Kysymys akateemisille naisille.
Kun nyt loputla olette treffeillä sopivan miesehdokkaan kanssa, niin kuinka suurta osaa miehen koulutus teille treffien onnistumisessa merkitsee. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella enemmän pilkettä silmissä, kuin peruskoulun käyneellä? Voiko mies olla liian vähän koulutettu ja niin nolo, että ei kehtaa ystäille näyttää?
Onko teille ikinä käynyt niin, että pikkuhousut on kuivunut kun miehen vähäinen koulutus on selvinnyt? Ja illan shou ollut pettymys.
Kun nyt loputla olette treffeillä sopivan miesehdokkaan kanssa, niin kuinka suurta osaa miehen koulutus teille treffien onnistumisessa merkitsee. Onko ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella enemmän pilkettä silmissä, kuin peruskoulun käyneellä? Voiko mies olla liian vähän koulutettu ja niin nolo, että ei kehtaa ystäille näyttää?
Onko teille ikinä käynyt niin, että pikkuhousut on kuivunut kun miehen vähäinen koulutus on selvinnyt? Ja illan shou ollut pettymys.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllähän se vaikuttaa todella... Ei riitä tälle tytölle
Näin se vain on
Akateemisuus ei välttämättä ole automaatti sille että miehellä olisi automaattisesti avaimet tulla varakkaaksi saati rikkaaksi akateemisuuden kautta. Lapselle isää etsiville turvallisen tulevaisuuden etsiville naisille porvarillisen elämän tarjolla ollessa kallistuu valinta helposti juuri akateemiseen mieheen.
Lähinnä lisäksi on kysymys myös siitä, että ei akateemiset miehet koetaan eräällätavoin sanoisiko "junteiksi" ja mieleltään yksinkertaisemmiksi kuin älykäs ja akateeminen nainen.
naisen kokiessa miehen alempitasoiseksi kuin itse on, on vaikeuksia koska nainen pääsääntöisesti haluaa mieheltä tukea ja turvaa.
Mies joka on naista alempana on vaikea nähdä turvallisuuden näkökulmasta.
Jos varakasta miestä haluaa kannattaa ottaa putkimies.
Putkimiehillä menee todella hyvin, eikä tarvita mitään tekotaiteellista sekaan.
Vanhat talot kaipaavat pukiremontteja hamaan tulevaisuuteen asti.
Akateemisilla näyttää tilastoissa olevan aika paljon työttömyyttä jo nyt, ja varmaan lisääntyy tulevaisuudessa.
Johan huoltoaseman kassoiksi ja siivoustöitäkin on nähty kauppatieteiden maistereiden tekevän.
Kun kaikista tulee maistereita, alkaa joutua maisteritkin tekemään "tavallisia" töitä, kun töitä ei vain ole eikä enempää tule.
Jos treffeille asti päädyn, niin koulutus ei enää merkitse mitään. Todennäköisempää on kuitenkin, että treffikumppani on korkeasti koulutettu, koska valinta tuollaisten asioiden perusteella tehdään jo aikaisemmin, ennen treffejä. Korkeaa koulutusta en toivo siksi, että se takaisi paremman palkan tai työn (vaikka näinkin usein on), vaan siksi, että korkeammin koulutetuilla on sitä tiettyä oppimishalua kuin vähän koulutetuilla. Lisäksi tykkään ajattelijoista muutenkin enemmän kuin "duunareista".
Jos joku treffimies on käynyt pelkän peruskoulun, niin saa kyllä muuten olla melkoinen einstein, roopeankka ja johnnydepp, että itse suht pitkälle kouluttautuneena ja elämässä muuten menestyneenä voisin kiinnostua.
Hei "muuten täydellinen?", onko se todella noin tärkeää. Onko kokemusta niin paljon, että et anna edes mahdollisuutta.
Kokemusta on sen verran, että seison sanojeni takana. Olen seurustellut lyhyen aikaa parin pelkän ammattikoulun käyneen kanssa ja ikäväkseni todennut, että olemme kuin eri planeetoilta. Jos toiselle pitää selittää niinkin yksinkertaisia ja mielestäni jokaisen yleissivistykseen kuuluvia sivistyssanoja kuin positiivinen ja optimisti, niin ei siitä pitemmän päälle vain voi tulla mitään. Itse en jaksa joka asiaa selittää ja vääntää rautalangasta. Opettajan rooli parisuhteessa on aika rasittava. Poikkeuksia voi toki vähän kouluttautuneissakin ilmetä, mutta kuten aiemmin sanoin, niin silloin kyseinen henkilö pystyy kompensoimaan koulutuksen puutteensa joillain muilla ominaisuuksillaan. Harvinaista, mutta mahdollista.
Näinpä juuri. Ja tokihan tämä on yleistys. Saattaa hyvinkin olla miehiä, jotka ovat pelkän peruskoulun (tai kansakoulun) käyneitä, ovat heti sen jälkeen perustaneet yrityksen ja kasvattaneet sitä menestyksekkäästi. Siinä on sivussa oppinut hyvinkin yhtä paljon kuin koulussa olisi ja vielä paljon enemmän. Tai sitten on aikoinaan peruskoulun jälkeen päässyt johonkin hanttihommiin, mistä työnantaja on havainnut kaikki lahjat ja urakehityksen myötä on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä jo vaikka kuinka hienossa hommassa. En minä minkään ison firman toimitusjohtajan koulutuksesta ole kiinnostunut, jos hän muuten kerran on menestyvä ja fiksu. Mutta noin yleisesti ottaen putkimies tai rekkakuski eivät ole älyllisesti tarpeeksi lahjakkaita, että minä heitä jaksaisin. Voivat toki olla ihan kivoja, mutta se ei kaikkeen riitä.
Tässä ketjussa näkee että vastailleilla naisilla on ikä noin 30 vuotias tai alempi.
Vaikka kouluja olisi käyty ei ainakaan tähän ketjuun vastanneilla naisilla elämän viisautta ole vielä kertynyt yhtään.
Nuoria penikoita kaikki ja pentujen luuloja ja näkemyksiä.
Kunhan oppivat että luulo ei ole tiedon väärti alkuun, niin ehkä elämää enempi nähtyään viisauttakin joskus näille naisille tarttuu mukaan.
Minulle koulutuksella ei ole suurta väliä, mutta olenkin akateeminen, joka ei ole valinnut alaansa akateemisuuden vuoksi. Töitäkään ei ole kuin joksikin viikoksi tai kuukaudeksi vuodessa. Minua lähinnä hävettää, jos mies on paljon itseäni älykkäämpi. Älykkyys on toki puoleensa vetävää, mutta älykäs voi olla ilman korkeaa koulutustakin. Tunneäly on minulle tärkeämpää kuin matemaattinen äly. Jokin "maailmojen välinen ero" on toisinaan ilmassa akateemisten ja ei-akateemisten välillä, mutta rasittavinta on se, jos ei-akateeminen pitää itseään alempiarvoisena. Elämänkoulu sivistää kummasti.
Riippuu naisen vanhempien ja ystävien koulutustasosta, kehtaako amismiestä näyttää heille.
aikuisille ja fiksuille se ei merkitse mitään (tuskin edes tulee ilmi)
itse akateemisena naisena ja rekkakuskin kanssa seurustelleena (peruskoulu suoritettu) voin sanoa, että ei pidemmän päälle toimi. Tämä ei kuitenkaan em. suhteessa johtunut siitä, että olisin häneen suhtautunut alentavasti tai muuten, vaan siitä, että mies itse vetosi aina erimielisyyksissämme/riidoissamme siihen, että kun 'hän ei rekkakuskina kelpaa/ole tarpeeksi hyvä' jne. Toisin sanoen hän ilmeisesti koki alemmuuden tunnetta, mikä kelpasikin sitten syyksi kaikkiin suhteen ongelmiin.
Ja naisen näkökulmasta tuollainen miehen 'ämmäily' on todella, todella ärsyttävää.
Ihmeellinen jako täällä. Joko ollaan akateemisia tai sitten duunareita pelkällä petuskoulupohjalla. Todellisuudessahan suurin osa ihmisistä on jotain siltä väliltä ja useimmat heistä ihan fiksuja.
Itse pidän junttina jos joku edellyttää välttämättä puolisoltaan akateemisuutta riippumatta siitä miten fiksu toinen oikeasti on. Silloin toiselta haetaan pelkkää statusta, ei oikeaa älyä.
No ei se koulutus välttämättä pelkkään älyyn liity. Se liittyy myös kunnianhimoon, älylliseen kiinnostukseen ja uteliaisuuteen (tykkää tutkia), porukoihin joissa liikkuu jne. Aivan varmasti akateemisissa on tosi tyhmiä tyyppejä (siis oikeasti ihan sillä perinteiselläkin tavalla, ovat vain sitten kovia lukemaan ja ahkeria) ja kouluja käymättömissä älykkäitä.
"Se liittyy myös kunnianhimoon, älylliseen kiinnostukseen ja uteliaisuuteen"
Minä en ymmärrä miten nuo liittyvät jotenkin erityisesti koulutukseen? Eikö kukaan muu kuin akateeminen ihminen voi olla kunnianhimoinen, utelias, tiedonjanoinen tms.?
Mistä sitten tulevat kaikki nämä itseoppineet "self-made mänit" jotka ovat luoneet isojakin yrityksiä kansakoulupohjalta? Tai vaikka menestyneet taiteilijat, käsityöläiset, näyttelijät?
Nuo mainitsemasi asiat ovat osa ihmisen persoonaa joka EI ole sama asia kuin halu suuntaitua tieteelliselle (=akateemiselle) opintouralle. Hyvin monille akateemisuus on vain tapa täyttää odotukset menestyksestä. Korkeakouluopinnot voi läpäistä ilman suurtakaan uteliaisuutta tai älyllistä kiinnostusta jos on vain sitkeä.
Itselläni on paljon akateemisia tuttavia ja oma puolisonikin on sellainen. Mutta en ole koskaan huomannut että he olisivat nyt nelikymppisinä mitenkään erityisen älyllisiä tai uteliaita näin arkielämässä. Toki he muuten ovat hyvin mukavia ihmisiä mutta ei heitä tai heidän persoonaaansa akateemisuus mitenkään erityisesti leimaa. Elämästä kiinnostuneimmat ja uteliaimmat ihmiset joita minä olen tavannut ovat olleet enemmän taiteen kuin tieteen puolella.
Miksi mielestäsi akateemisuus liittyy vain tieteisiin?
T. taiteen maisteri
Akateemisuus on taiteiden puolella kuitenkin varsin uusi ilmiö eikä varmastikaan ole useinpien mielikuvissa se ensimmäinen ala akateemisyydestä puhuttaessa. Ja nimenomaan mielikuvistahan me tässä puhumme, eikö vain?
Itse koen miehenä tärkeimmäksi naisessa juurikin tunneälyn, empatiakyvyn ja kyvyn ajatella asioita vähän laajemminkin kuin oman navan ja oman ympäristönsä kautta. Usein näissä ominaisuuksissa tuntuu olevan akateemisten naisten kanssa aika paljon ongelmaa.
Minun kokemusten mukaan akateemisilla sinkkunaisilla on nuttura tiukalla, ajattelu kapea-alaista ja määrätty materialismi jonkinlainen yli-ihmisajattelu vallalla. Tällöin inhimilliset piirteet ihmisessä ovat kaikissa muodoissaan ehdoton turn off.
Itse olen akateeminen, sivistynyt ja urheilullinen, mutta nuo asiat eivät yksinään merkitse yhtään mitään ihmisessä. Tärkeintä on sydämen sivistys ja elämän viisaus.
Oi, missä kaltaisiasi miehiä mahtaa luurata? Juuri noilla preferensseillä toivon löytäväni miehen, mutta en edes viiitsi etsiä viimeisimmän katastrofin jälkeen. Minulle akateemisuus ei ole kynnyskysymys, fiksun miehen toki haluan. Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys akateemisilla sen enempää kuin empaattisuus ja kyky keskustella muutenkin kuin omasta pikku poterosta kävin. Kiva kuitenkin kuulla, että kaltaisiasi miehiä on olemassa, antaa toivoa. :)
T. 36-vuotias akateeminen sinkku erittäin samanlaisilla preferensseillä
Mieluummin vähän huonomminkin koulutettu kuin insinööri/DI.
Mitä koulutetumpi nainen, sitä vähemmän tuijottaa toisen koulutukseen. Kyllä se on enemmän että synkkaa. Ihan turha luulla, että mahikset on koulutuksesta kiinni. Mies, joka on kiinnostunut omasta elämästään, hän tykkää elämästään, se on vetovoimaista.
Itse olen koulutettu. Hain aikoinani miestä, joka täydentää itseäni. En halunnut akateemista höpöttäjää. Duunari on monen naisen mieleen, mutta umpimielinen, rajoittuneesti ajatteleva juntti on pettymys. On hän sitten tohtori oppiarvoltaan, insinööri tai tavis duunari.