Oon aina ollut sitä mieltä, että jos toisen kanssa ollessa on useammin paha kuin hyvä mieli, homma kannattaa jättää suosiolla. Nyt sitten ite joogaan miehen kanssa, jonka kanssa elo on melko surullista, mut taidan olla jossain ihme koukussa kun en osaa päästä irti vaikka jopa tahtoisin.
Menetin mun aviomiehen muutama vuosi sitten, mut toipumista auttoi onneksi ihanat ystävät ja suku. Sit oli helkkaristi yksinoloa ja jokunen suhdekokeilu, mut ei niistä sen enempää tullut. Tää mies on mun tuttu vuosien ajalta, ja kun sopivasti törmättiin hänen eronsa jälkeen, palaset loksahti kohdalleen ihan kolinalla :)
Siitä on on nyt reilu vuosi, ja on kyllä ollut tosi ihanaa aikaa. Nyt kesällä kaikki on alkanu mennä ihan persiilleen, vaikka tän piti olla aikaa järjestää meidän tuleva elämä. Mies on alkanu olla tosi tökerö, ja totta puhuen mulla on usein aika hyväksikäytetty olo. Se on alkanu oikeastaan pitää mua piikanaan, eli järkkään ja hankin kaikki ja vastaan myös kustannuksista. Mulla on talo kun hänellä on vuokra-asunto, niin meillähän sitä sit aina ollaan ja hän käyttäytyy kuin vieras konsanaan. Olisin tässä vaiheessa jo kaivannut, että jakaisi vastuuta talon hommista, kun kuitenkin hoidan meidän ruuat ja pyykit ja monet muut jutut, mutta mies tuntuu olevan päin vastoin hyvin tarkka siitä, ettei HÄNTÄ käytetä hyväksi. Se hänen asenne pätee tosin muihinkin ihmisiin, esim. hänen lähipiirin ihmiset joutuu maksamaan kaikista pienistä palveluksista eikä mitään tehdä hyvästä tahdosta.
Sit myöskin läheisyys on muuttunut. Mulla on ollut kuva kiltistä ja kivasta ihmisestä, mitä hän aluksi kyllä olikin, mut nyt on tullut joku hyde-puoli esiin. On olo, että kun ite olen kiltti ja teen paljon asioita ett toisella olis hyvä olla, niin se on herättänyt jonkunlaisen alistamisrefleksin hänessä. Ihan kuin kostais mulle, ett hänen samaa piirrettä on käytetty hyväksi. Se hänen ex-vaimo oli kyl tosi dominoiva, mutta ketä se auttaa että kostaa sen mulle!?!! Seksi oli aluksi vähän tökeröä, sit hän oppi ett se voi olla hellää ja kaunistakin, mut nyt palataan taas siihen töykeään selänkääntö-touhuun... Kai se sit aikansa jaksoi näytellä, mut nyt ei enää.
Enkä mä enää usko tähän, eiköhän tää ole nähty, kun ketään ei kuitenkaan voi muuttaa eikä parantaa. On vaan niin vaikea päästä irti, kun tietää mitä se yksinäisyys sit taas on...... :'( Vai näkiskö kukaan tässä mitään keinoa, että loksauttaisi takas paremmille raiteille????
Menetin mun aviomiehen muutama vuosi sitten, mut toipumista auttoi onneksi ihanat ystävät ja suku. Sit oli helkkaristi yksinoloa ja jokunen suhdekokeilu, mut ei niistä sen enempää tullut. Tää mies on mun tuttu vuosien ajalta, ja kun sopivasti törmättiin hänen eronsa jälkeen, palaset loksahti kohdalleen ihan kolinalla :)
Siitä on on nyt reilu vuosi, ja on kyllä ollut tosi ihanaa aikaa. Nyt kesällä kaikki on alkanu mennä ihan persiilleen, vaikka tän piti olla aikaa järjestää meidän tuleva elämä. Mies on alkanu olla tosi tökerö, ja totta puhuen mulla on usein aika hyväksikäytetty olo. Se on alkanu oikeastaan pitää mua piikanaan, eli järkkään ja hankin kaikki ja vastaan myös kustannuksista. Mulla on talo kun hänellä on vuokra-asunto, niin meillähän sitä sit aina ollaan ja hän käyttäytyy kuin vieras konsanaan. Olisin tässä vaiheessa jo kaivannut, että jakaisi vastuuta talon hommista, kun kuitenkin hoidan meidän ruuat ja pyykit ja monet muut jutut, mutta mies tuntuu olevan päin vastoin hyvin tarkka siitä, ettei HÄNTÄ käytetä hyväksi. Se hänen asenne pätee tosin muihinkin ihmisiin, esim. hänen lähipiirin ihmiset joutuu maksamaan kaikista pienistä palveluksista eikä mitään tehdä hyvästä tahdosta.
Sit myöskin läheisyys on muuttunut. Mulla on ollut kuva kiltistä ja kivasta ihmisestä, mitä hän aluksi kyllä olikin, mut nyt on tullut joku hyde-puoli esiin. On olo, että kun ite olen kiltti ja teen paljon asioita ett toisella olis hyvä olla, niin se on herättänyt jonkunlaisen alistamisrefleksin hänessä. Ihan kuin kostais mulle, ett hänen samaa piirrettä on käytetty hyväksi. Se hänen ex-vaimo oli kyl tosi dominoiva, mutta ketä se auttaa että kostaa sen mulle!?!! Seksi oli aluksi vähän tökeröä, sit hän oppi ett se voi olla hellää ja kaunistakin, mut nyt palataan taas siihen töykeään selänkääntö-touhuun... Kai se sit aikansa jaksoi näytellä, mut nyt ei enää.
Enkä mä enää usko tähän, eiköhän tää ole nähty, kun ketään ei kuitenkaan voi muuttaa eikä parantaa. On vaan niin vaikea päästä irti, kun tietää mitä se yksinäisyys sit taas on...... :'( Vai näkiskö kukaan tässä mitään keinoa, että loksauttaisi takas paremmille raiteille????
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ilmeisesti kaveria on kohdeltu tosi huonosti ja käytetty hyväksi elämässä, eikä hän tiedä miten pitäisi puolensa järkevästi ja toisia kunnioittavasti. Se on toki parempi hänelle itselleen, että osaa edes tuolla (tosin huonolla) tavalla pitää omat rajansa, mutta ei sun tarvitse siitä kärsiä. Voit kehottaa häntä menemään terapiaan, tuskin muuta voit tehdä. Toki jos olet itse kovin viisas noiden asioiden suhteen, voit alkaa kouluttaa häntä siihen, miten hyväitsetuntoinen ihminen käyttäytyy ja kohtelee toisia, mutta voi olla aika vaikeaa.
Epäilen, että tuollainen kaveri ei hevin lähde terapioihin.
Nythän me ei tiedetä, onko ihmisten tylyttäminen hänen luonteenpiirteensä vai kostoa exälle.
Ihmettelen kyllä, jos aikuisen voi ex-suhde muuttaa niin, että laskee tarkkaan kustannuksia, ja ottaa hinnan pienestäkin palveluksesta.
Hälytyskellot saa soida!
Se, että mitään ei tehdä edes hyvästä tahdosta, kertoo, ettei tyypillä ole hyvää tahtoa muita kohtaan kuin päällisin puolin.
Se kertoo, että tyyppi LASKELMOI.
Ja joka laskelmoi, se yleensä myös hiukan manipuloi.
Laskelmointiin kuuluu myös, että hän antaa sinun huolehtia kustannuksista.
SE on tietoista.
Normaalisti ihminen haluaa maksaa oman osuutensa ruoasta ym, eikä halua jäädä velkaan.
Tavalla tai toisella korvataan toisen tekemät palvelut.
Se, että sinulla on hyväksikäytetty olo, ei synny tyhjästä.
Kaverisi käyttää sitä psyykkistä mekanismia hyväkseen, että on antanut ensin itsestään hyvän kuvan, ja kun sinä olet sisäistänyt tämän piirteen hänestä, niin tällöin hän alkaa tuon illuusion turvin OTTAMAAN itselleen etuuksia.
Kuules, et sinä voi alkaa muuttamaan aikuista jäpikkää. Ihan mahdoton tehtävä. Se kuluttaisi sinun energiaasi, aikaasi, vapauttasi. Ja tulos olisi täysin epävarma.
Vapaana naisena sinulla olisi kuitenkin mahikset löytää kivempi, luonnollisempi kumppani.
Itse tekisin niin yksinäisyyden peikosta huolimatta.
Parempi yksin kuin kurjan kaverin kanssa. Niin se on.
Eroa, jätä mies. Raahaa pariterapiaan. Älä tee mitään hänen hyväkseen, ellei hänkin tee aina. Hän ei vaikuta rakastuneelta eikä kiinnostuneelta, vaan alistavalta ja heikompia lyttäävältä?
Älä anna seksiä ennenkuin mies muuttuu ja hän ei taida muuttua. Hän ei arvosta vissiin. Onko meis narsku? Onko mies sitä mitä on kertonut olevansa, vai onko hänellä nainen muualla?
Kylmästi laskelmoiva...pelimies?? Hyvän tahdon puuttuminen on suuri ongelma, ei läheiset voi kaikesta maksaa. Silloin mies ei tee jos ei halua, mutta kyllä siivoaminen kuuluu kummallekin suhteessa.
Et saa talonhoitoon mieheltä apua. Ja älä laita miehelle ruokaa, älä pese pyykkejään ym hän hyväksikäyttää vaan. Älä järjestä äläkä vastaa kustannuksista yksin missään nimessä, eikä rakkauden nimissä... Rakkaus on kaukana mieheltä jos hyväksikäyttää. Jos et hallitse rahankäyttöäsi, hae keskusteluapua ettet anna rahaasi miehelle, hän on varmaan töissä itsekin eikö totta... Ja vaikka ei olisi hän kykenee laittamaan ruokaansa ja pesemään pyykit. Kostaa hän voi juu. Jos itsetuntosi on alhaalla ja manipuloitu olo, hae keskusteluapua ajoissa.
Ei mikään ihme jos on tullut aimmin eroja hänelle. Varmaan syystä. Exiä riittää? Ja tietävät miksi. Kertooko mies suoraan missä suhteessa mennään? Olettko sopineet seukkaavanne ja olevanne uskollisia toisillenne? Vai onko se epämääräistä? Haluaako mies omaisuutesi? Muista aina avoliitossakin avoehto joka on nykyään tehtävä, älä anna oikeutta omaisuuteesi. Älä mene avoliittoon nyt näin hankalassa tilanteessa, paljon epäselvyyksiä. Kurjaa että jouduit pahaan asemaan... Kokemus opettaa ettei ensi kerralla enää. :/
Itsekin olen kohdannut tälläisiä miehiä. Ja pas*a ei kullaksi muutu. :( Vaikka nainen kaikkensa on antanut. Ei kannata antaa mitään, eikä yrittää liikaa. Se vaan pahentaa. Jos ei hyvällä mene, niin ei millään. Onko mies kiinnostunut ylipäätään aidosti? Vai pelkästä seksistä, palvelusta ja omaisuudesta? Näkeekö sitä hyvää hänen käytöksestään? Pitäisi. Se ilkeys kumoaa kaiken hyvän puolen lopulta. Töksäyttelevä, tökerö mies on pahin vaaran merkki luonteesta, se on henkistä väkivaltaa. Haluaako mies erota?
Joku voi muuttua toki tympeäksi jos ei kiinnosta, mutta miehenkin pitäisi voida sanoa jos ei kiinnosta suoraan. Miksi lähti suhteeseen liian helposti jos ei kiinnostakaan? Onko exässä kiinni edelleen. Vai joku uusi, tapailuvaihe vielä menossa.
Mistä tämmöisessä tapauksessa saa sitä keskusteluapua?? Mihin / keneen pitää olla yhteydessä, kun kyseessä ei ole mikään sairaus eikä semmoinen, ainoastaan lytätty itsetunto ja läheisriippuvuus.
Pitkän parisuhteen taustalla on pääsääntöinen positiivisuus, joka ruokkii rakkautta. Kun negatiivisuus alkaa ottaa sijaa, niin on pelkona ero. Vastaan tuleminen, toisen kuuntelu ja tukeminen ovat tärkeitä oppeja tässä itsekkäässä yhteiskunnassamme. Yhtäkkiä rakkaastamme tulee hyväksikäytön kohde: palvelija, rahanlähde yms. vaikka olemme olleet aikoinaan ikionnellisia saadessamme näin upean ihmisen rinnallemme. Kun itse on positiivinen, se säteilee toiseenkin. Oikea parisuhde ei perustu tarpeisiin taloudellisesta tai henkisestä tuesta vaan halusta antaa rakkautensa toiselle ihmiselle. Aito rakkaus on pyyteetöntä...eri asia on sitten, pystyykö siihen kukaan.
Mä en kyllä ymmärrä taaskaan teidän viestejä. Jos mies on suhteen alussa ollut kiltti ja edellisessä suhteessa dominoivan naisen pompoteltavana, niin siitä ei mulle ainakaan tule, vaikka miten asiaa kääntelisi, mieleen että mies on narsisti, pelimies, pohjimmiltaan kylmä laskelmoija, manipuloija tai mitä kaikkea te nyt sanoittekaan.
Niinhän aloittaja tuossa kertoo, että miehen kiltteyttä on käytetty hyväksi. Se tuntuu pahalta, voin kertoa. Ja oli monesti sellainen olo että turha mun on välittää kenestäkään kun saan vaan p*skaa niskaani. Onneksi pääsin liiasta kiltteydestä eroon jo teini-iän jälkeen, niin ei tarvitse parisuhteessa asiasta kärsiä. Omalla isälläni on ollut samaa ongelmaa aina ja hän sitten purkaa pahaa oloaan ympäristöönsä. Tyttöystävänikin ihmettelee että voiko mun isä todella saada jotain raivokohtauksia, kun se on niin kiltti ja mukava. Niinpä. Mun isä arvostaa itseään niin vähän, että antaa muiden talloa varpailleen ja sitten tuntee olonsa niin voimattomaksi että purkaa pahan olonsa syyttömiin ihmisiin. Ja nyt kun mietin niin mun äitikin on käyttäytyny ihan samalla tavalla.
Yrittäkää ymmärtää että me miehet ei olla mitään kylmiä laskelmoivia koneita (harvoja psykopaatteja lukuunottamatta), vaan hyvin usein haavoittuvia olentoja, jotka yrittää vaan selvitä elämästä läpi, ihan niin kuin te naisetkin.
Mä en ymmärrä sun viestiä. Alussa hyvän kuvan antava, voi olla myöhemmin julma narsku. Tai rakkautta ei ole.
Ylikiltti tossu ei tarvitse olla, muttei paha. Jätä isäsi omaan arvoonsa, älä ole kontaktissa jos rassaa. Älä selittele muiden miesten puolesta mitään mistä et tiedä.
Haavoittuva olento ei saa haavoittaa muita ihmisiä!!!!
"Mä en ymmärrä sun viestiä. Alussa hyvän kuvan antava, voi olla myöhemmin julma narsku. Tai rakkautta ei ole."
Niin, mutta ap selittää, että mies ON OLLUT liian kiltti ja häntä on sen takia käytetty hyväksi. Se ei ole narsistin ominaisuus. Narsismi on vakava sairaus joka ilmenee kaikissa läheissuhteissa, ei mikään päähänpistos. Kukaan ei muutu narsistiksi enää aikuisiällä. Ja jos on aiemmin ollut kiltti niin tuskin muutenkaan muuttuu yhtäkkiä täysin kylmäksi, vaan kyse on siitä että mies yrittää epätoivoisesti saada takaisin valtansa omasta elämästään.
"Ylikiltti tossu ei tarvitse olla, muttei paha."
En ole niin väittänytkään.
" Älä selittele muiden miesten puolesta mitään mistä et tiedä."
Eli silloin säkään et voi ottaa mitään kantaa miehen motiiveihin eikä kukaan aiemmin kommentoinut? Eikä kukaan voi ottaa kantaa oikeestaan yhtään mihinkään muiden asioihin?
"Haavoittuva olento ei saa haavoittaa muita ihmisiä!!!!"
Olenko mä muuta väittänyt?
Narsistit ovat omasta mielestään AINA uhreja :D
Narsu selittää uudelle uhrilleen, että exä on tehnyt sitä ja tätä, ja narsu itse on se hyväksikäytetty ressukka.
Kyllä narsistit osaavat olla jopa vuoden tai kaksi ylikivoja, ja sitoa uhriaan siten näkymättömään liekaan ja kiinnittää itseensä.
Suhteen alusta asti narsisti kerää mieleensä kumppanin sanoja, jotka ovat loukanneet häntä, vaikka ne eivät mitään oikeita loukkauksia ole olleetkaan. Tavallista puhetta vain, jonka narsisti on omassa päässään väännellyt ja vääristellyt itseään vastaan. Katkeruus ja kauna kasautuvat, kunnes täysin mitättömästäkin asiasta katkeruuden paine purkautuu vihamielisyytenä kumppania kohtaan. Ihan yks kaks tosi kivasta tyypistä puhkeaa silmitöntä raivoa. Herkimmät narsistit raivostuvat jonkun kuukauden kuluttua seurustelun alettua, joillakin ensimmäiseen vakavaan raivokohtaukseen voi mennä tuo vuosi tai kaksi. Joka tapauksessa narsistin uhri on useimmiten pahaa aavistamaton, koska alussa kaikki on niin ihanaa. Mutta valitettavasti raivonpuuskien alettua ne eivät tule enää koskaan laantumaan..
Näin voi olla, mutta tässähän ollaan vain ap:n sanojen varassa. Tietääkö ap mitä miehen edellisessä suhteessa tapahtui, vai onko hän vain miehen sanojen varassa, sitä me ei tiedetä. Kuitenkin kun tuollaista käytöstä ilmenee, pitäisin todennäköisempänä ihan luonteen heikkoutta, joka johtaa muita alistavaan käytökseen (hyvä ja yleinen esimerkki on se kun kiusatusta lapsesta tulee itsestään kiusaaja). Itsekin tunnen monta mieleltään tervettä miestä jotka ovat alkaneet alistaa naista, koska pelkäävät että muuten tämä pettää ja jättää. Eräskin sanoi ettei siinä ollut järkeä, mutta teki sen edellisen suhteensa takia.
Nää narsistit sun muut on sellaisia muotisanoja joita on helppo heitellä ilman että oikeasti miettii että mitä siellä miehen päässä saattaa liikkua.
Narsistisuutta on meissä kaikissa enemmän ja vähemmän. Narsistinen persoonallisuushäiriö, siis narsistisuus häiriöksi asti, on tietenkin täällä kirjoitusten perusteella mahdotonta diagnosoida.
Muita alistava on aina narsistinen, mutta narsismi häiriönä on laajempi kokonaisuus.
Ihminen ei ole mieleltään terve, jos hän alistaa toista. Kiusatuin lapsen mieli ei ole terve, jos hänellä on tarvetta jatkaa kiusaamisen ketjua. Kiusattu on mieleltään tervehtynyt, kun hänellä ei ole enää tarvetta kiusata ketään.
Niin totta, he keräävät näitä kumppanin sanoja tai pieniä lauseita jopa vuosikausia ja sitten alkavat niitä toistella, kun sinä silloin sanoit näin. Nuo ovat hänen mielestään loukkauksia ja eirtyisesti juuri häntä kohtaan, vaikka todellisuudessa ovat vain tavallisia sanottuja asioita. Jo äänensävy ja äänenpaino, jolla ne toistetaan, kertovat koko jutun juonen. Olen sittemmin yrittänyt perustella noita irtirepäistyjä lauseita, koska hän on ne mielessään loukkauksiksi vääntänyt, niin se on kuitenkin vaikeaa. Vaatii kovan työn saada perustelulla tuo irtirepäistylause deletoitua lopullisesti.
Kiitos teille kaikille kirjoituksistanne! Mua oikein sydämen pohjasta puristaa, kun ajattelen, että olette vaivautuneet miettimään mun tilannetta ja antamaan siihen apua ja ajatuksianne. Kiitos!
Mä tosiaan tunnen miehen jo vuosien takaa, ja myös hänen ex-vaimonsa on ollut mulle jonkinlainen tuttu. Sen tiedän, että heidän liitossaan asiat menivät vaimon tahtiin, mut me ei olla niitä paljon yhdessä puitu kun alussa sovittiin, ettei vanhoja jauhettaisi liikaa.
Mä en oikein tahdo uskoa, että mies olisi narsisti, vaikka tietynlainen käytös kyllä on tosi kylmää ja tunteetonta. Mä kai ajattelen, että hän olisi jotenkin tunteiltaan vammautunut, ja sellaisenhan voisi ehkä korjata? Ainakin joku ammattilainen, kun rakastamalla ei kuulemma ketään paranneta. Esim. omia lapsiaan kohtaan hän on aivan aseeton ja valmis tekemään kaikkensa heidän eteen. Tosin jotenkin kömpelösti, mut se kaikki tulee kyllä sydämestä. Me tullaan myös hyvin toimeen hänen lasten kanssa, ja varsinkin porukassa kaikki onkin ihan hyvin. Mut sit jos joku on pielessä esim. lasten asioissa ja saa siitä exältä palautetta, menee ihan tolaltaan ja siinä kohtaa mä saan aina kärsiä. Eli siis tylyttää ja tölvii ja mollaa mua ja tekee ohareita ym. vastaavaa tosi lapsellistakin. Ja mä olen aivan pihalla enkä osaa reagoida muuten kuin ett tulee tosi paha mieli ja yritän hyvitellä vaikkei olis mun syykään.
Inhoan itsessäni sitä, että oon joutunu tähän rooliin. Olen tosi herkkä ihminen, mut silloin mieheni menetyksen yhteydessä mulle kasvoi joku uusi vahvuus selvitä elämässä. Nyt kuitenkin tuntuu, että se on katoamassa tähän kummalliseen tilanteeseen.
Joku teistä kirjoitti tosi osuvasti kuvauksia siitä hyväksikäytöstä, ja pakko mun on myöntää, että itekin oon ajatellut, ett mun luo tullaan vaan siinä kohtaa, kun tarvitaan sapuskaa, saunaa tai seksiä. Hän ei tosiaankaan tunnu ottavan vastuuta minusta ihmisenä saati mun tunteista edes silloin, kun tietää loukanneensa. Ja joo, kerran puhuttiin yhteenmuutosta, niin heti totesi, ett pitää sit tehdä sellainen paperi, ettei hän joudu pihalle jos mulle käy jotain, kun talo menisi siinä tapauksessa mun lapsille. Voi ei, taitaa olla aika pahasti tää juttu...
OHHOH! Hälytyssireeni päälle tuossa vaiheessa, jos mies on näin sanonut, että talosta on tehtävä paperi, ettei talo menisi sun lapsille.
APUUVA!
Voi kuule Maidelli, älä ikinä tee sellaista paperia, että mies saisi osuuden tai asumisoikeuden taloosi.
Pidä lastesi etua ensisijaisena!
Jos miesystäväsi on ollut aiemmassa suhteessaan narsistin kanssa, hän on voi suurella todennäköisyydellä olla itsekin narsisti.
On nimittäin käynyt usein niin, että uhri on ollut piilo-narsisti, sillä samankaltaiset lapset "leikkivät" mielellään keskenään.
Kun vastauksestasi oletan, että aiot vielä olla suhteessa häneen, niin pidä muutamia periaatteita, joista et horju:
1) ÄLÄ kirjoita nimeäsi mihinkään omaisuutta koskeviin papereihin, joita hän sinulle esittää
2) Pidä lastesi etua ensisijaisena
Tee kokeeksi laskelma mieheltä salaa tosin, lasket kuinka paljon sinulta menee rahaa hänen ylläpitoonsa.
Arvioi sen ruoan hinta, jonka hän luonasi sy ilmaiseksi.
Arvioi työmäärällesi ja pesuaineille hinta, esim. hänen vaatteittensa hoitoon.
Pikkusummista voi kasvaa aika iso potti viikkojen kuluessa.
Koeta erottaa omat kuvitelmat hänen persoonastaan, vertaa niitä niihin, mitä hän oikeasti konkreettisesti tekee.
Sillä TEOISTAAN MIES TUNNETAAN.
Puheet ovat puheita vaan.
On tärkeää tajuta, että omat mielikuvat toisista ihmisistä ovat joskus vain mielikuvia, toiveita nähdä joku sellaisena kuin haluaisi.
Niitä kutsutaan "vaaleanpunaisiksi silmälaseiksi"
Toivottavasti et pidä sellaisia.
Jos itse olisin tilanteessasi, suhtautuisin näihin miehen negatiivisiin ominaisuuksiin erittäin vakavasti.
Tuskin jatkaisin seurustelua.
Vaikka saattaisin sääliä miestä hänen ed. suhteessa saamiin kolhuihin, niin säälistä en alkaisi kenenkään kanssa olemaan.
Sinunkaan ei ole pakko.
Jos mies alussa jaksoi "esittää" parempaa, niin mahikset on että hän on todella parempi kuin mitä hän nyt antaa käytöksellään ymmärtää.
Älä ajattele että "mies on tuollainen" tai "mies ei ole tuollainen"..
vaan ajattele "mies teki näin" ja reagoi siihen tekoon, mikä kulloinkin tapahtuu.
Jos hän on mulkku, sano että älä oo noin mulkku. Jos hän tekee virheitä, sano mikä sinua hiertää. Älä kuitenkaan tee sitä niin, että otat elämäntehtäväksesi "terapioida" tai "opettaa" miestä,
vaan järjestä itsesi onnelliseksi.
Jos mies loisii liikaa, niin sano jonain päivänä että "elä tule tänään"..
sovi paremmin ja tarkemmin esim ajat jolloin olette yhdessä,
valtaa talosi takaisin ja pidä sitä kuin omaasi.
Ota huomioon, että mitä enemän mies osallistuu ja tekee "talon töitä",
sitä enemmän sun velvollisuutesi "majoittaa" miestä kasvaa, koska onhan hän sitten osallistunut niin paljon.
Jos mies ei tee töitä, teetä ulkopuolisella ja maksa siitä työstä, ja pidä mies pelkkänä vieraana.
Näin saat pidettyä moraalisen "omistusoikeutesi" taloon ja pysyt talon herrana.
Jos haluat että mies tekee jonkun pikkuhomman, kerro se hänelle ja kiitä kun hän sen tekee. Mutta ole kohtelias ja ajattele että sä myös itse hoidat talon kerran sen omistatkin!
Älä anna olla miehen sun luonasi liian monta päivää putkeen, hänen motivaatio voi laskea liiasta yhdessäolosta (huonot puolet pääsevät valloilleen ja hän alkaa huomaamatta toteuttaa entisten suhteiden kaavoja. Jokaisella ihmislelä on näitä vahingollisia kaavoja, joten auttaa kun välillä miettii itsekseen ja kerää voimia, voi sitten toimia harkitummin toisen seurassa nehän on "treffit" eikä mitään paatunutta perhe-elämää jossa sanotaan toiselle mitä sattuu ja kohdelaan itsestään selvyytenä)
Älä etsi vikoja miehestä vaan ohjaa itse elämääsi.
"itekin oon ajatellut, ett mun luo tullaan vaan siinä kohtaa, kun tarvitaan sapuskaa, saunaa tai seksiä."
Sori mutta mun mielestä parisuhde on nimenomaan sitä varten, että on joku jonka kanssa syödään sapuskaa käydään saunassa ja harrastetaan seksiä.
En keksi että mitä muuta pointtia pitää olla parisuhteella?
Se että saa miehen joka tekee sun puolesta talosi työt?
Kannattaa avartaa katsantokantaa, välttyy olemasta liian tyytymätön siten.
"On olo, että kun ite olen kiltti ja teen paljon asioita ett toisella olis hyvä olla, niin se on herättänyt jonkunlaisen alistamisrefleksin hänessä. Ihan kuin kostais mulle, ett hänen samaa piirrettä on käytetty hyväksi."
Kuulostaa niin tyypilliseltä tarinalta..ensin ollaan jonkun hitonmoisen kotkan kynsissä joka on pahimmassa tapauksessa narsisti ja alkkis.
Sitten etsitään kunnollinen puoliso mutta kun on tottunut tappelemaan elintilasta nin jatkaa sitä samaa tappelua..
lisäksi antaa eksän edelleen vaikuttaa vaikka suhde on ohi..
Hänen pitäisi mennä läheisriippuvien terapiaan..
En usko pätkääkän että on narsisti..
Sun pitää todellakin elää oma elämäsi ja antaa hänen itse oppia pitämään rajat ja puolensa..
Pidä omat rajat ja omat puolesi rakastavasti, hänellä voi olla sulta opittavaa ja sinulla häneltä.
Mutta jos hän on alkanut suhteeseen kanssasi vain siksi että olet exän vastakohta, kannattaa kiireen vilkkaa ottaa oma elämä haltuun ettei käy niin että mies jonain päivänä huomaa parantuneensa exän aiheuttamista traumoista mutta ei sinun, vaan jonkun kolmannen naisen avulla. Pidä huoli itsestäsi ja erkaannu miehen ongelmista.