Miten te, joiden kiusaaja on poistunut kuviosta, olette sittemmin kokeneet olemisenne työpaikalla?
Itse huomaan, että töihin lähtö on joskus jopa mukavaa. Tuntuu huikealta ajatella, että henkinen helvetti on nyt takana. Työilmapiiri on parempi kuin koskaan. Toivon vain, ettei uutta superkiusaajaa nouse entisen tilalle, sillä kiusaajan puuhat mahdollistanut johtamiskulttuuri vallitsee edelleen.
Otsaani jäi häämöttämään tietty leima. Kiusaajan hännystelijät katsovat edelleen hieman kieroon. Hänen minulle luomansa maine ja mielikuvat eivät tule koskaan katoamaan niihin uskoneiden työkavereiden mielistä. He tuskin voivat kyseenalaistaa heille annettuja "tietoja", koska ne ovat olleet heille yhtä kuin totuus meikäläisestä.
Osa kiusaajan jättämästä perinnöstä jää elämään hoviväen kautta. Tietyt sairaat toimintatavat ja asenteet säilyvät. Olen huomannut, että hoviväki rankaisee ihmisiä, jotka eivät puhu pelkästään kauniisti heidän entisestä johtajastaan. Hovi myös tiedottaa tälle työpaikan kuulumisista. Voin kuvitella, että kuviosta virallisesti poistunut kontrollifriikki kiusaaja, edelleen antaa hännysporukoille ohjeita, kuinka toimia ja kuinka kohdella ketäkin.
Itse huomaan, että töihin lähtö on joskus jopa mukavaa. Tuntuu huikealta ajatella, että henkinen helvetti on nyt takana. Työilmapiiri on parempi kuin koskaan. Toivon vain, ettei uutta superkiusaajaa nouse entisen tilalle, sillä kiusaajan puuhat mahdollistanut johtamiskulttuuri vallitsee edelleen.
Otsaani jäi häämöttämään tietty leima. Kiusaajan hännystelijät katsovat edelleen hieman kieroon. Hänen minulle luomansa maine ja mielikuvat eivät tule koskaan katoamaan niihin uskoneiden työkavereiden mielistä. He tuskin voivat kyseenalaistaa heille annettuja "tietoja", koska ne ovat olleet heille yhtä kuin totuus meikäläisestä.
Osa kiusaajan jättämästä perinnöstä jää elämään hoviväen kautta. Tietyt sairaat toimintatavat ja asenteet säilyvät. Olen huomannut, että hoviväki rankaisee ihmisiä, jotka eivät puhu pelkästään kauniisti heidän entisestä johtajastaan. Hovi myös tiedottaa tälle työpaikan kuulumisista. Voin kuvitella, että kuviosta virallisesti poistunut kontrollifriikki kiusaaja, edelleen antaa hännysporukoille ohjeita, kuinka toimia ja kuinka kohdella ketäkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tämän kirjoituksen vastaus tulvasta voimme huomata ettei ole montakaan joka olisi päässyt eroon kiusaajasta, kiusaaminen on sallittua tämän päivän työpaikoilla, esimiehet kiusaavat yhtä paljon kuin työntekijät , heikoimmat siirtyvät mielummin pois työpaikoiltaan ja elävät heikoimmalla tulotasolla kuin kestävät kiusaamista, mitä tämä kertoo meidän yhteiskunnasta, en ihmettele jos nuoret eivät halua töihin ja työttömissäkin on monta sellaista joka on päässyt eroon tällaisesta helvetistä ja mielummin elävät työttömyyskorvauksella kuin pistävät päänsä samaan tuskaan, viranomaiset eivät tee mitään, koska he saavat saman palkan tekivätpä jotain tai olivatpa tekemättä.
Kiusaajan häipyminen työyhteisöstä on todellakin ihme. Tämän taivaan lahjan pääsee kokemaan kaiketi vain, kun kiusaaja siirtyy syystä tai toisesta eläkkeelle. Vanhuus ja sairaus ovat sikäli tasapuolisia, että ne eivät jätä kiusaajapiruakaan osattomaksi.
Kiusaajat ovat niitä, jotka saavat helposti töitö, ja siirtyvät toiseen paikkaan kiusaamaan.
Kiusattu säännönmukaisesti leimataan kiusaajan ja perättömiä ´tietoja´ levittävän hovin toimesta. Hänestä tehdään syntipukki. Hovi toimii aktiivisesti kiusaajan poistamisen jälkeenkin, mikäli sairaalle työyhteisölle ei tehdä mitään - ohjata hoitoon, tehdä selväksi mihin ihmisoikeusrikokseen he ovat osallistuneet ja ohjata sovittamaan tekonsa.
Terveessä työyhteisössä ei ole työpaikkakiusaamista. On erityisen tärkeää hoitaa hovi (apurit) pois tai muuten ei muutu mikään. Uusi johtaja pelkää hovia ja myötäilee sitä, koska tietää muuten olevansa piakkoin entinen johtaja.
Työpaikkakiusaamiseen syyllistynyt työyhteisö jätetään usein hajottamatta, koska muuten työnantaja joutuisi myöntämään syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen. Löytyisikö vielä joku päivä sellainen työnantaja, joka rehellisesti myöntäisi tapahtuneen ja siten toimisi itsensä hyväksymien korkeiden moraalisten säännösten mukaisesti. Haaste on heitetty. Kuka työnantaja osoittaa ensimmäisenä olevansa rehellinen, vastuullinen työnantaja ja toimivansa itsekin antamiensa määräysten - kuten työpaikkakiusaaminen o-toleranssi - mukaisesti.
Valveutumaton työnantaja usein rankaisee toimillaan kiusattua ja syyllistää kiusattua lisää, kun hän ei rangaistuksi tulemiseen tyydy.
Syyllistetyn kiusatun ainoaksi vaihtoehdoksi jää asian vienti viranomaisille tutkittavaksi ja pyrkiä sitä kautta hankkimaan oikeutta ja vapautua.
Hovilaiset on nössöjä ja odottaa aina kieli pitkällä, että työyhteisöön ilmaantuisi joku "ihanan ilkeä", heitä rohkeampi pökälepää. Saisi sitten pönkitellä häntä, jotta oloaan helpottava, aina kyllästyttävän samanlainen meno jatkuu, eikä heidän tarvitse itse ottaa riskiä saada turpiin vaikka kiusatulta itseltään. Mätä on mätä, vaikka voissa paistaisi. Itsellä ei ole kärsivällisyyttä odotella sellaisen menemistä edes vähän itseensä joskus vuosien kuluttua. Ei kiinnosta koko ihmistyyppi tuttavatasollakaan, ikävä kyllä.
Jotta kiusatun paluu omaan työhönsä onnistuisi olisi oleellista, että asiantuntijat kertoisivat työyhteisölle, mihin sen jäsenet ovat osallistuneet. Yleensähän he eivät suostu katsomaan tekosiaan. He ovat olleet osallisia henkiseen pahoinpitelyyn, joka on ihmisoikeusrikkomus. He ovat tahallisesti sairastuttaneet yhden kollegoistaan. Kollega on ollut kuolemanvaarassa heidän takiaan. Kiusattu kärsii heidän väkivallastaan lopun elämäänsä ja hänen riski sairastua muihin sairauksiin on moninkertaistunut. Hän on menettänyt kiusattuna ollessaan monta vuotta elämäänsä. Toipuminen vie monta vuotta. Täysin siitä ei selviä koskaan. Elinikä on laskenut merittävästi. Kiusattu on maksanut kovan hinnan heidän pahuudestaan.
Jokainen kiusaamiseen aktiivisesti osallistunut (=hovi) on itse henkilökohtaisesti aiheuttanut kaiken yllä kerrotun. Kukaan ei voi mennä sen taakse, että kaikki teki niin, jolloin ikään kuin kukaan ei tehnyt mitään. Jokainen on vastuussa yksin teoistaan. Hymistelijät ovat tehneet tuon kaiken saman passiivisesti.
Kertomalla totuus kaikkien työyhteisössä olleiden kuullen saattaisi hymistelijöiden silmät avautua ja aivot alkaa ajatella. Apureilla on samaa narsistista ongelmaa kuin kiusaajalla. Tulisi huolehtia siitä, että heille ei anneta esimiestehtäviä. Niihin virkoihinhan he häiriytyneen luonteensa mukaisesti pyrkivät ja uusi tuhotyön teko alkaa. He ovat jo ammattilaisia siinä.
Henkinen pahoinpitely ei ole vain ihmisoikeusrikkomus, vaan se on 1.9.1995 voimaan tulleesta rikoslain uudistuksesta lähtien rinnastettu ruumiilliseen pahoinpitelyyn (RL 21:5).
Terveyden vahingoittamisen pitää olla tahallista, jotta se olisi pahoinpitelyä. Tuottamuksellisesti tehtynä kyseessä on vammantuottamus edellyttäen, että aiheutettu sairaus ei ole vähäinen.
Ainakin silloin, kun pahoinpitely tai vammantuottamus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, kyseeseen voivat tulla myös törkeät tekomuodot.
Luonnollisesti näytön tulee olla vahva. Siksi kannattaa tallentaa tavalla tai toisella epäasiallisen kohtelun tapaukset päivämäärineen ja kellonaikoineen.
Kiusattu on yleensä syyllistetty vaikka kiusaaja on poistettu/poistunut. Yllä on käsitelty työyhteisön osuutta kiusatun omaan työhön paluun onnistumisessa.
Mikä on työnantajan osuus kiusatun työhönpaluun onnistumisessa? Usein kiusattu siirretään vastentahtoisesti, koska katsotaan, että sairaaseen työyhteisöön palaaminen ei ole mahdollista. Pakkotoimenpiteet sairastuttavat kiusattua lisää. Usein työnantaja jatkaa kiusatun epäasiallista kohtelua toimenpiteillä, jotka naamioidaan hallinnollisiksi toimenpiteiksi. Millaisia hallinnollisia toimenpiteitä on tehty, joilla on vaikeutettu/estetty kiusatun ihmisarvon palauttaminen, syyllistämisen lopettaminen ja omaan työhön palaaminen? Kokemuksia? Juridisia näkökantoja?