Isä mielivaltaisen lastensuojelun kynsissä- tapausesimerkki

"ei tutkita"

Kun Auvinen tuli työpäivän jälkeen kotiinsa 25.11.2008, talo oli tyhjä. Hän yritti saada puhelimitse kiinni silloista vaimoaan, mutta turhaan. Sitten hän soitti tyttärelleen, joka kertoi olevansa siskonsa kanssa matkalla äidin luo Tampereelle sosiaaliviranomaisten kanssa. Tätä asiaa ei kukaan ollut ilmoittanut Auviselle, vaikka hän oli oikeuden määräämä lasten lähihuoltaja.

– Koko juttu tuli aivan puskista. Pyysin tytärtäni antamaan puhelimen jollekin aikuiselle. Puhelimeen vastannut Savonlinnan poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja totesi vain, että lapset viedään Tampereelle, ei muuta. Kohta minulle soitti Savonlinnan kaupungin sosiaalityöntekijä, joka kertoi, että he ovat tehneet päätöksen lapsen kiireellisestä sijoittamisesta. Syytä tähän ei kuitenkaan minulle sanottu.

Auvinen sai sovittua sosiaalityöntekijän kanssa tapaamisen seuraavalle päivälle. Tapaamisessa Auvinen sai kuulla, että hänen vaimonsa (ei lasten äiti) oli sanonut sosiaaliviranomaisille, ettei Auvinen pysty huolehtimaan itsestään tai lapsistaan ja että hän on hoidon tarpeessa. Lisäksi hänen oli väitetty pahoinpidelleen vaimonsa poikaa. Tämä todettiin poliisin tutkinnassa myöhemmin vääräksi syytteeksi.

– Silloisen vaimoni mielipiteen pohjalta tehtiin päätös kuulematta minua tai lapsia. Sosiaalityöntekijä oli sanonut lapsille, että isän luo ette voi mennä ja kysynyt, minne he haluavat. Lapset kertovat vastanneensa, että mummin luo. Papereihin kuitenkin kirjattiin, että molemmat lapset sanoivat, etteivät he halua mennä isän luokse ja että menevät mielellään äidin luokse. Tämä ihmetyttää lapsiani edelleen.

Tampereen maistraatti muutti lapset äidin muuttoilmoituksen perusteella tamperelaisiksi. Auvista, lasten lähihuoltajaa, ei asiassa kuultu, koska lapset oli sijoitettu edellä mainitulla Savonlinnan kaupungin lastensuojelun päätöksellä asumaan äitinsä luo. Lasten äiti vei lasten huoltajuuden Tampereen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

– Väliaikainen käsittely oli jo 17.12.2008. Aikataulu oli niin nopea, etten ehtinyt hankkia itselleni asianajajaa. Todistamassa oli silloinen vaimoni, joka edelleen väitti, etten kykene huolehtimaan lapsista. Tuomari sanoi, etten voi tavata lapsiani ennen kuin olen todistanut, etten tarvitse psykiatrista hoitoa.

Auvinen joutui menemään psykiatrille, joka totesi, ettei Auvinen ole missään vaiheessa ollut hoidon tarpeessa. Oikeuden pääkäsittelyssä lapset kuitenkin määrättiin asumaan äitinsä luokse sillä perusteella, että on tapahtunut sellainen muutos, että sosiaaliviranomaiset ovat joutuneet puuttumaan lasten elämään.

– Näin tapahtui, vaikka puuttuminen oli todettu aiheettomaksi. Olen myös viimeiset 9 vuotta työskennellyt lasten ja nuorten päihdehuollon parissa, ja siinä ammatissa on oltava itse kunnossa. Lisäksi aikanaan minut nimettiin lasteni lähihuoltajaksi, koska nimenomaan katsottiin, että pystyn tarjoamaan tyttärilleni paremman ja turvallisemman lapsuuden kuin heidän äitinsä.

Auvisen oli tietenkin elettävä oikeuden päätöksen mukaisesti, mutta hän valitti siitä hovioikeuteen. Lapset asuivat Tampereella ja tapasivat isäänsä säännöllisesti. Tapaamisoikeuteen ei enää puututtu, sillä Auvinen oli todistanut olevansa psyykkisesti terve.

– Ennen hovioikeuden ratkaisua vanhempi tyttäreni täytti 12 vuotta ja muutti luokseni. Vedin valituksen pois, jotta lapsen asuminen voitiin käsitellä Savonlinnan käräjäoikeudessa. Myös nuorempi tyttäreni tuli myöhemmin luokseni ja sanoi, ettei mene enää Tampereelle. Hänkin täytti pian sen jälkeen 12 vuotta, jolloin lasta ei voi väkisin viedä lähihuoltajalleen. Hänen asumisensa on tällä hetkellä käräjäoikeuden käsittelyssä. Molemmat tyttäreni asuvat siis nykyään luonani... jatkuu

5

390

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • HO+LS oikeusmurhaa

      Kysyjä saa hankalan maineen

      Eniten Auvista viranomaisten toiminnassa kaivelee se, että tähänkään päivään mennessä hänelle ei ole esitetty faktoja siitä, miten kiireellisen sijoituksen päätös oli lasten edun mukainen ja miksi lapset vietiin äidilleen Tampereelle, eikä esimerkiksi lähemmäs isovanhemman luo, jolloin koulunkäynti ei olisi keskeytynyt.

      – Päätöksen pohjaksi riitti yhden ihmisen esittämä mielipide. Mielestäni päätös kiireellisestä sijoittamisesta olisi pitänyt perua siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, ettei sille ole perusteita. Päätös peruttiin kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun Tampereen käräjäoikeus oli jo määrännyt lapset asumaan äitinsä luo.

      Auvinen yritti useaan otteeseen saada selvitystä viranomaisilta siitä, miten lapset olivat välittömässä vaarassa sijoituspäätöksen teon aikaan. Pyynnöistä huolimatta sitä ei suostuttu kertomaan. Asiakaskertomus toimitettiin hänelle 2,5 vuotta tapahtuneen jälkeen.

      – Sosiaalityöntekijä ei suostunut tapaamiseen. Soitin sosiaalijohtajalle, joka sanoi, ettei ala kaivella vanhoja asioita. Lopulta soitin kaupunginjohtajalle, joka järjesti palaverin koskien sosiaalitoimen menettelyä kiireellisen sijoittamisen päätöksen yhteydessä.

      Auvisen mielestä tuossakin palaverissa viitattiin vain faktoihin, mutta niitä ei eritelty tai nimetty. Hänen mielestään on väärin, että kuka vaan voi väittää jotain, mutta sitä ei tarvitse todentaa. Päinvastoin, toisen osapuolen on todistettava väitteet vääriksi.

      – Tein viranomaisista rikosilmoituksen, sillä mielestäni kiireellisen sijoittamisen ehdot eivät missään vaiheessa täyttyneet, vaan lapseni kaapattiin. Lisäksi tein rikosilmoituksen siitä, että salassapidon alaisia asioita kantautui tuolloiselle vaimolleni. Kihlakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen siltä pohjalta, että viranomaiset toimivat virkavastuulla.

      Poliisi ei myöskään tehnyt siinä vaiheessa ilmoitusta lastensuojelusta vastaavalle elimelle, kun tutkinnassa ilmeni, että silloisen vaimoni lapsen pahoinpitelijä en ollut minä vaan aivan joku muu.

      Auvinen toteaa, että näyttää siltä, että oikeutta ei Suomessa saa, ja jos viranomainen tekee virheen, toinen peittelee sitä. Hänen mielestään selityksiä kyselevä leimataan hankalaksi tai yritetään vaientaa.

      – Tuntuu siltä, että etenkin pienellä paikkakunnalla hyvä veli -verkostot vaikuttavat päätöksentekoon, eikä yksittäinen ihminen saa oikeutta. Ja kun virhe on tapahtunut, se halutaan lakaista maton alle, eikä korjata.

      Tekstin toimittaja: Ruut Kokki
      10.11.2012, Verkkomedia.org

    • Laki ja oikeus.
    • Lapsiuhrit.

      Poliisien oppikirjasta kopio, joka on ensimmäinen Suomeassa.

      Poliisille oppikirja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta
      17.07.2013


      Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt oppikirja lapsiin kohdistuvan väkivallan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön rikostutkinnasta.

      Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa on tehty oppikirjaksi poliisin perus- ja täydennyskoulutukseen, mutta se toimii myös oppaana tapauksia tutkiville poliiseille. Teos kokoaa yhteen erityispiirteitä, joita lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan liittyy.

      Kirjassa käsitellään muun muassa viranomaisten välistä yhteistyötä, lapsen kuulemista asianomistajana ja elektronisen todistusaineiston keräämistä.

      – Lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinta on aina vaativaa, ja siihen liittyvä osaaminen on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi. Erikoiskoulutettuja poliiseja ei riitä jokaisen rikosepäilyn tutkintaan, ja siksi on tärkeää, että jokaisella poliisilla on perusvalmiudet lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnan erityispiirteistä, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg kertoo oppikirjan taustasta.

      Kirjan kirjoittajat ovat eri alojen asiantuntijoita, jotka työskentelevät päivittäin lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten parissa. Lainsäädännöllisesti teos pohjautuu vuoden 2014 alussa voimaan tuleviin esitutkinta-, poliisi- ja pakkokeinolakiin.

      Teos on ensimmäinen suomalainen poliisille suunnattu oppikirja lapsiin kohdistuvien rikosten tutkinnasta.

      Kirjaa voi tilata verkkosivujen www.polamk.fi/fi/polamkjulkaisut kautta.
      -----------

    • Anonyymi

      Auvinen puhuu täässäkin itsestään välillä yksikön ensimmäisessä persoonassa ja välillä yksikön kolmannessa.

      • Anonyymi

        Mitä vitun väliä sillä on- Raision "lastensuojelu" puhuu vieraannuttaja
        "äidin-" kanssa narsismipersoonassa..


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kumpi teki aloitteen?

      😃 häh
      Ikävä
      111
      4369
    2. Onko kaivattusi ulkoisesti

      paremman vai huonomman näköinen kuin exäsi? 🪤
      Ikävä
      79
      3543
    3. Just alkoi ottamaan päähän

      Miten voikin mennä näin, että koko päivän haluaa vain nähdä toisen ja lähelle. Sitten aivan salamana mieleen tulee kaikk
      Ikävä
      22
      3401
    4. Oletko koskaan stalkannut kaivattuasi?

      Jos olet, miten olet stalkannut? Jäitkö kiinni? Onko hän stalkannut sinua? Jos on, miten suhtauduit?
      Ikävä
      84
      3395
    5. Karhuryhmä

      Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?
      Jämsä
      27
      3296
    6. Mitä kaikkea sä

      Olisit valmis tekeen mun eteen vielä? Vai oletko mitään?
      Ikävä
      76
      2964
    7. Mitä sä pelkäät

      Ettei tää etene?
      Ikävä
      89
      2883
    8. Raisionkaaren koira hyökkäys

      Taas nähtiin että koiriin ei voi luottaa. Eilen illalla vapaana ollut koira hyökkäsi Raisionkaarella kolmen henkilön kim
      Raisio
      66
      2841
    9. "Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti"

      Demokratia näyttäisi olevan Halla-aholle enemmänkin välttämätön paha kuin tavoiteltava asia. Väkivallan ihannointi ja m
      Maailman menoa
      45
      2800
    10. Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti

      Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.
      Ikävä
      85
      2589
    Aihe