Koen tällä hetkellä olevani jonkinlaisessa ansassa. Olen nyt jo yli puoli vuotta seurustellut miehen kanssa ja asuneet hänen kanssaan osan siitä saman katon alla. Olen ollut tietoinen että hänellä on takana monta epäonnistunutta parisuhdetta. Ja huomannut sen että hänelle myös tuo alkoholi näyttää maistuvan. Ajan myötä huomannut että myös oma alkoholin käyttö on lisääntynyt. Ensimmäisenä tuli kuvioihin sarkasmi, vittuilu, "sammakot" jotka tarkoitettu vitsiksi mutta jotka oikeasti satuttaa yms.. Osa sellaisia juttuja jotka pitäisi pariskuntana jutella ihan vaan keskenään.
Sen jälkeen kun vyön alle iskuja tuli tarpeeksi monta, tuli kuviohin pettäminen, kun henkinen sisäinen tuska ei enää löytänyt suuntaa.. Tämä siis itseni tekemänä, enkä ole siitä ollenkaan ylpeä. Minua on nimitetty myös psykopaatiksi tuon takia, mutta osaan kyllä itkeä jos tuntuu pahalta.
Tällä miehellä on todella paljon kavereita ja osa niistä on ihan kunnon tyyppejä, valtaosaa en ole tavannut. Osa on sellaisia jotka osaa myös käyttäytyä väkivaltaisesti, kerran olen joutunut pakenemaan henkeni edestä erästä niistä kun mies ei ollut paikalla.
Ja tuon pettämisen jälkeen on myös hän alkanut uhkailemaan että hän lähtee milloin kenenkin naisen luo yöksi jos meille tulee riitaa. Sitten kuitenkin peruu kun hän ei kuulemma ole samanlainen kuin minä. Että hän ei petä.
Lisäksi tuntuu tärkeimpiä asioita olevan se että mistä saa sen seuraavan pullon. Hän liikkuu myös paljon ihmisten ilmoilla ilman minua kun itse olen kämpillä.
Nyt ihastelen rappukäytävän ovessa ammottavaa reikää jonka hän kerran teki kun ei päässyt ovesta sisään kun olin poissa rauhoittumassa.
Olen puhunut ystävilleni paljon tapahtuneista asioista ja he ihmettelevät kovasti miten mä oikein jaksan. Olemme vielä yhdessä enkä ole tällä hetkellä jutellut juuri kenenkään kaverin kanssa tapahtuneesta. Rahat on jatkuvasti loppu enkä uskalla kenellekkään suutani avata.
Mies on kyllä sanonut että hän olisi valmis lähtemään vaikka parisuhdeterapiaan koska rakastaa ja että meinasi jo kerran kosia ja viedä jonnekkin reissuun mutta mitään näistä en ole vielä fyysisesti nähnyt tapahtuvan.
En todellakaan tiedä mitä sydämessäni tällä hetkellä on.. Tarvitsisin kuitenkin ystäviä, aitoa rakkautta, ihmisten seuraa, turvallisuutta ja onnellisuutta.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Saa laittaa myös postia jos sille tuntuu.
Sen jälkeen kun vyön alle iskuja tuli tarpeeksi monta, tuli kuviohin pettäminen, kun henkinen sisäinen tuska ei enää löytänyt suuntaa.. Tämä siis itseni tekemänä, enkä ole siitä ollenkaan ylpeä. Minua on nimitetty myös psykopaatiksi tuon takia, mutta osaan kyllä itkeä jos tuntuu pahalta.
Tällä miehellä on todella paljon kavereita ja osa niistä on ihan kunnon tyyppejä, valtaosaa en ole tavannut. Osa on sellaisia jotka osaa myös käyttäytyä väkivaltaisesti, kerran olen joutunut pakenemaan henkeni edestä erästä niistä kun mies ei ollut paikalla.
Ja tuon pettämisen jälkeen on myös hän alkanut uhkailemaan että hän lähtee milloin kenenkin naisen luo yöksi jos meille tulee riitaa. Sitten kuitenkin peruu kun hän ei kuulemma ole samanlainen kuin minä. Että hän ei petä.
Lisäksi tuntuu tärkeimpiä asioita olevan se että mistä saa sen seuraavan pullon. Hän liikkuu myös paljon ihmisten ilmoilla ilman minua kun itse olen kämpillä.
Nyt ihastelen rappukäytävän ovessa ammottavaa reikää jonka hän kerran teki kun ei päässyt ovesta sisään kun olin poissa rauhoittumassa.
Olen puhunut ystävilleni paljon tapahtuneista asioista ja he ihmettelevät kovasti miten mä oikein jaksan. Olemme vielä yhdessä enkä ole tällä hetkellä jutellut juuri kenenkään kaverin kanssa tapahtuneesta. Rahat on jatkuvasti loppu enkä uskalla kenellekkään suutani avata.
Mies on kyllä sanonut että hän olisi valmis lähtemään vaikka parisuhdeterapiaan koska rakastaa ja että meinasi jo kerran kosia ja viedä jonnekkin reissuun mutta mitään näistä en ole vielä fyysisesti nähnyt tapahtuvan.
En todellakaan tiedä mitä sydämessäni tällä hetkellä on.. Tarvitsisin kuitenkin ystäviä, aitoa rakkautta, ihmisten seuraa, turvallisuutta ja onnellisuutta.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Saa laittaa myös postia jos sille tuntuu.
Vastaukset 24
Vanhimmat
itse olet tuollaiseen suhteeseen mukaan lähtenyt. joten TURHA VALITTAAA
Miehes on ollut monessa epäonnistuneessa suhteessa, Ja mistähän syystä, alkoholin takia tietenkin ja väkivaltaisuuden takia sen suhteet ovat epäonnistuneet. Ja sinäkin olet sen kanssa vaikka se on juoppo, pettäjä ja väkivaltainen.
Miehellä on siis ollut monia naisia ennen sinua. No, sehän ei yllätä koska naiset rakastuu juoppoihin. Olet siitä elävä todiste. Uskomatonta että sunnittelee kosimista ja sinä et ole jättänyt sitä vielä.
Tuo mies ei tiedä rakkaudesta mitään vaikka kävisi kaikki mailman parisuhde terapeutit läpi. jos on luonteeltaan väkivaltainen ja alkoholisti niin sitä ei paranna muu kuin että viinan tekeminen lopetettaisiin. Voihan sillä olla kunnon kavereita mutta jos on juoppo kavereita niin vaikea on miehen kieltäytyä os pyydetään juomaan.
sun katkeran yksineläjän on aika turha toisten parisuhteita kommentoida, kun itse et moisessa ole koskaan ollut
Ei siinää parisuhdetta, että tietää tuon miehen olevan idiootti juoppo naisten hakkaaja. Naisen ihan oma vika kun on tuollaisen kanssa. Ja sinähän se juoppo olet kun juot joka viikko, joten sun on turha mitään selittää. Taitaa muijas olla samanlainen juoppo kuin sinäkin. Elämässä on muutakin kuin viinan kittaaminen.
kyllä se henkilö on täysin yhtä syyllinen omaan ahdinkoonsa joka tuollaiseen suhteeseen on jäänyt elämäänsä surkuttelemaan
olla vaikka tähtitieteilijä, vaikkei olisi tähdellä käynytkään.
Sulla on jokin paha päänsisäinen ongelma, kun pitää vähän joka paikassa heitellä tuollaisia asiattomia, kusipäisiä kommentteja. Kasva aikuiseksi.
Suhteesi ei kuvailusi perusteella kuulosta aidolta rakkaudelta.
Suhteen pitäisi tuoda elämään hyviä asioita, iloa ja olo pitää olla turvallinen. Toki alamäkiäkin tulee lähes väistämättä joka suhteeseen, mutta teidän melko lyhyeen suhteeseenne näyttää mahtuneen huomattavasti enemmän ala- kuin ylämäkiä.
Mieti mikä tekee sinut onnelliseksi. Et voi roikkua suhteessa vain sen takia, ettet uskalla lähteä...
Et kai sä meinaa jäädä odottelemaan kosintaa ja että mies muuttuu parisuhdeterapiassa? Et kai oikeasti ole valmis sitoutumaan tuollaiseen mieheen? Susta tulee tuota meno itsekkin alkoholisti, käytät toisia ihmisiä hyväksi eli harrastat seksiä vieraiden kanssa. Mä ainakin inhoaisin itseäni tuollaisen käytöksen myötä.
Huomaatko, että olet jo muuttumassa? Selittelet pettämisen sillä, että mies juo ja on muutenkin huono. Mikään syy ei oikeasti oikeuta pettämään ketään. Ei vaikka puoliso olisi täysin pas...ka.
Tuosta ei hyvää seuraa. Mies hajottaa jo asuntoa, kun suuttuu suhun. Seuraavaksi se olet sinä, joka kokee fyysisen väkivallan. Juokse pakoon ja äkkiä!
Hyviä pointteja kyllä kaikki.. Tässä vaiheessa oon siinä pisteessä että en juuri liiku missään eli olen erakoitumassa. Läpi on käyty itseinho, katumus yms. tunteet ja että onko tämä sen arvoista. Monta kertaa olen ajatuksen kanssa kuunnellut kappaletta Kaija Koo Vapaa. Se on ironista koska tilanne on ollut pitkään päinvastainen ja pelkään sitä että päivänä jona tämä juttu kaatuu, olen menettänyt mielenterveyteni, asuntoni, rahani ja ystäväni.
Luepas uudestaan tämä kirjoittamasi teksti: Olet erakoitumassa, olet käynyt läpi itseinhon, katumuksen, olet menettänyt kaiken tärkeän? Ja hän käyttää henkistä väkivaltaa sinuun, raivoaa, tuhoaa tavaroita?
"Onko kaikki todella tämän arvoista?"
-EI TODELLAKAAN OLE. Tiedät itsekin, että sinun pitää lähteä. Jos taloudellisesti on tiukkaa, niin sosiaalitoimisto auttaa. Tiedät myös senkin, että kohta fyysinen väkivalta tulee kuvioon jos jäät? Mitä vielä odotat? Lähde!
läheisyysriippuvaisuuskin on sairaus
Anteeksi nyt vaan, mut miehesi on mikä on. Mutta oikeesti miksi itse haet helpotusta pettämisellä??? Jos olisin sun mies ni joisin kyllä itsekin. Kyllä tangoon tarvitaan aina kaksi. Lähteminen ei oo helppoo, mutta koita olla itselles rehellinen. Miksi olet hänen kanssaan? Miksi petät? Miksi joudut miettimään tällaisia asioita?
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/toimiva_parisuhde/
Miehesi on ns. p...skanjauhaja. Se ei tule viemään sua reissuun, ei kosi (ainakaan tosissaan), ei lähde parisuhdeterapiaan. Kunhan puhuu lämpimikseen että pääsee sen hetkisestä tilanteesta jotenkin eteenpäin.
Älä kuuntele, vaan tarkastele niitä tekoja. Niistä miehet tunnetaan.
Ja lisäksi: v**tuilu, uhkailu ja toisen jatkuva loukkaaminen ei kuulu parisuhteeseen. Henkisesti keskenkasvuisten hommaa.
Älä tyydy siihen.
Näitä on naisissa samanlaisia jo 20v väkivaltaisia alkoholisoituneita joidenka ongelmat on aina toisten syytä.Valehtelevia kumppanilleen ja omaisilleen,satuja pahonpitelyistä ja uhkailuista.Pettämistä ja kumppani ei saa seurustella edes vanhojen ystävien kanssa.Näin tulee seuraavallekin kumppanille käymään.Parempi katsoa kun katua ja saada vaikeuksia tälläisten ihmisten kanssa.
Mene a-klinikalle kyselemään terapiaa, tuossa voi olla enemmän kyse alkoholiongelmista kuin varsinaisesti parisuhteen vioista (siis kuin että ettei jompi kumpi rakasta tms)..
Ihan hyvät mahikset selviytyä, jos nyt et alkoholisoidu miehen mukana,
alat miettiä mitä elämässä on tavoitteet, ja mitä ne ei ole.
Muista, että riippumatta mitä mies tekee, sinä voit auttaa itseäsi. Jos mies haluaa olla mukana, niin anna senkin tapahtua luonnostaan.
Ihminen joka on pienen ikänsä pullokourassa heilunut, voi olla vaikea mieltää että pitäsii lopettaa juominen. Mutta ei hän ainakaan sillälailla sitä koskaan lopeta, että sinäkin alkoholisoidut ja jätät hänet lopulta kuitenkin, sitä ennen riidellen kovasti niin että molemmat saa vain lisää aihetta luulla että juominen on parempi vaihtoehto, tai pettäminen.
Joko jätät samantien ja valitset että lähdetkö jatkamaan suhdetta sillä ehdolla että ensin vaikka terapiaan, koska sitten vuosia myöhemmin se on kahta vaikeampaa. Tai sitten et tee mitään ja odotat vaan mihinkähän mies kääntyy, ja jos on noin kovasti viinan perään niin ei varmaan kannata odottaa että itsestään raitistuu ilman että saa mitään apua siihen.
Mutta koskaan ei ole mahdotonta että juoppokin mies vaan etsii sitä naista joka kerrankin sanoo miten asiat on, vaikka hän käyttäytyy typerästi niin se voi olla pelkkää kapinaa, ja hämäystä "olen mulkku sulle, sä olet mulkku mulle, näin voidaan ottaa kokoajan koska on niin vaikeaa! "
usko häntä jos hän selvinpäin sanoo rakastavansa.
Pakko ei ole häen kanssa olla, mutta voi sitä toisen vilpittömyyteen uskoa jos se on hänen luonteensa mukaista, ja vain alkoholinkäyttö hänet muuttaa toisenlaiseksi. Oman itsensäkin kannalta aina helpompi ajatella hyvää ihmisistä. Parisuhteeseen ei tarvita täydellistä miestä, mutta yrittämishaluinen kuitenkin.
Lähde jo tässä vaiheessa pois! Itse en lähtenyt silloin, kun se olisi ollut paljon yksinkertaisempaa/helppoa/nopeaa, nyt olen jumissa alkoholistin kanssa. Minä olen jo menettänyt mielenterveyteni, rahani, ystäväni. Ja se on omaa tyhmyyttäni ollut. En toivo kenellekään tällaista elämää.
Enpä haluaisi teitä naapureikseni!
Molemmat olette elämässänne haaksirikkoja ja mielenterveydessä olisi toivomisen varaa. Turhaan etsitte toisistanne vikaa ja putsaatte omaa kenttäänne, koska sokea sokeaa taluttaa, ojasta mennään allikkoon, ja älämölötään.
Kerrot, että tarvitset ystäviä, aitoa rakkautta, turvallisuutta ja onnellisuutta. Noh, kukapa ei tarvitse.
Kun lähtee juopon kelkkaan, niin kyyti on sen mukaista.
Joten...
lopeta suhde juoppoon ja juopon kavereihin.
Vakavoidu.
Hoida laskut ja velat pois.
Ota periaatteeksi olla jämäkkä itseäsi kohtaan. Itsekuri on tavoittelemisen arvoinen asia.
Pettämisessä on aina kostoa mukana. Lopeta kostaminen, se naksahtaa aina omaan nilkkaan ennen pitkää. Aina!
Juoppoa on turha yrittää raitistaa, se on lähdettävä hänestä itsestään. Eikä tuolla tyypillä ole todellisuudessa aikomustakaan raitistua.
Sinulla ja "puolisollasi" on paljon kasvunvaraa. Mutta yhdessä se ei teillä onnistu. Olette molemmat liian kypsymättömiä yhteiskasvuun.
Tämä on ikävästi sanottu, mutta on valitettavasti totta.
Muista... totuus tekee vapaaksi.
Minulla on ollut monia juoppoja naapurina ja se ei ole mitään hääviä elämää katsoa sitä läheltä. Alkoholisti ei pääse eroon alkoholista ellei muuta koko elämänsä suuntaa kerralla.
Mikä laki tai määräys vaatii sinua olemaan tuon tason ihmisen kanssa?
Oletko todella omasta vapaasta tahdostasi tuhoamassa huolellisesti harkiten elämääsi?
Saatko sinä siitä jotain sairasta ylpeyden aihetta tai tyydytystä esiintyä vapaaehtoisena marttyyrinä?
Kuulehan nainen, niin omissa kuin kaikkien muidenkin silmissä sinä et ole marttyyri vaan todella typerä nainen.Sinä huolellisesti harkiten heität sioille kalliin lahjan - elämän!
Elämä, aika on tarkoitettu itsensä kehittämiseen, eteenpäin menemiseen, oppimiseen tukemaan yhteiskuntaa ja olemaan siinä tuottava jäsen.
Tuon sijasta sinä VALITSET kaataa arvokkaan ajan (jota et enää KOSKAAN saa takaisin) kadun lokaojaan ja viemäriin. Huolellisesti valitsemalla seuraksesi saastaihmisiä.
Onko tuo todellakin sinun mielestä oikea tapa elää???!!!!
Onko edes muunlaisia suhteita olemassa? Ei ainakaan minun elämässäni.
Miten naiset voi imee jonkun juopon kullia suhteessa?
Hei,
Olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja onneksi tajusin lähteä pois. Suhde ei ollut pitkä luojan kiitos. Aluksi mies oli huomaavainen ja hurmasi minut.Halusin edetä hitaasti, mutta hän oli heti sitomassa minua itseensä. Hän sai minut suostuteltua asumaan luokseen, koska sanoi, että ei ala katsomaan mitään pelleilyä, että sitä joko ollaan tosissaan tai sitten ei. Kihloihin olisi halunnut mennä pian, mutta minä en ollut valmis siihen. Lapsiakin olisi pitänyt alkaa heti tekemään ja koira ostaa. Olin suorastaan kauhuissani ja yritin saada lisää aikaa. Kerroin asiasta ystävilleni ja ystäväni olivat kanssani samaa mieltä, että aika niille ei ollut vielä ajankohtainen. Hänellä oli jo ennestään lapsia.
Sitten pikku hiljaa alkoi ilmetä ihmeellistä käytöstä. Hän alkoi selittelemään juomistaan (jopa muutaman kaljan). Sovimme, että lähden omien sukulaisten tai ystävien luokse ja kumpikin on selvinpäin (hän halusi aina jäädä kotiin). Koskaan kuitenkaan hän ei pitänyt lupaustaan. Kun tulin kotiin löysin tyhjiä hylsyjä ja kaljalaatikoita. Hän oli piilottanut ne tietysti ja kysyessäni mitä ne on hän vastasi niiden olevan vanhoja. Hänestä ei edes aina huomannut, että hän oli juonut. Olin töissä ja harrastuksissa, enkä pystynyt muutenkaan hänen tekemisiään niin tarkasti seuraamaan. Jossain vaiheessa tilanne meni kuitenkin siihen suuntaan, että hän alkoi vetämään omia kipulääkkeitään viinan kanssa ja meinasi polttaa yhteisen kotimmekin kun oli pössyissään sinne sammunut. Yritin monet kerrat häntä estellä käyttämästä lääkkeitä aljoholin vaikutuksen alaisena. Otin ne ja vein pois, mutta aina hän sai ne käsiinsä. Sain jälkeenpäin tietää, että hän oli ollut useita kertoja tekemisissä virkavallan kanssa. Hän pyrki salaamaan kaikki tekemisensä. Hän sanoi lähtevänsä aamulla töihin ja lähti kotoa, vaan ei hänellä mitään työpaikkaa ollut koko aikana kun jälkikäteen selvitin asiaa. Hänellä ei ollut oikeuksia edes tavata lapsiaan, vaikka kovasti hän väitti, että niiden luokse on menossa. Väkivaltaan tämä hänen käytöksensä loppujen lopuksi johti ja väkivallan tullessa suhteeseen lopetin sen.En kadu päivääkään, että lopetin suhteen. Suhteeseen mahtui paljon draamaa edellä mainitut ovat vain pieni lohko isosta kimpaleesta.. Jälkeenpäin ajateltuna olin tyhmä, en välittänyt tarpeeksi elämästäni, itsestäni enkä mistään muustakaan. Elämässäni asiat olivat sekaisin, olin menettänyt silloin paljon tärkeitä asioita. Voimani olivat loppu, enkä jaksanut välittää mistään mitään.
Tänä päivänä olen jo toipunut suhteesta, onhan siitä aikaa. Minulla on mies ja terve parisuhde. Olen kiitollinen ystävilleni ja perheelleni tuesta, mitä olen saanut ja siitä, että osittain hekin auttoivat silmiäni avautumaan. Sitä, kun ei aina itse ymmärrä eikä halua katsoa totuutta silmiin. En edes halua ajatella, mitä kaikkea olisi voinut tapahtua jos olisin jäänyt suhteeseen.
Minun neuvo sinulle aloittaja.
Siirry elämässä eteenpäin ja jätä nykyinen miehesi, vaikka et vielä välttämättä sitä ymmärrä niin teet elämäsi parhaimman päätöksen.
pettäjälortto itkee kovaa kohtaloaan. no voi surku juttu !!