinä videoissa mielellään voinut näyttää miten se jiippaa kireimmällä asetuksella, noin vertailun vuoksi.
Kaksiosaisen "Bruce"-preventterin ongelma on tietenkin se, että solmu tai sakkeli keskellä köyttä rajoittaa plokin paikkaa ja solmu lentäessään sitloodan yli sen laukaisun jälkeen tuo taas yhden (pienen?) riskitekijän gastin pääkopalle.Täh? Onhan toi ero vapaalla puomilla heitettyyn vahinkojiippiin ihan mieletön?
- seppomartti
ARC:ssa katkenneet puomit ovat vakiovaurioita myös isoissa veneissä. Dolphin D:n selostus on hyvä mutta muutama lisäys. Preventteriä on avotuulissa käytettävä aina. Se on voitava laukaista sittlådasta vaikka veto on päällä. Esim kiinalaisen jiipin sattuessa se on välttämätön toimenpide. Luultavasti ploki tai heittoploki ei kestä. Ainakin minulla Bartonin suurin heittoploki hajosi. Puomin päähän on viriteltävä kotikutoinen kiinnityshela. Itse tein kiinnityksen 6mm dynemaa moninkertaisena. Ruuvikiinnitys tuskin kestää. Keskiveneen kiinnityspollari on riittävän tukeva mutta ison ollessa täysin auki vetosuunta on lähinna alas eli ei oikein toimi ainakaan kaikissa veneissä. Keulapollari on parempi vetosuuntaa ajatellen mutta vaatii molemmille puolille pitkät preventeriköydet. Kaksiosaista "Bruce" preventteriä aion kokeilla ja lienee hyvä idea..
- -Mika-
Isoilla vesillä (kuten ARC.ssa) jiippaillaan sen verran harvoin, että preventteri on aina kiinni avotuulilla. Ja vaan yksi preventteriköysi, puomin päästä keulapollarin läpi (ei heittoplokia, vaan läpi pollarin) ja siitä sitlootaan vinssille.
Sitten kun jiipataan hallitusti, vedetään se köysi pois ja viedään toiselle puolelle. Näin me ollaan tehty.
Pienemmillä vesillä mulla on sillä preventterillä ihan eri tarkoitus, kuin vahinkojiipin estäminen. Ainakin useimmiten. Kevyellä avotuulella mutta kohtuullisessa swellissä laitan preventterin vain siksi, ettei puomi paukkuisi kokoajan aallokon mukaan. Silloin riittää kesympikin ratkaisu. Olen saattanut vetää ihan vaan barberin suoraan puomin päähän. Skuutti ja tämä "preventteri" tiukalle, niin puomi pysyy paikoillaan vaikka isopurje lätkyttelisi vähän.
Mutta tästä sain nyt hyvän vinkin: Teen puomin päästä valmiin dyneemanpätkän, johon valmiiksi silmukka ja vien sen kikille. Siihen silmukkaan saa sitten tarvittaessa todella nopeasti/helposti joko barberin tai "oikean" preventterin keulapollarilta. Nyt lähden spinnutreeneihin, joten saatan tehdä tuon heti. - seppomartti
Puomijarrua ja preventterigaiaa verrattessa ei verrata munaa munaan. Alkuperäinen kysymys oli:" Millaisia preventteriratkaisuja olette käyttäneet estämään vahinkojiippiä?". Vastaus on: Preventteri estää vahinkojiipin mutta puomijarru ei koskaan.
Muuta pohdiskelua: Puomijarru ei estä puomin katkeamista puomin osuessa veteen vaan edistänee katkeamista. Puomin puoliväliin kiinnitetty preventteri katkaisee puomin tehokkaasti ja puomin päähän kiinnitetty luultavasti estää kohtuullisen tehokkaasti. Preventterin muu ja yleisin (?) käyttö in Mikan mainitsema ison puomin fiksoiminen jos on vähäinen tuuli ja vanhaa aallokkoa tai sataman aallokossa. Yksi lisäkäyttö preventterille on spinnun rinsikan/ tiimalasin purkaminen keulastaagista. Voi yrittää ajaa nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna. Jarrun ainoa hyöty on ilmeisesti jiipin hidastaminen vähemmän vaaralliseksi. Ei ole valitettavasti omaa kokemusta onko hintansa arvoinen tässä käytössä kun olen arvioinut turhaksi laitteeksi.
Preventterin asennukseen kannattaa käyttää veneen kiinnitykseen tarkoitettuja knaapeja/pollareita. Puomin katkaiseva kuorma luultavasti on liikaa plokeille.
Preventerin ahterin puoleiseen päähän ei kannata uhrata vinssiä koska käsin kiristäminen riittää ja myös löysääminen/ säätäminen sujuu pollarin läpi käsivoimilla helposti. Preventteriin ei tarvita mitään vinssivoimia kun sillö ei "skuutata". Eikä pollareilla ole muutakaan käyttöä myötätuulipurjehduksessa. Harkita kannattaa köyden vetolujuuden valinta. Kannattaisi ehkä olla sen verran heikko preventteri, että se katkeaa ennen kuin puomi.- skiglaaja.
noin normaalikeleissä myötäiseen kyllä mielestäni tuo jarru toimii hyvin "preventterinä", kitkaa ja jarrua tulee niin paljon, että korjausohjaukseen on aikaa ottaa tuuli takaisin oikealle puolelle. Ainakin itsellä, kun kitkasäätö suurimmillaan, on se kuin kiinni surrattu. Ja jiipeissä hieman kovemmalla tuulella mukava, kun jarruttaa yli tuloa. Noissa wichardin clipeissä mielestäni saa hieman vääristyneen käsityksen kitkasta, koska vauhti on noinkin reilu. Eri asia on valtameripurjehdukset yms. eikä itselläkään ole vielä ollut käyttöä oikein kovissa myötäisissä saatikka, että olisi päässyt tulemaan yli.
- Seppomartti
skiglaaja. kirjoitti:
noin normaalikeleissä myötäiseen kyllä mielestäni tuo jarru toimii hyvin "preventterinä", kitkaa ja jarrua tulee niin paljon, että korjausohjaukseen on aikaa ottaa tuuli takaisin oikealle puolelle. Ainakin itsellä, kun kitkasäätö suurimmillaan, on se kuin kiinni surrattu. Ja jiipeissä hieman kovemmalla tuulella mukava, kun jarruttaa yli tuloa. Noissa wichardin clipeissä mielestäni saa hieman vääristyneen käsityksen kitkasta, koska vauhti on noinkin reilu. Eri asia on valtameripurjehdukset yms. eikä itselläkään ole vielä ollut käyttöä oikein kovissa myötäisissä saatikka, että olisi päässyt tulemaan yli.
Puomin katkaisu ei onnistu hiljaisessa normikelissä. Täytyy mieluummin olla kaksinumeroinen luku taulussa. Jos kitkaa on sanomasi mukaan lisätty puomijarruun niin paljon, että on kuin surrattu. Niin sitten se on tehokas myötävaikuttamaan puomin katkaisemisessa koska sijainti on varmaankin puomin puolivälissä.
- 192 23509 9238
Selitäpä seppomartti ihan huolella, mitä tapahtuu kun ajetaan "nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna? On meinaan aika ultimaalisen älytön ajatus.
- seppomartti
192 23509 9238 kirjoitti:
Selitäpä seppomartti ihan huolella, mitä tapahtuu kun ajetaan "nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna? On meinaan aika ultimaalisen älytön ajatus.
"Selitäpä seppomartti ihan huolella, mitä tapahtuu kun ajetaan nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna? On meinaan aika ultimaalisen älytön ajatus."
Ihan itsekeksitty älytön ajatus teoriaosaltaa kuuluu seuraavasti. Rintsikoille mennyt lentävä keulapurje kiertyy lisää lisää lisää hiljalleen. Jos tuulta ja spinnun kokoa on riittävästi niin hetken kuluttua ei aukea vetämällä skuutista, gaijasta, alaliikistä tai fallista löysäämällä. Monesti muodostuu myös useita eri suuntiin kiertyneitä pusseja. Avomerellä on pakko saada auki kun ei ole saarten suojaa eikä toivetta kelin helpottumisesta. Purjeen aukisaaminen vaatii kiertymissuunnan vaihtamisen päinvastaiseksi. Se puolestaan vaatii jiippaamisen kovassa tuulessa. Myös staysailin avaamista voi kokeilla virtausten muuttamiseksi päinvastaiseksi.
Älyttömän ajatuksen suoritusosa kuuluu seuraavasti. 1-2 keulagastia keulaan kunhan saavat itsensä kiinni ja esim. yöllä otsalamput mukaansa. Keulagasti ohjaa huudoilla pinnamiestä mikä halssi milloinkin valitaan. Tavoite on saada purjeen alaosa pyörimään auki hallitusti kulloinkin tarvittavaan suuntaan. Välillä myötä- ja ja välillä vastapäiväänään. Löystynyt rätti kerätään pois. Pinnamies ajaa tarkkana lähes plattista säilyttäen venevauhdin ja estää kiinalaisen kehittymisen. Purjeet pidetään tiukasti skuutattuna. Preventteriin ja ison skuuttiin ei kosketa. Isoa ei kannata pitää täysin auki vaan lähempänä keskivenettä. Liukerrellaan siis myötätuuleen siten, että ison rätti jiippaa ja puomi pysyy fiksoituna. Tavanomainen suoritusaika pasaatissa ja yöllä on noin yksi tunti. Ennätysaika 22 tuntia yritystä, jolloin vasta kolmannella aukeamisella saatiin pysymään auki.
Parempia ehdotuksia otan mielelläni vastaan. - 192 23509 9238
seppomartti kirjoitti:
"Selitäpä seppomartti ihan huolella, mitä tapahtuu kun ajetaan nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna? On meinaan aika ultimaalisen älytön ajatus."
Ihan itsekeksitty älytön ajatus teoriaosaltaa kuuluu seuraavasti. Rintsikoille mennyt lentävä keulapurje kiertyy lisää lisää lisää hiljalleen. Jos tuulta ja spinnun kokoa on riittävästi niin hetken kuluttua ei aukea vetämällä skuutista, gaijasta, alaliikistä tai fallista löysäämällä. Monesti muodostuu myös useita eri suuntiin kiertyneitä pusseja. Avomerellä on pakko saada auki kun ei ole saarten suojaa eikä toivetta kelin helpottumisesta. Purjeen aukisaaminen vaatii kiertymissuunnan vaihtamisen päinvastaiseksi. Se puolestaan vaatii jiippaamisen kovassa tuulessa. Myös staysailin avaamista voi kokeilla virtausten muuttamiseksi päinvastaiseksi.
Älyttömän ajatuksen suoritusosa kuuluu seuraavasti. 1-2 keulagastia keulaan kunhan saavat itsensä kiinni ja esim. yöllä otsalamput mukaansa. Keulagasti ohjaa huudoilla pinnamiestä mikä halssi milloinkin valitaan. Tavoite on saada purjeen alaosa pyörimään auki hallitusti kulloinkin tarvittavaan suuntaan. Välillä myötä- ja ja välillä vastapäiväänään. Löystynyt rätti kerätään pois. Pinnamies ajaa tarkkana lähes plattista säilyttäen venevauhdin ja estää kiinalaisen kehittymisen. Purjeet pidetään tiukasti skuutattuna. Preventteriin ja ison skuuttiin ei kosketa. Isoa ei kannata pitää täysin auki vaan lähempänä keskivenettä. Liukerrellaan siis myötätuuleen siten, että ison rätti jiippaa ja puomi pysyy fiksoituna. Tavanomainen suoritusaika pasaatissa ja yöllä on noin yksi tunti. Ennätysaika 22 tuntia yritystä, jolloin vasta kolmannella aukeamisella saatiin pysymään auki.
Parempia ehdotuksia otan mielelläni vastaan.Parempana ehdotuksena ehdottaisin että jätät vain nuo älyttömät osat eli halssinvaihdot ja ison puomin fiksoimisen pois,
Tarkoittanet että purjeen YLÄosa on tarkoitus saada kiertymään auki. Alaosahan ei kierry mihinkään kun siinä on skuutit. Ikinä en ole kuullut useista eri suuntiin kiertyneistä pusseista, sehän vaatisi "tuplatiimalasin". Ehkä sellaisen saa tuolla temppuilutyylilläsi aikaiseksi. Mutta normaalistihan toiseen suuntaan kiertyy lisää kiinni ja toiseen suuntaan kiertyyy auki, ei siinä mitään uusia pusseja synny.
Rintsikat ovat syntyneet tietyllä ison skuuttauksella ja tuulikulmalla. Kiertymissuunta vaihtuu päinvastaiseksi peilikuvatilanteessa. Eli heität vain normaalin jiipin ja sitten etsit sitä sopivaa tuulikulmaa, jossa purje lähtee pyörimään auki. Ei nyt hirveän montaa kertaa ole tullut tehtyä, mutta kertaakaan ei ole avaaminen kestänyt yli kymmentä minuuttia. Maksimi 22 tuntia tait tavanomainen tunti kertoo kyllä siitä, että tekniikkasi ei ole ihan kohdallaan.
Lukitsemalla puomin ei saada aikaan kuin harmeja. "Väärinpäin" täyttyvä iso jarruttaa venettä ja vaikeuttaa ohjaamista, kuvittelisin että broachikin lähtee helposti. Etkä saa tuolla tavalla sopivaa "peilikuvavirtausta" aikaiseksi millään. Ja ennen kaikkea jos/kun preventteri pettää, se puomi tulee sieltä yli helvetin kovaa ja täysin yllättäen. Jos taas ison skuuttaa keskelle, haitat on samanlaiset mutta vähän lievemmät ja preventteri on silloin ihan tarpeeton. Tässäkin tapauksessa vene hidastuu, jolloin suhteellinen tuuli ja paine spinaakkerissa kasvaa.
Kokeile ensi kerralla tehdä ihan vaan kunnon jiippi ja hakea uudella halssilla sopivaa tuulikulmaa, jolla rintsikat purkautuisivat. - 15+14
seppomartti kirjoitti:
"Selitäpä seppomartti ihan huolella, mitä tapahtuu kun ajetaan nopeita halssin vaihtoja ison puomi fiksoituna? On meinaan aika ultimaalisen älytön ajatus."
Ihan itsekeksitty älytön ajatus teoriaosaltaa kuuluu seuraavasti. Rintsikoille mennyt lentävä keulapurje kiertyy lisää lisää lisää hiljalleen. Jos tuulta ja spinnun kokoa on riittävästi niin hetken kuluttua ei aukea vetämällä skuutista, gaijasta, alaliikistä tai fallista löysäämällä. Monesti muodostuu myös useita eri suuntiin kiertyneitä pusseja. Avomerellä on pakko saada auki kun ei ole saarten suojaa eikä toivetta kelin helpottumisesta. Purjeen aukisaaminen vaatii kiertymissuunnan vaihtamisen päinvastaiseksi. Se puolestaan vaatii jiippaamisen kovassa tuulessa. Myös staysailin avaamista voi kokeilla virtausten muuttamiseksi päinvastaiseksi.
Älyttömän ajatuksen suoritusosa kuuluu seuraavasti. 1-2 keulagastia keulaan kunhan saavat itsensä kiinni ja esim. yöllä otsalamput mukaansa. Keulagasti ohjaa huudoilla pinnamiestä mikä halssi milloinkin valitaan. Tavoite on saada purjeen alaosa pyörimään auki hallitusti kulloinkin tarvittavaan suuntaan. Välillä myötä- ja ja välillä vastapäiväänään. Löystynyt rätti kerätään pois. Pinnamies ajaa tarkkana lähes plattista säilyttäen venevauhdin ja estää kiinalaisen kehittymisen. Purjeet pidetään tiukasti skuutattuna. Preventteriin ja ison skuuttiin ei kosketa. Isoa ei kannata pitää täysin auki vaan lähempänä keskivenettä. Liukerrellaan siis myötätuuleen siten, että ison rätti jiippaa ja puomi pysyy fiksoituna. Tavanomainen suoritusaika pasaatissa ja yöllä on noin yksi tunti. Ennätysaika 22 tuntia yritystä, jolloin vasta kolmannella aukeamisella saatiin pysymään auki.
Parempia ehdotuksia otan mielelläni vastaan.Onko tässä purje siis ihan vaan normaalisti rintsikoilla? Vai kiertyneenä keulastaagin ympäri?
Ensimmäinen tilanne pitäisi olla helppo selvittää ilman uusia jiippejä. Paras tekniikka on ottaa spinnun alaliikistä keskeltä kiinni ja vetää alaspäin. Spinnun fallista voi päästää myös 0,5-1 metriä löysää, jotta toppi pyörii vapaammin. Löysät voi sitten tilanteen selvittyä vinssata takaisin.
Jälkimmäinen tilanne onkin kinkkisempi ja siinä virtauksien ohjaamisesta eri puolilta isoa voi ollakin hyötyä. - 16+15
15+14 kirjoitti:
Onko tässä purje siis ihan vaan normaalisti rintsikoilla? Vai kiertyneenä keulastaagin ympäri?
Ensimmäinen tilanne pitäisi olla helppo selvittää ilman uusia jiippejä. Paras tekniikka on ottaa spinnun alaliikistä keskeltä kiinni ja vetää alaspäin. Spinnun fallista voi päästää myös 0,5-1 metriä löysää, jotta toppi pyörii vapaammin. Löysät voi sitten tilanteen selvittyä vinssata takaisin.
Jälkimmäinen tilanne onkin kinkkisempi ja siinä virtauksien ohjaamisesta eri puolilta isoa voi ollakin hyötyä.Tietysti kyse on keulastaagin ympäri kierretyistä rintsikoista, mikä kyllä selviää jos lukee ensimmäisen viestin tästä aiheesta.
- DolphinD
Hyödyllisiä pointteja tullut keskustelussa esille. Tosiaan preventterillä on useita käyttötarkoituksia; tällä kaudella ei ole tainnut kertaakaan sattua kohdalle niin myötäisiä tuulia, että olisi tarvittu preventteriä varsinaisesti vahinkojiipin estämiseen. Silti on tullut tavaksi asentaa preventteri ennen avomerilegiä, jos ei nyt ihan vastaisia tuulia ole luvassa. Yleensä Itämerellä tuuli heikkenee jossain vaiheessa pidempää legiä, ja puomi alkaa paukuttamaan ikävästi. Myös moottoripurjehduksessa/motoroinnissa avomerellä preventteri on ehdoton, jos swelliä yhtään.
Tärkeää on saada preventteriköysi riittävän kireällä. Toisinaan kuulee, että preventteri on katkennut vahinkojiipissä. Mahtaisikohan johtua siitä, että köysi ei ole ollut riittävän tiukka, ja puomi päässyt nykäisemään? Jos keulapurjeen vinssi on vapaana, niin sillä saa köyden kätevästi kireälle ( laiskan miehen ratkaisu). Toinen vaihtoehto, että päästä isopurjetta kunnolla löysälle ja vetää preventterin tiukaksi peräknaapiin/pollariin. Sitten isopurjeen skuutista saa kiristämällä preventteriä tiukemmalle.. - Nojatuolihytisijä
Yksi tapa preventteriviritykseen on muokattu Bruce, jossa puomin päästä tulee köysi suurin piirtein puoleen väliin puomia, jolla kohtaa on lenkki. Tästä lenkistä mastoon on kumiköysi. Normaalisti viritys on siis puomin suuntaisesti sitä vasten.
Kun haluat rikata preventterin, niin vedä köysi keulasta tähän puolivälin lenkkiin kiinni.
Etuna on se, että preventteri on helppo rikata ilman pahoja kurkotteluja ja lisäksi veto tulee tosiasiassa puomin päästä. Puomi ei siis katkea. - 18+20
Spinnua ja spiirapuomia käyttämättömälle tuo preventterin tarve tulee herkimmin esiin sellaisessa tuulessa, jolloin keulapurje pysyy rullattuna, koska se ei kuitenkaan vedä ison takana kunnolla. Olen miettinyt, että siinä tilanteessa suojanpuoleisen genuaskuutin voisi muuttaa preventteriksi eli käydä irrottamassa keulapurjeen kulmasta ja kiinnittämässä puomille.
Tosin, eihän tuo ratkaisu minulla toimi, koska ne genuaskuuttien haat on varmistettu nippusiteellä, joten pitäisi nähdä ylimääräistä vaivaa.- seppomartti
Kulkee paremmin jos rullaat keulapurjeesi auki ja luovit myötätuuleen. Jos mennään runkonopeutta niin sitten ei enää pidä paikkaansa vaan pääset helpommalla ja kovempaa kun rullaat keulapurjeen auki ja käytät sitä pelkästään.
- -Mika-
Jep. Juuri näin. Itse ajan aina mielummin pelkällä jennillä kuin pelkällä isolla avotuulissa. Kuluneena kesänä oli varmasti enemmän pelkällä jennillä ajoa kuin iso jennillä ajoa. Tuulet nyt vaan oli sellaset.
No okei, mulla spiidarit rajoittaa sitä, kuinka ulos voin isoa päästää plattiksella, siinä ehkä yksi syy. Mutta toinen on sen jennin helppous ja turvallisuus saaristossa jiippaillessa. Ja vielä kolmantena syynä se, että plattiksella pelkkä iso aiheuttaa painetta pinnaan, pelkkä jenni ei. - kokemusta on
Preventteri vain puomin päästä.
Puolesta välistä tai kikin kohdalta puomi katkeaa kuin tulitikku,kun iso jiippaa 10m/s tuulessa.
nimimerkillä kokemusta on- gh34
Olisikohan osasyynä 10m/s jiipissä katkeamisessa, että preventteri on ollut löysällä? Jos se on reilusti kiristetty jolloin kiktalja, skuutti ja preventteri yhdessä pitävät puomin lähes paikallaan myös jiipissä, ei jiippiä synny kovinkaan helposti eikä preventteri kohtaa vastaavaa voimaa kuin jos puomi ehtii jo vauhtiin. Lyhyempi preventteriköysi joustaakin vähemmän.
DolphinD tuossa kirjoitteli että "Tärkeää on saada preventteriköysi riittävän kireällä. Toisinaan kuulee, että preventteri on katkennut vahinkojiipissä. Mahtaisikohan johtua siitä, että köysi ei ole ollut riittävän tiukka, ja puomi päässyt nykäisemään?"
Sama pätee varmasti tuohon puolesta välistä kiinni-puominkatkeamisskenaarioon. Mutta en tarkoita, ettenkö uskoisi tätä päähän kiinnityksen tärkeyttä. Kunhan korostan tuota toista tärkeää tekijää.
Iso vai jenni myötäisellä on kysymys, mihin vaikuttaa luonnollisesti purjeiden kokojen suhde aivan oleellisesti. Olisikohan jollakulla nyrkkisääntöä, kuinka monta % isoa suurempi pitää jennin olla ennen kuin kannattaa purjehtia jennillä myötäistä? Ja missä prosentissa saa raadilta synninpäästönettä saa purjehtia pelkällä isolla? Meinaan, tehdäänhän edelleen takiloita missä iso on reilusti jenniä suurempi. - DolphinD
Jos preventteri on kireällä, ja asianmukaisesti rikattu, niin sehän estää silloin sen ison jiippauksen. On vaikea uskoa, että väärältä puolelta täyttynyt isopurje pelkästä tuulenvoimasta katkaisisi puomia - on se preventteri sitten kiinni puomin puolessa välissä, kikin kohdalla tai päässä. Jos taas preventteri antaa periksi ja iso todella jiippaa, niin silloinhan sen kiinnityspisteellä ei ole väliä puomin kestävyyden kannalta. Mahdolliset vauriot johtuvat muusta kuin preventterin kiinnityspisteestä.
Monessa nykyveneessä isopurjeen skuutti on kiinnitetty myös puomin puoleenväliin. Kovan tuulen vahinkojiipissä puomiin tulee siis melkoinen nykäisykuorma. Paikkoja saattaa hajota 10 m/s tuulessa, mutta tuskin puomi sentään katkeaa?
- seppomartti
Jos puomi katkeaa jiipissä niin jotain on tehty perin väärin. Tämä katkeamisen mekanismi ei ole kiinnityspisteen valinnan ydin.
Puomi katkeaa kun puomin pää osuu veteen peventterin ollessa kiinni puomin puolivälissä. Voiman varsi on noin puoli puomin pituuttaa. Silloin puomin päähän kiinnitetty preventteri on parempi. Kireyden asteella ei ole merkitystä. Tästä on kysymys- sanoisi Lipponen.
Genoan ja ison välisen tehosuhteen ole lukenut ja jo unohtanut. Suuruusluokkana luovilla genoa vastannee 80-90% eteenpäin vievästä voimasta. Myötäiseen varmaankin ero on pieni. Mutta jos toinen on poistettava tuulen voiman vuoksi niin sitten iso pois. Atlantilla olen joutunut useita vuorokausia ajamaan sekä pelkällä keulapurjeella, että pelkällä pohjaan reivatulla isolla. Jälkimmäinen on huonon balanssin vuoksi vaarallista.- Preventteriksi
Kelpaa spinnupuomin alasvetäjä silloin kun spinnu ei ole käytössä. Tulee tässä tapauksessa keulakannen pylpyrästä mutkain kautta sitloodan lukolle. Puomin päähän kiinni skuuttihaalla, jossa sopivan pitkä silmukallinen laukaisunaru. Viritetään paikalleen puomi keskemmällä venettä, puomi ulos ja tiukataan ehkäisyväline, vedetään tarvittaessa vastaan ison jaluksella niin tuikalle kuin tarvis. Laukaisu ja halssin vaihto löysäämällä preventteri, vedetään puomia keskemmäs ja juostaan maston ympäri sen alasvetäjän kanssa. Jos kiire joskus tulisi niin haka heilumaan ja kiinni laukaisunaruun.
Spinnun kanssa ploki varvaslistassa sopivassa paikassa, sieltä keskiveneelle ja sittootan lukolle - ekstrabarberi... Ei ole - vielä puomi katkennut tai plokit räjähtäny - ehkä syynä toppiriki, pieni iso ja lyhyt puomi:-)
Ja siitä mieleen, että totta kai kun tuulta on tarpeeksi niin myötäisiin suuntiin mennään pelkällä genualla tai fokalla. Huomattavasti suuntavakaampi ja rauhallisempi kyyti kuin kampeavan ison kanssa - joka vielä on suhteessa pieni verrattuna genuaan.
- 12+9
Omassa olen käyttänyt kerran- pari 12 vuoden aikana preventteriä. Saa siis olla vaikea virittää, kun niin harvoin tarvitsen. Mulla on inline riki, joten pääsen löysään ison kunnolla, sekä levä tasapohjainen runkomuoto eli ei ole herkkä kallistumaan ja keikkumaan aallokossa.
Pelkkä keulapurje veneessäni on kovin tehoton myötäisellä. - TakatuuliTuomo
Oman 37-jalkaiseen cruiseriini tein viime kesänä hyvin yksinkertaisen ja toimivan preventterin seuraavasti. Laitoin päävanttien rustirautoihin tukevat plokit, joiden kautta vedin köydet molemmille puolille ja sieltä suoraan taakse spinnuvinsseille.
Toimii hyvin avotilasta ja hyvillä hanskoilla voi preventterin vapauttaa vinssin kautta liuttamalla omaan tahtiin. Kun spinnuvinssillä on muuta käyttöä, voi toisen pään kiinnittää peräknaapiin.- Anonyymi
aivan oikein, ja pentterin vapautukzsen jälkeden köli apaaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
aivan oikein, ja pentterin vapautukzsen jälkeden köli apaaksi.
Tosi hyvä keskustelu ajalta, jolloin tämä palsta ihan oikeasti toimi. Viimeisin kommentti olikin sitten jo tätä päivää. Halla-aho tehnyt ilm. tehtävänsä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma
Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?6142803- 1071472
Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh671456Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok831370- 1381256
- 1141254
- 1011058
Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!
https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro1351033- 48940
- 47881