Kyselisin tässä kokemuksia ankkurivinsseistä, sekä sähköisestä että mekaanisesta. Onko mitään järkeä ostaa mekaaninen, vai kannattaako suoraan ostaa sähköinen?
Esim Lofransseja saa SVB.ssä 700w hintaan n800 euroa halvimmillaan. Samoin halvimmat Quick merkkiset on suurinpiirtein samoissa hinnoissa. Kyseessä on 33 jalkainen suht raskas pursi
Mekaanisia saa n. 450€. Se hyvä puoli ettei tarvitse välittää lisäakusta, sen sijoittamisesta eikä johdotuksista. Mutta onko sen käyttö todellisuudessa hankalaa.
Onko jonkin merkin ankkurivinssi kokemuksien mukaan toimintavarmempi tai helpompi kuin toinen.
Purjehdin suht. paljon yksikseen, joten ankkurivinssi helpottaisi paljon ankkurointia kun voisi huoletta tiputtaa kettinkiä, eikä tarvitse käsin sitä nostella.
Ankkurivinssi
54
5725
Vastaukset
- mekaanikko
onhan sulla vinssit veneessä jo nyt?
- kokeneen suositus
Itselläni on pitkä kokemus kolmesta erilaisesta ankkurivinssistä. Sähköinen on helppo ja mukava niin kauan kuin se toimii!
Lofransin sähkömoottori kastui pitkällä suolaisten vesien reissulla ja hapettui ruosteiseksi möhkäleeksi jumittaen vinssin. Myöhemmin vaihdoin vinssiin uuden moottorin.
Lewmarin sähkövinssin ketjupyörä hajosi pulttien katkeamisen takia (ketjupyörässä oli kaksi pulteilla toisiinsa liitettyä puoliskoa - korjaus onnistui reissun aikana).
Varmatoimisin ankkurivinssini on ollut mekaaninen Simpson-Lawrence Tiger, mutta kyseistä ankkuripeliä ei enää valmisteta.
Yhteenveto omien kokemusten perusteella on, että suosittelen sellaista sähkövinssiä, jota hätätilanteessa voi käyttää manuaalisena. Kokonaan manuaalinen ankkurivinssi on hyvä, jos siinä on kaksi välitystä ja pitkä vinssikahva. (Sähkövinssien manuaalitoiminta perustuu yleensä skuuttivinssin kahvaan ja suoraan välitykseen).
Tietysti manuaalinen vinssi vaatii jkv lihasvoiman käyttöä. Voi tulla hiki otsaan, jos vinssattavaa ketjua on vaikkapa 80 metriä (valtamerireissuille suositeltava pituus on vähintäin 60 m). Vanhoissa S-L ankkurivinsseissä on n. metrin pituinen kahva, jota "pumpataan".- Ankkurointi
Minjulla on S-L:n manuaalivinssi. Purjehdin pääsääntöisesti yksin. Tein kuuden (6) vuoden reissun, jonka aikana olin ankkurissa usemmin kuin marinoissa. Vinssi toimi hyvin enkä kokenut vinssaamista mitenkään rankaksi hommaksi. Tottakai sähkövinssi on kevyempi, mutta kuten totesit akut erilaiset kytkennät ovat yksi vikakohde lisää.
- Seppomartti
Neljän sähköisen ja yhden manuaalisen ankkurivinssin kokemuksen perusteella arvioin, että manuaalinen on toimintavarma mutta niin toivottaman hidas pumpattava, että kyllästyt. Lisäksi vaatii keulakannelle vinssaajan eikä toimi napilla ruorin läheltä. Hidas nostaminen on myös vaarallista koska siihen liittyy usein ankkurin raahaaminen pohjassa. Se tilanne on otollinen ankkurin ankkurin takertumiseen ja ongelmiin.
Sähköisessä kannattaa olla ns. vapaa pudotus ja köyden kelaus. Sähköiset eivät ole kovin pitkäikäisiä, jos purjehdit olosuhteissa, missä aallot tulee keulakannelle. Tilanne on luultavasti vähemmän huono jos pystyt sijoittamaan vinssin ankkuriboksiin ja sähkömoottorin kuivaan tilaan. Eli vertikaalinen vinssi pikemmin kuin horisontaalinen. Mieluummiin 1000w. Asennus korkean kettinkitilan päälle. Muutoin kettinkikeko tökkii.- eri kokemus...
En ole ihan samaa mieltä seppomartin kanssa siitä, että sähkövinssin sijoittaminen ankkuriboksiin olisi erityisen hyvä ratkaisu sähkömoottorin kannalta. Yleensä sähkövinssi asennetaan tietääkseni siten, että sen moottoriosa on kannen alla suojassa ja vain kethukela ja köysirumpu kannen päällä. Lannen alla sähkömoottori kastuu vähemmän kuin ankkuriboksissa, joka yleensä on märkä paikka avomeripurjehduksessa ja myös kuivuu aika huonosti.
En myöskään ole kokenut käytännössä manuaalisen vinssin hitausongelmaa. Itse koin ongelmat sähkövinssien kanssa, kun toiminta petti juuri väärällä hetkellä ankkurin noston ollessa kesken.
Tunnen pitkänmatkanpurjehtijoita, jotka ovat päätyneet mekaaniseen vinssiin. Jostain syystä nekin ovat suosittuja, mutta valinta on vapaa.... Nykypäivänä kai pitää välttää lihastyötä ja kaiken pitää toimia nappeja painelemalla ;-)
- Seppomartti
Aloittaja kyselee lisäakusta ja se varmaan oh hyvä. Sähkövinssit toimivat kyllä ilmankin jos kaapelit ovat paksut ja pidät moottorin päällä 700-1000rpm
- seppomartti
"Eri kokemus" ymmärsi väärin. Olemme ilmeisesti samaa mieltä. Kun suosittelin pikemmin verikaalista vinssiä ja asennusta: "sähkömoottorin kuivaan tilaan. Eli vertikaalinen vinssi" niin sähkömoottori on kannen alla. Vaihtoehto eli horisontaalinen merkitsee, että sähkömoottori on vinssirumpujen vieressä kannen yläpuolella veden huuhdeltavana. Lisäsuojaa antaa, jos ankkuriboksi on niin tilava, että sinne mahtuu vinssi kannen alle suojaan olipa vinssin tyyppi mikä tahansa. Sähkömoottori on se osa, mikä jossain vaiheessa saa vettä sisäänsä eikä enää ole korjattavissa. Ei se nyt ihan jokapäiväinen ongelma ole. Toisessa veneessäni on vertikaali asennus 7v. ja toisessa horisontaali 4v.. Molemmat toimivat edelleen.
Muuta ankkurivinssin ostamiseen liittyvää: kannattaa ottaa sellainen, jonka kelausnopeus on suuri millä saavutetaan lyhyt aika ankkurin laahautumista pohjaa pitkin. Kettingin laskija on myös hyödyllinen. Vapaalla pudotuksella ei kerkiä esim. solmumerkkejä näkemään. Eriväriset muovimerkit eivät pysy. Eriväriset maalimerkkaukset ja solmut kylläkin hieman pitempään.- lisäpointteja..
Tuo seppomartin yleistys, että "horisontaalisissa" ankkurivinsseissä sähkömoottori olisi vinssirummun vieressä kannen yläpuolella, ei aina pidä paikkaansa. Esim. Lofrans Kobrassa ja Lofrans Doradossa vinssin sähkömoottoriosa taitaa olla kannen alla. Vai erehdyinkö?
Aloittaja kyseli ankkuripeliä 33-ft kokoluokan veneeseen. En usko, että sen kokoiseen veneeseen esim. Lofrans Royal manuaalinen vinssi olisi huono valinta (svb:n hinta näytti olevan 440 eur). Manuaalista vinssiä kannattaa harkita erityisesti, jos yksinkertaisuus, halpuus ja toimintavarmuus merkitsevät valinnassa eikä heikko fyysinen kunto ole manuaalisen vintturin esteenä.
Sähköisen ankkurivinssin asenuksessa on hyvä miettiä sitäkin, että kaapelointi sulakkeet pitää mitoittaa 100 A virralle. Jos lisäakkuja asentaa, sekin kohottaa kustannuksia ja vie pikkuveneessä tilaa.
Mitä enemmän sähkölaitteita veneessä, sitä enemmän vikamahdollisuuksia. Niin kauan on mukavaa, kun kaikki toimii...
Itse olen maalannut ketjuun valkoiset merkit 10 m välein. Maalattu osuus on n. 30 cm, jotta sen huoma. Ensimmäinen merkki on 10 m kohdalla, kaksi perättäistä 30 cm merkkiä 20 m kohdalla jne. Ne kyllä erottuvat ketjun "vapaassa pudotuksessa" ja hämärässä. Maalimerkinnät pitää tietysti uusia aika ajoin kuten seppomarttikin totesi. Kolmivuotisella pallokierrollani taisin parannella ketjumerkkejä n. puolen vuoden välien, mutta ankkurointeja oli hyvin runsaasti (olin harvoin laiturissa tai poijussa). Nykyisin, kun ankkuroin (keula-ankkurilla) vain kymmenkunta kertaa kesäkuukausien aikana, ketjumerkkejä ei tarvitse maalata uudelleen edes joka vuosi. -- Ketjumerkit on tarpeen, jotta ketjua voi laskea sopivan määrän (tavallisesti 3-4 x syvyyden verran).
- kuusamox
Sähköinen vinssi on ehdoton, mutta se syö akkua. Jos joudut hakemaan pitoa ankkurille ja kelaamaan 50m kettinkiä ylös ja alas, on parempi olla hyvät akut ja erinomaiset laturit.
- 4+20
Manuaalisia ei enää kunnollisina saa. Lofransin Royal on heppoinen ja hidas. Samaa olen kuullut ranskalaisesta qoiot-manuaalivinssistä. Royaliin ei ole kuin ketjupyörä, joten ketju-köysiyhdistelmää ei voi käyttää. Quickin horisontaalivinsseissä on monissa moottori koteloitu vedenpitävään koteloon. Se auttaa vinssin moottorin kestossa. Lewmarilla ja Lofransilla on ollut moottoreiden ruostumista. Hanki vähintään 1000W vinssi veneeseesi jotta se kestäisi käytössä. Varo alumiinin ja teräksen yhteiskäyttöä. Alumiini hapettuu jumiin teräkseen (esim Royal).
Venemestarissa oli taannoin ankkurivinssitesti. Myös Practical boat owner on testannut ankkurivinssejä. Mukana oli myös manuaalivinssi. Olen nähnyt demonstraation YouTubessa.
Vaikka vinssi viekin virtaa, se käy vain joitain kymmeniä sekunteja kerrallaa ja konehan on tuolloin käynnissä ja syöttää akuille virtaa.
- Hydraulivinssi
Miksi ihmeessä ei hydraulista? Sellainen on huomattavasti parempi ja toimintavarmempi kuin sähkölelut.
- 7+5
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista. Mekaaninen vinssi kiinnostaa toimintavarmuuden kannalta( KISS, keep it simple stupid), tosin siinä saattaa tulla Seppomartin kuvailema ongelma kovalla tuulella jos ankkuri alkaa raahautumaan kesken nosto operaation.
Tosin vaikuttaa siltä että myytävänä olevat mekaaniset vinssit ovat huonoja, onkohan kellään positiivisia kokemuksia niista?
Jään pohtimaan, ja kiitoksia vastauksista. - diudauduopsis
Minulta ääni sähkövinssille kokemuksen syvällä rintaäänellä. Vanhassa veneessä ei ollut ja nyt on niin kynnys kokeilla ankkuripaikkaa on todella matalalla. Käsipelillä yrittäisin löytää laakista takuuvarman paikan. Nyt on kivaa, hip hei.
- entä manuaalinen?
Mollasitko sinä diudauduopis käsikäyttöistä ankkuripeliä vai tarkoititko ankkuriketjun käsittelyä ilman minkäänlaista ankkuripeliä?
Itselläni on eri käsitys ja aika pitkä kokemus ankkuroinneista eri puolilla maailmaa. Sähkövinssillä on omat etunsa, lähinnä mukavuus (nappia painamalla ankkuri nousee tai laskee). Käsikäyttöinen vinssi on tietenkin työläämpi käyttää, mutta se ei omassa käytössäni ole millään tavalla muuttanut esim. ankkuripaikan hakua. Olen lukuisia kertoja ankkuroinut niinkin, että ankkuriketjuni koko pituus (75 metriä) on käytössä. Aika usein vieläpä vuorovesialueilla. Enää ei tarvitse kantaa huolta siitä toimiiko vinssi vai ei.
Ankkurin nostojen ainoat todelliset vaikeudet sattuivat nimenomaan sähkövinssien erilaisten ongelmien kanssa. Jos ankkuri oli tiukassa tai ketju jumittui vinssiin, automaattisulake laukesi toistamiseen ja keskeytti noston. Sitä sattui aika usein. Sähkömoottorien korroosio-ongelmista on kerrottu aikaisemmin. Ei ole "kivaa, hip hei", kun sähkövinssi oikuttelee tai lopettaa toimntansa juuri silloin kun ankkurin nostolla on kiire!
Nimenomaan käyttövarmuuden takia päädyin manuaaliseen ankkurivinssiin - on vahinko, ettei S-L Sea Tiger 555 vinssejä enää valmisteta (niitä muuten näkyy olevan ammattikäytön aluksissakin kuten joissakin luotsiveneissä).
Onko kellään kokemusta nykyään markkinoilla olevista manuaalista ankkurivinsseistä? - Seppomartti
entä manuaalinen? kirjoitti:
Mollasitko sinä diudauduopis käsikäyttöistä ankkuripeliä vai tarkoititko ankkuriketjun käsittelyä ilman minkäänlaista ankkuripeliä?
Itselläni on eri käsitys ja aika pitkä kokemus ankkuroinneista eri puolilla maailmaa. Sähkövinssillä on omat etunsa, lähinnä mukavuus (nappia painamalla ankkuri nousee tai laskee). Käsikäyttöinen vinssi on tietenkin työläämpi käyttää, mutta se ei omassa käytössäni ole millään tavalla muuttanut esim. ankkuripaikan hakua. Olen lukuisia kertoja ankkuroinut niinkin, että ankkuriketjuni koko pituus (75 metriä) on käytössä. Aika usein vieläpä vuorovesialueilla. Enää ei tarvitse kantaa huolta siitä toimiiko vinssi vai ei.
Ankkurin nostojen ainoat todelliset vaikeudet sattuivat nimenomaan sähkövinssien erilaisten ongelmien kanssa. Jos ankkuri oli tiukassa tai ketju jumittui vinssiin, automaattisulake laukesi toistamiseen ja keskeytti noston. Sitä sattui aika usein. Sähkömoottorien korroosio-ongelmista on kerrottu aikaisemmin. Ei ole "kivaa, hip hei", kun sähkövinssi oikuttelee tai lopettaa toimntansa juuri silloin kun ankkurin nostolla on kiire!
Nimenomaan käyttövarmuuden takia päädyin manuaaliseen ankkurivinssiin - on vahinko, ettei S-L Sea Tiger 555 vinssejä enää valmisteta (niitä muuten näkyy olevan ammattikäytön aluksissakin kuten joissakin luotsiveneissä).
Onko kellään kokemusta nykyään markkinoilla olevista manuaalista ankkurivinsseistä?Manuaalinen Goiot toimi eikä sitä saanut rikki vahvakaan. Mutta yo 75m kettingin ylöspumppaus olisi luokkaa 150-200 vivun heilautusta. Jos tuulee niiin sinä aikana ankkuri raajautuu pohjaa pitkin pitkän matkan. Ei varmaan merkittävä haitta Suomessa mutta esim. Kreikan sataman pohjassa saattaa löytyä rojua tai laivan ankkurikettinkiä naapuriveneiden ankkureista puhumattakaan. Reviirillä saattaa olla vaikutus valintaan. Eli kotimaassa lyhyillä ankkurikettingeilä voisi toimia. Maailmalla en käyttäisi manuaalista hitauden vuoksi vaikka onkin toimintavarma.
- vapaa valinta...
Seppomartti kirjoitti:
Manuaalinen Goiot toimi eikä sitä saanut rikki vahvakaan. Mutta yo 75m kettingin ylöspumppaus olisi luokkaa 150-200 vivun heilautusta. Jos tuulee niiin sinä aikana ankkuri raajautuu pohjaa pitkin pitkän matkan. Ei varmaan merkittävä haitta Suomessa mutta esim. Kreikan sataman pohjassa saattaa löytyä rojua tai laivan ankkurikettinkiä naapuriveneiden ankkureista puhumattakaan. Reviirillä saattaa olla vaikutus valintaan. Eli kotimaassa lyhyillä ankkurikettingeilä voisi toimia. Maailmalla en käyttäisi manuaalista hitauden vuoksi vaikka onkin toimintavarma.
Seppomartti taitaa inttää ankkurin raahaamisesta hiukan tarkoitushakuisesti. Kun koko ankkuriketju on laskettu ulos, en muista yhtäkään seppomartin kuvailemaa raahautumistilannetta omilta reissultani. Tavallisestihan käy niin, että ankkurin ote heltiää vasta, kun ketjua on vedessä enää vähän yli syvyyden verran. Jos ankkuri on kiinni pohjan rojussa kuten seppomartin kertomassa laivan kettingissä, ankkurin raahautuminen ei ole ongelma - ankkurin irroitus voi olla.
Jostain syystä eräät maailman meriä runsaasti kiertäneet purjehtijat ovat päätyneet manuaaliseen ankkuripeliin. Uudessa-Seelannissa tapasin Rolf Bjaelken ja hänen Deborrah vaimonsa, jotka silloin olivat tulossa Etelänapamantereelta http://www.northernlightsail.se/northern_light.html. Heidänkin veneensä oli varustettu manuaalisella ankkuripelillä. Samoin on mm. suomalaisvene, joka teki kymmenen vuoden retken maailmalla Alaska, Japani ja Kap Horn kiertäen. Olisikohan seppomartti niin, että manuaalisella ankkurivinssillä pärjää muuallakin kuin kotimaan vesillä ja lyhyeellä ankkurikettingillä?
Siitä kai olemme samaa mieltä, että ankkurivinssin on oltava sekä toimintavarma että tehokas.
- seppomartti
Sähkövinssillä pärjää aika pitkälle, jos sähkömoottori ja kapulan kontakti ovat kuivissa tiloissa. Arvaukseni kestoksi on 10 v. "Vedenpitävät" kontaktit ja moottorin koppa ovat yleisiä ongelmakohtia. Ja hiilien vaihto, mikä lopetti yhden moottorin "vesitiiviyden". Itse vaihdoin manuaalisesta sähköiseen eikä ole hetkeäkään kaduttanut mutta toki odotettu kestoikä on lyhyempi. Kyllä manuaalisella pärjää jos preferoi toimintavarmuutta yli hitauden.
- Tunari...
Minulla on veneessä sähkökäyttöinen ankkurivinssi ja sitä käytetään todella paljon. Yleensä Suomen ja Ruotsin alueella on melko helppoa löytää alle 15 metrin syvyisiä ankkuripaikkoja ja Viron alueella taasen vaikeutena on löytää paikka jossa vettä olisi edes 5 metriä. Vinssinhän pitää pystyä nostamaan ketjua vain veden syvyyden verran kerrallaan. Sillä kuinka paljon ketjua on pohjassa, ei ole mitään merkitystä vinssiltä tarvittavan voiman kannalta, vain vinssausaika tietenkin pitenee, mutta tarvittavan voiman määrittää vain veden syvyys ja tietenkin ankkurin paino.
Sähkömoottori ottaa virtaa suhteessa siitä kulloinkin otettavaan tehoon. Eli 1000 W 12 V sähkömoottori ei suinkaan kuluta kokoajan käydessään 83 A. Näin ollen sähkövinssin järkevällä käytöllä voi säästää huomattavasti sähköä. Kuten: välttämällä veneen raahaamista vinssin avulla nostossa, eli ajetaan vene ensin koneella ankkurille ja käytetään vasta sitten vinssiä. Ei kiskota juuttunutta ankkuria vinssillä, vaan käytetään apuna luonnonvoimia, eli jos on maininkia, vedetään ketjusta löysät pois kun keula sukeltaa ja lopetetaan vinssaaminen kun keula noustessaan kiskaisee ankkurin irti. Tai käytetään moottoria kiskomalla ketjua ajamalla eri suuntiin.
Olen mittaillut pihtimittarilla vinssin ottamaa virtaa ja em. toimintatapoja noudattaen minun käytössäni tyypillinen 30-40 metrin ketjumäärä nousee keskimäärin 30 A virralla ja vinssin käyttöaika on noin 3 min, joten energiantarve on luokkaa 2 Ah per nosto. Moottorin laturi (jos on kunnon jännitteensäädin) tuottaa tuon latauksen alle 10 minuutissa. Minulla ankkurivinssi ottaa virran käynnistysakusta, joka on yli 20 m pitkän ( ja - yhteensä) johdotuksen päässä akusta, erillistä akkua keulapiikissä ei tarvita. Em. ketjumääriä käsiteltäessä ei vinssin vapaapudotusmahdollisuudella tee mitään, koska vinssi kulutttaa ankkuria laskettaessa vain hammasvälityksen kitkan voittamiseen tarvittavan tehon, eli ei juuri mitään.
Vinssin käyttöikä ei ole sama kuin sähkömoottorin käyttöikä. Moottorit ovat yleensä standardi laippakiinnityksellä ja niitä saa alan (ei veneilyalan) liikkeistä ja hyvin edullisesti. Johdotuksessa johtoihin kannattaa jättää ennen mitä tahansa läpivientiä ns tippalenkki, eli alaspäin oleva mutka, johon johdon pintaa pitkin mateleva kosteus kerääntyy pisaraksi joka putoa alas tunkeutumatta tiivisteisiin. Mootorikaan ei välttämättä ole alunperin vinssin vaihteistossa kiinni niin päin että johdot tulevat alaspäin, jolloin moottori kannatta kääntää siten.
Sähkövinssi on käsikäyttöistä kätevämpi myös siinä (aika yleisessä) tapauksessa että pohja on mutaa tai savea, jolloin ketju likaantuu tosi pahasti noin 1/3 pituudeltaan. Tällöin kaukosäätimellä varustetulla sähkövinssillä on kätevä nostaa ketjua ja pestä sitä samalla vesisuihkulla veneen ulkopuolella ennenkuin ketju tulee kannelle ja sitä kautta ketjuboksiin.- vinssin vaatimuksia
Jokaisella on omia kokemuksia. Sinä kerroit omasi. Itse arvostan näitä periaatteita sähköisen ankkurivinssin valinnassa:
http://www.morganscloud.com/2011/08/07/boat-windlass-requirements/ - Käsipelillä
Hyvään kirjoitukseen lisäisin vielä, että myös sähkövinssiä voi yleensä käyttää manuaalisesti, vieläpä kohtuullisen toimivasti. Se tulee testattu vuosittain esim. silloin, kun putsaan ankkuriboksia kevätkunnostuksen yhteydessä.
- seppomartti
Morningscloudin vinssi on tietenkin tavalliselle pulliaiselle ja pikkuveneille sopimaton möhkäle. Mutta hyvin kuvattu, että vapaapudotusmahdollisuus on hyödyllinen. Ja ankkurin pohjaa pitkin raahaaminen on potentiaalinen vaara. Esimerkiksi sivutuulessa perä edellä laiturin veneiden väliin peruuttaminen ei onnistu sähkövinssillä kun kettinkiä tulee ulos hitaammin kuin veneen ohjailunopeus vaatii. Sähkövinssin ajottainen vapaapudotuksen käyttö tai manuaalivinssin rummun vapautus auttaa.
Pointti ei ole ampeerit vaan ketjun juoksunopeus.
Amppeereja ei kulu merkittävästi eikä ylimääräinen akku ole tarpeen jos pikkudiesel on päällä ja laturi tuottaa 50-115A .- 50mm2 ei riitä
Pointti on että mitota kaapelit... 30m /-12V 100-200A vaati todella paksut ja kalliit kaapelit. Etuakku on fiksumpi ratkaisu.
http://www.adita.fi/?kaapelilaskuri.3;2;9500;9500.html
- 13-18
Kiitos asiallisista vastauksista. Olen vähän tutkaillut vinssejä, ja tuntuu siltä ettei kunnon mekaanisia ole tarjolla. Lofransin mekaaninen toivottoman hidas ja työläs, eikä siinä voi käyttää köyttä mukana.
Olen ajatellut 8mm kettinkiä n20-30m ja loput köyttä. Sopii varmaan hyvin Itämeren tarpeisiin. Ja vene on n. 33 jalkainen ja painaa n. 6000kg
Yachting Monthly suositteli South Pacific vs 1000 hinta- laatu suhdetta. Siinä ehkä valintani. Mietin mahtaako 6mm kettinki sittenkin riittää? - Seppomartti
Kovin on pientä 6mm kettinki. Tuskin löytyy edes sopivaa kiekkoa. Ne on yleensä mitoitettu 8 tai 10 mm kettingille. Jos Itämerellä pysyt niin varmaan 8 mm riittää polypropyleeniköyttä. Miten ajattelit liittää köyden ja kettingin?
- seppomartti
Lisään vielä sen verran, että itse vaihdoin 35ft. n. 5tonnin veneeseen 8mm kettingin 10 milliin Välimerellä. Siihen S -L vinssiin sai vaihdettua sopivan kiekon. 6 mm on kyllä ennen näkemättömän ohutta.
- 13-18
Varmaan kannattaa laittaa vähintään 8mm kettinkä. Mitä mieltä olet kannattaako käyttää pelkkää kettinkiä, eikä päähän laita jatkoksi köyttä, vai voiko niitä edes ankkurivinsseissä yhdistää? Olen jossain kuvissa mielestäni näin nähnyt.
South pacific vs 1000 vinssiä saa sekä pelkän kettinkivinssin, että lisäksi "köysivinssin" kanssa. Onkohan se turha kapistus.
http://www.seateach.com/South-Pacific-Vertical-Windlasses.htm - Seppomartti
Kettinki vai kettinki käysi- yhdistelmä?. Siinä on kaksi koulukuntaa. Matkapurjehtijat maailmalla suosivat kettinkiä, keula- ankkuroitumista ja perä edellä laituriin. Keulaan kertyy kurjan paljon painoa. Pohjoismaiset purjehtijat sekä suorituskykyä tavoittelevat suosivat pitkää köyttä ja vähän kettinkiä. Kumpikin mielipide on oikea- vähintäänkin esittäjän mielestä. Kettinkivinssillä voi kelata paksua kovaa kolmilyötyä köyttä mutta en tiedä hyvää liitostapaa varmuudella. Pleissistä tulee toivottoman iso. Ohuempi pehmeä kolmilyöty voidaan pleissata siististi ja youtubesta löytyy ohjeet. Mutta siitä en ole varma kelaako kettinkipyörä tätä. Silloin voi olla tarpeen köysirumpu. Ehkä joku on viisaampi köysi - kettinkiliitoksesta.
- 17+11
Minulla on Quickin Antares -vinssissä 40m 8mm ketjua ja 37m 16mm octoplait köyttä pleissattuna yhteen. Ainakin Quickin ketju/köysipyörässä nämä kulkevat takertelematta. Voin suositella. Amerikkalaisilla on usein pari veneenmittaa ketjua ja loput köyttä. Eurooppalaisilla on yleensä enemmän ketjua. Nämä ovat tietenkin rankkoja yleistyksiä.
- Seppomartti
Kiitos!. Hyvä tieto, että Quick Antares kelaa kettinkipyörällä pehmeää 8- lyötyä köyttä. Olen mietinyt köyden vaihtoa. Minulla on tismalleen sama vinssi 75 m 10 mm kettinkiä ja paksua 3- lyötyä köyttä 40m. Kelaisi köyttä mutta pleissi on vaikea jäykkyyden ja paksuuden vuoksi. Menee vaiihtoon.
- sy_delfi
Tietääkö kukaan mistä voisi hankkia 8 mm high tensile ankkurikettinkiä? Olisi vahvempaa kuin perus 10 mm kettinki, mutta huomattavasti kevyempää. Onko Suomessa toimittajaa jonka kautta tuollaista voisi hankkia?
- veneesi koko?
sy_delfi kirjoitti:
Tietääkö kukaan mistä voisi hankkia 8 mm high tensile ankkurikettinkiä? Olisi vahvempaa kuin perus 10 mm kettinki, mutta huomattavasti kevyempää. Onko Suomessa toimittajaa jonka kautta tuollaista voisi hankkia?
Tsekkasin svb:n luettelosta, että galvanoidun 8 mm ankkuriketjun murtolujuus on 3200 kg ja ketjun paino 1.35kg/m. Vastaavasti 10-millisen on 5000 kg, 2.25kg/m.
Tietysti painoero on suuri, jos ketjun pituus on vaikkapa 100 m. Todennäköisesti ankkurin pito on toisaalta parempi, jos ketju on painavampi. Ehkä ketjun valintaan vaikuttaa veneesi ja ankkurisi tyyppi sekä purjehdusreviirisi.
Minkälaisesta veneestä on kysymys? Minkälainen ankkuri sinulla on? Pysyykä se pohjassa niin tiukasti, ettei tavallinen 8mm galvanoitu kettinki kestä?
- 13-18
Olen ymmärtänyt, että kettingissä tärkeintä on paino. Painava kettinki pitää ankkurin paremmin vaakatasossa, ja vähentää siihen kohdistuvaa vetoa Oletan että jopa Bilteman kettingit ovat tarpeeksi kestäviä. Onko kokemuksia?
- kalibroitua?
Kettingin painoa pidetään tosiaan tärkeänä. Sitä mieltä on mm J.Cornell, jolla on paljon kokemusta ankkuroinnista.
HST-kettinkiä ei suositella lämpimissä suolavesissä purjehtiville (korroosio!). Siellä galvanoitu ketju on sittenkin luotettavampi ja on tietysti halvempaakin kuin "rosteri".
Ankkuriketjua ostaessa on hyvä selvittää, että ketju on kalibroitua ja vastaa ankkurivissin ketjupyörää. Bilteman kettinkiä en tunne. Varmista ainakin kalibrointi ennenkuin ostat!
- kuusamox
Kettinkien vetolujuuksissa on eroja. Liikutaan kuitenkin 3-4t luokassa ja harvassa veneessä on kohtaa, joka kestää sellaista voimaa.
Ankkurikettingin paino on tärkeä, mutta olisi väärin yksinkertaistaa asiaa niin paljon. Kettingin pituus on vähintään yhtä tärkeä.
Kettinki painaa ankkuria oikeaan asentoon, jolloin sen mahdollisuus pitää on parempi. Jos kettinkiä ei ole ulkona tarpeeksi, ankkuri ei pysy sopivassa asennossa.
Vapaa kettinki nousee ja laskee veneen mukana ja sitoo liike-energiaa. Näin ankkurille siityvä nykivä voima pienenee ja edellytykset pitämiselle on paremmat.
Ankkureista sen verran, että Danforth tyyppinen levyankkuri ei pidä juuri mitään eikä tartu uudelleen kiinni. Hanki Rocna pääankkuriksi ja Fortress varalle. kettinkiä 50 m, 8mm lyhytlenkkinen riittää mainiosti.
Ankkurivinssiksi sellinen, jolla voit erikseen kelata köyttä ja kettinkiä. Silloin saat vara-ankkurinkin koneella ylös.
Vinssi syö akkuja aika tavalla- miten rocna?
"...harvassa veneessä on kohtaa, joka kestää sellaista voimaa". Ei ole syytä tehdä yleistyksiä. Ehkä kuusamox tarkoitti meillä suosituimpia lasikuituisia perheveneitä eikä jämäkämpiä matkapursia (esim. teräs- ja alurunkoisia).
Siinä kuusamox on oikeassa, että ankkuriketjun pituus merkitsee.Sen kai jokainen tietää. Suojaisella paikalla riittää 3 x syvyyden verran, avoimella paikalla tai huonon pidon takia on hyvä laskea ketjua 5 x syvyys.
Jos seilaat Karibiaa kauemmaksi, 50 m ketju on kyllä liian lyhyt! Aika usein suosituillakin ankkuripaikoilla on syvää, toisinaan yli 20m. Itämeren alueella kuusamoxin mainitsema 50m riittää mainiosti, jopa 30-metrisellä pärjää.
Ankkurivienssien ketjupyörät ovat joko DIN tai ISO-standardien mukaan mitoitettuja ja ko merkintä löytyy usein ketjupyörästä. On syytä valita ketju, jossa on vastaava kalibrointi. Ei mitä tahansa lyhytlenkkistä.
Rocna on testeissä pärjännyt, mutta on sikakallis. Myöskin alumiininen Fortress on kallis. Ankkuritestejä lukiessa kannattaa katsoa, miten painavista ankkuroista niissä oli kysymys. Perinteinen CQR on useissa testeissä ollut yllättävän huono. Voi ollakin, mutta tarpeeksi painavana se on kyllä yhä kelvollinen. (Itse olen pärjännyt 45 lbs CQR:llä 75m 10-millistä ketjua, vene 11 tn painoluokassa).
Onko kellään omia kokemuksia Rocnasta? Pureutooko se pohjaan kelp-leväkerroksen läpi? Kelppi on ongelma mm. Skotlannin vesillä.
Fortress on oman kokemukseni mukaan hyvä vain silloin, kun vetosuunta ei muutu. Kevyenä se on hyvä varppausankkuri. - kuusamox
miten rocna? kirjoitti:
"...harvassa veneessä on kohtaa, joka kestää sellaista voimaa". Ei ole syytä tehdä yleistyksiä. Ehkä kuusamox tarkoitti meillä suosituimpia lasikuituisia perheveneitä eikä jämäkämpiä matkapursia (esim. teräs- ja alurunkoisia).
Siinä kuusamox on oikeassa, että ankkuriketjun pituus merkitsee.Sen kai jokainen tietää. Suojaisella paikalla riittää 3 x syvyyden verran, avoimella paikalla tai huonon pidon takia on hyvä laskea ketjua 5 x syvyys.
Jos seilaat Karibiaa kauemmaksi, 50 m ketju on kyllä liian lyhyt! Aika usein suosituillakin ankkuripaikoilla on syvää, toisinaan yli 20m. Itämeren alueella kuusamoxin mainitsema 50m riittää mainiosti, jopa 30-metrisellä pärjää.
Ankkurivienssien ketjupyörät ovat joko DIN tai ISO-standardien mukaan mitoitettuja ja ko merkintä löytyy usein ketjupyörästä. On syytä valita ketju, jossa on vastaava kalibrointi. Ei mitä tahansa lyhytlenkkistä.
Rocna on testeissä pärjännyt, mutta on sikakallis. Myöskin alumiininen Fortress on kallis. Ankkuritestejä lukiessa kannattaa katsoa, miten painavista ankkuroista niissä oli kysymys. Perinteinen CQR on useissa testeissä ollut yllättävän huono. Voi ollakin, mutta tarpeeksi painavana se on kyllä yhä kelvollinen. (Itse olen pärjännyt 45 lbs CQR:llä 75m 10-millistä ketjua, vene 11 tn painoluokassa).
Onko kellään omia kokemuksia Rocnasta? Pureutooko se pohjaan kelp-leväkerroksen läpi? Kelppi on ongelma mm. Skotlannin vesillä.
Fortress on oman kokemukseni mukaan hyvä vain silloin, kun vetosuunta ei muutu. Kevyenä se on hyvä varppausankkuri.Harvassa veneessä on niitä lujia kiinnityskohtia. Aika harva on teräsrunkoinen tai alumiinirunkoinen purkkari, josta kaiketi oli kysymys?
En usko, että 33 jalkaisella lähdetään myöskään täältä Karibialle, mutta kaikkea näkee...
Rocna on kallis ja pärjännyt testeissä, toisaalta on hiukan sellainen tutina, että ne jotankin myös osallistuu niiden suunnitteluun. Rocnahan on perinteinen aura, mutta se on poikkeuksellisen terävä ja kaari, joka estää sen raahautumisen selällään on tavallista isompi.
Kun noudattaa Rocnan mitoitustaulikkoa, on vaikea puhua enään kovin kevyestä ankkurista. Ankkurin painolla on tietenkin merkitystä. Siinä missä muut suosittelee kevyintä mahdolsita, Rocna suosittelee varman päälle. Seurauksena onkin sitten menestyminen testeissä joissa ankkuri valitaan valmistajan suositusten mukaisesti.
Hintaa suurempi ongelma Rocnalla on paino ja mitat. Isommissa veneissä suositelun ankkurin paino ylittää reilusti ankkurirukkien mitoituksen. Jos vaihtaa Rocnaan, joutuu vaihtamaan ankkurirullan pidemmäksi ja kestävämmäksi. Se maksaa töineen enemmän kuin ankkuri itse.
Fortress pitää ja tarttuu uudelleen hyvin, mutta vaatii paljon enemmän kettinkiä. - seppomartti
"Vinssi syö akkuja aika tavalla"
Ei se ihan pidä paikkaansa. Kun pidän koneen käynnissä niin lataus on 115A ja vinssi haukkaa 1000W hetkittäin. Latausta on enmmän kuin kulutusta. Ankkurikettingin kelauksen jälkeen akku ei ole sen tyhjempi. Ylimääräisiä akkuja en ole asennuttanut tämän pähkäilyn perusteella vaan kaapeli pitää olla reilun paksua. - mittarilukema?
seppomartti kirjoitti:
"Vinssi syö akkuja aika tavalla"
Ei se ihan pidä paikkaansa. Kun pidän koneen käynnissä niin lataus on 115A ja vinssi haukkaa 1000W hetkittäin. Latausta on enmmän kuin kulutusta. Ankkurikettingin kelauksen jälkeen akku ei ole sen tyhjempi. Ylimääräisiä akkuja en ole asennuttanut tämän pähkäilyn perusteella vaan kaapeli pitää olla reilun paksua.Onko latausvirta todellakin 115A, kun pidät koneen käynnissä ja nostat ankkuria? Ymmärrän kyllä, että laturin maksimivirta voi olla vaikkapa tuo 115A. Eikö akun pidä olla aika tyhjä, että laturi syöttää sinne maksimivirtaa? Itse en ole huomannut ampeerimittarissa lähellekään laturin maksimivirtaa.
Siitä olen samaa mieltä, että akku ei tyhjene sähkövinssiä käyttäessä, kunhan kone on käynnissä.
Kuusamoxille tiedoksi, ettei ankkurirullaa välttämättä tarvitse vaihtaa Rocnaa varten. Se voi kokeilla Rocnan pahvimallilla (netistä Rocnan sivuilta voi printata mallin, joka on luonnollisessa koossa - liimataan pahville ja leikataan). Rocna sopisi ainakin oman veneeni CQR-mitoitettuun rullaan ilman mitään muutoksia ja taulukon mukaan sopiva koko olisi 20kg, kun nykyinen CQR:ni on samaa painoluokkaa (45 lbs). - Mikäli laturin
mittarilukema? kirjoitti:
Onko latausvirta todellakin 115A, kun pidät koneen käynnissä ja nostat ankkuria? Ymmärrän kyllä, että laturin maksimivirta voi olla vaikkapa tuo 115A. Eikö akun pidä olla aika tyhjä, että laturi syöttää sinne maksimivirtaa? Itse en ole huomannut ampeerimittarissa lähellekään laturin maksimivirtaa.
Siitä olen samaa mieltä, että akku ei tyhjene sähkövinssiä käyttäessä, kunhan kone on käynnissä.
Kuusamoxille tiedoksi, ettei ankkurirullaa välttämättä tarvitse vaihtaa Rocnaa varten. Se voi kokeilla Rocnan pahvimallilla (netistä Rocnan sivuilta voi printata mallin, joka on luonnollisessa koossa - liimataan pahville ja leikataan). Rocna sopisi ainakin oman veneeni CQR-mitoitettuun rullaan ilman mitään muutoksia ja taulukon mukaan sopiva koko olisi 20kg, kun nykyinen CQR:ni on samaa painoluokkaa (45 lbs).Tai peräti latureiden nimellisteho on toistasataa amppeeria ja perässä on jotenkin järjellinen lataussäädin niin pyrkiihän nuo koneen käydessä vastaamaan sähkön kysyntään?!
Täysillä akuilla latausvirta on pieni ilman kuormaa sen järjellisen säätimen kanssa ja jännite korkea. Tyhjällä ja varsinkin hengettömällä akulla sitten amppeereita paljon ja jännitettä vähän... - kuusamox
mittarilukema? kirjoitti:
Onko latausvirta todellakin 115A, kun pidät koneen käynnissä ja nostat ankkuria? Ymmärrän kyllä, että laturin maksimivirta voi olla vaikkapa tuo 115A. Eikö akun pidä olla aika tyhjä, että laturi syöttää sinne maksimivirtaa? Itse en ole huomannut ampeerimittarissa lähellekään laturin maksimivirtaa.
Siitä olen samaa mieltä, että akku ei tyhjene sähkövinssiä käyttäessä, kunhan kone on käynnissä.
Kuusamoxille tiedoksi, ettei ankkurirullaa välttämättä tarvitse vaihtaa Rocnaa varten. Se voi kokeilla Rocnan pahvimallilla (netistä Rocnan sivuilta voi printata mallin, joka on luonnollisessa koossa - liimataan pahville ja leikataan). Rocna sopisi ainakin oman veneeni CQR-mitoitettuun rullaan ilman mitään muutoksia ja taulukon mukaan sopiva koko olisi 20kg, kun nykyinen CQR:ni on samaa painoluokkaa (45 lbs).Jep, onhan se kiinni veneen koostakin.
Minulle tuo 40 kg on sopivampi ja sitä varten tavallinen rulla on heppoinen. Rullille annetaan yleensä enimmillään 20 kg ankkurikokoja.
Minun katurini ei anna täyttä lataustehoa tyhjäkäynnillä. Jos ankkuria ei saa pitämään, niin pari-kolme kertaa kun nostaa 50m kettinkiä alkaa virta jo vähenemään. Tämä siis Danforth-tyyppisellä levyyllä, joka ei ansaitse nimitystä ankkuri. - korjataanpa
kuusamox kirjoitti:
Jep, onhan se kiinni veneen koostakin.
Minulle tuo 40 kg on sopivampi ja sitä varten tavallinen rulla on heppoinen. Rullille annetaan yleensä enimmillään 20 kg ankkurikokoja.
Minun katurini ei anna täyttä lataustehoa tyhjäkäynnillä. Jos ankkuria ei saa pitämään, niin pari-kolme kertaa kun nostaa 50m kettinkiä alkaa virta jo vähenemään. Tämä siis Danforth-tyyppisellä levyyllä, joka ei ansaitse nimitystä ankkuri.Danforth-tyyppinen teräksinen siis ei pidä missään, mutta sama alumiinista tehtynä pitää? Sen verran siinä on totta, että danforth on jossain määrin tarkka lapojen oikealle aukeamiskulmalle. Siksi kaikki kopiot eivät ole hyviä. Mutta oikein tehtynä pitää kuin tauti. Heikkous on uudelleen kaivautuminen, jos vedon suunta muuttuu. Se on ongelma ankkurin varassa ollessa, mutta peräankkurina ei.
Mutta Danforthin ja Fortressin ainoa periaatteellinen ero valmistusmateriaali ja siitä johtuva painoero. Toimintaperiaate on täsmälleen sama. - kuusamox
korjataanpa kirjoitti:
Danforth-tyyppinen teräksinen siis ei pidä missään, mutta sama alumiinista tehtynä pitää? Sen verran siinä on totta, että danforth on jossain määrin tarkka lapojen oikealle aukeamiskulmalle. Siksi kaikki kopiot eivät ole hyviä. Mutta oikein tehtynä pitää kuin tauti. Heikkous on uudelleen kaivautuminen, jos vedon suunta muuttuu. Se on ongelma ankkurin varassa ollessa, mutta peräankkurina ei.
Mutta Danforthin ja Fortressin ainoa periaatteellinen ero valmistusmateriaali ja siitä johtuva painoero. Toimintaperiaate on täsmälleen sama.Olet oikeassa, ero ei ole ulkonäössä suuri, pidossa taasen on.
Mittasuhteet ovat erilaiset, Fortressissa on kaksi kulmaa, lavat suhteessa pitemmät ja kapeammat sekä ennen kaikkea terävämmät. Painopiste on erilainen.
En ole koskaan testannut ankkureita mittarilla, mutta toinen pitää toinen ei. Fiksummat selitäköön.
Tuossa voi olla jotain selityksiä Lontooksi.
http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php - Danforth vs. kopio!
kuusamox kirjoitti:
Jep, onhan se kiinni veneen koostakin.
Minulle tuo 40 kg on sopivampi ja sitä varten tavallinen rulla on heppoinen. Rullille annetaan yleensä enimmillään 20 kg ankkurikokoja.
Minun katurini ei anna täyttä lataustehoa tyhjäkäynnillä. Jos ankkuria ei saa pitämään, niin pari-kolme kertaa kun nostaa 50m kettinkiä alkaa virta jo vähenemään. Tämä siis Danforth-tyyppisellä levyyllä, joka ei ansaitse nimitystä ankkuri.Mistä rullista kerroit? Onko kyseessä joku tietty venetyyppi, jossa ankkurirulla sopii "enimmillään 20kg ankkurikoolle"? Voisitko laittaa kuvalinkin, että sanomasi tulisi ymmärretyksi. Mielestäni ankkurirulla on se, jonka kautta keulassa ankkuri ja ketju juoksee. Sen on kestettävä satojen kilojen, kenties tonnien kuormitusta, vaikka ankkurissa ollessa ketjun veto onkin ketjukoukun ja köyden kautta siirretty knaapiin tai keulapollariin.
Kannattaa muuten huomata, että alkuperäinen Danforth-ankkuri on erilainen kuin sen lukuisat halpiskopiot. Itselläni oli eräässä aikaisemmassa veneessäni alkuperäinen Danforth, joka oli huomattavasti parempi kuin surkeat halpiskopiot. Mielestäni se vastasi Fortressia kulmiltaan ja kärkien terävyydeltä. Olisikohan tässä sama ilmiö kuin alkuperöisessä Brucessa ja sen monimuotoisissa kopioissa? Danforth-tyyppinen (kuten Fortress) on suosittu peräankkuri siksi, että litteänä se ei vie paljoa säilytystilaa. Keula-ankkuriksi en sellaista hankkisi. - Bossu
korjataanpa kirjoitti:
Danforth-tyyppinen teräksinen siis ei pidä missään, mutta sama alumiinista tehtynä pitää? Sen verran siinä on totta, että danforth on jossain määrin tarkka lapojen oikealle aukeamiskulmalle. Siksi kaikki kopiot eivät ole hyviä. Mutta oikein tehtynä pitää kuin tauti. Heikkous on uudelleen kaivautuminen, jos vedon suunta muuttuu. Se on ongelma ankkurin varassa ollessa, mutta peräankkurina ei.
Mutta Danforthin ja Fortressin ainoa periaatteellinen ero valmistusmateriaali ja siitä johtuva painoero. Toimintaperiaate on täsmälleen sama.Fortressiä olen käyttänyt tämän kesän peräankkurina, jonkun kerran ollut vaikeakin tilanne, kova tuuli (8-10m/s) takaa tai sivusta. Olen ollut hyvin tyytyväinen. Veneellä on painoa 9 tonnia ja ankkurina FX-23 (paino 7 kiloa). Ainoa haittapuoli on ankkurin mukana ylös tuleva 10-20 kilon savimöykky, kun se on kunnolla pureutunut pohjaan. Sitä poikittaiskeppiä jouduin lyhentämään 8 cm, että se mahtui laatikkoon.
- kuusamox
Mielestäni olet oikeassa. Jos käyt katsomassa vaikka Maritimin tai Meredinin sivuja, niissä lähes kaikille ankkurirullille on annettu ankkurin paino. Löytyy joitakin 30 kg ankkurille tarkoitettuja, mutta 20 kg ankkurille valikoima pienenee.
Olen ihmetellyt samaa asiaa koska rullan pitäisi kestää hyvin suuria ja nykiviä voimia. Mudasta nostettu levyankkurikin tuo helposti mukanaan enemmän kuin oman painonsa pohjaa. Ankkurin irrottaminenkin voi joskus vaatia paljonkin voimaa - kuten veneen paikallaan pitäminen.
Jotenkin vielä ymmärtää, että ankkurin pitäisi varmistaa joustimilla varustetuilla köysillä koska kuormaa ei saisi jättää vinssin varaan (käsi ylös, kuinka moni käyttää köysiä), mutta nostamisen rasitusta ei voi kohdistaa järjevästi muualle.
Ilmeisesti rullilla on jotkut varmuuskertoimet koska en ole kuullut kenenkään valittavan niiden hajoamisesta käytössä - tai en ole kuunnellut.
Danforthille on epäilemättä käynyt samoin kuin Brucelle. Halvat kopiot pilaavat maineen. - 13-18
Vielä kyselisin sähköisen ankkurivinssin kaapeloinnista, vinssi on 1000w
Ajattelin vetää n. 10metriä 50mm2 kaapelia käynnistysakulle 65 ah. Moottorin laturi tuottaa virtaa 100 A.
Onko akkukaapelin paksuus riittävä? - kuusamox
Tässä on aika hyvä linkki mitoitukselle ja vähän muuhunkin:
http://www.imps.fi/arkisto/Kotisatama/Venesahkt.pdf
Alijännitteen riskinä on releen kärkien palaminen kiinni, jolloin vinssi ei pysähdy. Sama pätee tietenkin keulapotkuiteille ym.
P=UI eli 1000 W = 12 x virta
Virta on 1000/12V = 83 A
Kaapelin pituus on 10m sinne ja toinen takaisin eli yhteensä 20m.
A = 0,025 x 1000 x 20 / 5 = 100 mm2
Eli 50 mm2 ei riitä.
Sen verran tuhtia kaapelia joutuu vetämään, että kannattaa miettiä omaa syväpurkausakkua vinssille.
Tarkista vielä lasku, tein sen sen kummemmin keskittymättä.- Joakim_
Tuossa kaavassa pituus pitää laittaa vain yhteen suuntaan ja luku 5 tarkoittaa 5% jännitehäviötä. Tuloksena siis 50 mm2 kaapelilla tulee 0,6 V jännitehäviö kaapeleissa.
Kaapelin poikkipinta-alalle on kaksi kriteeriä: kaapeli ei saa kuumentua liikaa ja kaapelin jänniteäviö ei saa olla liian suuri.
Ko.tapauksessa ensimmäinen kriteeri toteutuu kaapelin asennustavasta riippuen 16-35 mm2 kaapelilla. Koska käyttö on aika lyhytaikaista, 25 mm2 riittää varmasti tuossa mielessä, mutta siitä tulee tupla eli 1,2 V jännitehäviö. Ankkurivinssi toimisi varmasti tuollakin jännitehäviöllä (varsinkin moottori käynnissä), mutta sen vetovoima olisi hiukan huonompi kuin paksummalla kaapelilla.
- kuusamox
Jep, hyvä, että tarkistit.
Kaava oli hyvä, solveltaja tumpelo :D
Eli 50 mm2 on ihan sopiva.
Laturi ei välttämättä anna paljoa virtaa tyhjäkäynnillä eikä nosta jännitettä nin, että sitä voisi "tuhlailla". Jos koneen laitta hiukan suuremille kierroksille, homma pelittää - tai laittaa generaattorin päälle.
Pakssua kaapelia voi käyttää myös keulapotkurille, jos ei käytä samaan aikaan, silloin se on hyvä mitoittaa potkurin mukaan. - Seppomartti
Tällä hetkellä on käytössäni kahdessa veneessäni 1000w Quick ankkurivinssit. Kummassakaan ei ole ylimääräistä akkua. Kaapeli toimii aivan ongelmitta molemmissa kun pitää esim 1000 rpm ankkurilla kelattaessa. MD 30-1 laturin max teho ilmoitetaan 115 W ja 2003 lienee noin puolet. Edellinen systeemi on kytketty siten, ettei ankkuripeli toimi laisinkaan jollei kone ole käynnissä. Jälkimmäinen toimii myös konetta käynnistämättä 180Ah AGM hupiakulla mutta pidän siis koneen lataamassa säälistä akkua ja kaapelia kohtaaan.
Kuusamox pähkäilee ankkurikettingin nykimisen vähentämistä. Ankkurikettinkiin voi kytkeä köyden klyyssin kautta pollariin. En ole käyttänyt siinä joustinta muttei se liene mahdotonta. Solmukin köy kettinkiin köyden kiinnittämiseksi kettinkiin mutta parilla kympillä saa metallihelan köyden päähän ankkurikettinkin sieppaikseen.- joustimet turhia!
Mitä painavampi ankkuriketju ja mitä enemmän sitä on laskenut ulos sitä vähemmän on nykimistä. En ole nähnyt mitään tarvetta laittaa joustinkumia siihen köyteen, jolla ketjun kuorma siirretään vinssin ketjurummulta keulapollariin. Kokemusta on avoimilta ankkuripaikoilta eri puolilta maailmaa.
Seppomartin suosittelema "metallihela" eli ketjukoukku on ehdottomasti hintansa väärttinen varuste. Ketjukoukku on siitäkin mainio, että ankkurin nostossa koukku yleensä putoaa irti ketjusta. Solmun käyttö on hitaampi ja vaivalloisempi kuin ketjukoukun.
Varoittava esimerkki siitä miten voi käydä, kun ankkuroinnissa ketju jätetään sähkövinssin varaan: eräs suomalaisvene ankkuroi Los Christianoksella ja porukka meni rantaravintolaan syömään. Sillä aikaa vinssin kytkimeen tuli vika, jonka seurauksena sähkövinssi kelasi ankkurin kokonaan ylös ja vene vaurioitui rantakivikkoon. Opetus: sähköt pois vinssistä! - 2+4
joustimet turhia! kirjoitti:
Mitä painavampi ankkuriketju ja mitä enemmän sitä on laskenut ulos sitä vähemmän on nykimistä. En ole nähnyt mitään tarvetta laittaa joustinkumia siihen köyteen, jolla ketjun kuorma siirretään vinssin ketjurummulta keulapollariin. Kokemusta on avoimilta ankkuripaikoilta eri puolilta maailmaa.
Seppomartin suosittelema "metallihela" eli ketjukoukku on ehdottomasti hintansa väärttinen varuste. Ketjukoukku on siitäkin mainio, että ankkurin nostossa koukku yleensä putoaa irti ketjusta. Solmun käyttö on hitaampi ja vaivalloisempi kuin ketjukoukun.
Varoittava esimerkki siitä miten voi käydä, kun ankkuroinnissa ketju jätetään sähkövinssin varaan: eräs suomalaisvene ankkuroi Los Christianoksella ja porukka meni rantaravintolaan syömään. Sillä aikaa vinssin kytkimeen tuli vika, jonka seurauksena sähkövinssi kelasi ankkurin kokonaan ylös ja vene vaurioitui rantakivikkoon. Opetus: sähköt pois vinssistä!Edelliseen viestiin viitaten tässä linkki jossa puhutaan asiasta. Asiat eivät ehkäole niin kuin on joskus aiemmin luultu.
http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/catenary.php
- sy Snoopy
Olipas pitka ketju, mutta tarkeasta asiasta. Luin vain alkupaan. Mulla on ollut 10 v Lofrans 1000 W moottori kannella suolaisten aaltojen huuhtelemana. Kyllastyin manuaaliseen Lofransiin. Liian hidas ja tyolas. Toimi muuten O.K. Sahkoinen kesti 5v. Ei mitaan vikaa. Sitten meni sisalla solenoidi, mutta pystyin sen ohittamaan manuaalisella lisakytkimella, joka oli akkujen paakytkimen varaosa. Oli tosin hankala kayttaa ennen kuin sain ostettua uuden solenoidin. Ei kovin kallis. Nyt on taas toiminut jo 5 v O.K. Ei mitaan vikaa. Asennuksen suoritti Martiniqualla tumma kokenut sahkomies. Hyva, etta suoritti. Siina on muutama jippo, jotka pitaa olla oikein. Esim. moottoriosan ja vaihdeosan sauma siveltiin Sikalla lisavarmistukseksi. Johdot on paksut , eika lisaakkua ole keulasa, mutta vinssatessa on dieselin hyva olla kaynnissa. Kaytan ankkurivinssia myos rullapurjeiden nostoon silikonispraylla profilia liukastaen. Ajatus ankkurin laahaamisesta vinssatessa tuntuu oudolta. Sehan on kiinnitetty pohjaan. Enpä ole juuri huomannut tata laahaamista. www. snoopy.fi
- Seppomartti
Monelle ankkurin laahaaminen tuntuu olevan vieras riskitekijä. Suomessa ei yleensä olekaan Kun ankkuri on pohjassa ja pitää niin kaikki on hyvin. Mutta kun Snoopy on laskenut 10 m syvään veteen reippaammassa tuulessa kettinkiä suhteessa 5:1 siis 50m niin oletettava irtoaminen tapahtuu 3:1 kohdalla. Siis 20 m matkaa kelataan ankkurikettinkiä siten, että ankkuri liukuu pitkin pohjaa. Vene voi mennä tuulen viemänä aika kovaa. Kelausnopeudella on tässä tilanteessa merkitystä ja nopeus yleensä testeissä ilmoitetaan. Syvemmässä vedessä ja kovemmalla tuulella ongelma korostuu 15 m 6:1 olisi 90 m kettinkiä tai köysi-yhdistelmää ja kelauksen aikana noin puolet olisi ankkurin raahautumisaikaa. Mikäli Snoopy olisi ainokainen veneessä ja käsivälitteinen hidas vinssi käytettävissä niin ehkä ymmärrät hitauden haitan. Luonnon satamassa tuloksena on yleensä levänippu. Monia kertoja olen myös nähnyt liukuvan ankkurin pyydystävän naapurin ankkurikettingin. Kovassa tuulessa naapurivekin on riskissä irrota. Varsinainen vaara on vanhoissa satamapaikoissa, missä ei tiedä pohjassa oleva rojun määrää. Ankkurin raahausriskiä tietenkin yritetään pienentää ajamalla koneella vastatuuleen kun apukäsiä on tarjolla tai vinssiä voi käyttää ruorin ääreltä. Kovassa tuulessa ohjausnopeuden säilyttäminen ei ole helppoa ja tässäkin suuri kelausnopeus helpottaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?961886- 881340
- 1101143
- 761037
- 1191010
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57873- 47791
- 36782
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis48741- 33693