Poikaystäväni oli huolissaan kun olin unohtanut ottaa pillerin parina päivänä, että tulisin raskaaksi, koska olimme kuitenkin harrastaneet seksiä. Vakuuttelin että ei mitään syytä huoleen. Kerroin hänelle myös mikä on kantani jos niin pääsisi käymään. Olen reilu parikymppinen opiskelija, ja valintani olisi abortti. olisin varmasti murheen murtama, mutta mielestäni ei olisi vauvan kannalta reilua synnyttää häntä, koska en olisi edes valmis äidiksi ja muutenkin olen sellaisessa elämän tilan teessa, että se vaan ei käy päinsä. Poikaystäväni haukkui minut pystyyn, kuinka voin olla niin julma että riistäisin hänen lapseltaan hengen. Hän huusi että ajattelen vain itseäni ja olen vastuuton. Sellaisen päätökse äärellä kaipaisin tukea, koska ratkaisu ei ole helppo, mutta tässä vaiheessa se olisi mielestäni ainoa vaihtoehto. Olen ihan järnyttynyt. Haluanko jatkaa ihmisen kanssa joka on noin jyrkkä. Jos tekisin abortin, eroaisimme kuitenkin koska mieheni ei voisi olla murhaajan kanssa. Olemme seurustelleet vajaan vuoden emmekä asu edes yhdessä. Niin ja tosiaan en siis ole raskaana, mutta JOS niin... Neuvoja/mielipiteitä kiitos
Miehen mielipide abortista
anonymous4
8241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aborttiasia on omantunnonkysymys ja uskonnollinen kysymys ja eettinen ja moraalinen kysymys. Itse en ole jyrkkä ihminen mutta aborttiasiassa ajattelen kuten miehesi, että abortti ei ole vaihtoehto paitsi ihan äärimmäisissä tapauksissa, joihin en ota kantaa tässä eikä ole muutenkaan nyt tarkoitukseni tuoda esiin syitä, miksi minulle abortti ei ole vaihtoehto. Jos poikaystäväsi on abortinvastustaja ja katsoo abortin eettisesti tai moraalisesti vääräksi, niin et voi odottaa hänen tukevan sinun ratkaisuasi. Todennäköisesti poikaystäväsi kantaisi vastuunsa isänä, mikäli saisit lapsen. Hän kuulostaa lapsimyönteiseltä ja vastuuntuntoiselta nuorelta mieheltä.
Kannattaisiko vaihtaa kondomeihin jos pillerit kerran unohtuu ottamatta? Ihan oikeasti ei ehkäisyn kanssa leikitä. Et voi vain unohdella pillereitä ja mennä sitten tekemään aborttia kun kävi vahinko. Jos et pysty huolehtimaan ehkäisystä et kyllä ole valmis harrastamaan seksiäkään.
Jos vastuudesta kerran puhutaan, miehesi voisi käyttää kondomeita.
Poikaystäväsi on oikeassa. Lapsensa tappaja ei ole kypsä äidiksi.
Parempi, että jätät seksin varmuuden vuoksi kokonaan siihen asti, että ymmärrät, että lapsen elämä edelmöityksestä saakka on sinun halujasi tärkeämpää.
Jätin miehen, joka raskaaksi tultuani vaati minua tekemään abortin. Ei tulisi mieleenkään olla sellaisen ihmisen kanssa, joka haluaa tappaa oman lapsensa!
Elämä aina järjestyy ja kaikki menee omalla painollaan. Mikään opiskelu tai muu vastaava ei mene lapsen hengen edelle. Elämäntilanteita voi aina muokata uusien tilanteiden mukaisiksi.
Poikaystäväsi on oikeassa, olet vastuuton kun unohtelet pillerit. Itselläni on kokemusta keskenmenosta ja yhdestä raskauden keskeytyksestä joka tosin johtui lääkäreiden painostuksesta. Myöhemmissä tutkimuksissa ilmeni ettei sikiössä ollutkaan sen ihmeempää vikaa joten tunsin itseni lapseni murhaajaksi kun annoin omasta puolestani suostumuksen siihen ja se rassasi todella pitkään. Onneksi nyt kuitenkin on terveet lapset, se vähän lohduttaa mutta joskus vieläkin ajattelen että esikoisellani voisi olla isoveli ellei oltaisi sitä äitinsä kanssa tapettu :( :( :(
Minulla ei ole edes mitään uskonnollista vakaumusta mutta mielikuvitusta ja ajattelukykyä jonkin verran on, siksi koen asian melko vaikeaksi. Huh ja taas se tulikin mieleen, voihan harmitus..
Eli 2 vuosikymmentäkään ei riitä näemmä peittämään omatunnon ääntä :(
Poikaystävälläsi ON oikeus mielipiteeseensä samoin kuin sinulla.
Hänellä saa olla mielipide siitä, mikä olisi hänen tulevan lapsensa kohtalo.
Nämä ovat perustavaa laatua olevia elämänkysymyksiä, joten poikakaverisi mielipiteen muuttaminen ei niin vain onnistu.
Ja miksi pitäisi? Hän on sitä mieltä ja sinä toista mieltä.
Sanot kaverisi asennetta jyrkäksi... mutta, mutta... jyrkkä toimenpide on aborttikin.
Minusta teistä kumpikaan ei ole oikeassa eikä väärässä. Olette vain ajatuksiltanne tässä kohtaa erilaiset.
Pidä nyt vastaisuudessa huoli, ettet tule vahingossakaan raskaaksi ellet halua vaihtaa poikakaveria.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että abortti on salittu silloin jos se uhkaa äidin terveyttä tai jos rapsi on tulos raiskauksesta. Muissa tapauksissa olisin sen asian kannalla että äiti synnyttää lapsen ja antaa sen vaikka adoptioon, jos ei kerta lasta halua pitää.
Toisaalta se pieni herne siellä mahassa on vain massaa josta voisi myöhemmin kehittyä ihminen, mutta ei sitä vielä ole, mutta toisaalta tuntuisi omalla kohdalla aika julmalta tappaa oma lapsi. Itse en ainakaan aborttiin pystyisi ellei olisi ihan pakko.