hammashygienisti mistään kotoisin?

Ehkä jossain muussa kaupungissa on tuollainen käytäntö. Helsingissä olen AINA "joutunut" ensin hammaslääkärin tekemään tarkastukseen ja hän on joko ottanut omaan hoitojonoonsa tai asettanut yleiseen hoitojonoon jollekin toiselle lääkärille. Vasta kun hammashoidot tai jos hoidettavaa ei löytynyt tarkastuksessa, lääkäri lähettää hygienistille jonka jälkeen senkertainen hoitojakso on ohi.

Sain myös tarjouskirjeen, mutta en hyväksynyt tuota hankepotilastarjousta koska oletin että se toimii kuten hoitoseteli eli joutuisin maksamaan sekä yksityiselle erotuksen että kunnalliselle taksan mukaisen maksun. Tarjouskirjeessä asiaa ei kylläkään selvitetty mitenkään joten odottelen nyt kutsua kunnalliselle koska kyseessä on vain säännöllinen tarkastuskäynti ja sen jälkeiset mahdolliset hoidot joten ei ole kiirettä..

Hammaskiven poisto ei ole koskaan turhaa. Itse olisin mieluummin jättänyt hammaslääkärikäynnin väliin, koska tiesin ettei reikiä ollut. Hammaslääkärillä kesti 10-15 min, mutta hammaskiven poisto koko sen 45 min mikä oli varattu ja josta omavastuu oli ainoastaan sen 16 euroa.

Kerroit keskustelun avauksessasi käyväsi suuhygienistin (kenties myös hammaslääkärin?) hoidossa melko harvoin, viimeksi siis kolme vuotta sitten.
Sinulle on ilmeisesti "kaupattu" silloin hampaiden fluoraus, mikä kuuluu yleensä riskiryhmissä olevien ihmisten ennaltaehkäisevään hoitoon.

Suuhygienistin työhön kuuluu potilaan hampaiston kunnon peruskartoitus - ei kuitenkaan suun sairauksien varsinainen diagnostiikka, joka on hammaslääkärin heiniä. Tämän lisäksi suuhygienistin tehtäviin kuuluu valistaminen suun terveydenhuoltoon liittyvistä asioista, ennaltaehkäisevä hammashoito (kuten fluoraus, informoinnin lisäksi) sekä etenkin suuhygieniasta huolehtiminen puhdistuksen ja hammaskiven poiston muodossa.

Lyhyt vastaus kysymykseesi: jos sinua kiinnostaa oman terveytesi huolto, niin jatkuvan omatoimisen hyvän suuhygienian lisäksi ammattihenkilön arvion mukaan toteutettu ajoittainen puhdistus ja fluorilakkaus on hyväksi terveydellesi ja siksi hyvä sijoitus.
Jos et viitsi hoitaa hampaitasi itse paljoakaan väliaikana, niin muutaman vuoden välein tehtävällä purskutuksella tai lakkauksella ei ole mitään käytännön merkitystä.

Vielä lyhyemmin: jos haluat hyvät hampaat, pese ne itse tarpeeksi usein. Jos haluat tosi hyvät hampaat, hae apua ammattilaisilta ja käy heidän luonaan tarpeeksi usein. Jos ei kiinnosta, niin älä tuhlaa rahojasi.

Tikulla ei saa hammasvälejä kunnolla puhtaaksi. Kun vaihdoin tikut hammasväliharjaan, hammaskiven esiintyminen väheni radikaalisti.

Pyydän anteeksi, jos edellinen viestini on aiheuttanut mielipahaa. Minä sain kuitenkin sinun aloitusviestistäsi sen käsityksen, että olisit epäillyt fluorilakkausta rahastukseksi ja halusin korjata tämän käsityksen.

Hampaiden säännöllinen puhdistus on tärkeää ja on oikein hyvä, että peset hampaasi kahdesti päivässä. Hammastikku on hyvä apuväline, mutta sillä ei saa useinkaan hammasvälejä puhdistetuksi yhtä hyvin kuin hammaslangalla tai hammasväliharjoilla. Hyvä mekaaninen puhdistus (harjaus ja hammasvälien puhdistus) on kuitenkin hyvän suuhygienian ja suun terveyden peruskivi.

Mikäli kuulut riskiryhmään joko karieksen tai ientulehduksen osalta, erilaiset suuhuuhteen tai fluorilisät voivat auttaa suuhygienian ylläpidossa. Fluori- tai xylitolipitoisilla aineilla pyritään vahvistamaan hampaan kiillettä ja ehkäisemään reikiintymistä. Esim. klooriheksidiinipitoisia taas käytetään vähentämään suusta haitallisia bakteereita ja sitä kautta ientulehdusta. Huuhteet tai geelit eivät kuitenkaan yksin riitä huolehtimaan suun terveydestä, vaan niitä käytetään tarpeen mukaan kotihoidon tukena.

"Kannattaako tuosta hoidosta maksaa vai onko melko turha?"

No kyllä tuo aika vähättelevältä minusta "kuulostaa". Jos suuhygienisti sanoo että fluoraus olisi tarpeen, niin sitten se on tarpeen. Suuhygienistin työ on kuitenkin useimmiten melkoista minuuttipeliä, ettei siinä oikeasti ole aikaa millekään ylimääräisille toimenpiteille. Ja ei, hän ei saa yhtään enempää tai vähempää palkkaa, tehtiin fluoraus tai ei.

Tuohon reikäasiaan voisin sanoa sen verran, että loogisista syistä johtuen hammaslääkärin koulutuksessa on huomattavasti paljon enemmän karieksen (=reikien) tunnistamiseen liittyvää opetusta. Suuhygienistien varsinainen työsarka liittyy kuitenkin parodontologiseen hoitoon (mm. hammaskiven poisto) ja omahoidon ohjaukseen. Ainakin kunnallisella puolella normaaliin shg-käyntiin on varattu noin 30-45 min. ja siinä ajassa pitäisi hoitaa alkujorinat (mm. anamneesin kertaaminen), mahdolliset puudutukset, hammaskiven poisto ultralla ja kyreteillä, lankailut, ehkä pastaputsit ja fluoraukset, loppuhöpinät (omahoidon ohjaus), hoidontarpeen ohjaus eteenpäin, hoitokäynnin kirjaaminen koneelle, hoitohuoneen putsaus seuraavaa asiakasta varten, jne. Hammaskivi on usein niin tiukassa ja syvällä ientaskuissa, että sen poistoon haluaa oikeasti käyttää aikaa ja vaivaa, jotta kaiken bakteerimassan saisi pois. Valitettavasti kariestilanteen tarkastaminen näinollen voi välillä jäädä vähemmälle huomiolle.

Käyntisi oli hyödyllinen ja voit päätellä tuloksesta että hammashoitosi on oikealla linjalla. Koska hammaskiveä oli vasta vähän, voit jatkossa pidentää hoitoväliä hieman.