Tiede kyseenalaistaa ateismin

"Mitään siihen viittaavaakaan ei koko kirjoituksessa ollut. Mutta sinähän et kykene ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa, joten se siitä sitten."

Tiede asettaa kysymyksen miksi jokin "toimii". Tietenkin luonnontieteitä lukuunottamatta, jotka vastaavat kysymykseen miten jokin toimii ottamatta kantaa yksittäisen ilmiön kohdalla siihen mikä asiat on alunperin saanut toimimaan siten kuten ne toimivat. Yksittäinen ilmiö ei ota kantaa toiseen yksittäiseen ilmiöön.
Joten on selvä, että ensiksi esim. tiedeyhteisö derivoi ateismin voidakseen senjälkeen integroida sen.

Mikä tekee uusateismin "apostoleista" heidän esittäen uusateismin teesejään sen enempää tiedettä kuin se, että heidän kirjoituksiaan kritisoidaan. Siis julkaisujen sisältö muuttuu tieteeksi, vasta silloin, kun niiden sisältö kyseenalaistetaan ja niiden esittäjät ovat joko oikeassa väittämissään tai harhassa. Uusateismin kaltaisessa populaarissa ilmiössä tosin on mahdollisuus huutoäänestykseenkin, jossa eniten ääntä pitävät tai useimmin äänessä olevat kuvitellaan heiksi, ketkä ovat äänen määränsä ja äänekkyyden kestonsa takia oikeassa. Tämä on ironinen tosiseikka, kun käsitellään esim. kysymystä uusateismin "tieteellisyydestä".

Koska ateismi kuitenkin on hieman filosofian luontoinen, johtuen siitä, että erästä sen perusteesiä "tyhjästä nyhtäytymistä" ei ole voitu näyttää toteen.

On uusateismi taitavasti naamiotunut sen taakse, että eräs se väittää, että ateismi on vain: "jumaluskon, jumalharhan yms puutetta". Tätä väitettä, kun ei ateistien esittämäksi voi kumota, vaikka sen sisällöstä voidaan olla montaa erimieltä


Ja, samoin voidaan väittää, että ateismi oli eilen, on tänään ja tulee aina olemaan sama.

Vaikka vain pintapuolinenkin tutkimus ateismin historiaan tai aatehistoriaan (mistä jälkimmäisern olemassaolon mm. uusateistinen liike kieltää esim. vs. vapaa-ajattelija "vetoinen" ateismi) osoittaa olevan paikkaansapitämätön.

Kuitenkin uusateismi jättää esittämättä todistettavissa oleva omiin argumentteihinsa kuten esim. siihen, että millä metodeilla voidaan todistaa Jumalan persoona. Ja sen ateistinen "varjoväittämä", että Jumalan tai jumaluuksien persoonaa ei ole.

Nedda` kirjoitti:

"Mitään siihen viittaavaakaan ei koko kirjoituksessa ollut. Mutta sinähän et kykene ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa, joten se siitä sitten."

Tiede asettaa kysymyksen miksi jokin "toimii". Tietenkin luonnontieteitä lukuunottamatta, jotka vastaavat kysymykseen miten jokin toimii ottamatta kantaa yksittäisen ilmiön kohdalla siihen mikä asiat on alunperin saanut toimimaan siten kuten ne toimivat. Yksittäinen ilmiö ei ota kantaa toiseen yksittäiseen ilmiöön.
Joten on selvä, että ensiksi esim. tiedeyhteisö derivoi ateismin voidakseen senjälkeen integroida sen.

Mikä tekee uusateismin "apostoleista" heidän esittäen uusateismin teesejään sen enempää tiedettä kuin se, että heidän kirjoituksiaan kritisoidaan. Siis julkaisujen sisältö muuttuu tieteeksi, vasta silloin, kun niiden sisältö kyseenalaistetaan ja niiden esittäjät ovat joko oikeassa väittämissään tai harhassa. Uusateismin kaltaisessa populaarissa ilmiössä tosin on mahdollisuus huutoäänestykseenkin, jossa eniten ääntä pitävät tai useimmin äänessä olevat kuvitellaan heiksi, ketkä ovat äänen määränsä ja äänekkyyden kestonsa takia oikeassa. Tämä on ironinen tosiseikka, kun käsitellään esim. kysymystä uusateismin "tieteellisyydestä".

Koska ateismi kuitenkin on hieman filosofian luontoinen, johtuen siitä, että erästä sen perusteesiä "tyhjästä nyhtäytymistä" ei ole voitu näyttää toteen.

On uusateismi taitavasti naamiotunut sen taakse, että eräs se väittää, että ateismi on vain: "jumaluskon, jumalharhan yms puutetta". Tätä väitettä, kun ei ateistien esittämäksi voi kumota, vaikka sen sisällöstä voidaan olla montaa erimieltä


Ja, samoin voidaan väittää, että ateismi oli eilen, on tänään ja tulee aina olemaan sama.

Vaikka vain pintapuolinenkin tutkimus ateismin historiaan tai aatehistoriaan (mistä jälkimmäisern olemassaolon mm. uusateistinen liike kieltää esim. vs. vapaa-ajattelija "vetoinen" ateismi) osoittaa olevan paikkaansapitämätön.

Kuitenkin uusateismi jättää esittämättä todistettavissa oleva omiin argumentteihinsa kuten esim. siihen, että millä metodeilla voidaan todistaa Jumalan persoona. Ja sen ateistinen "varjoväittämä", että Jumalan tai jumaluuksien persoonaa ei ole.

Lue lisää

Rautalangasta väännettynä:

-Tiede tutkii maailmaa sellaisena kuin se on, totuuteen pyrkien, itseään korjaten.

-Ateismi tarkoittaa jumaluskon puutetta.

Jos yliluonnollisesta "suunnittelijasta" olisi löydettävissä jälkiä, niin tiede todennäköisesti löytäisi nuo jäljet ja esittelisi yliluonnollisen kiistattomana totuutena.

Tähän mennessä tiede ei ole löytänyt merkkejä yliluonnollisesta toimijasta. Kaikelle on löytynyt luonnollinen selitys.

Jos tiede löytäisi kiistattomia merkkejä yliluonnollisesta toimijasta, niin silloin ateistienkin täytyisi myöntää yliluonnollisen toimijan olevan olemassa. Mutta mitään kiistattomia merkkejä yliluonnollisesta toimijasta ei siis ole löytynyt.

Ateismi tarkoittaa edelleen jumaluskon puuttumista.

Miksi sinun on niin vaikea tajuta tämä?

Nedda` kirjoitti:

"Mitään siihen viittaavaakaan ei koko kirjoituksessa ollut. Mutta sinähän et kykene ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa, joten se siitä sitten."

Tiede asettaa kysymyksen miksi jokin "toimii". Tietenkin luonnontieteitä lukuunottamatta, jotka vastaavat kysymykseen miten jokin toimii ottamatta kantaa yksittäisen ilmiön kohdalla siihen mikä asiat on alunperin saanut toimimaan siten kuten ne toimivat. Yksittäinen ilmiö ei ota kantaa toiseen yksittäiseen ilmiöön.
Joten on selvä, että ensiksi esim. tiedeyhteisö derivoi ateismin voidakseen senjälkeen integroida sen.

Mikä tekee uusateismin "apostoleista" heidän esittäen uusateismin teesejään sen enempää tiedettä kuin se, että heidän kirjoituksiaan kritisoidaan. Siis julkaisujen sisältö muuttuu tieteeksi, vasta silloin, kun niiden sisältö kyseenalaistetaan ja niiden esittäjät ovat joko oikeassa väittämissään tai harhassa. Uusateismin kaltaisessa populaarissa ilmiössä tosin on mahdollisuus huutoäänestykseenkin, jossa eniten ääntä pitävät tai useimmin äänessä olevat kuvitellaan heiksi, ketkä ovat äänen määränsä ja äänekkyyden kestonsa takia oikeassa. Tämä on ironinen tosiseikka, kun käsitellään esim. kysymystä uusateismin "tieteellisyydestä".

Koska ateismi kuitenkin on hieman filosofian luontoinen, johtuen siitä, että erästä sen perusteesiä "tyhjästä nyhtäytymistä" ei ole voitu näyttää toteen.

On uusateismi taitavasti naamiotunut sen taakse, että eräs se väittää, että ateismi on vain: "jumaluskon, jumalharhan yms puutetta". Tätä väitettä, kun ei ateistien esittämäksi voi kumota, vaikka sen sisällöstä voidaan olla montaa erimieltä


Ja, samoin voidaan väittää, että ateismi oli eilen, on tänään ja tulee aina olemaan sama.

Vaikka vain pintapuolinenkin tutkimus ateismin historiaan tai aatehistoriaan (mistä jälkimmäisern olemassaolon mm. uusateistinen liike kieltää esim. vs. vapaa-ajattelija "vetoinen" ateismi) osoittaa olevan paikkaansapitämätön.

Kuitenkin uusateismi jättää esittämättä todistettavissa oleva omiin argumentteihinsa kuten esim. siihen, että millä metodeilla voidaan todistaa Jumalan persoona. Ja sen ateistinen "varjoväittämä", että Jumalan tai jumaluuksien persoonaa ei ole.

Lue lisää

"Joten on selvä, että ensiksi esim. tiedeyhteisö derivoi ateismin voidakseen senjälkeen integroida sen."

Pelkkää huuhaata.

"Mikä tekee uusateismin "apostoleista" heidän esittäen uusateismin teesejään sen enempää tiedettä kuin se, että heidän kirjoituksiaan kritisoidaan."

Mitä teesejä?

"Siis julkaisujen sisältö muuttuu tieteeksi, vasta silloin, kun niiden sisältö kyseenalaistetaan ja niiden esittäjät ovat joko oikeassa väittämissään tai harhassa. "

Väärin. Ota selvää, mitä tiede on.

" Tämä on ironinen tosiseikka, kun käsitellään esim. kysymystä uusateismin "tieteellisyydestä"."

Uusatesimin, jota kukaan ei ole edes määritellyt. Kukaan ei ole myöskään väittänyt jotain uusateismi tieteelliseksi, joten hakkailet olkiukkoja.

"Koska ateismi kuitenkin on hieman filosofian luontoinen, johtuen siitä, että erästä sen perusteesiä "tyhjästä nyhtäytymistä" ei ole voitu näyttää toteen.
"

Ateismissa ei ole sellaista teesiä.

"On uusateismi taitavasti naamiotunut sen taakse, että eräs se väittää, että ateismi on vain: "jumaluskon, jumalharhan yms puutetta"."

Höpöhöpö.

"Kuitenkin uusateismi jättää esittämättä todistettavissa oleva omiin argumentteihinsa kuten esim. siihen, että millä metodeilla voidaan todistaa Jumalan persoona. Ja sen ateistinen "varjoväittämä", että Jumalan tai jumaluuksien persoonaa ei ole. "

Olisiko sinulla tarjota jotain muuta kuin puppulauseita?

Otsikon lopussa olisi pitänyt olla vähintään kysymysmerkki.

"Lapsi oppii nopeasti mitä tahansa luonnollista kieltä, jota hän kuulee, eikä hänen tarvitse nähdä minkäänlaista vaivaa kasvuympäristönsä uskonnollisten ajattelutapojen sisäistämiseen."

Eli lapsi oppii uskonnon lapsuudessaan ympäristöstään, minkä tahansa uskonnon. Ei lapsi tiedä mitään Jumalasta, Jeesuksesta tai Pyhästä hengestä, jos hänelle ei niistä "opeteta", vielä vähemmän Pyhästä kolminaisuudesta, jota ei tavallinen tallaaja aikuisenakaan ymmärrä.

Artikkelissa (todellakin) pikemminkin käsiteltiin tekijöitä, jotka mahdollistavat uskonnon omaksumisen, samoin kuin monien muidenkin asioiden omaksumisen. Tästä myös ns. uusateistit ovat kirjoittaneet...

Tieteellinen tutkimus ei hyväksy yliluonnollisuutta ja sellaisestahan jumaluskossa on kyse.

Entiteettien olemassaoloa ei oleteta lähtökohdaksi myyttien ja vastaavien tarinoiden pohjalta.

vfdsfvsdf kirjoitti:

Tieteellinen tutkimus ei hyväksy yliluonnollisuutta ja sellaisestahan jumaluskossa on kyse.

Entiteettien olemassaoloa ei oleteta lähtökohdaksi myyttien ja vastaavien tarinoiden pohjalta.

Lue lisää

Eli tieteellisen ateismin periaatteet ovat samat kuin tämän hetkiset tieteellisen tutkimuksen periaatteet yleensä? Ymmärsinkö oikein?

kaarne kirjoitti:

Eli tieteellisen ateismin periaatteet ovat samat kuin tämän hetkiset tieteellisen tutkimuksen periaatteet yleensä? Ymmärsinkö oikein?

Aukkojen jumalan tila on vuosisatojen tutkimuksen takia jäämässä yhä pienemmäksi.

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että juma-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei jumalista/jumalasta ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat jumaliin?

Totuus esiin kirjoitti:

Aukkojen jumalan tila on vuosisatojen tutkimuksen takia jäämässä yhä pienemmäksi.

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että juma-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei jumalista/jumalasta ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat jumaliin?

Lue lisää

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

vfdsfvsdf kirjoitti:

Tieteellinen tutkimus ei hyväksy yliluonnollisuutta ja sellaisestahan jumaluskossa on kyse.

Entiteettien olemassaoloa ei oleteta lähtökohdaksi myyttien ja vastaavien tarinoiden pohjalta.

Lue lisää

Kerrohan nyt miten yliluonnollisuus pitäisi ottaa huomioon tieteellisessä tutkimuksessa?

Pitäisikä tutkimus lopettaa jossain pisteessä ja todeta vain, että tämä on yliluonnollisen toiminnan tulos? Mistä tiedämme milloin yliluonnollisuus alkaa? Entä pitäisikö yliluonnoluuskin määritellä eli onko kyseessä jahve, allah vai ukko?

Tasaisin välein aina joku uskova valittaa tätä, että hänen jumalaansa ei tieteessä huomioida. Onkohan yksikään heistä koskaan ajatellut asiaa yhtään pidemmälle? Tuskin. Eiköhän tämäkin nimimerkki "vdfsfvdf" luiki karkuun kohti seuraavaa harkitsematonta möläytystä. Sitten ihmettelevät miksi uskovia ei oikein pidetä täysipäisinä...

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

Trollaatko vain vai eikö sinulla ole oikeasti minkäänlaista käsitystä siitä mitä ateismilla tarkoitetaan?

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

Voisitko vähän selventää mitä tarkoittaa "aukkojen ateismi"...?

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

"Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?"

Joskus kannattaa palata ihan alkuun: ateismiksi kutsutaan käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole.

Tällä väitteellä, jos sitä pidetään lähtökohtana, on sitten monia seurauksia, mutta itsessään ateismi on vain yllämainittu käsitys. Kannattaa erottaa toisistaan se, mitä ateismi oikestaan on ja se mitä sen ympärille on pykätty.

Toistan: ateismiksi kutsutaan käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole.

Kysyt siis, onko havaintoa mielipiteestä, jonka mukaan jumalia ei ole. Vastaan: tällaisesta mielipiteestä ON havaintoja. Voidaan todistaa, että tällaisia mielipiteitä/käsityksiä esiintyy.

Mielipiteelle syntyy tarve kun on yksikin jolla on tuo mielipide. Tarvettakin siis ilmeisesti on.

Kysyt, millä perusteella ihmiset uskovat mielipiteeseen, jonka mukaan jumalia ei ole (=ateismiin). Vastaan: siksi, koska he - kukin omilla perusteillaan - eivät usko jumalien olemassaoloon. Kuulostaa kielenkäytön kannalta hiukan keinotekoiselle sanoa "millä perustella ihmiset uskovat ateismiin" mutta yritin nyt noudattaa sinun logiikkaasi.

Log_ kirjoitti:

Kerrohan nyt miten yliluonnollisuus pitäisi ottaa huomioon tieteellisessä tutkimuksessa?

Pitäisikä tutkimus lopettaa jossain pisteessä ja todeta vain, että tämä on yliluonnollisen toiminnan tulos? Mistä tiedämme milloin yliluonnollisuus alkaa? Entä pitäisikö yliluonnoluuskin määritellä eli onko kyseessä jahve, allah vai ukko?

Tasaisin välein aina joku uskova valittaa tätä, että hänen jumalaansa ei tieteessä huomioida. Onkohan yksikään heistä koskaan ajatellut asiaa yhtään pidemmälle? Tuskin. Eiköhän tämäkin nimimerkki "vdfsfvdf" luiki karkuun kohti seuraavaa harkitsematonta möläytystä. Sitten ihmettelevät miksi uskovia ei oikein pidetä täysipäisinä...

Lue lisää

En ole jumaluskoinen, vaan ateisti. Yliluonnollisuutta ei pidä hyväksyä tieteellisessä tutkimuksessa lainkaan. Asioille on oltava luonnollinen selitys tai on hyväksyttävä tilanne, että selitystä ei toistaiseksi tunneta.

vfdsfvsdf kirjoitti:

En ole jumaluskoinen, vaan ateisti. Yliluonnollisuutta ei pidä hyväksyä tieteellisessä tutkimuksessa lainkaan. Asioille on oltava luonnollinen selitys tai on hyväksyttävä tilanne, että selitystä ei toistaiseksi tunneta.

Lue lisää

Ok. Luin huolimattomasti.

Joku uskova saa kuitenkin vastata. Miten yliluonnollisuus tulisi ottaa huomioon tieteessä?

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

Miksi ihmeessä sinä puhut ateismista kuin se olisi jonkinlainen esine tai elävä olento?

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

"Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla?"

Se, että aukkojen ateismia ei ole olemassa.

"Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä?"

Ateismilla ei ole vaikutusalaa. Keskusteluihin voidaan liittää vaikka mitä käsitteitä ilman, että nuo käsitteet tai keskusteltava asia muuttuisivat tieteeksi.

"Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.
"

Mitä ihmeen ate-hypoteesia? Huomaatko, miten sinä yrität koko ajan mahdollisimman paljon sotkea käsitteitä? Mihin sinä oikein pyrit tuollaisella retorisella sumutuksella?

"Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?"

Koska ateismi on olemassa, on olemassa ihmisiä, jotka eivät usko jumaliin ja se ei ole mikään uskonasia vaan fakta.

"Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi? "

Olet kiemurrellut jo niin pahasti retoriikkasi suohon, että kysymyksissäsi ei ole järjen häivää.

Totuus esiin kirjoitti:

Aukkojen jumalan tila on vuosisatojen tutkimuksen takia jäämässä yhä pienemmäksi.

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että juma-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei jumalista/jumalasta ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat jumaliin?

Lue lisää

No minä nyt vain halusin tietää, mitkä ovat tieteellisen ateismin periaatteet. Siihen ei vielä näkynyt vastausta. Edelleen minusta kuulostaa siltä, että tieteellisen ateismin periaatteet samaistuvat tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin.

Nedda` kirjoitti:

Mikä ero on aukkojen jumalalla ja aukkojen ateismilla? Molemmat voivat vastata, että ne eivät vastaa kysymykseen miten asiat yksityiskohtaiseti toimivat.

Mikä on ateismin vaikutusala, kun sitä toisaalta "ympätään" osaksi keskustelua tieteestä? Ja toisaalta sen sanotaan olevan vain ....

Tieteellinen tutkimus ja sen tuokset ovat osoittaneet, että ate-hypoteesia ei tarvita havaittujen asioiden selittämiseen.

Ellei ateismista ole havaintoa, eikä sille ole tarvetta, niin millä perusteella ihmiset yleensä uskovat ateismiin?

Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.

Jos joku näki ateismin, niin kysymys kuuluu, miten ja miksi hän tulkitsi sen ateismiksi?

Lue lisää

''Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.''
Sputnikiin ei olisi mahtunut Gagarinia, Stalin kuoli ennenkuin Gagarin kävi avaruudessa. Kävikö Gagarin avaruudessa Stalinia?

Mitä ihmettä sinä sönkötät?

5+1 kirjoitti:

''Eihän Gagarinkaan nähnyt Sputnikista, jos sillä avaruudessa kävi Stalinia, vaikka tiesi, että voi olla, että Stalin oli Kremlin linnassa. Ja valvoi, että neuvostokansa sai nukkua yönsä levollisesti.''
Sputnikiin ei olisi mahtunut Gagarinia, Stalin kuoli ennenkuin Gagarin kävi avaruudessa. Kävikö Gagarin avaruudessa Stalinia?

Mitä ihmettä sinä sönkötät?

Lue lisää

Uskiksen säälittävän yleissivistyksen tason näkee tuosta sönkötyksestä.
Sputnik 1 oli 1957 ensimmäinen maata kiertävä satelliitti ja miehittämätön

Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon suoritti Juri Gagarin Vostok -tyyppisellä ja Pääskyksi nimetyllä avaruusaluksella 1961.

Stalin kuoli 1953.

Puppulausegeneraattori Nedda kai tuossa tavoitteli versiota siitä, miten Gagarinin väitetään avaruuslennon jälkeen sanoneen, ettei siellä näkynyt jumalaa. Mutta näyttää pikemminkin siltä, että uskovalla on hämmästyttävä kyky olla näkemättä oikeita faktoja ja kuvitella ihan omia naurettavia typeryyksiä.

Hihhulihihhii kirjoitti:

Uskiksen säälittävän yleissivistyksen tason näkee tuosta sönkötyksestä.
Sputnik 1 oli 1957 ensimmäinen maata kiertävä satelliitti ja miehittämätön

Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon suoritti Juri Gagarin Vostok -tyyppisellä ja Pääskyksi nimetyllä avaruusaluksella 1961.

Stalin kuoli 1953.

Puppulausegeneraattori Nedda kai tuossa tavoitteli versiota siitä, miten Gagarinin väitetään avaruuslennon jälkeen sanoneen, ettei siellä näkynyt jumalaa. Mutta näyttää pikemminkin siltä, että uskovalla on hämmästyttävä kyky olla näkemättä oikeita faktoja ja kuvitella ihan omia naurettavia typeryyksiä.

Lue lisää

Totta, mutta ikävä kyllä Laika kuoli kakkoslennola. Ei kai ollut edes tarkoitus että se olisi palannut hengissä maan pinnalle.

Kiitti vastauksesta. Itse en näe tilannetta niinkuin sen kuvaat. Vaan siten, että varsin monet ateistit ovat samaan aikaan sekä velli, että puurolautasella sekoittaessaan esim. teologisia teorioita siten, että niiden merkitys on olematon esim. juuri luonnontieteissä.

Ja tällä sitten ikäänkuin legitimioidaan se, että ateismi olisi parempi selitys olevaisuuden ongelmalle kuin Jumala.

Vaikka fakta on, että jokainen asia toimii kuitenkin riippumatta siitä, onko ateismia tai ateistista olettamusta siitä olemassa vai ei ole.

Kyseessä on siis uusateismin teesien arvioiminen olemassa olevan filosofisen ajattelukyvyn puitteissa. Mitä heikkouksia sen esittämissä arvioissa esim. lasten tabula rasa olettamuksessa on, jne?

Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole.

Nedda` kirjoitti:

Kiitti vastauksesta. Itse en näe tilannetta niinkuin sen kuvaat. Vaan siten, että varsin monet ateistit ovat samaan aikaan sekä velli, että puurolautasella sekoittaessaan esim. teologisia teorioita siten, että niiden merkitys on olematon esim. juuri luonnontieteissä.

Ja tällä sitten ikäänkuin legitimioidaan se, että ateismi olisi parempi selitys olevaisuuden ongelmalle kuin Jumala.

Vaikka fakta on, että jokainen asia toimii kuitenkin riippumatta siitä, onko ateismia tai ateistista olettamusta siitä olemassa vai ei ole.

Kyseessä on siis uusateismin teesien arvioiminen olemassa olevan filosofisen ajattelukyvyn puitteissa. Mitä heikkouksia sen esittämissä arvioissa esim. lasten tabula rasa olettamuksessa on, jne?

Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole.

Lue lisää

"Ja tällä sitten ikäänkuin legitimioidaan se, että ateismi olisi parempi selitys olevaisuuden ongelmalle kuin Jumala."

Ja se on luomasi olkiukko.

"Kyseessä on siis uusateismin teesien arvioiminen olemassa olevan filosofisen ajattelukyvyn puitteissa."

Olisko sinulla muuta tarjota kuin puppulauseita?

"Mitä heikkouksia sen esittämissä arvioissa esim. lasten tabula rasa olettamuksessa on, jne?
"

Tuohon kysymykseen yritettiin vastata, mutta eihän artikkelissa ollut siitä kyse. Kyllä se on tiedetty pitkään, että lapset hahmottavat maailmaa tietyssä iässä tietyllä tavalla ja siellä vilisee yliluonnollisia agennetja, muttavähän alle kouluikäisen lapsen tutkiminen ei mitenkään kumoa tabula-rasaa.

"Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole. "

Ja sinulla ei ole tarjota muuta kuin retorista kikkailua, kun kukaan ei edes tiedä, mitä uusateismin teesit todellisuudessa ovat.

Nedda` kirjoitti:

Kiitti vastauksesta. Itse en näe tilannetta niinkuin sen kuvaat. Vaan siten, että varsin monet ateistit ovat samaan aikaan sekä velli, että puurolautasella sekoittaessaan esim. teologisia teorioita siten, että niiden merkitys on olematon esim. juuri luonnontieteissä.

Ja tällä sitten ikäänkuin legitimioidaan se, että ateismi olisi parempi selitys olevaisuuden ongelmalle kuin Jumala.

Vaikka fakta on, että jokainen asia toimii kuitenkin riippumatta siitä, onko ateismia tai ateistista olettamusta siitä olemassa vai ei ole.

Kyseessä on siis uusateismin teesien arvioiminen olemassa olevan filosofisen ajattelukyvyn puitteissa. Mitä heikkouksia sen esittämissä arvioissa esim. lasten tabula rasa olettamuksessa on, jne?

Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole.

Lue lisää

Teologisten teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten sen tutkimustavan ulkopuolella, joka tieteeksi nimetään.
Tiede ei ole mitään muuta, kuin niiden asioiden tutkimista, joita voidaan aistein ja apuvälinein tutkia ja havainnoida. Se ei ole mikään filosofinen maailmaselitys. Perusoletuksena on se, että me kykenemme tekemään aisteinemme havaintoja maailmasta. Jos joku kiistää tieteen menetelmät, hänen pitäisi kyetä kiistämään myös tämä perusoletus.
Jos joku keksii keinon tutkia ympäristöä jotenkin muuten, ja saada sellaisia tuloksia, jotka voidaan tutkimustilanne toistettuna saada toistettua, tai jokin muu kriteeri, millä voidaan osoittaa havainnoidun liittyvän saumatta todellisuuteen, niin siitä vaan. Se on mullistavaa.
Jumalaan uskomattomuus ei legitimoi mitään. Se ei vaan ota huomioon sellaista, mitä ei voi havainnoida jumala-hahmona. Tieteellisellä tutkimuksellakaan ei ole siihen mahdollisuuksia, se kun on aistihavaintojen ulottumattomissa. Ja väitteen mukaan lisäksi fyysisesti olematon kappale.
Ehkä olen sikäli väärän otsikon alla keskustelemassa, että mua ei kiinnosta pätkääkään, mitä joku ateismiksi itseään nimittämä "filosofia" on mieltä jostakin.
Jos väittävät tabula rasaksi lasta ovat väärässä sikäli, että lapsessa on olemassa esimerkiksi temperamentti, ärtyvyys olemassa valmiina (viittaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Liisa_Keltikangas-Järvinen)
Mitä lapsen ja kasvavan ihmisen päässä liikku, kannattaa mielestäni tutustua myös:http://fi.wikipedia.org/wiki/Alice_Miller. Jos et ole jo tutustunut.

Nedda` kirjoitti:

Kiitti vastauksesta. Itse en näe tilannetta niinkuin sen kuvaat. Vaan siten, että varsin monet ateistit ovat samaan aikaan sekä velli, että puurolautasella sekoittaessaan esim. teologisia teorioita siten, että niiden merkitys on olematon esim. juuri luonnontieteissä.

Ja tällä sitten ikäänkuin legitimioidaan se, että ateismi olisi parempi selitys olevaisuuden ongelmalle kuin Jumala.

Vaikka fakta on, että jokainen asia toimii kuitenkin riippumatta siitä, onko ateismia tai ateistista olettamusta siitä olemassa vai ei ole.

Kyseessä on siis uusateismin teesien arvioiminen olemassa olevan filosofisen ajattelukyvyn puitteissa. Mitä heikkouksia sen esittämissä arvioissa esim. lasten tabula rasa olettamuksessa on, jne?

Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole.

Lue lisää

"Mitään varsinaista kiistatonta tieteellistä todistusaineistoa, uusateismin perusolettamukselle ei siis ole."

Ateismi on ihan sitä samaa kuin aina ennenkin, eikä sillä ole mitään perusolettamuksia. Kirjoitat aivan kuin ateismi olisi itsessään jonkinlainen toimija. Ateistit eivät usko että jumalia on olemassa ja siinä se.

ps. Uskotko sinä että allah on olemassa?

iksu_tep kirjoitti:

Teologisten teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten sen tutkimustavan ulkopuolella, joka tieteeksi nimetään.
Tiede ei ole mitään muuta, kuin niiden asioiden tutkimista, joita voidaan aistein ja apuvälinein tutkia ja havainnoida. Se ei ole mikään filosofinen maailmaselitys. Perusoletuksena on se, että me kykenemme tekemään aisteinemme havaintoja maailmasta. Jos joku kiistää tieteen menetelmät, hänen pitäisi kyetä kiistämään myös tämä perusoletus.
Jos joku keksii keinon tutkia ympäristöä jotenkin muuten, ja saada sellaisia tuloksia, jotka voidaan tutkimustilanne toistettuna saada toistettua, tai jokin muu kriteeri, millä voidaan osoittaa havainnoidun liittyvän saumatta todellisuuteen, niin siitä vaan. Se on mullistavaa.
Jumalaan uskomattomuus ei legitimoi mitään. Se ei vaan ota huomioon sellaista, mitä ei voi havainnoida jumala-hahmona. Tieteellisellä tutkimuksellakaan ei ole siihen mahdollisuuksia, se kun on aistihavaintojen ulottumattomissa. Ja väitteen mukaan lisäksi fyysisesti olematon kappale.
Ehkä olen sikäli väärän otsikon alla keskustelemassa, että mua ei kiinnosta pätkääkään, mitä joku ateismiksi itseään nimittämä "filosofia" on mieltä jostakin.
Jos väittävät tabula rasaksi lasta ovat väärässä sikäli, että lapsessa on olemassa esimerkiksi temperamentti, ärtyvyys olemassa valmiina (viittaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Liisa_Keltikangas-Järvinen)
Mitä lapsen ja kasvavan ihmisen päässä liikku, kannattaa mielestäni tutustua myös:http://fi.wikipedia.org/wiki/Alice_Miller. Jos et ole jo tutustunut.

Lue lisää

Ateististen teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten ne ovat kiistanalaisia.

Teologia esim tutkii sen ajan yhteiskunnan ja uskontojen toimintaa, jossa esim. kristinusko kehittyi. Tämä täyttää tieteellisen tutkimuksen metodiikan, vaikka tutkimuksen aiheesta voidaan olla useaa erimieltä.

Jumalaan uskomattomuus ei legitimio mitään, mutta uusateismi käyttää termiä "tieteellinen tutkimus" keppihevosena. Ja sekoittaa näin erilaiset asiat keskenään esittäen, että yhden tutkimusalueen kelpaattomuus toisessa käytettäväksi olisi todiste siitä, että ensimmäinen asia ei olisi kokonaisuudessaan pätevä.

Näin se on kuin sanot. Toiset ateistit pitävät esim. tabula rasa väittämäänsä merkityksellisenä. Toisten ollessa asiasta toistamieltä.

Se, että joku yksilöateisti suhtautuu ateismin kenttään jollain mielipiteellä ei tee hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään hänen omaan henkilökohtaiseen tai kannattamaansa ateistisen oppisuunnan näkemykseen, siitä yhtään sen todempaa ateismin kokonaiskuvan kanssa.

Ateismi on ja tulee aina olemaan erilaisten vuorovaikutuksien summa. Jossa motivaatiot, aktiot ja reaktiot tulevat vaihtelemaan suhteessa esim. teismiin.

Yleensä perusolettamus on, että aistinvarainen tulkinta ei mahdollista kaiken tutkimista, vaan siihen voidaan tarvita kokeellisuutta, jota voidaan toistaa.
Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista.

Nedda` kirjoitti:

Ateististen teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten ne ovat kiistanalaisia.

Teologia esim tutkii sen ajan yhteiskunnan ja uskontojen toimintaa, jossa esim. kristinusko kehittyi. Tämä täyttää tieteellisen tutkimuksen metodiikan, vaikka tutkimuksen aiheesta voidaan olla useaa erimieltä.

Jumalaan uskomattomuus ei legitimio mitään, mutta uusateismi käyttää termiä "tieteellinen tutkimus" keppihevosena. Ja sekoittaa näin erilaiset asiat keskenään esittäen, että yhden tutkimusalueen kelpaattomuus toisessa käytettäväksi olisi todiste siitä, että ensimmäinen asia ei olisi kokonaisuudessaan pätevä.

Näin se on kuin sanot. Toiset ateistit pitävät esim. tabula rasa väittämäänsä merkityksellisenä. Toisten ollessa asiasta toistamieltä.

Se, että joku yksilöateisti suhtautuu ateismin kenttään jollain mielipiteellä ei tee hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään hänen omaan henkilökohtaiseen tai kannattamaansa ateistisen oppisuunnan näkemykseen, siitä yhtään sen todempaa ateismin kokonaiskuvan kanssa.

Ateismi on ja tulee aina olemaan erilaisten vuorovaikutuksien summa. Jossa motivaatiot, aktiot ja reaktiot tulevat vaihtelemaan suhteessa esim. teismiin.

Yleensä perusolettamus on, että aistinvarainen tulkinta ei mahdollista kaiken tutkimista, vaan siihen voidaan tarvita kokeellisuutta, jota voidaan toistaa.
Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista.

Lue lisää

"Ateististen teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten ne ovat kiistanalaisia.
"

Höpöhöpö. Ei ole olemassa mitään ateistisia teorioita.

"Jumalaan uskomattomuus ei legitimio mitään, mutta uusateismi käyttää termiä "tieteellinen tutkimus" keppihevosena. Ja sekoittaa näin erilaiset asiat keskenään esittäen, että yhden tutkimusalueen kelpaattomuus toisessa käytettäväksi olisi todiste siitä, että ensimmäinen asia ei olisi kokonaisuudessaan pätevä."

Höpöhöpö.

"Se, että joku yksilöateisti suhtautuu ateismin kenttään jollain mielipiteellä ei tee hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään hänen omaan henkilökohtaiseen tai kannattamaansa ateistisen oppisuunnan näkemykseen, siitä yhtään sen todempaa ateismin kokonaiskuvan kanssa."

Lisää tyhjänpäiväisiä puppulauseita. Ateismin kenttä on mielijuvituksesi tuotetta. Ateismissa ei ole oppisuuntia.

"Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista. "

Niinpä, miksi siis pitäisi tuoda mukaan kaikenlaisia huuhaalähtökohtia, jotka vain sotkevat koko asiaa (esim. oletus jumalista). Tieteessähän on tarkoituksena yrittää välttää tuollaisia lähtökohtia.

Selittääkö tuo kertomasi asia sen, miksi kreationitit ovat niin pahasti ulalla tieteestä ja heidän näyttää olvan ylivoimaisen vaativaa ymmärtää edes peruslähtökohtia.
Selittääkö sinun lähtökohtasi (jotain hihhulisoopaa) myös sen, että olet täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa?

ertert kirjoitti:

"Ateististen teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten ne ovat kiistanalaisia.
"

Höpöhöpö. Ei ole olemassa mitään ateistisia teorioita.

"Jumalaan uskomattomuus ei legitimio mitään, mutta uusateismi käyttää termiä "tieteellinen tutkimus" keppihevosena. Ja sekoittaa näin erilaiset asiat keskenään esittäen, että yhden tutkimusalueen kelpaattomuus toisessa käytettäväksi olisi todiste siitä, että ensimmäinen asia ei olisi kokonaisuudessaan pätevä."

Höpöhöpö.

"Se, että joku yksilöateisti suhtautuu ateismin kenttään jollain mielipiteellä ei tee hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään hänen omaan henkilökohtaiseen tai kannattamaansa ateistisen oppisuunnan näkemykseen, siitä yhtään sen todempaa ateismin kokonaiskuvan kanssa."

Lisää tyhjänpäiväisiä puppulauseita. Ateismin kenttä on mielijuvituksesi tuotetta. Ateismissa ei ole oppisuuntia.

"Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista. "

Niinpä, miksi siis pitäisi tuoda mukaan kaikenlaisia huuhaalähtökohtia, jotka vain sotkevat koko asiaa (esim. oletus jumalista). Tieteessähän on tarkoituksena yrittää välttää tuollaisia lähtökohtia.

Selittääkö tuo kertomasi asia sen, miksi kreationitit ovat niin pahasti ulalla tieteestä ja heidän näyttää olvan ylivoimaisen vaativaa ymmärtää edes peruslähtökohtia.
Selittääkö sinun lähtökohtasi (jotain hihhulisoopaa) myös sen, että olet täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa?

Lue lisää

"Niinpä, miksi siis pitäisi tuoda mukaan kaikenlaisia huuhaalähtökohtia, jotka vain sotkevat koko asiaa (esim. oletus jumalista). Tieteessähän on tarkoituksena yrittää välttää tuollaisia lähtökohtia."

Ehkä tämä lause selittää parhaiten, miksi ateismi ei ole tiedettä. Koska sen olettamus tieteestä ei perustu siihen mitä se todellisuudessa on.

Tiede ei ota kantaa siihen mitkä ovat sen lähtöarvot, luonnontieteitä lukuunottamatta. Sensijaan se osoittaa, esim. sen jos johtopäätökset ovat tehty oikein esim, että ovatko alkuarvot olleet oikein. Kyse on alkuarvoista, muuttujista sekä tavasta, joka toistettavasti muodostaa oikean ratkaisun tekijästään riippumatta.

Ei tiede ole mikään ateismin esittämä yksittäinen möykky.
, jossa kaikkia asioita tulkitaan vain yhden arssinan mitalla, vaan se jakautuu moneen eriosa-alueeseen, joissa tutkitaan monia eri asioita.

Eipä ihme, että ateistisoopa ei riitä vakuuttamaan kuin muutaman prosentin maailman väestöstä, kun sen on täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa ja mistä se koostuu?

Nedda` kirjoitti:

"Niinpä, miksi siis pitäisi tuoda mukaan kaikenlaisia huuhaalähtökohtia, jotka vain sotkevat koko asiaa (esim. oletus jumalista). Tieteessähän on tarkoituksena yrittää välttää tuollaisia lähtökohtia."

Ehkä tämä lause selittää parhaiten, miksi ateismi ei ole tiedettä. Koska sen olettamus tieteestä ei perustu siihen mitä se todellisuudessa on.

Tiede ei ota kantaa siihen mitkä ovat sen lähtöarvot, luonnontieteitä lukuunottamatta. Sensijaan se osoittaa, esim. sen jos johtopäätökset ovat tehty oikein esim, että ovatko alkuarvot olleet oikein. Kyse on alkuarvoista, muuttujista sekä tavasta, joka toistettavasti muodostaa oikean ratkaisun tekijästään riippumatta.

Ei tiede ole mikään ateismin esittämä yksittäinen möykky.
, jossa kaikkia asioita tulkitaan vain yhden arssinan mitalla, vaan se jakautuu moneen eriosa-alueeseen, joissa tutkitaan monia eri asioita.

Eipä ihme, että ateistisoopa ei riitä vakuuttamaan kuin muutaman prosentin maailman väestöstä, kun sen on täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa ja mistä se koostuu?

Lue lisää

"Ehkä tämä lause selittää parhaiten, miksi ateismi ei ole tiedettä."

Ei kukaan ole väittänytkään että ateismi olisi tiedettä. Ai niin, paitsi sinä ja muutamat muut tyhjäpäät.

"Eipä ihme, että ateistisoopa ei riitä vakuuttamaan kuin muutaman prosentin maailman väestöstä, kun sen on täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa ja mistä se koostuu? "

Miksi jatkat tuota samaa typerehtimistä? Jos sinä et ymmärrä mitä ei-teismi tarkoittaa niin se on ihan sinun oma ongelmasi.

Rautalangasta: mitä tarkoittaa se, ettet sinä usko Zeukseen? Onko se tiedettä, vai mitä se on?

Nedda` kirjoitti:

"Niinpä, miksi siis pitäisi tuoda mukaan kaikenlaisia huuhaalähtökohtia, jotka vain sotkevat koko asiaa (esim. oletus jumalista). Tieteessähän on tarkoituksena yrittää välttää tuollaisia lähtökohtia."

Ehkä tämä lause selittää parhaiten, miksi ateismi ei ole tiedettä. Koska sen olettamus tieteestä ei perustu siihen mitä se todellisuudessa on.

Tiede ei ota kantaa siihen mitkä ovat sen lähtöarvot, luonnontieteitä lukuunottamatta. Sensijaan se osoittaa, esim. sen jos johtopäätökset ovat tehty oikein esim, että ovatko alkuarvot olleet oikein. Kyse on alkuarvoista, muuttujista sekä tavasta, joka toistettavasti muodostaa oikean ratkaisun tekijästään riippumatta.

Ei tiede ole mikään ateismin esittämä yksittäinen möykky.
, jossa kaikkia asioita tulkitaan vain yhden arssinan mitalla, vaan se jakautuu moneen eriosa-alueeseen, joissa tutkitaan monia eri asioita.

Eipä ihme, että ateistisoopa ei riitä vakuuttamaan kuin muutaman prosentin maailman väestöstä, kun sen on täysin kykenemätön ymmärtämään, mitä ateismi tarkoittaa ja mistä se koostuu?

Lue lisää

Luulen pikku hiljaa käsittäväni, mitä yrität kertoa...
Tarkoitatko siis sitä, että kun lieteellisen tutkimuksen lähtökohtana ei ole se, että jumala on olemassa, se on ateistista?

Jos näin, siinä tapauksessa väittäisin, että sulla on nyt fokus vähän hukassa. Samaan tapaan voisi väittää, että tiede ei ota sitä huomioon, että havainnoitsijana on ihminen. Ymmärrätkö, että nämä väitteet ovat molemmat epäadekvaatteja?
Sano käsitinkö oikein, ennen kuin jatkan.

Nedda` kirjoitti:

Ateististen teorioiden merkityksettömyys luonnontieteessä johtuu siitä, että ne ovat tarkoitushakuisia ja siten ne ovat kiistanalaisia.

Teologia esim tutkii sen ajan yhteiskunnan ja uskontojen toimintaa, jossa esim. kristinusko kehittyi. Tämä täyttää tieteellisen tutkimuksen metodiikan, vaikka tutkimuksen aiheesta voidaan olla useaa erimieltä.

Jumalaan uskomattomuus ei legitimio mitään, mutta uusateismi käyttää termiä "tieteellinen tutkimus" keppihevosena. Ja sekoittaa näin erilaiset asiat keskenään esittäen, että yhden tutkimusalueen kelpaattomuus toisessa käytettäväksi olisi todiste siitä, että ensimmäinen asia ei olisi kokonaisuudessaan pätevä.

Näin se on kuin sanot. Toiset ateistit pitävät esim. tabula rasa väittämäänsä merkityksellisenä. Toisten ollessa asiasta toistamieltä.

Se, että joku yksilöateisti suhtautuu ateismin kenttään jollain mielipiteellä ei tee hänen henkilökohtaisesta näkemyksestään hänen omaan henkilökohtaiseen tai kannattamaansa ateistisen oppisuunnan näkemykseen, siitä yhtään sen todempaa ateismin kokonaiskuvan kanssa.

Ateismi on ja tulee aina olemaan erilaisten vuorovaikutuksien summa. Jossa motivaatiot, aktiot ja reaktiot tulevat vaihtelemaan suhteessa esim. teismiin.

Yleensä perusolettamus on, että aistinvarainen tulkinta ei mahdollista kaiken tutkimista, vaan siihen voidaan tarvita kokeellisuutta, jota voidaan toistaa.
Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista.

Lue lisää

"Herkkä riippuvuus alkutilanteesta, ja se tosiasia, että sitä ei tiedetä vaikeuttaa monien asioiden "kokonaiselityksen" muodostamista. "

Ja sinä siis vaadit että alkutilanteeksi on otettava Jumala? Eikä mikä tahansa jumala, vaan juuri se kristinuskon Jumala. Vaikka samalla kirjoitat että se ettei alkutilannetta tiedetä on tosiasia?

Eli alkutilanne pitää sinun mielestäsi väärentää sellaiseksi mitä todellakaan ei oikeasti tiedetä, jotta päästäisiin haluamaasi lopputulokseen? Ja tämä siis olisi sinun mielestäsi rehellistä tutkimusta? Siis se että kielletään tosiasiat ja väärennetään alkutilanne? No nyt ymmärrän, oikein hyvin. Tuohan on juuri sitä kreationistista "tiedettä", siis oikean tieteen irvikuvaa.

Tuo on juuri sama asia josta kirjoitin toisessa ketjussa - jos yhden uskonnon "totuudet" otetaan premissiksi, päädytään aina niihin samoihin "totuuksiin" jotka oli jo valittu premissiksi. Haluttu lopputulos olikin siis jo valittu (ja ilman mitään perusteita) lähtötilanteeksi. Tuota kutsutaan muuten myös kehäpäätelmäksi.

Se on vain yksi versio tästä "Raamattu on totta koska se on Jumalan sanaa ja Jumala on olemassa koska hänestä kerrotaan Raamatussa, joka on totta koska se on Jumalan sanaa."

Ja uskovien putkiaivoilla ei kehäpäätelmässä koskaan havaita mitään loogista ristiriitaa, tietenkään.

Näinhän se on.Lukemattomia ovat ne kreationistien viestit joiden pääsisältö on se että kreotionistinen selitysmalli on niin paljon uskottavampi ja todennäköisempi kuin evoluution selitys.
Näiltä ihmisiltä vain usnohtuu jatkuvasti se että uskottavin selitys ei ole sama asia kuin oikea selitys. Vuosituhansia ihmisille uskottavin selitys auringon liikeistä oli se että aurinko kiertää maata. Senhän näki jokainen omilla silmillään. Aurinko nousee aamulla ja laskee illalla eli siis kiertää maata joka ei aisteilla havaiten tunnu liikkuvan minnekään.

kokemus-k kirjoitti:

Näinhän se on.Lukemattomia ovat ne kreationistien viestit joiden pääsisältö on se että kreotionistinen selitysmalli on niin paljon uskottavampi ja todennäköisempi kuin evoluution selitys.
Näiltä ihmisiltä vain usnohtuu jatkuvasti se että uskottavin selitys ei ole sama asia kuin oikea selitys. Vuosituhansia ihmisille uskottavin selitys auringon liikeistä oli se että aurinko kiertää maata. Senhän näki jokainen omilla silmillään. Aurinko nousee aamulla ja laskee illalla eli siis kiertää maata joka ei aisteilla havaiten tunnu liikkuvan minnekään.

Lue lisää

"Näiltä ihmisiltä vain usnohtuu jatkuvasti se että uskottavin selitys ei ole sama asia kuin oikea selitys."

Kun ne eivät tosiasioista piittaa, niin keksivät että "jonkun" täytyy olla tapahtumien toimeenpanija. Kun ukkonen jyrisee, niin ylijumala on vihainen, sama juttu kuivuuden, maanjäristysten ja tulivuorten purkausten kanssa.

Kreationistit ovat selvästi kiinnostuneita maailmankaikkeudesta ja maapallon toiminnasta, koska hyvin ahkerasti asioihin ottavat kantaa. Mutta miksi se heidän näkövinkkelinsä jumittuu luojajumalaan? Mihin ne sitä tarvitsevat? Unelmaan ikuisesta elämästäkö?

Kokeellisissa tutkimuksissa käy yleensä myös varsin vakuuttavasti ilmi,
että tietyn ikäiset lapset uskovat joulupukkiin.

Ja mitä tämä todistaa meille joulupukin olemassaolosta?
Tai vaihtoehtoisesti - mitä se todistaa siitä mihin lapset uskovat?

Jumala ei ole mitään konkreettista tai materiaa, sillä ei ole tiettyä paikkaa missä se majailisi ( jos jätetään pois kuvitteelliset taivastarinat) paitsi uskovaisen ihmisen mielen sopukoissa. Yliluonnollisia asioita ei ole, jotkut asiat näyttäytyvät kylllä yliluonnollisina, mutta niilläkin on luonnollinen selityksensä, vaikkei se meille välttämättä aukenekaan.

Jumalaa ei siis ole. Olenko ihan väärässä?

Jatkan vielä ertertin vastinetta....
Artikkelissa sekoitetaan kaksi asiaa, joka tosin siinä mainitaan. Uskonto ja uskominen eivät ole sama asia. Lapsen kyky hallita abstrakteja uskontoon liittyviä ideoita ja käsitteitä syntyy vasta teini-iässä. Siihen asti omaksuttu käsitys jumalasta on konkreettinen, persoonallinen, joskin näkymätön tavallisesti. Eldkindin tutkimuksessa esim. kun pyhäkoulua käyvältä lapselta kysyttiin: "Miksi Mooses ei uskaltanut katsoa Jumalaa?". Lapsi vastasi: "Koska Jumalalla on hassu naama."

"eikä hänen tarvitse nähdä minkäänlaista vaivaa kasvuympäristönsä uskonnollisten ajattelutapojen sisäistämiseen."

Pitää paikkansa. Sama pätee kaikkiin yhteiskunnan tai ympäristön asettamiin tai sopimiin konventioihin. Käyttäytyminen muita kohtaan, perusarvot jne. otetaan valmiiksi annettuina. Tätähän kriittinen ajattelu juuri kritisoi. Vasta itsenäistyttyään n.14 vuoden iässä lapsi alkaa ajatella abstraktisti itseään riippumattomana, pystyy siis muodostamaan omista lähtökohdistaan käsityksen itsestään ja arvioimaan sitä. Ja vasta aikuisuuden kynnyksellä n.18v hänen abstraki ajattelunsa on niin pitkälle kehittynyttä, että hänellä on todellinen mahdollisuus kyseenalaistaa noita konventioita (Piaget).

"Ihmisillä on vahva luontainen taipumus tunnistaa toimijoita ja selittää ilmiöitä toimijoiden tarkoitusperillä."

Kiistanalainen väite psykologiassa. Vastasyntyneellä on Piaget:n mukaan havaittu oikeastaan vain kaksi perusominaisuutta: imeminen ja tarrautuminen. Mahdollisesti luontainen tarve läheisyyteen. Kyky muodostaa pysyviä rakenteita ja subjekti/objekti-rakenteita tapahtuu vasta ensimmäisten elinvuosien aikana. Pieni lapsi ei esim. ymmärrä, että fysikaaliset ilmiöt ovat pysyviä. Kun lelu viedään esteen taakse, lapsi menettää mielenkiintonsa. Koska hänen maailmassaan esineet joko ovat tai ei ole olemassa. Ne pomppaavat hänen tietoisuuteensa maagisesti ja yhtäkkiä.

"ikään kuin jumalan muotoinen aukko, jonka ympäröivä kulttuuri helposti täyttää"

Kuten artikkelissa todettiin, lapsi erottaa muutaman vuoden ikäisenä itsestään liikkuvan ja liikutettavan objektin eron. Alkeellinen käsitys elämästä, siis. Mutta lapsen kyky erottaa mielikuvitus ja todellisuus toisistaan alkaa muodostua vasta kouluiän tietämillä. Lapsi hyväksyy täysin selityksen, että jättimäinen etana puhaltaa pilviä taivaalla ja siksi ne liikkuvat. Hänelle asiassa ei ole mitään kummallista, jos se on edes jotenkin hänen konkreettisesta maailmastaan. Siksi kreationistiset selitykset vetoavat nuoriin lapsiin. Kriittisen ajattelun voi siis ajatella olla nimenomaan poisoppimista lapsuudessa muodostuneista virheellisistä ajattelumalleista.

"uskonnot, joiden jumalien uskotaan tarkkailevan ihmisiä, ovat toimineet suuren osan ihmiskunnan historiasta yhteistyön takaavana sosiaalisena liimana."

Tämä pitää paikkaansa, jos ajatellaan juutalais-kristillistä perinnettä. Mutta katsottuna maailmanlaajuisesti (Boyer) tälläinen jumala ei ole välttämättömyys. Idän uskonnoissa tällaista ei ole, monissa luonnonuskonnoissa (shintolaisuus esim) ei ole yhtä valvovaa jumalaa. Monissa Afrikan uskonnoissa löytyy luojajumala, joka ei ollenkaan tärkeä eikä häntä kiinnosta mitä tapahtuu, vainajien henget taas ovat mahdottoman oleellisia. Uskonto sinällään voi toimia yhdistävänä tekijänä yhteiskunnassa, mutta jumalkäsityksellä ei ole siinä juurikaan merkitystä.

"Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan."
Tämä on myös kiistanalaista. Lainaan:

"People often reason egocentrically about others' beliefs, using their own beliefs as an inductive guide. Correlational, experimental, and neuroimaging evidence suggests that people may be even more egocentric when reasoning about a religious agent's beliefs (e.g., God)./ http://www.pnas.org/content/106/51/21533.full

"Mitä sitten? Tuskin kukaan on väittänytkään, että tieteellinen ajattelu olisi omaksuttavissa automaattisesti (varsinkaan, kun lapsilla tuskin on kovin paljon kokemusta siitä jos yhtään)."

Kerrankin ateisti puhuu niinkuin asiat ovat. (tosin voi olla, että looginen ajattelu ja asioiden jäsentäminen on joillekin luontaista)?

"Eikö tuossa ole aikamoinen ristiriita. Jos olemme synnynnäisiä uskovia, miksi se pitää oppia? Jos lapsi ei ole tabula rasa uskonnon suhteen, miksi se uskonto pitää oppia?"

Em. lause on ateistinen olkinukke tyypillisimmillään. Samaa tapaan kuin se miksi lapsen pitää oppia kävelemään, jos sillä kerran on heijaste siitä jo syntyessään?

Onko kävely, pyöräily, puhe, uskonto ja vaikkapa ateismi tullut lapseen jotenkin ulkopuolelta, vai ovatko ne ateismin mukaan lapsessa sisällä? Ja harjoittelemalla ne voidaan saada vahvistumaan tai heikentymään ? Tällaisten olkinukkien kanssa uusateismi askaroi.

(omituista on myös se, että ateismi toisessa lauseessa sanoo, että se ei ota kantaa. Ja silti sillä on olemassa aina selitys joka asiaan, joka on "oikeampi", kuin esim. sellaisten henkilöiden, jotka eivät usko ateistisiin väittämiin).

Eiköhän tuo liene selvää, että lapsen pitää kehityksensä erivaiheissa oppia erilaisia asioita. Ja, jos teismiin tai ateismiin sisältyy esim. seremoniallisuutta, on vain luonnollista, että lapsi oppii sen jäljittelemällä, jos hän omaksuu jommankumman ritualismin.

Toisaalta kysymys on siitä mikä tulkitaan teismiksi tai ateismiksi. Onko se filosofia joka niiden takana on, jotka jommankumman nimeen "vannovat"? Vai onko kyseessä jommankumman seremoniallisten rituaalien suorittamisesta?

Ateismin tulkinta ja ymmärrys omasta itsestään, sekä teismin jäsentäminen eivät aina ole loogisia. Vaikka ateismi haastaakin teististä reaalikäytöstä.

Nedda` kirjoitti:

"Mitä sitten? Tuskin kukaan on väittänytkään, että tieteellinen ajattelu olisi omaksuttavissa automaattisesti (varsinkaan, kun lapsilla tuskin on kovin paljon kokemusta siitä jos yhtään)."

Kerrankin ateisti puhuu niinkuin asiat ovat. (tosin voi olla, että looginen ajattelu ja asioiden jäsentäminen on joillekin luontaista)?

"Eikö tuossa ole aikamoinen ristiriita. Jos olemme synnynnäisiä uskovia, miksi se pitää oppia? Jos lapsi ei ole tabula rasa uskonnon suhteen, miksi se uskonto pitää oppia?"

Em. lause on ateistinen olkinukke tyypillisimmillään. Samaa tapaan kuin se miksi lapsen pitää oppia kävelemään, jos sillä kerran on heijaste siitä jo syntyessään?

Onko kävely, pyöräily, puhe, uskonto ja vaikkapa ateismi tullut lapseen jotenkin ulkopuolelta, vai ovatko ne ateismin mukaan lapsessa sisällä? Ja harjoittelemalla ne voidaan saada vahvistumaan tai heikentymään ? Tällaisten olkinukkien kanssa uusateismi askaroi.

(omituista on myös se, että ateismi toisessa lauseessa sanoo, että se ei ota kantaa. Ja silti sillä on olemassa aina selitys joka asiaan, joka on "oikeampi", kuin esim. sellaisten henkilöiden, jotka eivät usko ateistisiin väittämiin).

Eiköhän tuo liene selvää, että lapsen pitää kehityksensä erivaiheissa oppia erilaisia asioita. Ja, jos teismiin tai ateismiin sisältyy esim. seremoniallisuutta, on vain luonnollista, että lapsi oppii sen jäljittelemällä, jos hän omaksuu jommankumman ritualismin.

Toisaalta kysymys on siitä mikä tulkitaan teismiksi tai ateismiksi. Onko se filosofia joka niiden takana on, jotka jommankumman nimeen "vannovat"? Vai onko kyseessä jommankumman seremoniallisten rituaalien suorittamisesta?

Ateismin tulkinta ja ymmärrys omasta itsestään, sekä teismin jäsentäminen eivät aina ole loogisia. Vaikka ateismi haastaakin teististä reaalikäytöstä.

Lue lisää

Ja ateismin seremonialliset rituaalit ovat siis mitä?
Miten ja missä niitä harjoitetaan?

Kerro nyt että tiedän miten minun pitää ateismini kanssa toimia?
Olenko ateisti ollenkaan, jos en ole koskaan harjoittanut noita
kuuluisia ateismin seremoniallisia rituaaleja?

Nedda` kirjoitti:

"Mitä sitten? Tuskin kukaan on väittänytkään, että tieteellinen ajattelu olisi omaksuttavissa automaattisesti (varsinkaan, kun lapsilla tuskin on kovin paljon kokemusta siitä jos yhtään)."

Kerrankin ateisti puhuu niinkuin asiat ovat. (tosin voi olla, että looginen ajattelu ja asioiden jäsentäminen on joillekin luontaista)?

"Eikö tuossa ole aikamoinen ristiriita. Jos olemme synnynnäisiä uskovia, miksi se pitää oppia? Jos lapsi ei ole tabula rasa uskonnon suhteen, miksi se uskonto pitää oppia?"

Em. lause on ateistinen olkinukke tyypillisimmillään. Samaa tapaan kuin se miksi lapsen pitää oppia kävelemään, jos sillä kerran on heijaste siitä jo syntyessään?

Onko kävely, pyöräily, puhe, uskonto ja vaikkapa ateismi tullut lapseen jotenkin ulkopuolelta, vai ovatko ne ateismin mukaan lapsessa sisällä? Ja harjoittelemalla ne voidaan saada vahvistumaan tai heikentymään ? Tällaisten olkinukkien kanssa uusateismi askaroi.

(omituista on myös se, että ateismi toisessa lauseessa sanoo, että se ei ota kantaa. Ja silti sillä on olemassa aina selitys joka asiaan, joka on "oikeampi", kuin esim. sellaisten henkilöiden, jotka eivät usko ateistisiin väittämiin).

Eiköhän tuo liene selvää, että lapsen pitää kehityksensä erivaiheissa oppia erilaisia asioita. Ja, jos teismiin tai ateismiin sisältyy esim. seremoniallisuutta, on vain luonnollista, että lapsi oppii sen jäljittelemällä, jos hän omaksuu jommankumman ritualismin.

Toisaalta kysymys on siitä mikä tulkitaan teismiksi tai ateismiksi. Onko se filosofia joka niiden takana on, jotka jommankumman nimeen "vannovat"? Vai onko kyseessä jommankumman seremoniallisten rituaalien suorittamisesta?

Ateismin tulkinta ja ymmärrys omasta itsestään, sekä teismin jäsentäminen eivät aina ole loogisia. Vaikka ateismi haastaakin teististä reaalikäytöstä.

Lue lisää

Et ole vieläkään vaivautun ottamaan selville mitä ateismi tarkoitta ja miten se eroaa ateistista. ...Trollihan tämä taitaa ollakin

Seremoniritu kirjoitti:

Ja ateismin seremonialliset rituaalit ovat siis mitä?
Miten ja missä niitä harjoitetaan?

Kerro nyt että tiedän miten minun pitää ateismini kanssa toimia?
Olenko ateisti ollenkaan, jos en ole koskaan harjoittanut noita
kuuluisia ateismin seremoniallisia rituaaleja?

Lue lisää

Ne ovat vastineita esim. Suomessa oleville kirkollisille tai muille kristillisten ryhmien siirtymä/ikäkausi ja initaatioriiteille.

On ateismin monimuotoisuutta, että osa ateisteista tahtoo toteuttaa spritualiteettiään niiden kautta. Missään ei kait kukaan ole esittänyt, että kaikki ateistit osallistuvat niihin.

Nedda` kirjoitti:

Ne ovat vastineita esim. Suomessa oleville kirkollisille tai muille kristillisten ryhmien siirtymä/ikäkausi ja initaatioriiteille.

On ateismin monimuotoisuutta, että osa ateisteista tahtoo toteuttaa spritualiteettiään niiden kautta. Missään ei kait kukaan ole esittänyt, että kaikki ateistit osallistuvat niihin.

Lue lisää

Eli ateistitkin menevät naimisiin, saavat lapsia ja pitävät näiden syntymäpäiviä ja ovat mukana omaistensa hautajaisissa? Onko jokin ihmisryhmä joka ei koskaan ehdottomasti tee mitään tuollaista?

Kun muslimit tekevät tuollaista, niin onko silloin kysymys islamriiteistä? Miten islamriitit eroavat kristillisistä riiteistä? Käykö sama lomake, jossa jumalan nimen kohdalla on tyhjä täytettävä kohta ja muuten ihan sama? (suoritetaan __X__ nimeen/nimissä). Ja jos kohtaan _X_ ei kirjoita mitään niin sitten on ateistinen riitti? Tai buddhalainen. Tai deistinen. Tai agnostinen.

Mitähän mahtavat olla ateistien initaatioriitit?

''Jonkun olisi pitänyt opettaa Dawkinsille kriittistä ajattelua, jotta osaisi myös kyseenalaistaa omat ajatukset.''
Sanoo hörhö jonka mielestä ihminen ei ole ajatellut loppuun asti ennenkuin on samaa mieltä hörhön kanssa.