Islaminuskossa on sekin hyvä puoli, että vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä ei yleensä suositella.
Olen hyvin onnellinen siitä, että miehellänikään ei ole naisystäviä - sehän johtaa yleensä siihen, että toinen "ystävistä" ihastuu ja alkaa toivomaan muuta. Jännitteitä syntyy helposti.
Lisäksi se aiheuttaa mustasukkaisuutta ja epäilyksiä.
Kyllä näitä "ystävyyksiä" on nähty tosi paljon myös ei uskonnollisissa piireissä.
Joku mietti, että onko normaalia, että häntä häiritsee, että hänen miehensä yöpyy naiskaverinsa luona. No mielestäni on todellakin normaalia, että häiritsee - en kyllä voisi moista sulattaa.
Pieni välimatka vieraan naisen ja miehen välillä on vain hyväksi.
Läheiset kaveruussuhteet eivät yleensä johda mihinkään hyvään.
Ja poikkeushan aina vahvistaa säännön - on olemassa harvinaisia tapauksia, että ystävyys miehen ja naisen välillä on onnistunut - mutta se on siis todella harvinaista...
Olen hyvin onnellinen siitä, että miehellänikään ei ole naisystäviä - sehän johtaa yleensä siihen, että toinen "ystävistä" ihastuu ja alkaa toivomaan muuta. Jännitteitä syntyy helposti.
Lisäksi se aiheuttaa mustasukkaisuutta ja epäilyksiä.
Kyllä näitä "ystävyyksiä" on nähty tosi paljon myös ei uskonnollisissa piireissä.
Joku mietti, että onko normaalia, että häntä häiritsee, että hänen miehensä yöpyy naiskaverinsa luona. No mielestäni on todellakin normaalia, että häiritsee - en kyllä voisi moista sulattaa.
Pieni välimatka vieraan naisen ja miehen välillä on vain hyväksi.
Läheiset kaveruussuhteet eivät yleensä johda mihinkään hyvään.
Ja poikkeushan aina vahvistaa säännön - on olemassa harvinaisia tapauksia, että ystävyys miehen ja naisen välillä on onnistunut - mutta se on siis todella harvinaista...
Vastaukset 24
Vanhimmat
Muuten, mitä jos olisin jättänyt ekan lauseen pois?
Eli en olisi maininnut islamia?
Tähän mennessä tämä asiaton palaute on koskenut nimenomaan islamia.
Mitä jos ajattelisitte ihan yleensäkin miehen ja naisen ystävyyttä muutenkin kuin islamin näkökulmasta? Ärsyttäisikö mielipiteeni sitten enää noin paljoa?
Uskomatonta, miten paljon vihamielisyyttä sana islam aiheuttaa!
Kysymyshän on siis siitä, että (islaminkin näkökulmasta) miehen ja naisen välinen ystävyys pidemmän päälle on vaikea toteuttaa.
Muutenkin se on vaikea toteuttaa, oli kyseessä sitten mikä vaan uskontokunta, tai uskonnottomat - silti jompikumpi, mies tai nainen, jossain vaiheessa alkaa toivomaan muutakin kuin ystävyyttä...
Joillekin se voi olla vaikeaa. Mutta minä kyllä ihmettelen hieman niitä, jotka eivät osaa olla sekoittamatta ystävyyttä ja seksiä. Se ei mielestäni ole kypsän, itsensä hallitsevan aikuisen toimintaa. On sääli, jos vastakkaista sukupuolta olevat ihmiset joudutaan sulkemaan kokonaan ystävyden ulkopuolelle sen takia, että on niin kovin heikko ettei pysty hallitsemaan tekojaan. Voihan sitä sitten tietysti vaikka lukita itsensä käsiraudoilla olohuoneen patteriin, jos on niin holtiton, ettei mene itsestään yhtään takuuseen.
Onko tosiaan niin, ettei miehesi pystyisi ajattelemaan naispuolisia ystäviä vain ystävinä? Jos on näin, niin sinuna harkitsisin vakavasti koko suhdetta. Eihän mieheen silloin voi luottaa, jos hän vain tuollaisilla rajoituksilla pystyy pitämään viettinsä kurissa.
Miksi sekoittaa islamia kaikkeen kysyy Heliseä Keiju. Siksi, että islam on ainoa uskonto suomessa ja muuallakin jonka harjoittajien kanssa meillä ja muulla maailmalla on jatkuvasti vaikeuksia.
Eivätkä tunnu tuleva toimeen toistensakaan kanssa, niinkuin uutisointi on kertonut.
Tässä ketjussa on kysymys miehen ja naisen välisestä vaikeasti toteutuvasta ystävyydestä.
Islamissa ymmärretään vaarat, joita voi ilmetä vastakkaisten sukupuolten välisessä ystävyydessä.
Tässä ketjussa ei kuitenkaan ole kyse maailmalla tapahtuvista väkivaltaisuuksista.
Mielestäni on hyvin ikävää ilkkua sillä, että osa kansasta islamilaisissa maissa joutuu syyttöminä kärsimään joidenkin ääri-ihmisten vuoksi.
Kale, voisitko opetella olemaan yleistämättä. Kaikki muslimit eivät ole samanlaisia, niinkuin sinäkään et ole samanlainen kuin naapurin Jalmari, vaikka olettekin molemmat suomiukkoja.
ei ääri-ihmisiä muslimeissa ole.on vain vakaumuksellisia eli puhdasoppisia ja maallistuneempia eli tapamuslimeja.he voivat joutua uskonnollisempien vainoamiksi mutta mitään "ääriainesta" ei muslimeissa ole.
Idiootit hoi jokaisella uskontokunnalla tässä aikojen saatossa ollut omat ongelmansa.. ristiretket sun muut....
ristiretket olivat pääosin takaisinvaltauksia muslimien anastamien alueiden osalta.
Parisuhde perustuu luottamukseen. Ei siihen tarvita mitään islamia. On säälittävää ajatella, että miehet ja naiset eivät voisi olla vain ystäviä keskenään. Ihmisellä täytyy olla jonkin sortin ongelma, jos hän ei tähän pysty. Ihan totta: ei se kaveeraaminen ilman seksiä ole edes vaikeaa ;)
Jos mies ja nainen eivät voi olla kavereita platonisesti, niin voidaan tietysti kysyä, voivatko mies ja nainen olla esim. työkavereita? Tai voiko esim. asiakassuhteessa olla ilman seksiä? Miten on, eikö nämäkin suhteet tulisi rajata vain samaa sukupuolta oleville. Jaa, mutta entäs jos onkin homo? Tai herra paratkoon biseksuaali? Silloin onkin piru irti ja raivokas sekstailu valloillaan missä vain ja kenen kanssa tahansa!
"Islamissa ymmärretään vaarat, joita voi ilmetä vastakkaisten sukupuolten välisessä ystävyydessä."
Ymmärretäänkö islamissa myös vaarat, joita voi ilmetä kun astuu kotikynnyksen ulkopuolelle? Tai sisäpuolelle? Miten islam on ratkaissut nämä lukuisat mahdollisesti ilmenevät vaarat? Elämä on tosiaan "vaikeasti toteutettavaa", vähän niinkuin miesten ja naisten välinen ystävyyskin. Vaarat vaanivat. Pitäisikö elämä kieltää, just in case? Monellehan siinä käy nimittäin hullusti. Pahimmillaan joku voi jopa sortua pitämään teerenpeliä ihan väärän henkilön kanssa, ja täytyyhän tällainen hirveys jotenkin estää. Olisiko abortti islam-henkinen ratkaisu näihin kaikkiin vaaroihin?
saudiarabiassa vaarat ratkaistaan siten että nainen voidaan ruoskia jos hänen asuntoonsa menee mies joka ei ole sukua tai aviosiippa.
Ei tälläpalstalla voi keskustella. Täällä keskustelut ovat pelkkää hymistelyä, ongelmien karttamista. Ikäänkuin monikulttuurisuus olisisi pelkkää onnea ja autuutta.
Jos sinulla tästä poikkeavia mielipiteitä, pidä ne omana tietonasi, sillä täällä niitä ei suvaita.
Itse olen harvinainen poikkeus ! Ystäviä löytyy vastakkaisen sukupuolen edustajista ja paljon. Oli sitten muslimeita tai ei ystäviä ollaan.
"Itse olen harvinainen poikkeus !"
Tämä varmaan oli kieli poskessa kirjoitettu. Aloittaja tosiaan vaikuttaa kuvittelevan, että miesten ja naisten väliset (pelkät) ystävyyssuhteet olisivat jotenkin harvinaisia. Aika outoa.
Oletko sinäkin harvinaisuus? Yllättäen me kaikki harvinaisuudet eksymme samalle palstalle. Me jotka osaamme hillitä mielihalujamme..
Joo, ja mulla on lähipiirissäkin näitä harvinaisuuksia pilvin pimein! Ihan kummallista ja selkeästi islaminvastaista meininkiä. Ettei vain olisi rasismia.
Lapsuudesta pitkälle aikuisikään pojat olivat parhaita ystäviäni ja opin kohtelemaan molempia sukupuolia samalla tavalla; ihmisystävällisesti kuten erityisesti kristityltä tädiltäni opin. Tästä tuli ongelma, kun menin töihin maahanmuuttataustaisvaltaiseen ympäristöön: muslimitaustaiset kun näkevät asian hieman toisin. Olin jumissa: näennäinen kaveruus muslimitaustaisten kanssa sisälsi aina tietyn pyrkimyksen; jopa ns. käpälöintiä. Asettamiani rajoja ei todellakaan kunnioitettu - se oli minulle uusi kokemus. Kun pyysin apua esimiehiltäni, sain joka kerta ohjeen olla ottamatta asiaa niin vakavasti. "Nyt ollaan Suomessa..." Tämä aiheutti ongelmia myös kaksikulttuuriseen parisuhteeseeni. Eräs suomalaistaustainen kaverini ei puolestaan kunnioittanut niitä rajoja, jotka lopulta hänelle asetin: pyysin ettei hän tulisi käymään kun olen yksin kotona. Sillä ei tietenkään ollut väliä, että en enää edes avannut ovea - riitti kun hänet nähtiin oveni takana. Nyt sitten olen yleisesti leimattu "naiseksi joka on kaikkien kanssa". Minä puolestaan olen oppinut säikkymään miespuolisia henkilöitä - usein tunnen oloni heidän seurassaan hyvin epämukavaksi. Parikymppisenä opettelin tietoisesti katsomaan ihmisiä silmiin heille puhuessani - se oli kohteliasta - ja toisessa kontekstissa se olikin sitten kohtalokasta.
Suuressa suvussani Länsi-Suomessa on kaikissa juhlissa miehet ja naiset vetäytyneet aina erilleen, esimerkiksi miehet terassille ja naiset olohuoneeseen. Ei sitä kukaan sanele, kaikki vain hakeutuvat automaattisesti siihen seuraan, jonka kanssa on eniten yhteistä juteltavaa. Eräs ulkomaalainen katsoi kuvia sukujuhlistani ja ihmetteli onko Suomessa sellainen sääntö, että miehet ja naiset ovat erillään. No ei ole, mutta kyllä se totta puhuen minustakin siltä näytti.
Mieheni on lähinnä katoliseksi kastettu ateisti, jos nyt on taas pakko uskonto mainita... hänellä on pelkästään yksi naispuolinen ystävä, mutta tämäkin on enemmän sellainen urheilullinen "hyvä jätkä". Itselläni on kaksi miespuolista parasta kaveria, molemmat ovat serkkujani. Opiskeluaikoina meillä kummallakin oli enemmän vastakkaisen sukupuolen kavereita, mutta nämä ovat nykyisin lähinnä facebook-kavereita.
Tapailen kaikkein mieluiten naispuolisia ystäviäni, minä kun vain viihdyn paremmin naisporukassa, paitsi mainitut serkut. Mieskin viihtyy parhaiten omien kaveriensa kanssa urheilemassa tai maastopyöriä ja autoja ruuvailemassa ja sen sellaista.
Tämä on minulle ainakin niin luontevaa, ettei tuottaisi mitään vaikeuksia elää maassa, jossa yleiseen tapakulttuuriin kuuluu "erottaa" miehet ja naiset omiksi porukoikseen.
kokemuksella voin kertoa, että monilla islaminuskoisilla miehillä (ainakin Suomessa) on myös naispuolisia ystäviä. nämä miehet eivät kuitenkaan tykkää, että heidän kumppanillaan olisi miespuolisia ystäviä. tekopyhää??
Minä taas olen sitä mieltä, että eri uskonnosta oleva nainen ja islamin uskovainen voivat olla ystäviä tai kavereita. Itselläni on parikin muslimimiestä kavereina ja siltikään meillä ei ole yhtään mitään "sellaista" välillä. Pari tyyppiä, muslimeja, ovat kavereita työpaikalta ja yksi tuttavamies monen vuoden takaa, on edelleen sama kaveri, jonka joskus tapasin eräässä kuppilassa. Kävimme välillä oluella ja juttelemme aina kun nähdään. Meitä yhditää tämä eka tapaaminen joskus monta vuotta sitten ja sama syntymävuosi. Hän on käynyt mun työmaallakin välillä moikkaamassa ja halailemme kuin ystävät konsanaan. Hänellä suomalainen nainen ollut yli 20 vuotta, mutta kun tulee vastaan, en jää juttelemaan eikä kyllä hänkään. Vaimo voisi silti olla mustis, koska ei tiedä että ollaan kavereita.
Ystävyys naisen ja miehen välillä onnistuu sen jälkeen kun he ovat seurustelleet ja eronneet.
Kun on seurusteltu ja otettu fyysinen kontakti missä on saatu naida ja missä toinen on tullut tutuksi joka kohdaltaan ja sentiltään, tuoksuiltaan eikä enää ole mitään piiloteltavaa.
Kaiken tuon jälkeen erottuaan ystävyyskin on mahdollista.
Tätä ei monikaan nainen ymmärrä,vaan ovat treffi-ilmoituksissa hakemassa itselleen miestä joka olisi soul mate, ystävä ja lover samaan aikaa, mut kun se ei ole mahdollista ainakaan tuossa tilanteessa tuo ystävyys.
tämä riippuu niin yksilöistä sekä mahdollisesti heidän seksuaalisesta suuntauksesta. itselläni pelkkä puhdas kaveruus naisen kohdalla ilman minkäänlaisia tunteita onnistuu silloin kun ei ole tunteita tätä kohtaan siinä missä mulla ei ole vaikkapa mutsiani tai tätejäni kohtaan. en kuitenkaan lähde torjumaan kaveruutta sukupuoilirasistisin syin jos tälläinen viehättävämpi yksilö sattuu kohdalle vaan pyrin hoitamaan tämän mahdollisimman herrasmiehisin tyylein. itse olen oppinut sen että mikäli jotakuta ei vaan kiinnosta alkaa syvällisempään parisuhteeseen kanssani niin silloin yritän onneani jonkun toisen kanssa tuhlaamatta aikaa taikka energiaa tähän yksilöäön kaverisuhdetta enempää. sun negatiivisen kuuloisesta sävystä voi kuitenkin päätellä että sulla ei ole koskaan ollut itselläsi kaveria vastakkaisesta sukupuolesta tai sun kohdalla kokemukset ovat olleet huonoja tässä asiassa. itselläni näitä ei toistaiseksi ole ollut nii en lähde miehen ja naisen välistä kaveruus käsitettä tuomitsemaan millään tasolla vaan se on jokaisen yksilön henkilökohtainen asia että kykeneekö tähän vai ei. sanoisin että tämä toimii silloin kun luottamus toimii molemmin puolin/jokaiselta osataholta mikäli vähintään toinen näistä on parisuhteessa jonkun toisen kanssa. uskonnot tosin eivät auta tässä millään lailla vaan ikävästi vaan tuottavat pahaa mieltä jokaiselle taholle junnaamalla menneisyydessä ilman minkäänlaista halua taikka tahtoa kehittyä nykyaikaisen ihmiskunnan tasolle. karu fakta on että modernisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa vanhoilla pahasti historiassa jumissa oleville uskonnoille
Isoilla työpaikoilla sosiaalinen ihminen saa varmasti ystäviä molemmista sukupuolista ja se on normaalia. Vaimoni paras ystävä on mies hänen työpaikallaan. Minulla on vain mies työkavereita. Minulla on muita naisia kavereina, kuten pari exääkin. Vaikka mies olenkin niin minustakin tuntuisi erittäin ikävältä jos vaikka työpaikalla naiset selkeästi odottaisivat seksiä minulta tai käpälöisivät.
Itsestään määräämisoikeus on kaikilla, ei toista saa alkaa koskettelemaan epäsopivasti. Ilmeisesti on kultuureja joissa miehet luulevat että nainen pitää siitä kopeloinnista tai jopa väkivaltaisesta panosta.
Tässä esimerkki kulttuuri erosta. Ranskassa voi lounaalla nauttia viiniä ja palata töihin lievasti päihtyneenä, suomessa samasta saa potkut. Ranskassa rattijuopumuksen raja on muistaakseni 1,4 promillea.