Poikaystäväni sanoi ohimennen haaveilevansa tatuoinnista kun kävelimme sellaisen liikkeen ohi.
Itselläni on ehdottomasti jyrkkä kanta sellaista kohtaan, en halua seurustella tatuoidun pojan kanssa.
Pitääkö yleensäkin kysyä toisen osapuolen suostumus/mielipide sellaisen hankkimisesta?
Vai olisiko minun pitänyt jo tuoda heti oma kantani esille hänen puhuessaan haaveistaan?
Vai odottaa hänen suoraa kysymystään? Entä jos hän ei enempää kysele ja hankkii sellaisen, niin pitääkö sitten tavaroita pakatessa vain todeta, että "Olisit voinut ensin kysyä munkin mielipidettä!"
Itselläni on ehdottomasti jyrkkä kanta sellaista kohtaan, en halua seurustella tatuoidun pojan kanssa.
Pitääkö yleensäkin kysyä toisen osapuolen suostumus/mielipide sellaisen hankkimisesta?
Vai olisiko minun pitänyt jo tuoda heti oma kantani esille hänen puhuessaan haaveistaan?
Vai odottaa hänen suoraa kysymystään? Entä jos hän ei enempää kysele ja hankkii sellaisen, niin pitääkö sitten tavaroita pakatessa vain todeta, että "Olisit voinut ensin kysyä munkin mielipidettä!"
Vastaukset 31
Vanhimmat
eroa sitten. eiköhän poikaystäväsi löydä paremman tytön itselleen
Tai pikemminkin tämä puhdasihoinen tyttö löytää paremman pojan, joka ei juokse tyhjäpäisten muotivillitysten perässä.
vain muotitatuoinnit ovat muotia. oikeat leimat kertovat jotain SINUSTA
MINUSTA kertoo jotain se, että minulla on puhdas, millään töhryleimoilla pilaamaton iho. Ja olen ylpeä siitä.
niin; pidä jatkossakin huoli VAIN OMASTA nahkastasi
lifemocker. sullahan niitä MUOTItatskoja vasta onkin! Hahahaaa bändilogoja ja hihatatuointeja..vittu mitä sontaa..
Puhdas nahka on paras tosiaan. Piirrän tussilla ihooni ja pesen sen sitten ilalla pois, jos minua alkaa lapsettaa niin paljon, että ihoa pitäisi koristella.
Tietenkin sanot oman kantasi, varsinkin jos se on jyrkkä EI.
Aikuinen kuitenkin saa tehdä iholleen mitä merkkejä haluaa.
Olisi reilua häntä kohtaan ilmaista etukäteen kantasi, ettei tavaroiden pakkaaminen tule yllärinä.
ite kanssa olen suunnitellut tatskan hankkimista. Tyttökaveria ei ole, mutta jos olisi, niin tietenkin kysyisin häneltä ensin mielipidettä. Tatskat kuitenkin jakaa jengin mielipiteen kahtia ja tyttökaveri on tärkeämpi kuin kuva perseessä.
et vaan voi suunnitella elämääsi toisen oikkujen mukaan
Oikku ja oikku... Elämässä voi joskus joustaakin, ei se automaattisesti tarkoita kynnysmattona olemista. Jostain luopumalla voi saada jotain parempaa.
jos toinen oikeasti haluaa tehdä elämässään jotain niin ei toinen tätä voi MITENKÄÄN kieltää
Olet ihan oikeassa, ei voi kieltää. Toisen mielipiteen saa kuitenkin halutessaan ottaa huomioon.
Mieheni sanoi suoraan, ettei hyväksy tatuoitua vaimoa. Mulla on silti oikeus ottaa tatuointi, jos haluan - ja hänellä oikeus tehdä sitten omat päätöksensä. Mikä nyt kellekin on minkäkin arvoista.
Mulla on oikeus lähteä viikoksi reissuun eikä mieheni sitä voi kieltää. Käytännön syistä (mm. lapset) asiasta on silti hyvä kuunnella mielipiteet puolin ja toisin. Usein lähestymistapa ratkaisee.
Parisuhteessa ei tarvitse kysellä lupia toimintaan, joka ei vahingoita toista osapuolta. Et voi määrätä toista, voit päättää vain omasta puolestasi.
Mielipidettä voi toki kysyä. Mielestäni sun olisi kannattanut tuoda kantasi ilmi heti, kun asia tuli esille, varsinkin, jos näkemyksesi on noin jyrkkä.
"Parisuhteessa ei tarvitse kysellä lupia toimintaan, joka ei vahingoita toista osapuolta. Et voi määrätä toista, voit päättää vain omasta puolestasi. "
Tatuointeihin kantaa ottamatta, oon kyllä eri mieltä tuosta sanomastasi.
En koe kysyväni lupaa puolisoltani, jos kysyn hänen mielipidettään jossain asiassa. Mun mielestä suhteessa on aina kyse enemmän tai vähemmän toisen miellyttämisestä ja hänen mielipiteidensä huomioon ottamisesta. Puolin ja toisin.
et voi kuitenkaan estää toista olemasta tämä oma itsensä
Tatuoinnit kuuluu "Katujätkätasolle", ja keskenkasvuisille Rock -orkesterihörhöille.
Jos itsensä haluaa leimata "alempikastiseksi" niin siitä vain.
Kansainvälisissä tehtävissä, ja liiketoimissa joissa kuuluu pankinjohtajien ja yleensä "herrojen" kanssa edustaminen ja saunat ym, on tatuoinnit lähinnä typerykseksi ja katujätkäksi leiman antajia.
Olen samaa mieltä liikemies Donald Trumpin kanssa joka opettaa lapsilleen, että tatuointeja älkää nahkaanne ottako.
tuon kommenttisi perusteella sinä olet sitä KAIKISTA ALINTA tasoa
Onko Donald Trumpkin sitten sitä kaikista alinta tasoa?
arvostatko sinä jotain typerää jenkki miljonääriä?
mä en
Kuten yllä on todettu, tatuoinnit kuuluvat katutasolla oleville ihmisille. Jos katutasolle haluaa jäädä, ja itseltään sulkea mahdollisuudet tatuointeja nahkaansa ottamalla ja itsensä leimaamalla ylemmäksi päätyä, on sekin jokaisen omaa valintaa.
Itse pitäisin ovet avoinna, mutta tatuointien poistaminen jos sellainen tulee eteen myöhemmin, kun nuorena tehtyjä hölmöyksiään alkaakin katua, maksaa maltaita, ja on vielä vaikeasti onnistuvaakin.
Arpia jää ja ei enää kaunista.
Aikuinen ihminen päättää itse kehostaan. Soisin monen kuitenkin miettivän tarkkaan, että mitä peruuttamattomia ratkaisuja tekee itselle. Tatuointia kun ei nykytietämyksen mukaan saa mitenkään pois ilman, että siitä jonkinlaista jälkeä jää. Laserilla kuvan poistaminenkin jättää iholle arpimaisen jäljen ja ihonsiirrotkaan ei auta, jos keho on täynnä kuvia.
Vastustan itse tatuointeja voimakkaasti, mutta silti esim. lapsillani on kummallakin tatuoinnit. Eihän se tatska rakkauttani heitä kohtaan vähennä, mutta enpä silti edelleenkään voi sanoa, että se kaunistus olisi. Minusta tavallinen puhdas iho on edelleen kauneinta.
huolehdi sitten vain OMASTA ihostasi
huolehdi sinä vain omista asioistasi pelle!
Aloittaja, aloita keskustelu näin.
Vastustan itse tatuointeja, mutta haluaisin tietää millä tavoin itse ajattelet, miksi haluat tatuoinnin ja millaisen tatuoinnin ottaisit, ja mitä tatuoinnin ottaminen sulle merkitsee?
Eli ole kiinnostunut hänen näkökulmastaan, sano silti rehelllisesti että itse et hyväksy, mutta myös se ett mikäli hän päättää tatskan ottaa, niin sinä et kuitenkaan ole varma olisitko valmis enää seurustelmaan (jos asia kerran on näin?)
Itse pidn tatuoinnin ottamista hölmöilynä suoraansanottuna, itse en edes jaksaisi nähä moista vaivaa, saati sitten ottaa riskiä mitä komplikaatioita ja vaivaa siitä voi tulla , kuten tulehdus.
Mut myös oma mielipide olisi hyvä kyetä perustella MIKSI vastustat tatuointeja. Nyt ois hyvä hetki pohtia ja pukea sanoiksi, mikä tatuoinneissa pelottaa/ärsyttää/ ja mitä järkiseikkoja sinulla on sen puolesta että kenenkään ei mielestäsi kannattaisi ottaa tatuointeja.
Teet paremman ja uskottavamman vaikutuksen ja hän saattaa ottaa mielipiteesi jopa huomioon, mutta mielestäni on hyvä kyetä perustelemaan miksi, jos vastustaa jotain asiaa siinä määrin, että on valmis lähtemään ihmissuhteesta sen takia.
Samoin poikaystäväsi on hyvä joutuakin perustelemaan tatuoinnin otto, ja mikäli hän saa sut vakuutettua niin varmasti on aihe jo ottaa se koko tatuointi.
Mutta..hänenkin on hyv miettiä ja perustella asia joka tapauksessa, miksi ottaa tatuointi, ja miettiä myös onko tatuointi niin tärkeää että valmis luopumaan jopa suhteestaan.
Mutta ikävää jos teillä tulee siitä itsemääräämisoikeus-kysymys, jolloin kyse ei kummallakaan ole enää tatuoinnista kyse, vaan siitä että kumpi määrää, ja onko poikaystävälläsi silti oikeus tehdä kuten haluaa.
mielestäni velvollisuutesi on varoittaa häntä voimakkaasta mielipiteestäsi, ja perustella se.
sellainen suhde ei ole rakentamisen arvoinen jossa jostain tatuoinnista tehdään se kynnyskysymys. tällöin kyse on puhtaasta valtapelistä - kumpi on suhteessa pomo, eikä mistään muusta.
Ei tarvitse kysyä keneltäkään lupaa, suostumusta tai edes mielipidettä, jos tatuoinnin haluaa. Ellei kyseessä ole alaikäinen ihminen. Et sä kyllä poikaystävästäsi oikeasti välitä, jos joku tatuointi kaataa teidän suhteen. Joku muu teidän suhteessa mättää ja sä verhoat ongelman tatuointiin. Olisikohan sunkin aika kasvaa aikuiseksi?
Parisuhteessa toki on suotavaa, että asioista keskustellaan ja kysytään toisen mielipidettä. Mutta oma keho on jokaisen yksityisasia. Jokainen päättää itse, mitä sille tekee. Jokaisella on oikeus toimia niinkuin itsestä tuntuu parhaalta. Ei hyvä parisuhde tarkoita sitä, että toinen tekee kaiken toisen mieliksi. Kummallakin osapuolella on oikeus olla oma itsensä ja haluta eri asioita kuin toinen. Kompromisseja joutuu tietenkin tekemään puolin ja toisin. Mutta että suhde kaatuisi tatuointiin... Et sä hänestä välitä lainkaan ja saat tuosta asiasta todella huonon tekosyyn lopettaa suhde.
"Mutta oma keho on jokaisen yksityisasia. Jokainen päättää itse, mitä sille tekee. Jokaisella on oikeus toimia niinkuin itsestä tuntuu parhaalta."
Aika ristiriitainen fiilis tulee tuosta lauseesta. Eli koska kehoni on omani niin saan sen vapaasti raiskata myös viinalla ja huumeilla vai? Eikä asia parisuhteessa kuulu toiselle yhtään koska se on MUN keho jota raiskataan. Semmonen parisuhde päättyy myös varsin nopeasti.
Mun mielestä PARISUHTEESSA nämä asiat kuuluu molemmille siten että niistä on neuvoteltava ja tehtävä kompromisseja. Nainen tekisi viisaan aloitteen jos sanoisi että "diggaan sua ilman tatskoja, oot paremman näkönen ilman, en tykkää kuvista". Ellei yksimielisyyttä löydy niin ehkä voi sopia jostakin pienestä kuvasta harkitusti jonnekin lyötynä.
Ja mikä sen kuvan merkitys miehelle edes on? Kiinalainen kirjain jossa lukee suomennettuna että "kanakeittoa tänään alle 5 juania" ? Eli jos sillä tatskalla on jokin persoonallinen ja syvällinen merkitys niin ehkä nainen voi siinä tulla vastaan ja suoda sen kumppanilleen. Jos kyse on vaan jostain junasta jääneestä trendistä niin miehen kuuluisi miettiä että tarviiko se sitä tatskaa lainkaan. Ja silti, mikä sen merkitys on, eikö mies osaa olla mies ILMAN tatskaa vai? Vähän munanjatkeen makua on hommassa ELLEI siinä ole jotakin erityisen merkityksellistä.
Vaikka olen entinen merisotilas niin yhtään tatskaa ei ole eikä tule mutta ei mulla mitään niitä vastaan ole jos a) ovat siistejä ja b) kertovat jotakin kantajansa sielusta. Mallitoimiston seiniltä trendipelleinä revittyinä niin.. hmmm.. kertoo turhamaisuudesta ja epätoivosta enemmänkin. Anteeksi nyt vain. Mutta tämä olikin vain yksi mielipide muiden joukossa :D
No, kuten tiedätte niin merimiesten tatskat on puoliksi itse tehtyjä suttuja joissa ei ole mitään järkeä joten senkään takia en ymmärrä niitä. Vähän sama kuin linnakundeilla sormiin itse mustatut kirjaimet, typerää. Yhdellä kaverilla on sen sijaan ollut vuosien projekti jossa sen selkää ja rintaa kiertää samaan aiheeseen liittyvä helvetin iso kuva. Mutta ei musta kovin tyylikäs ole, en vaan viitte kaverin fiiliksiä pilata, tehköön sitä kuvaansa jos siitä jotain tyydytystä saa. Itse EN ottais semmosta sateenkaarisottkua iholleni ikinä. Muste kuuluu pulloon, nainen kuuluu iholle.
Itseasiassa mä hiukan valehtelin, olihan mulla 16-vuotiaana itse tehty tatska kun olin helvetin rakastunut yhteen Satuun, jonka tapasin riparilla, niin kuulakärkikynän musteella ja nuppineulalla tein käsivarteen sen perinteisen sydämen josta menee Amorin nuoli läpi, kokoluokkaa sentin halkaisija. Noin 17-vuotiaana, koska Satu ei ollut musta yhtään kiinnostunut niin leikkasin sen puukolla helvettiin. Vitutti sen verran :D Nyt ei arpea edes näy enää ;)
Miten joku voi harkita jättävänsä rakkaansa (?) tatuoinnin takia????????? Hiukan pinnallista!!!!!!