Saan avopuolisolta tekstiviestejä lähes päivittäin, missä kysellään kuulumisia tyyliin "hei, mitä kuuluu, onko suunnitelmia illaksi" tai "meen töiden jälkeen sinne ja sinne". Kysellään siis, mitä olen ajatellut illalla tehdä tai ilmoitellaan, että ei olla kotona.
Nämä viestit koskee aina vain sen päivän tapahtumia, ei koskaan tätä päivää pidempiä suunnitelmia.
Asuessamme erillän tämä olisi normaalia, mutta asumme yhdessä kohta kaksi vuotta. Miksi minua ahdistaa?
Nämä viestit koskee aina vain sen päivän tapahtumia, ei koskaan tätä päivää pidempiä suunnitelmia.
Asuessamme erillän tämä olisi normaalia, mutta asumme yhdessä kohta kaksi vuotta. Miksi minua ahdistaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
No sitä miksi sinulla ahdistaa, ei voi tietää kuin sinä itse. Kenties koet itsesi tukahdetuksi helposti, ja reagoit noinkin pieneen asiaan siksi vahvasti?
Yleisesti ottaen minun mielestä on ihan normaalia ilmoittaa jos ei tule töiden jälkeen kotiin, tai menee viettämään iltaa jonnekkin. Meillä noin tehdään ihan käytännön kannalta: tietää syökö toinen muualla, suunnitellakko jotain kivaa illaksi (esim leffan katselua). Pääsääntöisesti itselle on ainakin kiva tietää syökö toinen kotona; jos ei, voin itse suunnitella vaikka kavereiden kanssa päivällisellä käyntiä. Lapsiperheessä taas on sanomattakin selvää että on hyvä olla jollain tapaa kartalla toisen menoista.
Toisaalta uskon että tuollaiset jää automaattisesti pois sitten kun on oltu yhdessä jo pitkään (yli 10 vuotta) ja mahdollinen pikkulapsivaihe ohitettu. Mutta kuten jo sanoin, mielestäni täysin normaali ja ymmärettävä käytäntö. En ole edes ikinä tajunnut ajatella että moisesta voisi ahdistua.
Ei kai siitä ole haittaakaan? Jos viestit häiritsee työtäsi, voit tietysti sanoa hänelle. Viestin vastaanotto ei vie paljon aikaa, mutta jos et ehdi vastata, sano sekin. Minä tulen vain iloiseksi, jos saan puolisolta yllätysviestin. pieni piristys päivään ja tieto että hän ajattelee minua.
Puoliso kommunikoi kanssani vain viestein, ei osaa sopia keskustellen tai etukäteen mitään. Se ei ole mukavaa, olen tekstiviestipuoliso. Saan tekstarein ilmoituksia jopa, että lähtee poikien kanssa ruotsiin samana päivänä. Puolisoa ei mielestäni kohdella näin. Kyseessä nelikymppinen mies.
Oletko sanonut asiasta avokillesi?
En pitäisi moisesta kuulumisten kyselystä kesken työpäiväni, enkä myöskään siitä, että aina ollaan menossa ja ainakin pitäisi olla menoss ajonnekin jo heti töiden jälkeen.
Mitähän varten ihmsillä oikein on kodit, jos siellä ei viihdytä ja vietetä aikaa.
Töistä palataan aina joka päivä suoraan kotiin ja menoista on sovittu monta päivää sitten etukäteen, eikä lähdetä hetken mielijohteesta milloin minnekin, mikä liitto se sellainen jossa aina ollan menossa eri suuntiin.
Minusta on todella ihmetta, etä ihmiset eivät ole edes kotonaan, joka on aika monesti kaallisti rakennettu tai ostettu ja sisustettu viimeisen mukaan.
Ihmettä on myös se, että olalan avio-tai avoliitossa ja olipa sitten lapsia tai ei, niin yksin pitää päästä meneämään jatkuvasti jonnekin ryyppäämään ja rellestämään.
Ainakaan tuohon suhteeseen ei kannata satsata rahojaan eikä hankkia lapsiakaan, en usko tuollaisen olevan kestävää. ei kannata ostaa yhteistä asuntoa tai rakentaa, vuokrakämpää korkeintaan ja tarkoin merkitty omat ostamansa huonekalutkin, jotta mukaansa saa sen minkä on hankkinutkin.
Kotiin palattua illalla kerrtotaan kuulumiset kasvoista kasvoihin, ei niitä teksiviesteinä lähetellä ja kaiken lisäksi on varsin kallista touhua aika käyttää näitä sähköisiä viestimiä.
Samahan se on kun ukko mustaliselta kyselet päivän mitään, mitä kuuluu, luultavasti saat enemmään vastausta tuntemattomalta noin tyhmiin kuin omalta kumppaniltasi.
Minä kysysisin kyllä tuollailselta, että kenen kanssa ajattelit tänä iltana sitten jatukset vaihtaa ja muutenkin ilotella.
Minusta viestittelyn voisi ottaa huomionosoituksena. Mies ainakin huomioi sinut illan suunnitelmia tehdessään.
Mutta. Onko niin että hän ei uskalla kertoa sinulle jo aamulla kotona että on menossa kavereitten kanssa? Ettekö pysty puhumaan ja suunnittelemaan yhteisen ajan käytöstä keskenänne? Pelkääkö ehkä että et hyväksy hänen jatkuvaa menemistään... Jos tekstailu johtuu siitä että ei pysty/uskalla puhua suoraan, ei ihme että ahdistaa.Voisitko totuttaa häntä puhumaan asioistaan esim. ottamalla jo etukäteen puheeksi ajankäyttösuunnitelmia, sopuisasti.
Mun mielestä toi on ihanaa. se kertoo siitä, että haluaa joko olla sun kanssa tai avoin siitä mitä itse tekee. Just noin on hyvä toimia.
Jutelkaahan nyt tuosta. Ei se täältä netistä selviä. Mikä on normaalia toiselle, voi olla epänormaalia toiselle!