Jack Bauer seisoo kimaltavien hyllyjen välissä deodoranttituubi kädessään aistit käyden ylikierroksilla. Ilman täyttää naisten lukemattomina pysyttelevät hajuvesiyhdisteet, etäinen kassakoneen piipitys ja satunnainen mutina. Liikkeessä on vain kourallinen asiakkaita.
Jackillä on Kenzo kädessään, ja hän pohtii, että sekoittuuko se eiliseen Armaniin kuinka pahasti, jos hän vetää sen päälleen. Käsiaseen kotelo on säädetty väärin, se puristaa kylkeä. Jack on varma, että ovella seisovan vartijan pitäisi olla tästä faktasta perillä, mutta hän tuskin oli.
Jack ottaa Kenzon ja heittelee sitä ilmaan astellessaan uskomattoman kropan ohitse. Jack on perheellinen mies, mutta silti mies.
(reos)
Jackillä on Kenzo kädessään, ja hän pohtii, että sekoittuuko se eiliseen Armaniin kuinka pahasti, jos hän vetää sen päälleen. Käsiaseen kotelo on säädetty väärin, se puristaa kylkeä. Jack on varma, että ovella seisovan vartijan pitäisi olla tästä faktasta perillä, mutta hän tuskin oli.
Jack ottaa Kenzon ja heittelee sitä ilmaan astellessaan uskomattoman kropan ohitse. Jack on perheellinen mies, mutta silti mies.
(reos)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kansallisesta turvallisuudesta vastaavilla toimihenkilöillä ei ole aikaa vehtailla suhdeteknisissä sielunkiemuroissa, vaan he järjestelmällisesti ja perinteisesti pysyttelevät erossa tällaisesta, joka saattaisi heikentää heidän ja heidän asiansa asemaa.
Ihminen itsensä tuho, jack ajattelee ja kävelee pitkin hallia antaen ihmisten virrata ohitseen. He ovat kuin vettä, esteissä luovivaa nestettä täynnä ideoita itsestään.
(reps)
Jack luonnehtii tehtäväänsä kuin se olisi seinämä tai karja-aita. Jack ohjaa massaa, tuota vellovaa kenttää täynnä voimia ja vastavoimia ja erilaisia liikesuuntia. Tehtävä ei ole helppo. On ymmärrettävä kuinka se toimii, sillä se on kuin organismi, joka yhdellä kädenpaukautuksella äkkiä toimii kuin yhdestä ajatuksesta. Muutoin siinä ei tunnu olevan mitään samaa, mitään korreloivaa. Se on kuitenkin koko kuvion ydin, yksikään osa tästä ihmispaljoudesta ei ole sidoksissa siihen juuri kuinkaan, ja odotettavissa voi siis olla lähes mitä tahansa.
Jack nojaa teräskaiteeseen ja katselee kuinka perheet kiiruhtavat lomaporteilleen, lentoemännät kiiruhtavat koteihinsa ja sadat silmät tuijottavat reisiläppärien kalpeaan kuvaan. Jack on kaiken tämän yläpuolella.
Hän käännähtää ja nykäisee korttinsa läpi sähkölukon. Ovi napsahtaa. On aika kokeilla Kenzoa.
(reps)
Askeettisissa pukeutumistiloissa Jack riisuutuu alastomaksi, laittaa pukunsa kaappiin ja avaa toisen, ottaa sieltä pyyhkeen, ja Kenzoa kädessään heitellen astelee suihkutiloihin.
Peilissä on eri mies kuin kotona, terävämmän näköinen ja oudosti kokolailla poissaolevan tuntuinen. Jack ei ymmärrä, kuinka voi olla yhtä aikaa se terävän että unohtuneen näköinen. Hän ei näytä tippaakaan näyttelijältä. Hänessä on kammottavia arpia kehossa. Hänen vartalonsa on kuin sodan ja fyysisen tuskan muistomerkki.
Vesi lotisee.
Kenzo tuntuu kirpeältä ja antavalta. Siinä on jotain itämaista, puhdasta. Eikä se haise esiteollistuneelta kemikaalitehtaalta, joka vuotaa puroon, josta vuohet juovat.
Jack palaa takaisin pukuhuoneeseen ja pysähtyy avoimena ammottavan kakkoskaappinsa oven eteen. Ylimmällä hyllyllä vilkkuu punainen digitaalisarja numeroita. Hän avaa teräskaapin, tyhjentää sen ja asettaa käsiaseensa pois otetun tavaran tilalle. Hän sulkee oven.
Jack pukeutuu. Monimutkaisen kellon ajannäyttö alkaa olla siellä missä hänen ajatuksensakin, kotona.
(reps)
Jack korkkaa jo kolmannen kossupullo, Jack on hyvä juoppo.