Joopajoo täällä kirjoittelee 26 vuotias mies joka on ollut kerran parisuhteessa elämänsä aikana. No se kaatui sitten tiettyihin asioihin. Se ei nyt ollut viestin idea. Idea on se ettei mulla ole ikimain varaa parisuhteeseen. Mulla on vakituinen työ, josta varmaan useampien mielestä saan ihan kohtuullista palkkaa. Mutta mitä mulle jää kuun lopussa käteen, ei yhtään mitään. Nyt mulla on joku reilu 250e tilillä. Tuosta pitäis vielä raapaista auton tankki täyteen, 85e. No asuntolainaan yhtiövastikkeeseen autoon menee käteen jäävistä tuloista n. 50%, eli n. 50%. jää myöskin elämiseen josta tietysti kaikki muut laskut jne. Säästöön ei ole viimeisen 12kk aikana jäänyt kovin montaa euroa. En keksi mitään suurempaa mistä voisin vähentää menojani.
No kuitenkin. Onko tilanne nyt se että mulla ei ole varaa naiseen. Siis vaikka puhutaan ihan perinteisestä parisuhteesta. Ei todellakaan mistään maksullisesta. Mutta parisuhteessahan on yleinen oletus se että mies maksaa "kaiken" eli ulkona pitäis käydä syömässä joka viikonloppu ja vähintään kerran vuoteen naiset odottavat jotakin ylläri etelän matkaa. En ole small talk miehiä, ja oon kyl varmaan aika tylsää seuraakin loppupeleissä. Tuntuu et kaikki naiset etsivät jotakin vitsiveikkoa, huikean tilanneälyn omaavaa miestä, jonka kanssa pystyy keskustelemaan jne. Ei riitä että on vain kumppani rinnalla, jonka kanssa tehdään asioita ja jutellaan silloin tällöin pitkin päivää, eikä jatkuvasti höpötetä kaikkea "turhaa".
Tuntuu että ainut jolla tälläinen mies voi saada naisen on raha, ja sitä mulla ei nyt aivan tolkuttomasti ole jaossa, niin pakostihan tässä alkaa pikkuhiljaa katkeroitumaan. Oon kaikkea sitä mitä naiset ainakin teoriassa haluavat, eli kiltti, vastuullinen, rauhallinen, ihan ok kroppainen (185cm/84kg), harrastan liikuntaa, väkivallaton, omia lapsia tulevaisuudessa haluava, huomaavainen. En juo alkoholia nimeksikään, en juurikaan polta paitsi baarissa ehkä satunnaisesti ja baarissa käynnit voi laskea helposti yhden käden sormilla vuodessa. Olen suvaitsevainen, jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, kunhan ei tee toiselle pahaa.
Ok. No sitten ne mun heikkoudet naismarkkinoilla. Olen hiljainen, introvertti, kotona viihtyvä ja kaverit eivät ole mulle kovin tärkeitä, eli pärjään loistavasti yksin. En päästä ketään kovin lähelle itseäni kovin helposti. Usko on mennyt ihmisiin monen koulukiusaamisvuoden jälkeen. Ehkä tästä johtuen vaikutan alkuun etäiseltä ja kenties ylimieliseltä, jota en todellakaan ole jos muhun viitsii paremmin tutustua. Itsetunto voisi myöskin olla parempi, mutta menneet vuodet koulussa ovat jättäneet arpensa.
Mutta kun tuntuu ettei naisille enää riitä mies joka ei ikipäivänä löisi naistaan, ottaisi naisensa tunteet huomioon, antaisi parisuhteeseen pieniä romanttisia asioita ja hetkiä, ei pettäisi ja olisi muutenkin luottamuksen arvoinen. Empä tiedä. Tuntuu et mut on tuomittu ikisinkuksi. Mutta ei musta kyllä luovuttajaa saa, se on varma, sanon oman mielipiteeni ja pidän yhteisistä sovituista asioista kiinni.
No kuitenkin. Onko tilanne nyt se että mulla ei ole varaa naiseen. Siis vaikka puhutaan ihan perinteisestä parisuhteesta. Ei todellakaan mistään maksullisesta. Mutta parisuhteessahan on yleinen oletus se että mies maksaa "kaiken" eli ulkona pitäis käydä syömässä joka viikonloppu ja vähintään kerran vuoteen naiset odottavat jotakin ylläri etelän matkaa. En ole small talk miehiä, ja oon kyl varmaan aika tylsää seuraakin loppupeleissä. Tuntuu et kaikki naiset etsivät jotakin vitsiveikkoa, huikean tilanneälyn omaavaa miestä, jonka kanssa pystyy keskustelemaan jne. Ei riitä että on vain kumppani rinnalla, jonka kanssa tehdään asioita ja jutellaan silloin tällöin pitkin päivää, eikä jatkuvasti höpötetä kaikkea "turhaa".
Tuntuu että ainut jolla tälläinen mies voi saada naisen on raha, ja sitä mulla ei nyt aivan tolkuttomasti ole jaossa, niin pakostihan tässä alkaa pikkuhiljaa katkeroitumaan. Oon kaikkea sitä mitä naiset ainakin teoriassa haluavat, eli kiltti, vastuullinen, rauhallinen, ihan ok kroppainen (185cm/84kg), harrastan liikuntaa, väkivallaton, omia lapsia tulevaisuudessa haluava, huomaavainen. En juo alkoholia nimeksikään, en juurikaan polta paitsi baarissa ehkä satunnaisesti ja baarissa käynnit voi laskea helposti yhden käden sormilla vuodessa. Olen suvaitsevainen, jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, kunhan ei tee toiselle pahaa.
Ok. No sitten ne mun heikkoudet naismarkkinoilla. Olen hiljainen, introvertti, kotona viihtyvä ja kaverit eivät ole mulle kovin tärkeitä, eli pärjään loistavasti yksin. En päästä ketään kovin lähelle itseäni kovin helposti. Usko on mennyt ihmisiin monen koulukiusaamisvuoden jälkeen. Ehkä tästä johtuen vaikutan alkuun etäiseltä ja kenties ylimieliseltä, jota en todellakaan ole jos muhun viitsii paremmin tutustua. Itsetunto voisi myöskin olla parempi, mutta menneet vuodet koulussa ovat jättäneet arpensa.
Mutta kun tuntuu ettei naisille enää riitä mies joka ei ikipäivänä löisi naistaan, ottaisi naisensa tunteet huomioon, antaisi parisuhteeseen pieniä romanttisia asioita ja hetkiä, ei pettäisi ja olisi muutenkin luottamuksen arvoinen. Empä tiedä. Tuntuu et mut on tuomittu ikisinkuksi. Mutta ei musta kyllä luovuttajaa saa, se on varma, sanon oman mielipiteeni ja pidän yhteisistä sovituista asioista kiinni.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ja siis onhan mulla toki säästötilillä sopiva backup jos satun jäämään työttömäksi niin ei ole hätää hetkeen, mutta siihen en koske niin pitkään aikaan kun olen vakiduunissa.
.
KÄytä säkin LOTTOA
Har!
.
Mulle ainakin riittäisi hyvin nuo kuvailemasi asiat siitä, mikä "ei naiselle enää nykypäivänä riitä". Ei fiksu nainen todellakaan oleta miehen maksavan kaikkea, saati kustantavan jotain etelänmatkaa, höpöhöpö. Älä menetä toivoasi, äläkä ryhdy parisuhteeseen ellei nainen oikeasti kolahda kovaa. Silloin, kun todella rakastaa toista, on raha ja sillä saatavat mukavuudet täysin toissijaisia asioita.
Ensin miehellä täytyy kuitenkin olla sitä rahaa, tai ainakin miehen täytyy vetää sellaista roolia että kyllä rahaa riittää. Vasta sen jälkeen raha on naiselle täysin toissijainen asia.
Niin no tietenkin, jos sinua kerran kiinnostavat ainoastaan ne rahan perässä juoksevat naiset. Asiasta on kuitenkin turha valittaa, jos itseä eivät toisen tyyppiset naiset kiinnosta.
Mulle ainakin riittää hyvin se, että mies käy töissä/opiskelee ja kykenee siis elättämään itsensä. Mua ei tartte kenenkään elättää, pärjään itsekin omilla tuloillani.
Toki mulla on takana sen verran kova elämänkoulu, etten todellakaan elä haavemaailmassa, missä miehet ovat aina rikkaita ja maksavat kaiken mitä prinsessa-aivoni kulloinkin sattuvat haluamaan. Ei, vaan minulle on tärkeintä hyvä parisuhde, jossa on läheisyyttä, intohimoa, toisen kunnioitusta, huumoria ja luottamusta, ja jossa kumpikin osapuoli on tyytyväinen.
Toki meitä naisiakin on monenlaisia, eli ei yleistetä liikaa jookos.
Heti kuin olisin itseni kuvausta lukenut luonteen osalta, sillä erotuksella että olen 19v opiskelijatyttö :)
Itse en todellakaan ole rahan perään, minulle ihminen on se tärkeämpi. Ainoa, mitä haluan mieheltä on joustavuuttaa hevosharrastukseni suhteen, tallilla menee pitkään ja koiratkin pitää hoitaa, niin viikolla ei välttämättä montaa yhteistä tuntia ole, viikonloput on toki asia erikseen :)
Eli älä luovuta, kyllä maailmasta sinulle kumppani löytyy, itse en ole vielä koskaan seurustellut kenenkään kanssa :)
Harmi että oot noin nuori. Vai pitäisikö sanoa että mä olen näin vanha :) Muutenhan vaikuttaisit mukavalta. Tosin eipä se ikä tietysti ole kuin numeroita.
joo, tota ei tosissaankaan oo 26veellä ja 19veellä ikäeroo :D siis merkittävää sellaista, itteeni alkaa etoo ku ikäero on semmonen 20vuotta tai enemmän...
mun hyvä ystävä rupes seurustelee 19veenä melkein 30-vuotiaan kanssa, ei sitä ees huomaa. ja et todellakaan ap oo vanha yhtää mihinkään paitsi ehkä lastenvaunuihin. mun sisko, 21v, taas seurustelee 35-vuotiaan kanssa.
ärsyttää ku jotku ihmiset kuvittelee ett tyylii jopa 3 vuotta on suuri ikäero!
ja ap alkuperäiseen kysymykseen: en tiiä miks kuvittelet noin, harva ihminen ettii puolisoo vain rahan takia.
Miksi sinua kiinnostavat vain sen tyyppiset naiset joille "on yleinen oletus se että mies maksaa "kaiken" eli ulkona pitäis käydä syömässä joka viikonloppu ja vähintään kerran vuoteen naiset odottavat jotakin ylläri etelän matkaa"?
On nimittäin täysin lapsellista kuvitella, ettei naisten keskuudessa olisi sinun arvomaailmallasi varustettuja yksilöitä. Ongelma onkin lähinnä siinä, että sinä et kiinnitä heihin mitään huomiota. Vain nuo pinnalliset barbit kiinnittävät huomiosi, ja heidän kanssaan haluaisit suhteeseen. Miksi?
Esimerkiksi mun tuttavapiirissäni on kaksi tai kolme naista, joista tiedän varmasti, että heillä parisuhteen yhtenä keskeisenä kriteerinä on ollut miehen varakkuus. Vastapainoksi tunnen kymmeniä ja taas kymmeniä naisia, jotka ovat ryhtyneet suhteeseen niistä tavanomaisista syistä: rakkaudesta, kiintymyksestä, kiinnostuksesta.
Ja niin, kun he käyvät siippansa kanssa ulkona syömässä, ei ole lainkaan sanottua, että se olisi mies, joka lystin maksaa.
Aloittajalle vielä vinkki: Jos oikein pitkään ja hartaasti syventyy perustelemaan itselleen, että ei voi saada naista, siitä tulee helposti itseään toteuttava ennuste. Asetat itse itsellesi mahdottomia vaatimuksia ennen kuin kukaan elävän elämän nainen ehtii edes tutustua sinuun.
Ei sitä voi ulkonäön perusteella tietää ketä raha kiinnostaa. Toisekseen kun ei paljoa noi baaritkaan kiinnosta niin missä sitä nyt sitten tapaisi naisia? No varmaankin kaupassa ja töissä. Mutta en sitten oo varma et haluavatko naiset että kaupassa tullaan yrittämään. Aika harva silmiin katsoo suoraan.
baarissa ja juhlissa voi käydä kavereitten kanssa, ei sun mikään pakko juoda ole
Eikös nykyään ole trendikästä tutustua netissä? En mä noita deittisivustoja suosittele, mutta sulla varmaan on fb:ssä, tai muussa somessa profiili.
Rupea vaihtamaan ajatuksia mukavan tuntuisten tyttöjen kanssa. Älä kuitenkaan yritä sitä suhdetta heti rakentaa, äläkä anna itsesi korviasi myöden rakastua heti alussa ensimmäiseen juttukaveriin. Keskustele monien kanssa. Vasta ajan myötä huomaat kuka on sellainen, joka arvostaa herkkyyttäsi ja jolle voit avautua. Sitten voit ruveta ehdottamaan tapaamista.
"Mutta parisuhteessahan on yleinen oletus se että mies maksaa "kaiken" eli ulkona pitäis käydä syömässä joka viikonloppu ja vähintään kerran vuoteen naiset odottavat jotakin ylläri etelän matkaa."
paskapuhetta.
luovu tuollaisesta ummehtuneesta ajatusmallista joka on ihan päin persettä.
kyllä mun suhteissa kuin tapaillessakin molemmat maksaa omat osuutensa. eihän siinä ole mitään järkeä alkaa täysin vierasta ihmistä kestitsemään, tällöinhän on miltei 100-varmaa, että sinua tullaan käyttämään hyväksi!
.
Olisi varaa parisuhteeseen jossakin vuoden 2037 kieppeillä
Har!
.
Siis, ymmärsinkö oikein, että kk palkastasi, 18. päivä sinulla on jäljellä 250e?
Millainen asuntolainasi lyhennys lienee ja autokulut jos asuminen ja auto vievät puolet "kohtuullisesta" nettoansiosta?
Esim siten että työmatkaa on 55km, kyllä siinä kuule bensaa palaa useampi tankillinen kuukaudessa. Joo saan veronpalautuksissa sitten suunnilleen yhden tankkauksen takaisin, mutta kun laskee liikennevakuutukset, ajoneuvoveron, öljynvaihdot, pakolliset korjaukset, polttoaineet niin tulee kalliiksi + kotivakuutus. Itseasiassa asunto+auto vievät n. 60% mun tuloista. Lainaa ei autoon ole ja auto on viimevuosituhannelta. Tokana päivänä erääntyy vastike+laina. Siis käteenjäävistä tuloista ja veroprosentissa ei ole ilmaa tällä hetkellä. Oikein ymmärsit, 18 päivä tätä kuuta mun tilillä on noin 250e. Kaikki laskut joissa eräpäivä on tätä kuuta, on maksettu. Ensi kuulle odottelee yksi lasku.
No, ohhoh! Myönnettäköön, ei tuo kyllä kuulosta, että juhlimiseen olis aihetta. Oon kyllä kuullut, että esim Helsingin seudulla hyvin useat elävät "kädestä suuhun" tilanteessa oikeastaan pysyvästi.
Rupee jakamaan lehtiä viikonloppuina tai jotain. Ala myös katselemaan uutta työpaikkaa jossa maksetaan paremmin, vaikka Suomen ulkopuolelta. Sinä tarvitset enemmän tuloja.
.
Naaman maalaaminen mustaksi voisi olla yksi ratkaisumalli
.
Itselleni (20-vuotias naisenalku) ja äkkiseltään kysäistynä kaikille ystävilleni riittäisi paremmin kuin hyvin kolmannessa ja viimeisessä tekstikappaleissasi kuvailtu aivan tavallinen mies. Parisuhteessa on aina päällimmäisenä kyse siitä, että kaksi ihmistä rakastavat toisiaan ja haluavat jakaa ilot ja surut. Mikäli edellämainittu lause toteutuu, ei raha-asioilla pitäisi olla suurempaa merkitystä suhteessa. Itse odotan kumppaniltani kykyä elättää itse itsensä, mutta siinä kaikki vaatimukset raha-asioiden suhteen. En missään nimessä vaatisi kumppaniani kustantamaan yhteisiä ravintolailtoja tai järjestämään kalliita etelänmatkoja. Kotonakin voi syödä tunnelmallisesti ja jos päätetään mennä ulos syömään, niin molemmat maksavat omat ruokansa. Tämä saattaa jonkun mielestä kuulostaa epäromanttiselta, mutta itse kannatan tasa-arvoa. Itse asiassa minua naisena jopa häiritsisi, jos en saisi maksaa omia ruokiani. Sama pätee myös leffalippuihin sun muihin. Osa-aikatöissä käyvänä ihmisenä tiedän, ettei raha kasva puissa. Älä missään tapauksessa luovuta, kyllä sä vielä löydät unelmiesi prinsessan joka arvostaa sua just sellasena kuin olet. Ja kuten itsekin sanoit, niin turha sun on baariin lähteä metsästämään jos et koe itse viihtyväsi siellä. Mun mielestä olisi ainoastaan ihanaa, jos joku mies tulisi mulle juttelemaan ruokakaupassa tai muussa arkipäiväisessä tilanteessa. Sellainen osoittaa aivan erilaista mielenkiintoa kuin se, että joku tulee baarissa pokaamaan.
Öö, ei kyllä ainakaan minun poikaystäväni tarvitse maksaa yhtään mitään, vaan kulut jaetaan tasan puoliksi.
Mitäs jos naisystävä tottunut korkeempaan elintasoon.
Mitenkä jaat puoliksi siinä tapauksessa.
etsi SOPIVA KUMPPANI
No ei ihan kaikkea tarvitse puoliksi jakaa. Kumpikin tulojensa mukaan. Ja jos nainen on tottunut korkeampaan elintasoon, saa silloin joko madaltaa sitä tottumustaan tai sitten kustantaa oman elintasonsa. Mitä ihmeen bimbonukkenaisia te oikein tapailette? :D Kyllä meitä maanläheisempiäkin on.
Tuntuu vain että kaikki vapaana olevat on jotain maistereita ja tohtoreita yli 50000€ tuloillaan.
ilmeisesti matalapalkkainen nainen haluaa itselleen rikkaan miehen ja näin ei niitä vapaana ole.
Eli ongelma ei todellakaan ratkea etsimällä sopiva kumppani.
Monet kerrat tullut todettua ettei vain tule mitään jos toinen haluaa elintasonsa säilyttää.
Vaikka muuten on suhde toiminut hyvin.
Suurin osa miehistä nykyään matalapalkka aloilla, naiset koulutetumpia ja paremmissa palkoissa.
Markkinat eivät ole tasapainossa, kyllä se tasoteoria vain joltain osin paikkaansa pitää.
itsehhän sinä noita esteitä itsellesi luot katsomalla pelkkää koulutusta/tuloja.
ei sillä pitäisi olla mitään väliä, kunhan omillaan toimeen tulee.
ei se rakkaus tuloja katso (tai jos katsoo niin mikään ei pakota sinua katsomaan niin pinnallisia ihmisiä)
Naisen asemaahan yritetään koko ajan nostaa, myös palkkapuolella, joten ihan hyvin joutavat kustantamaan itse omat menonsa.
Eri asia oli aiemmin kun mies tienasi huomattavasti enemmän. Nykyään erot ei ole enää niin selkeitä.
Mistä näitä naisia löytää, jolle pitää kaikki kustantaa? :O Meillä ukon kanssa maksetaan kaikki yleensä puoliksi. Ja hänellä on tällä hetkellä ne isommat tulot, kun itse opiskelen. Silti tahdon omani maksaa. Tai joskus ulkona syödessä hän saattaa maksaa, minä seuraavalla kerralla. Toki joitain asioita mies maksanut, mutta näistä on sovittu. Tai oikeastaan meillä on näihin pikkujuttuihin yhteisymmärrys siitä, että sitten kun valmistun ja tuloni ovat isommat kuin miehellä, minä voin kustantaa niitä pikkujuttuja. ;D Mitä naiset tekevät rahoillaan, jos eivät voi omaa osuuttaan elämisestään maksaa? Ja miksi haluaisit tällaisen naisen, joka ei tätä tajua? Vaikutat kuitenkin järkevältä tyypiltä, voisit tämänkin asian järjellä funtsia.
En näe tuossa mitään estettä parisuhteelle, ravintoloiden sijaan voi laittaa yhdessä ruokaa, elokuvissa käynnin sijaan voi vuokrata elokuvan ja katsoa yhdessä kotona. Olet työssä käyvä mikä kertoo että otat vastuuta itsestäsi, olet kokenut kiusaamisen minkä vuoksi olet todennäköisesti empaattinen (itsekkin entinen koulukiusattu), eikä intrrovettius ole ongelma, rauhallinen ja kotona viihtyvä on miellyttävämpi kuin bileissä juokseva. Introverttina voi olla vaikea tavata ihmisiä kun harvemmin kulkee baareissa tai bileissä. Sinulla tuskin pitäisi mitään ongelmaa olla kunhan pääset tutustumaan naisiin, itselleni ainakin kelpaisi kaltaisesi.
umm what? Millä vuosisadalla elät?!
Ei ole varaa parisuhteeseen, mutta on asuntolaina?
Mitä rahaa parisuhde vaatii? Kun ihan tilastotietoa on siitä, että kaksin on aina edullisempi elää kuin yksin? Asumiskulut puolittuu, ruokakulut (on varaa siis käydä ulkona syömässä) jne.
Ellet sitten väen vängällä hae sitä pullantuoksuista kotiäitiä, joka ei saa tehdä töitä kodin ulkopuolella ja jonka pitää elää sinun antamilla almuilla?