Suvaitsevaisuus ja lihavuuskulttuuri on muuttunut sen verran 2000-luvulta lähtien, ettei nykyään ole enää paheksuttavaa olla lihava. Yhä useammat julkkikset, poliitikot jne. ovat myös lihoneet paljon, mikä tekee tästä ilmiöstä yhä arkipäiväisempää jopa televisiossa. Nykyisin lihava kansa lähinnä nauraa laihuudelle ja viisveisaa ihteista, joiden mukaan ihmisen kuuluisi olla hoikka ja hyväkuntoinen.
Lihavuus on mitä enemmissä määrin okei ja arkipäiväistä. Onhan Suomi nykyään koko Pohjoismaiden lihavin kansa. Vielä 90-luvulla oli vallalla aate, jonka mukaan lihavuus oli poikeavaa, ja siitä piti pyrkiä pääsemään eroon laihduttamalla. Edelleenkin lehdissä jaetaan vinkkejä terveellisestä ruokavaliosta, mutta kukaan ei ole ajatellut vähentää syömänsä ruoan määrää.
http://static.ylilauta.org/files/bq/orig/1376916447363193.gif/Haters_hatering.gif
Lihavuus on mitä enemmissä määrin okei ja arkipäiväistä. Onhan Suomi nykyään koko Pohjoismaiden lihavin kansa. Vielä 90-luvulla oli vallalla aate, jonka mukaan lihavuus oli poikeavaa, ja siitä piti pyrkiä pääsemään eroon laihduttamalla. Edelleenkin lehdissä jaetaan vinkkejä terveellisestä ruokavaliosta, mutta kukaan ei ole ajatellut vähentää syömänsä ruoan määrää.
http://static.ylilauta.org/files/bq/orig/1376916447363193.gif/Haters_hatering.gif
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nykyään ihannoidaan laihuutta paljon enemmän kuin 80 ja 90- luvuilla yhteensä. Ei silloin edes ollut mitään light-ruokia, kuntosaleilla kävi vain jotkut jupit ja lehdet ei pursunnut uusimpia laihdutuskikkoja.
Suhtautuminen kiusaamuseen on kylläkin muuttunut, silloin ei myöskään puhuttu eikä tuomittu koulu- ja työpaikkakiusaajia.
Mun mielestä laihtuutta ihannoitiin 2000-luvun puolivälissä melko paljon. Toisaalta tuo ajoittui siihen samaan käännekohtaan, jolloin lihavuus alkoi yleistyä Suomessa nopeaa tahtia - ikään kuin vastaiskuna. Hoikkuutta ihannoidaan edelleen, mutta ehkä juuri siitä syystä, koska se muuttuu koko ajan harvinaisemmaksi.
Juuri 2000-luvulla alettiin näyttää kuvaa maailmalla vallitsevasta lihavuudesta Suomeen. Suurin pudottaja, lihavuutta käsittelevät dokumentit jne. Ihmisille alettiin antaa kuvaa, jonka mukaan lihavuus on vääjäämätön kehityskulku ihmisen elämässä. Ns. superlihavat ihmiset ovat yleistyneet muutamassa vuodessa hälyttävästi. Lihavat naiset ovat alkaneet pitää blogeja, joissa esitellään lihavien muotia. Jopa vaateteollisuus on varautunut lihaviin naisiin.
http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/08/06/kauppa-hoksasi-naiset-lihoneet/201110947/135
"Sen mukaan naiset –keskimäärin –alkavat olla samassa kuosissa kuin joskus 1970-ja 1980-luvuilla. Kun suomalaisten miesten ylipainoisuus nousee pitkään ja tasaisesti, suomineidon käyrä on U-mallinen. Ensin se laski ja nyt se nousee. "
Vaan ei kai se mikään uutinen ole että teollisuusmaissa on varsinainen lihavuusepidemia tai pikemmin -pandemia. Suomessakin suurin osa miehistä on jo ylipainoisia ja kuntoluokissa ollaan heikointa tasoa. Oudompaa olisi, jos kaupallisuus ei reakoisi kokomuutokseen, on sitä kauppoja myös lihavilla miehille, kuten xl- Dressmannit, jota telkkarissakin mainistetaan. Ennenhän se mahakumpu kertoi vain elintasosta, ja sitä kelpasi taputella. Tosin maailman lihavimmat ihmiset asuvat Naurusaarilla.
Lainaus on linkistäsi, mielenkiintoista, kun minäkin olen luullut että paino olisi tasaisesti noussut, mutta se luulo koskeekin vain miehiä. Käsittäökseni myös maaseudulla on lihavampia ihmisiä kuin kaupungeissa.
Läskit elää sitä kuuluisaa amerikkalaista unelmaa.
Mä ajattelen, että toisen paino ei todellakaan ole mun asiani.