Jäi aiemmin kommentoimatta ketjuun, jossa sanamuoto oli kai jotain tyyliin "ei eroa, kun ei halua", siis arveltiin, uskoton ei halua erota, koska kuitenkin rakastaa kumppaniaan. No omalla kohdallani voidaan varmaan sanoa, että en halua, koska en halua erota juuri nyt. Siksi pidän salasuhteeni visusti piilossa. Miksikö en halua erota? Syy on se klassinen eli lapset. Muutama vuosi kun kuluu, lapset alkavat olla omillaan ja sitten lopetan tämän esittämisen ja haen eroa vaimostani. Hän on hyvä nainen, mutta minulle väärä, sen olen vuosien varrella huomannut. Olen aiemmin pari kertaa ottanut esille tuon asian, mutta vaimo kieltää kiivaasti, että olisi onneton kanssani. No, ollaan sitten näin, vielä.
Uskottoman eroaminen
uskoton miäs
45561
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Luuletko, ettei lapset ole huomannut jotain teidän kahden välisestä suhteesta,
siis sinun ja vaimosi?
Parempi hakea eroa kuin olla kulissiavioliitossa.
Jos todella rakastat tuota kakkosta, niin haet eroa heti.
Tuo kakkonenkaan ei tee oikein, kun pitää suhdetta sinun kanssasi.
Eroa heti, jos olet mies.
Ni miksi sitten avioiduit vaimosi kanssa? Uskomatonta: " hän on minulle väärä"! Mihin rakkaus jäi? Varsinkin,jos hän on hyvä vaimo! Jos tuolla tavalla kyllästyt kumppaniin,niin onko ketään,jonka kanssa jatkaisit koko elämääsi? Entäpä salasuhde! Juinka voit jatkaa naisen kanssa,jilka ei moraalia? Itse en voisi!!! Onneksi itsellä ulkkarimies. Heillä liitto ja arvot perustuu tiettyihin periaatteisiin!!!
Ulkkikset on pahimpia pettäjiä. Miksi olet Uskottomuus-palstalla? Muuten, "Heillä liitto ja arvot perustuvat tiettyihin periaatteisiin!!!" Kyllähän ne naimisissa pysyvät, mutta elävät omaa elämää avioliiton rinnalla. On kyllä tuttavapiirissäkin huomattu. Kuvottavaa.
Vai ei moraalia? Tiesitkö, että raamatun mukaan, josta avioliittokin instituutiona polveutuu, sen mukaan nainen/mies joka tietää kumppaninsa pettävän eikä eroa osallistuu samaan syntiin kuin kumppaninsakin? Jos avioliittoa pitää kunnioittaa, niin eikö pitäisi kunnioittaa myös tuotakin? Itse jätin mieheni, joka petti, eikä tulisi mieleenkään sanoa, että kakkosilla on huonompi moraali kuin niillä vaimoilla, jotka ummistavat silmänsä. Pareminkin säälittää ne kakkoset, joille muutamille mies on esittänyt olevansa varmasti vapaakin. Mutta olen samaa mieltä siinä, että parisuhteen eteen tulee tehdä töitä ja yrittää kaikkensa JA salasuhteilla ei saisi vuosia. Ero tulisi ottaa heti, eikä käyttää lapsia syynä siihen.
Suomi on pullollaan pareja, jotka vaan nuorena ajautuu yhteen. Silloin oikealta tuntuva ei välttämättä tunnukaan enää parinkymmenen vuoden jälkeen ainoalta oikealta. En mä ainakaan nuorena tiennyt, millaisen miehen haluan. Aloin seurustella, muutettiin yhteen, saatiin pari lasta. Elämä rullasi miten nyt pikku lasten kanssa rullaa. Ei siinä toista paljon ehtinyt huomioida eikä tajunnutkaan, kun ei ollut kokemusta.
Ihmiset kasvaa henkisesti aika paljon aikuisiällä. Se mikä oli nuorena ok ei vanhempana välillä olekaan. Olisi surullista, jos ihmismieli ei kehittyisi ja ihminen oppisi tietämään, mitä haluaa, mitä ei ja mikä tekee onnelliseksi, mikä onnettomaksi. Ei ihminen pysy samana koko elämäänsä.
Hienoa jos parisuhteessa kasvetaan vuosien varrella yhteen, rakastetaan aidosti ja pyyteettömästi. Aina ei niin hyvin asiat ole. Mutta pitkästä suhteesta on vaikeaa lähteä, useinkin lasten takia. Mä en moralisoi ap:tä. Hän myöntää rehellisesti tilanteen ja kakkonenkin lienee tietoinen asiasta. Moraali merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Ei se ketään huonommaksi tee, jos on kakkonen tai pitää kakkosta. Ihan samanlainen virheellinen ihminen olet sinäkin, jossain asiassa hyvä, jossain huono.
Ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.
Ja paskat. Tuota samaa lässytystä, kun puolustellaan pettämistä. " pitkästä liitosta on vaikea erota" Höpö höpö. Pitkässä liitossa lapset eivät enää yleensä ole pieniä, eivät edes kouluikäisiä. Millä oikeudella pettäjä pihtaa asiaa, että kun aika kuluu jne. Hän ikäänkuin aliarvioi puolisoaan. Puolisolla ei ole oikeutta tietää ja erota, katsastaa itselleen parempaa kumppania kuin tuo raato, joka kulkee huoraantumassa.
Suoraselkäistä on tuoda asiat pöytään ja päättää ihan yhdessä avioliiton lopettamisesta tai jatkamisesta. Mitä nämä jeesustelijat " kunhan lapset ovat aikuisia" luulevat olevansa- yli-ihmisiä, jotka määräävät sen toisen puolison elämästä jonkun vieraan hönön kanssa. Tottakai muututaan, joka ikinen meistä. Mutta rehellinen täytyy olla sitä nuoruudessa valittua ja rakastettua ihmistä kohtaan. Muuttuuko se jotenkin huonoksi, jos itse alkaa hörmyämään. Kysyn minä, mies.
Puolisolle on luvattu rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä. Valheita, valhetta koko liitto. Ei elämä voi olla aina onnellista, ei senkään kanssa johon rakastuu. Ei toinen ihminen ole koskaan onnen tae. Rakastaa miten paljon tahansa, huomenna kaikki voi olla toisin. Ei vastuullinen elämä niin mene. Ei rakkauden tunteet voi ihmistä aina kuljettaa, mukana täytyy olla järki.
Ajan sairaus on järjetön itsekkyys. Ei ole tervettä mennä tunteen mukana käyttämättä järkeä, ajattelematta seurauksia jotka voivat olla vakavia läheisille. Monen elämä hajoaa täydellisesti.
Pettäminen on itsekkyyttä, vastuun pakenemista, rakkaudettomuutta. Kuinka sellainen ihminen voi rakastaa koskaan ketään?. Uuden perään haikailu etsii vain omien tarpeiden tyydytystä, se on heikkoutta. Tänään näin huomenna toisin, viis lapsista, viis perheistä. Eikö tuo kaikki kerro vain oman elämän arvottomuudesta. Kaikki tämä vastuuntunnottomuus räjähtää vielä kasvoille. Ihmisten arvomaailma on sairas!!
Ainahan on pettämistä ollut, kautta aikojen. Ei se vain nykypäivän vitsaus ole, eli tuskin sen enempää räjähtää kasvoille kuin ennenkään. Nykyään ihmiset kyllä uskaltavat erota rohkeammin, sinkkunakin kun pärjää jos vain uskaltaa. Siinäpä se onkin, kun kaikki eivät uskalla myöntää edes itselleen, jos liitto ei toimi. Oma mielipide on, että jos ei korjausliikkeet auta - molemminpuoliset, niin silloin pitää erota. Mutta yksin on turha yrittää toimimatonta liittoa korjata, ja jos toinen ei lähde siihen mukaan pitää uskaltaa erota. Oman kokemuksen mukaan parasta oli lähteä toimimattomasta liitosta, järki siinä voitti tunteen. Tunnepohjalta olisin varmaan vieläkin naimisissa, pettäjän kanssa. Elämäni ei hajonnut, parani vain eron myötä. Kuin myös exäni sai vihdoin puolison, joka on varmasti sopivampi hänelle kuin minä olin.
Lasten vuoksi ei olla suhteessa, lapset ymmärtävät kyllä rauhallisesti keskustelemalla (vastaamalla askarruttaviin asioihin) ja heitä voi positiivisesti tukea. Voi asua suht lähekkäin, että isä on lähellä... Aiheutat tuskaa vaimolle enemmän, viemällä lisää aikaa elämässä, puukotetaan selkään häntä kun sulla on toinen eikä tiedä. Eroa vaimosta... ja kerro ensin koko totuus, kahta ei saa pitää. Ilmeisesti se toinen on sinulle tärkeämpi.
Selkärankaa täytyy sen verran olla ettei selän takana puuhastella. Ja kun sitä on jo nyt jatkunut, aika kertoa ja olla rehellinen. Vaimolle raskasta, mutta ei ole muuta vaihtoehtoa. Ero on kauhea myöhemminkin. ÄLÄ PIDÄ TOISTA LÖYSÄSSÄ HIRRESSÄ sanonnan mukaan - enempää, se on pahinta mitä voi ihmiselle tehdä ja naiselle! Kummankin kuuluu tietää missä mennään eikä pitää vaimoa pilkkanaan.
En tiedä miksi suhde vaimoosi loppui aikanaan, mutta olisit kertonut hänelle. Ei suhteesta suhteeseen voi mennä. Mutta kun niin kävi ja rakastunut olet toiseen, täytyy olla rehellinen. Olkoon vaimo vihainen oikeutetusti. Ja päästä hänet menemään? Jokainen vuosi kuluttaa ihmiselämää loppuun.... On epäreilua varastaa toisen aikaa tuon syyn vuoksi. Ei lasten vuoksi tehdä niin. Vaimokin on arvokas ihminen kuten lapset.
Joten kulissit alas ja rehellinen elämä. Vaikka mokasit - et hoitanut aiempaa suhdetta pois alta tai kuntoon. Siitä mennään eteenpäin. Jos vaimo ei ole oikea sulle mielestäsi, älä pidättele häntä. Älä imartele itseäsi että sulla on kaksi naista, se ei ole totta. Joku valinta on tehtävä vaikka suuttuisi.... Sä kykenet siihen vaikka muiden avulla ja tukemana. Ainakin käsitin että olet valinnut sen toisen.
Myös sitä toista naista kohtaan väärin että olet vaimon kanssa, mikä kärsimys hänellä elää epävarmuudessa. Ja kokee että jos et olekaan eroamassa, hän lähtee silloin pois. Sä tiedät että kuka on sulle oikea ja kuka ei.
Toinen nainen on ihan itse kärsimyksensä ansainnut. Se että mies on vaimonsa kanssa, ei todellakaan ole väärin ketään kohtaan. Ja lumppu on vapaa lähtemään jakamaan tavaraansa seuraavalle.
Joku viisas on joskus sanonut, että jos se ensimmäinen on ainoa oikea, ei toista edes tule. Oletko miettinyt koskaan sellaista asiaa? Sulta on tainnut joku toinen viedä puolison, kun lumpuksi kutsut ap:n kakkosta? Surullista tietenkin sinulle. Mutta ei auta asiaa ja siitä yli pääsemistä lumputtelu. Uskon ap:n kakkosen olevan ihan tavallinen nainen, joka ei itseään jaa kaikille.
Näin ajattelen minäkin, vaikka olen vaimo. Ei mies hanki toista naista, jos minua rakastaa. Jos näin kävisi, ovea näyttäisin hänelle.
Toinen nainen on edelleen kärsimyksensä ansainnut. Tavalliset naiset eivät edelleenkään nai varattujen miesten kanssa. Vain tietynlaiset naiset jakavat itseään naimisissa oleville miehille. Minulta ei ole kukaan puolisoa vienyt, vain todellinen typerys juoksee vieraissa ja jättää vaimonsa. Vaimonsa jättävät vain ne miehet, joiden suhteissa on todellisia ongelmia kuten alkoholismi tai vaimo on muuten vain päästään vialla oleva mielenterveystapaus.
Mikäs niissä miehissä sitten on vialla, jotka juoksee vieraissa mutta ei ole aikomustakaan vaimoaan jättää? Nekö ei olekaan typeryksiä? Kunhan huvittelevat paneskelemalla ketä tahansa? Kyllä ne taitaa ihan tavallisia naisia olla, joilla on suhde ukkomieheen. Sä et voi tietää, vaikka sillä sun mukavana pitämällä tarhantädillä tai kaupan kassalla tai jopa työkaverillasi olisi suhde ukkomieheen. Ei se päällepäin näy, sori vaan.
Ei näy päälle päin, mutta valitettavasti kuuluu. On aivan turha kuvitella, ettei kukaan salasuhteesta tietäisi. Salasuhteethan on työpaikan mehevimmät juorunaiheet. Niin, että kyllä minäkin tiedän ne tarhantädit, kaupan myyjät ja sairaanhoitajat, jotka ihan asiakkailleen ja työkavereilleen sitä persettään jakavat ja onnettomat haaveilevat yhteisestä elämästä sen pettävän ukkomiehen kanssa.
Pettäjän kannattaisi erota, ja juurikin lasten vuoksi. Kaksinaamaisen ja valehtelevan vanhemman kotona asuvat lapset traumatisoituvat ja ovat onnettomia, sillä kaksinaamainen joutuu käyttämään kotona kaikkia ilkeyksiä että salaisuus ei paljastu, että pääsee pettämään. Eehellisiä hän ei omistaankykene kasvattamaan, sillä kaksinaamaisuus vaistotaan, vaikka se ei paljastuisikaan
No höh, kaksinaamainenhan nimenomaan pyrkii pitämään päällepäin kaiken mahdollisimman ennallaan, vaikka mitä salaisuuksia hautoisi! Näin sanon omasta kokemuksestani - ex oli minulle aivan kuin ennenkin ja lapsien kanssa hääräsi näiden harrastuksissa mukana, valvoi läksyt, peitteli sänkyyn... Aivan kuin liitossamme ei olisi ollut mitään vialla ja etenkään hänellä "salaisuutta" toisen naisen muodossa. Jossain määrin taisi olla jopa niin, että ex yritti tosissaan olla oikein hyvä isä, koska poti morkkista salatouhustaan... Ja onnistui olemaankin lapsille läsnä heidän isää tarvitessaan. Odotti, kunnes nuorimmainenkin oli 16 ja sitten ilmoitti haluavansa eron. Muutama kuukausi virallisesta erosta muutti yhteen pitkäaikaisen salarakkaansa kanssa.
Nyt kun asiasta on jo aikaa ja lapset aikuisia, tyttäremme otti kerran asian puheeksi ja totesi, ettei olisi ikinä uskonut, että isänsä pystyy elämään niin täyttä kaksoiselämää... Tapaamiset toisen naisen kanssa oli järjestetty työ- ja kalareissujen yhteyteen niin, ettei hän ollut kotoa pois sen enempää kuin ennen salasuhdettaankaan. Tytär jotenkin pahoittelikin minulle sitä, että isä on hänelle kuitenkin rakas kaiken yhdessä vietetyn ajan jälkeen - vaikka minua pettikin. Minun ja exän suhde ei koskaan ollut mitenkään intohimoinen, vaan sellaista kivaa perusarkea ilman riitelyä tms, varmaan suht samanlaista kuin aloittajallakin... Ehkä pidin miestä turhan itsestään selvänä enkä lähtenyt mukaan hänen keskusteluyrityksiinsä parisuhteemme tilasta tms..? En tiedä, olisiko mitään ollut korjattavissa, koska omasta mielestäni mitään ei edes ollut rikki. Mies vaan halusi erilaisen jatkon elämälleen.
Pettäjämies voi olla ihan oikeesti hyvä isä. Se että hän pettää vaimoaan, lastensa äitiä, ei tee miestä huonoksi isäksi. Rakkaus lapsiin ja heidän arkeensa osallistuminen, ei se poistu vaikka isällä onkin ulkopuolinen suhde.
Ehkä sen salasuhteen avulla pidetäänkin liitto kasassa, kunnes ratkaisu syystä tai toisesta vääjäämättä on edessä. Kulissiliittoja on varmaan aina ja tulee olemaan. Syitä sen ylläpitämiseen on varmaan monia ja mitä sitten syyksi halutaankin sanoa.
Lapset on kai klassisin syy, mutta todelliset syyt taitaa olla jotain muutakin.
Olettepa kauniita pettäjäisistä puhuttaessa. Kenties aikuinen ystäväni, joka nyt aikuisiällä meinas tehdä itsemurhan ja joutui psykiatrille, kun hänen pettäjäisänsä vihdoin kuoli pois, ja trauma laukesi kerralla päälle, koko menneisyys, voisi kertoa teille isukeille vähän toisenlaisen lapsitarinan.
Tiedän, on pakko kieltää itseään näkemästä sitä että pahoinpitelee omalla kaksinaamaisuudellaan omia lapsiaan ja ajaa niitä kohti traumaa ja henkisesti rikki.
Täytyy hieman ihmetellä, jos pettävä kumppani aiheuttaa traumoja tekemisillään lapsille ja petetty puoliso on loukkaantunut (mahdollisesti jopa henkisesti uupunut)... miten itsekkäitä ihmiset ovat altistaessaan lapsensa tälle?!?! Että joopajoo, ollaan lasten takia yhdessä! Tai tavallaan joo, tuhotaan yhdessä lasten mielenterveys.
Niinpäs, jos parisuhteen uskollinen osapuoli on vähänkin järkevä, hän ajattelee lapsiaan. Ja jos pettävä osapuoli kertakaikkiaan kohtelee myös lapsiaan sikamaisesti, kyllähän silloin otetaan ero pettäjästä.
Joopa joo nimim. kertoi melkein itsaria yrittäneestä ystävästään ja sen johtuneen pettäjäisänsä touhuista. Surullista tälle ystävälle, että näin vaikeaksi tilanne vielä aikuisena kasautui.
Ihmisten psyyke on silti erilainen, toinen kestää melkoisetkin kriisit elämässään. Toinen päätyy jo ensimmäisen kriisin myötä lasarettiin itsemurhayrityksen vuoksi.
Lapseen kohdistuva henkinen ja fyysinen väkivalta jättää ihan varmaan jälkensä koko ihmisiän tai päihteiden väärinkäyttäjävanhempi.
Tuskin tapaus Auerin lapset aikuisenakaan helpolla pääsevät elämäänsä jatkamaan.
Sitä en tiedä, onko sitten pelkästään toisen vanhemman uskottomuus sellainen asia, että aikuisiällä se saa päätymään niinkin traagiseen asiaan kuin itsemurhaan. Ehkä silloin on taustalla jo muutakin kuormittavaa painolastia.
Mutta kuten sanottu, psyyke on erilainen meillä kaikilla.
Oletko varma, että nykyinen salasuhteesi kestää tuon ajan? Hänhän on vapaa sitoututumaan kehen tahansa tapaamaansa vapaaseen mieheen. Vaikka rakastaisi sinua, voi silti niin haluta oikean parisuhteen, että jättää sinut ja salailun. Olettaen siis, että suunnittelet tulevaisuutta nykyisen salasuhteesi kanssa... ja vaikka et suunnittelisikaan, niin kestätkö sen, että salasuhteesi hakee ja ehkä löytääkin uuden vapaan rakkauden ja jättää sinut?
Itse salasuhteessa naimisissa olevaan mieheen, joka lasten vuoksi pysyy naimisissa. Yhtä helvettiähän tämä on, enkä aio tätä jatkaa. Mutta vaikea lopettaa tapaamisia rakastamansa miehen kanssa. Haku päällä siis, vapaa mies kiikarissa.
Ei tuollaiset varattujen miesten kanssa naiskentelevat lumput kyllä vapaille miehille kelpaa vakavaan suhteeseen.
mistäs se vapaa tietää... salasuhde on salasuhde ;)
Voi kuulehan kun mistä se vapaa tietää, onko joku ollut kakkonen? Ei niistä salasuhteista ole tapana huudella kellekään. Lopeta lumputtelu.
Kyllä olette yksinkertaisia, mutta ilmeisesti olette niitä kakkosia, joten enpä ihmettele. Luuletteko tosiaan, ettei teidän "salasuhteistanne" tiedetä? Haloo, kyllä teidät jo lumpuiksi tietävät naapurin kakaratkin ja kohta omannekin.
Mun mielestä on säälittävämpää juoruilla muista ihmisistä ja kytätä heidän elämää. Mua ei ainakaan kiinnosta yhtään, mitä naapuri tai työkaveri tekee vapaa-ajallaan. Jos ramppaa vieraissa tai on kakkonen, niin ihan sama. Jokaisen hlökohtainen asia. Sun kotona lienee tapana puhua lasten aikana ruokapöydässä, että se ja se on lumppu?
Kutsut kakkosia lumpuksi, lapsia kakaroiksi joten tuskin sulla edes miestäkään on. Sori.
Juu, en ole minäkään koskaan ymmärtänyt niiden ihmisten "sielunelämää" ts sen puutetta, jotka käyttävät aikaansa kytäten ja kommentoiden toisten tekemisiä. Miten köyhää pitää oman elämän olla niin tehdäkseen? Ne ihmiset, joilla on asiat omassa elämässä hyvin, eivät tuhlaa aikaansa tuollaiseen.
En myöskään ymmärrä ihmisiä, jotka "lällättävä", että on ihan oikein, että petturin lapset koulussa välitunnilla tms "kuulevat totuuden"... Lapsia on suojeltava AINA tällaisilta asioilta, se on KAIKKIEN aikuisten ymmärrettävä - kas kun kyse on myös niistä omista lapsista eikä vain pettäjien lapsista. Onko fiksua opettaa vähän toisella kymmenellä oleville, oman kasvunsa kanssa kipuileville lapsille tällaisia "naapurin Matti käy panemassa sitä Maijan yh-äitiä"- juttuja ?!?
Mielestäsi on siis säälittävämpää juoruilla muista ihmisistä kuin naida jonkun perheenisän kanssa joko pelkästä hylsyn syhyämisestä tai vimmasta saada se perheenisä itselleen. Kertoopa ainakin sinun arvomaailmastasi jotain se, että ihminen saa olla ennemmin lumppu kuin se, joka siitä lumppuamisesta kuulee. Säälittävää. Ja kakkosen lapset on kakaroita, tyttölapset tulevia lumppuja ja poikalapset vieraissa juoksevia ukkomiehiä. Todennäköisesti myös lumpun äiti on lumppu ja isäpuoli hyväksikäyttäjä. Sori, minulla kyllä on mies.
Sääli pois vaan, mutta ei se muiden juoruilua katkaise. Asenteellasi et vaan pääse, tai siis, et joudu itse kuuntelmaan enää juoruja. Mutta sen vuoksi ei kannata olla strutsi, joka luulee että maailmaa ei ole olemassa, kun oman pään lyön hiekkaan.
Mun mies ei kanskaan tunnusta suhteitaan, vaikka tiedän, että hän pelaa koko ajan naisten kanssa. On päättänyt ettei tunnusta, ahdistuu, kun otan asian puheeksi...ja suuttuu. Haukkuu minut ja uhkailee, mutta ei ota vastuuta omasta osastaan.
Paskaa.
Miksi et eroa itse, vaan suostut tuollaiseen???
Riidanhaluisuus on pettäjän merkki. Haukutaan vaimoa huoraksi ja joskus väkivaltaisuuskin kuviossa mukana. Voi kun te alistetut naiset saisitte jostain voimaa lähteä... Ei tuollainen mies onnelliseksi tee. Pelkkää teatteria elämä.
Sen sijaan että naiset haukkuvat toisiaan täällä, pitäisi haukkua sitä todellista kohdetta ei pettävää miestä. Kaikkein parasta olisi, että molemmat naiset jättäisivät tällaisen kertarysäyksellä, koska sellainen mies ottaa molemmista suhteista parhaimman irti ja on niin läheisriippuvinen takertuja, ettei eroa itse kummastakaan.
Olen ollut naimisissa 18 vuotta ja mulla on ollut jo vuosia salasuhde ukkomieheen. Minä en eroa - vielä - siksi, että lapsilla, jotka ovat jo teinejä, säilyy sama koti ja sama taloudellinen turva ja kaksi vanhempaa. Salasuhdemies ei eroa, koska hänellä lapset vielä niin pieniä, ettei vaan pysty luopumaan kokopäiväisestä isyydestä ja tyytymään joka toinen viikonloppu isyyteen. Ihan selkeet sävelet, eikä meidän tarvitse mennä yhteen tämän enempää, molemmille riittää tämä suhde.
Naurettavaa vedota lapsiin. Jos kotona on normaali aikuisten välinen suhde ilman riitoja, ei ne lapset tiedä tapahtuuko vanhempien makuuhuoneessa jotain vai ei.
Me jatkamme salasuhteen kanssa näin.
Niinpä... Kas kun sellaistenkin ihmisten makkarissa voi olla hipihiljaista, jotka eivät petä toisiaan eivätkä ole jalka oven raossa lähdössä. Yhdessä on mukava olla eikä seksillä ole kovin suurta roolia liitossa ollut alun alkankaan.
Niin, onko koskaan tullut mieleen että mitä teet aviomiehellesi toimimalla noin??
Jotenkin olen ymmärtänyt, että aviopuoliso on se elämän läheisin ihminen jonka kanssa jutellaan, jaetaan ilot & surut ja ollaan... eh, rehellisiä (?). Jos tuo ei onnistu, niin ei onnistu liittokaan.
Aika baska pelkuri pitää olla sekä omaan että puolisonsa suntaan, joka selittää ja selittää tollaisia... "lapset"... blablabla.... "talous" blablabla...
On kyllä oltava melko kuollut sielu että pystyy tuohon.
Lapset ovat oikein hyvä tekosyy. Mulla ja exällä ei ollut lapsia, silti ex petti ja salasi, sillä oli vaan jotkut muut tekosyyt, kun ei voinut vedota lapsiin. Pask**ko siitä että loukkaa, valehtelee ja kusettaa linssiin omaa puolisoaan, ajattelevat nämä, yhdellä syyllä tahi toisella.
Olen samaa mieltä. Lapset ei ole kuin tekosyy samoin kun talouskin.. Lapset ei kärsi taloudellisesti erosta, mutta rouva taitaa itse kärsiä. Jos rakastat ja haluat elää tämän miehen kanssa niin anna mennä... Päästä aviomiehesi jo menemään..
Toivottavasti sen miehellä on edes toinen nainen...
Aikamoinen taakka helpottaisi, jos päättäisit panostaa mieheesi ja lapsiisi. Jossakin elämänvaiheessa kaikki tuo tuo elämään merkitystä, mut loppujen lopuksi myöhemmin ei vois itseään pitää enää paljon tyhmempänä.
Vaimosi tunteet sinua kohtaan ovat todennäköisesti vahvat. Olen itse samassa tilanteessa eli miehelläni on ollut suhde toiseen naiseen mutta omat tunteeni miestäni kohtaan ovat vahvat. (Naimisissa 30v.) Olen 7vko kärvistellyt ja miettinyt miten toimisin ? Huomaan että jos toisen tunteet pysyvät asiallisina niin miksi tätä jatkaisi. Omatkin tunteet alkavat latistua. Miten voi pitää salasuhdetta yllä. Käytöksesi kotona on varmasti muuttunut. Ole mies ja kerro vaimollesi tilanne. Riitaa ja keskusteluja varmasti riittää mutta se puhdistaa myös ilmaa. Lapset ovat tosi huono tekosyy olla yhdessä. Itsellämme on aikuisia ja yksi teini. Heidän puolesta en voi sanoa miten he suhtautuvat isäänsä jos eroamme. Ainahan sitä toivoo että välit pysyvät hyvänä. Elämässä tuntuu olevan aina jokin este miksi ei voi erota. Lapset ovat pieniä, vanhemmat ovat vanhoja, on tottunut toiseen, taloudellinen tilanne jne. Ajattelet näköjään eroa joten eroa ja anna myös vaimollesi mahdollisuus jatkaa elämäänsä todenäköisesti miehen kanssa joka on uskollinen ja rakastaa häntä vilpittömästi.
Kaikki tulee vielä sulle klupuna päähän, muista se. Sitä saa mitä tilaa. Toivon sulle vain huolia ja murheita.