Abstrakti matematiikka on lähes hyödytöntä

Sähkämagnetismi hyödyntää differentiaali- ja integraalilaskentaa, eikä abstraktia matematiikka ala moderni analyysi tai joukko-oppi.

Mane kirjoitti:

Sähkämagnetismi hyödyntää differentiaali- ja integraalilaskentaa, eikä abstraktia matematiikka ala moderni analyysi tai joukko-oppi.

"Matematiikan sovellukset tulevat monesti vasta 100 vuoden viiveellä."

Lisäksi "Teoreettisen fysiikan uusin kehitys vaatii myös melkoista modernin matematiikan koneistoa." pitää erittäin hyvin paikkaansa, jopa niinkin pitkälle, että jotkut teoreettisesta fysiikasta alkunsa saaneet matemaattiset työkalut on pystytty muotoilemaan matemaattisesti konsistentisti vasta sen *jälkeen* kun niitä ruvettiin fysiikassa hyödyntämään. En siis sanoisi, että modernin matematiikan tutkimuksen voisi sanoa menneen "liian pitkälle".

Perustutkimus, joksi tätä usein kutsutaan, *ei missään tapauksessa* pyri olemaan "soveltajan näkökulmasta" hyödyllistä matematiikassa eikä muissakaan tieteissä. Se, että näin ei saisi olla, on tieteen kehitykselle hyvin vahingollinen näkökulma.

Tähän "Jos kaikessa tutkimusessa ajateltaisiin vain hyötyä, niin sähkö olisi tainnut jäädä keksimättä. " sopii lopuksi lainaus Faradaylta vastaukseksi epäilyistä sähkömagneettisen induktion käytännön hyödystä: "One day sir, you may tax it."

6+8 kirjoitti:

"Matematiikan sovellukset tulevat monesti vasta 100 vuoden viiveellä."

Lisäksi "Teoreettisen fysiikan uusin kehitys vaatii myös melkoista modernin matematiikan koneistoa." pitää erittäin hyvin paikkaansa, jopa niinkin pitkälle, että jotkut teoreettisesta fysiikasta alkunsa saaneet matemaattiset työkalut on pystytty muotoilemaan matemaattisesti konsistentisti vasta sen *jälkeen* kun niitä ruvettiin fysiikassa hyödyntämään. En siis sanoisi, että modernin matematiikan tutkimuksen voisi sanoa menneen "liian pitkälle".

Perustutkimus, joksi tätä usein kutsutaan, *ei missään tapauksessa* pyri olemaan "soveltajan näkökulmasta" hyödyllistä matematiikassa eikä muissakaan tieteissä. Se, että näin ei saisi olla, on tieteen kehitykselle hyvin vahingollinen näkökulma.

Tähän "Jos kaikessa tutkimusessa ajateltaisiin vain hyötyä, niin sähkö olisi tainnut jäädä keksimättä. " sopii lopuksi lainaus Faradaylta vastaukseksi epäilyistä sähkömagneettisen induktion käytännön hyödystä: "One day sir, you may tax it."

Lue lisää

Tiede on vain instrumentti eli työväline, eikä sillä ole kuin väline- eli käyttöarvo. Siis tieteen kriteeri on sen toimivuus käytännössä eli sen hyodyllisyys.

Täten liiallinen teoreettisuus ei edusta enää tiedettä nyky-ymmärryksen mukaan. Teoreettinen fysiikka on esim. insinöörin näkökulmasta jo hyödytön, enkä tiedä kuka esim. jostain M-teoriasta voisi koskaan hyötyä, koska tämä ei ole edes tiedettä.

Faraday ei matematiikasta peustanut lainkaan (eikä sitä osannutkaan) vaan oli puhdas toiminnan ihminen eli insinööri tehden experimentointia.

Lainaus:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_2.html

Mitä teoria on? Miten sitä käytetään? Nämä lienevät tuttuja kysymyksiä ja hämmästyksen aiheita itse kullekin. Teoria-termiä voidaan käyttää monessa merkityksessä ja yhteydessä, mutta tutkimuksesta ja tutkielmista puhuttaessa se merkitsee näkökulmaa todellisuuteen (Pihlaja 2001, 45). Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä. "Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria" kiteytti aikoinaan sosiaalipsykologian klassikko Kurt Lewin. Teoria ja käytäntö eivät ole toisistaan täysin erillisiä ja vastakohtaisia asioita, vaan liittyvät ja limittyvät toisiinsa. Erityisen selkeästi tämä ilmenee toimintatutkimuksessa, jonka isähahmona Kurt Lewin usein esitetään.

T-eoria kirjoitti:

Lainaus:
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_2.html

Mitä teoria on? Miten sitä käytetään? Nämä lienevät tuttuja kysymyksiä ja hämmästyksen aiheita itse kullekin. Teoria-termiä voidaan käyttää monessa merkityksessä ja yhteydessä, mutta tutkimuksesta ja tutkielmista puhuttaessa se merkitsee näkökulmaa todellisuuteen (Pihlaja 2001, 45). Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä. "Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria" kiteytti aikoinaan sosiaalipsykologian klassikko Kurt Lewin. Teoria ja käytäntö eivät ole toisistaan täysin erillisiä ja vastakohtaisia asioita, vaan liittyvät ja limittyvät toisiinsa. Erityisen selkeästi tämä ilmenee toimintatutkimuksessa, jonka isähahmona Kurt Lewin usein esitetään.

Lue lisää

Toki hyvä teoria on hyvä teoria eli tieteellisesti realistinen. Anstraktit käsitteet eivät ole realistisia, eivätkä täten myöskään hyviä,

Hyvä teoria eli malli selittää, ennustaa ja kontrolloi reaalimaailman ilmiöitä. Tässä menee tieteen operatiivinen kriteeri: toimivuus tosimaailmassa.

Mane kirjoitti:

Toki hyvä teoria on hyvä teoria eli tieteellisesti realistinen. Anstraktit käsitteet eivät ole realistisia, eivätkä täten myöskään hyviä,

Hyvä teoria eli malli selittää, ennustaa ja kontrolloi reaalimaailman ilmiöitä. Tässä menee tieteen operatiivinen kriteeri: toimivuus tosimaailmassa.

Lue lisää

Jos katsotaan, että tiede on hyödytöntä, niin Suomesta pitäisi nopeasti lakkauttaa puolet yliopistoista ja korvata ne ammattiopistoilla tai ammattikorkeakouluilla. Kummallista kyllä tätä ei ole huomattu sellaisissa yliopistoissa kuten Oxford, Princeton, Harvard, MIT, jne. Sielläkin tutkitaan mitä abstrakteinta matematiikkaa, kaikenkarvaisia M-teorioita ja kosmologiaa ja saadaan Fieldin ja Nobelin palkintoja.

T-eoria kirjoitti:

Jos katsotaan, että tiede on hyödytöntä, niin Suomesta pitäisi nopeasti lakkauttaa puolet yliopistoista ja korvata ne ammattiopistoilla tai ammattikorkeakouluilla. Kummallista kyllä tätä ei ole huomattu sellaisissa yliopistoissa kuten Oxford, Princeton, Harvard, MIT, jne. Sielläkin tutkitaan mitä abstrakteinta matematiikkaa, kaikenkarvaisia M-teorioita ja kosmologiaa ja saadaan Fieldin ja Nobelin palkintoja.

Lue lisää

Totta, suurin osa tieteistä onkin tieteellistä höpsismiä, ei mitään muuta.

Kyllä tämä toki tiedetään, mutta kun niitä valtarakenteita on hankala käytännössä muuttaa. Niin moni valtaapitävä taho on riippuvainen tieteellisestä hömpästä.

Mutta oleellinen kysymys onkin: Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Mane kirjoitti:

Totta, suurin osa tieteistä onkin tieteellistä höpsismiä, ei mitään muuta.

Kyllä tämä toki tiedetään, mutta kun niitä valtarakenteita on hankala käytännössä muuttaa. Niin moni valtaapitävä taho on riippuvainen tieteellisestä hömpästä.

Mutta oleellinen kysymys onkin: Kuinka tässä näin pääsi käymään?

Lue lisää

Varmaan se alkoi silloin kun joku idiootti rupesi pudottelemaan tavaroita torneista.

Kuka siitäkään koskaan mitään olisi voinut hyötyä?

16+17 kirjoitti:

Varmaan se alkoi silloin kun joku idiootti rupesi pudottelemaan tavaroita torneista.

Kuka siitäkään koskaan mitään olisi voinut hyötyä?

1800-luvun lopulla syntyi joukko näennäistieteitä.

Toki filosofia on aina ollut näennäistiede ja teologia myös.

Mutta miksi?

Mane kirjoitti:

1800-luvun lopulla syntyi joukko näennäistieteitä.

Toki filosofia on aina ollut näennäistiede ja teologia myös.

Mutta miksi?

Jos haluaa olla kohtelias, Sunkin näkemys on pienessä määrin käsitettävissä, varsinkin kun tilanne on se, että pelkästään kovin teoreettisilla opinnoilla tätä nykyä on hankala työllistyä (ellei ole poikkeuslahjakkuus) ja jos ei tarkoita opettajan työtä. (En mitenkään väheksy opettajaa, mutta sen toimen päärooli onkin enemmän kasvatuksessa kuin pitemmälle menevissä aineen sisällöissä, myös koulun aineopettajana.)

Jos käsityksesi mukaan lähtisi 10% enempää, historia ja taloustiedekin olisi osittain huuhaata...
Toki tälle löytyisi argumenttejakin, esim vaikka kuin on luotu talouden teorioita, talouskuplien syntyjä ja romahduksia ei ole saatu kuriin :)
Olisiko se sitten tuon tieteitten tieteen eli filosofian tehtävä saada populaatioon ymmärrystä ja johdattaa käyttäytymään edes jossain määrin pitkäjänteisesti ja rationaalisesti. Olisiko kaaosteorioista apua, ettei syntyisi vähitellen todellinen globaali kaaos? Valitettavast tieteellä ja sen tekijöillä ei suoraan ja välittömästi ole suurtakaan päätäntä- ja toimeenpanovaltaa.
Winston Churchill on kai aikanaan maininnut siihen suuntaan, että "...ei demokratia hyvä hallintotapa ole, mutta ei parempaakaan toistaiseksi ole keksity.."

satunnainen rnd kirjoitti:

Jos haluaa olla kohtelias, Sunkin näkemys on pienessä määrin käsitettävissä, varsinkin kun tilanne on se, että pelkästään kovin teoreettisilla opinnoilla tätä nykyä on hankala työllistyä (ellei ole poikkeuslahjakkuus) ja jos ei tarkoita opettajan työtä. (En mitenkään väheksy opettajaa, mutta sen toimen päärooli onkin enemmän kasvatuksessa kuin pitemmälle menevissä aineen sisällöissä, myös koulun aineopettajana.)

Jos käsityksesi mukaan lähtisi 10% enempää, historia ja taloustiedekin olisi osittain huuhaata...
Toki tälle löytyisi argumenttejakin, esim vaikka kuin on luotu talouden teorioita, talouskuplien syntyjä ja romahduksia ei ole saatu kuriin :)
Olisiko se sitten tuon tieteitten tieteen eli filosofian tehtävä saada populaatioon ymmärrystä ja johdattaa käyttäytymään edes jossain määrin pitkäjänteisesti ja rationaalisesti. Olisiko kaaosteorioista apua, ettei syntyisi vähitellen todellinen globaali kaaos? Valitettavast tieteellä ja sen tekijöillä ei suoraan ja välittömästi ole suurtakaan päätäntä- ja toimeenpanovaltaa.
Winston Churchill on kai aikanaan maininnut siihen suuntaan, että "...ei demokratia hyvä hallintotapa ole, mutta ei parempaakaan toistaiseksi ole keksity.."

Lue lisää

Taloustiede on näennäistiede alusta loppuun, pelkkää talouspoliittista ideologiaa ja propagandaa. Taloudellisilla malleilla ei käytännössä tee mitään, koska eivät selitä tai ennusta yhtään mitään.

Historiaa en tunne, mutta se kirjoitetaan aina valtaapitävien näkökulmasta, joten tuskin kovin objektiivinen lopputulos on.

Tieteen filosofiassa on muutama demarkaatiokriteeri, joista tunnetuin on Karl Popper falsifiointikriteeri, joka on paras tieteen arviointikriteeri käytännössä. Sitä ei haluta soveltaa, koska sen mukaan suurin osa tieteistä olisikin vain pelkkää huuhaata tai mutuilua.

Mane kirjoitti:

Tiede on vain instrumentti eli työväline, eikä sillä ole kuin väline- eli käyttöarvo. Siis tieteen kriteeri on sen toimivuus käytännössä eli sen hyodyllisyys.

Täten liiallinen teoreettisuus ei edusta enää tiedettä nyky-ymmärryksen mukaan. Teoreettinen fysiikka on esim. insinöörin näkökulmasta jo hyödytön, enkä tiedä kuka esim. jostain M-teoriasta voisi koskaan hyötyä, koska tämä ei ole edes tiedettä.

Faraday ei matematiikasta peustanut lainkaan (eikä sitä osannutkaan) vaan oli puhdas toiminnan ihminen eli insinööri tehden experimentointia.

Lue lisää

Arkijärki ei riitä viemään modernia fysiikkaa eteenpäin.

Mane kirjoitti:

Toki hyvä teoria on hyvä teoria eli tieteellisesti realistinen. Anstraktit käsitteet eivät ole realistisia, eivätkä täten myöskään hyviä,

Hyvä teoria eli malli selittää, ennustaa ja kontrolloi reaalimaailman ilmiöitä. Tässä menee tieteen operatiivinen kriteeri: toimivuus tosimaailmassa.

Lue lisää

"Hyvä teoria eli malli selittää, ennustaa ja kontrolloi reaalimaailman ilmiöitä."

Abstrakti matematiikka vain on monesti ainut työkalu, jolla sen hyvän teorian saa aikaiseksi. Ilman matematiikkaa saattaa jäädä sille asteelle että ikäänkuin pään sisällä tuntuu toimivan mutta ei pysty saamaan kunnolla otetta kun ei ole työkalua millä siihen tarttuisi. Einsteinillakin teoria muhi pitkän aikaa päässä mutta tarvitsi kuitenkin abstraktin matematiikan harrastajien apua jotta sai sen kesytetyksi ja paperille kirjatuksi.

2 + 10 kirjoitti:

"Hyvä teoria eli malli selittää, ennustaa ja kontrolloi reaalimaailman ilmiöitä."

Abstrakti matematiikka vain on monesti ainut työkalu, jolla sen hyvän teorian saa aikaiseksi. Ilman matematiikkaa saattaa jäädä sille asteelle että ikäänkuin pään sisällä tuntuu toimivan mutta ei pysty saamaan kunnolla otetta kun ei ole työkalua millä siihen tarttuisi. Einsteinillakin teoria muhi pitkän aikaa päässä mutta tarvitsi kuitenkin abstraktin matematiikan harrastajien apua jotta sai sen kesytetyksi ja paperille kirjatuksi.

Lue lisää

No ei tensorikalkyyli mitään abstraktia matematiikkaa ole.

mane kirjoitti:

No ei tensorikalkyyli mitään abstraktia matematiikkaa ole.

Pseudo-Riemannisten monistojen differentiaaligeometria kuitenkin on. Paljon abstraktimpaa kuin moni muu ketjussa mainitsemasi asia.

Ongelma taloustieteissä ei ole matematiikan käyttö, vaan abstraktin matematiikan käyttö. Ei abstraktilla matematiikalla voi olla käyttöarvoa taloustieteessä, koska puhdas matematiikka ei sisällä todellisuuden rakennetta, kuten aikaa tai paikkaa käsitteissään.

Toki differantiaali- ja integraalilaskentaa ja tähän perustuvia soveltavia matematiikan aloja voidaan käyttää hyvin taloustieteessä. Mutta nämä ovat empiirisesti motivoituneita ja syntyneetkin alunperin reaalimaailman eli fysiikan ongelmien ratkaisemista varten. Eli aivan eri asia kuin todellisuudesta irtaantunut abstrakti matematiikka.

Informaatioteoria on yhtäältä sovellettua matematiikkaa, mutta toisaalta informaatioteoriassa on ainakin 2 varsin abstraktia aihetta:
-informaatioteorian aksioomien tarkastelu
-Kolmogorov-kompleksisuus eli algoritminen informaatioteoria