Kuinka moni teistä AT-miehistä on sairauslomalla "masennuksen" tai vastaavan syyn vuoksi? Aika monellahan on niin, että pystyisi ihan oikeasti menemään töihin, mutta laiskuus ja kotoina löhöily on kivempaa. Monella vielä huono koulutus ja paskaduuni. Onhan se ymmärrettävää, että yhteiskunnan siivellä elää helpommin. Pieni osa on tietysti oikeasti sairaita, mutta suurimmalla osalla on todellisuudessa pelkkä asennevamma.
Menkää töihin, niin naisiakin alkaa löytyä.
Menkää töihin, niin naisiakin alkaa löytyä.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Olipa hyvä neuvo. Taidankin mennä heti huomenna töihin. Mihinkähän menisi tällä kertaa, hmm... Vai pitäisikö vielä huomisen vapaata ja miettisi viikonlopun yli, että missä aloittaa työt maanantaina. Niin taidan tehdä! Kiitos sinulle hyvistä neuvoistasi.
En ole sairauslomalla, vaikka sainkin viime vuonna näihin aikoihin B-lausunnon jolla olisin voinut hakea sitä halutessani. Sen sijaan käytin sen paljon hyödyllisempään eli asepalveluksesta vapautumiseen.
Harmi juttu kun en itse vielä tiennyt silloin kutsuntaiässä sitä, että miten helposti sen vapautuksen asevelvollisuudesta oikein saa hommattua. Olisin varmasti hankkinut vapautuksen tästä turhasta asevelvollisuuspakosta, niin ei olisi tarvinnut uhrata turhan takia vuotta siviilipalvelukseen paikassa, josta ei edes ollut minkäänlaista hyötyä työurani kannalta.
Olisin voinut olla koko sivarivuoden palkkatöissä ja tehdä töitä nykyistä tahtia ja tienannut siinä helposti vaikka parikymmentä tonnia säästötilille. Täysin turhaa hommaa koko asevelvollisuuspaska, josta ei ole mitään hyötyä kenellekkään.
Olisit joutunut käymään psykologin juttusilla ja se olisi todennut aspergeriutesi ja antanut vapautuksen.
Olisi se psykiatrilla käynti ollut kyllä sen väärti, jos sillä olisi tosiaan saanut vapautuksen tästä sortavasta ja epäoikeudenmukaisesta asevelvollisuudesta, joka on tässä maassa ihan vaan pelkästään pilaamassa nuorten miesten elämää. Ei sillä ole merkitystä että millä diagnoosilla se vapautus tulisi, koska pääasia olisi vaan se, että se vapautus asevelvollisuudesta olisi saatu.
Kaksikymmentä tuhatta euroa vuodessa säästöön? Aika kova saavutus, ellei asu äidin helmoissa, tai isi ja äiti muuten vaan maksa kaikkea vaikka olisi sitten muuttanutkin pois kotiseuduilta.
Minäkään en koe hirveästi hyötyneeni varusmiespalveluksesta, enkä usko että se on ollut ratkaiseva tekijä minun työnhaussa, mutta kyllähän senkin suorittaminen jotain kertoo esimerkiksi paineensietokyvystä, josta taas on hyötyä missä tahansa työssä.
Enkä kyllä ymmärrä tuotakaan asennetta, että otetaan vaikka sitten hullun paperit ettei tarvi lyhytaikaista epämkavuutta kokea. Minua ainakin vituttaisi tietää, että olisin laiskuuteni vuoksi sulkenut itseltäni pysyvästi ovia, tai ainakin hankaloittanut työllistymistäni oikeisiin töihin (so. muihin kuin nuorison väliaikaistöihin, kuten puhelinmarkkinointi tms.)
No tarkoitin nyt sitä, että jos olisi ollut sivariajan sijasta palkkatöissä ja tuolloin vielä vanhempien luona asuvana sitä ei olisi mennyt rahaa vuokraan, laskuihin ym. pakollisiin menoihin.
En vaan ole koskaan pitänyt tätä Suomen asevelvollisuuspakkoa mitenkään reiluna, oikeudenmukaisena ja tasa-arvoisena. Joten tämän vuoksi siinä ei ole mun mielestä mitään väärää, jos miehet haluavat välttää sen asepalveluksen millä tahansa perusteella. Niin ja en ole ollut koskaan mitenkään isänmaallinen ja sellainen, että pitäisin sitä maanpuolustusta ja armeijan suorittamista mitenkään velvollisuutena ja kunnia-asiana.
Mutta eikö sinua yhtään haittaisi se, että hankkimalla mukavuussyistä sairaan paperit, sulkisit itseltäsi ehkä mahdollisuuksia joihinkin työpaikkoihin tulevaisuudessa? En tiedä, kävisikö ko. todistusten olemassaolo ilmi normaaleja työpaikkoja (ei mitään "Suomen presidenttiä" tms) haettaessa, mutta minusta se tuntuisi paljon suuremmalta painolastilta kuin että olisi viettänyt puoli vuotta pidempään poikamiesboksissa.
Jos tarkoitat sitä, että kokisinko huonoa omatuntoa sen vuoksi, että olisin saanut vapautuksen asevelvollisuudesta huijaamalla, niin sen voin myöntää, että en todellakaan kokisi siitä mitenkään vääränä tai sen vuoksi yöuniani menettäisi.
En nyt tiedä sulkisinko sillä miten paljon työmahdollisuuksia tulevaisuutta ajatellen, kun mun työpaikoissa ei olla kovin usein edes kysytty mitään siitä armeijan suorittamisesta, tai ei ainakaan enää näin yli kolmekymppisenä. Joskus 10 vuotta sitten työnantajat kysyivät asiasta enemmän, mutta usein myös siitä syystä, että halusivat lähinnä tietää, että onko se asevelvollisuus vielä edessäpäin/esteenä työn kannalta.
Niin ja jos todella on sellaisia työpaikkoja, joissa sitä armeijan suorittamista edellytetään kaikilta miespuolisilta työnhakijoilta, niin sellaiset työpaikat eivät kyllä ole sitten edes mua varten. Eli tässä mielessä ei kiinnosta, jos se intin käymättömyys ja/tai sen välttely sulkisi mun työmahdollisuudet tollaiseen firmaan.
Muutenkin tänä päivänä ajat ja asenteet ovat kuitenkin muuttuneet sen verran, että enää sitä armeijan suorittamista ei pidetä työpaikoilla niin suurena velvollisuutena kun joskus aikaisemmin. Ainakaan pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa siitä armeijan suorittamisesta ei yleensä edes kysytä työhakemuksissa tai työhaastatteluissa. Jossain syrjäseuduilla ja pienemmillä paikkakunnilla tietenkin on toki eri tilanne.
En minä armeijan suorittamista tarkoita, vaan sitä että sinut on virallisesti todettu sairaaksi ihan vain sen takia, ettei tarvitsisi armeijaa suorittaa. Se saattaa sulkea jotain ovia. Armeijan suorittamisella tuskin onkaan suurta merkitystä paitsi nuorena, ja vanhanakin ehkä sellaisissa paikoissa jossa rekrytoinnista on mukana päättämässä joku vanhan liiton jermu, tehtaan patruuna.
No itse oon miettinyt asian niin, että ei se mun elämässäni mitään ovia sulkisi, vaikka olisinkin hankkinut vapautuksen armeijan suorittamisesta. Kuten kerroinkin, niin sellaiset työpaikat eivät ole mua varten, jossa sitä intin suorittamista pidetään niin erityisen suuressa arvossa ja jossa jopa työntekijät valitaan sen perusteella, että onko armeija käyty vaiko ei.
Unohda nyt se armeija. Minä puhun hullun papereiden hankkimisesta, en armeijan käynnistä. Joku työnantaja, jos se saa tietoonsa sen (en ole varma, onko se mahdollista?), voi suhtautua nihkeästi että tässä työnhakijana on nyt hullu.
Mielestäni työnantajilla ei ole ainakaan tänä päivänä oikeuksia kysellä sen tarkemmin noista vapautuksen syistä, tai ainakaan heidän ei pitäisi saada asiasta mitään virallista tietoa, koska ymmärtääkseni lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus ja ei noista vapautuksen syistä nyt ihan mistään netistä etsimällä tietoa löydä, ellei sitten hakija ole itse vaikka facebookissa siitä kirjoitellut.
Okei, jos ei saa mitenkään kukaan koskaan tietää, niin mikäs siinä sitten. Minä en vain luottaisi siihen, ja varsinkaan joskus 20-vuotiaana en haluaisi tehdä ihan peruuttamattomia päätöksiä työuran suhteen (vaikka naisasiat onkin sössitty peruuttamattomasti jo silloin).
En tiedä, voisiko sitten tulla jotain vastaavaa tilannetta kuin vaikkapa huumetestien kanssa. Ketään ei voi kai pakottaa sitä ottamaan, mutta käytännössä siihen suostutaan, mikäli potentiaalinen työnantaja sitä pyytää, työnhakija sen työpaikan haluaa ei kyseisellä työnhakijalla ole mitään salattavaa.
Mielestäni on aika turhaa puhua peruuttamattomista päätöksistä, koska aina voi kuitenkin hakea töitä vaikka sitten jostain muualta, jos kerran ne hullun paperit ovat niin esteenä johonkin työpaikkaan hakiessa.
Miksi muuten puhut aina noista peruuttamattomasti sössityistä naisasioista? Kun kyllä sullakin on vielä mahdollisuus päästä parisuhteeseen, varsinkin kun oot vielä noin nuori, muistaakseni oot vielä alle kolmekymppinen? Tällä palstalla nyt on vaan niin sellainen ilmapiiri, että kaikki asiat pitäisi tehdä ja kokea viimeistään parikymppisenä, koska muuten ne ei muka ole enää mahdollista. Vaikka todellisuudessa asia ei kyllä ole näin.
Mutta töitä hakiessa vituttaisi, jos löytyisi joku paikka johon olisi päässyt (ei itsestäänselvää kaikille), mutta ei pääsekään koska on hullun paperit.
Ehkä vähän liioittelen naisasioideni toivottomuuden kanssa välillä, vaikkakin olisi voinut tehdä parempiakin valintoja nuorena. Olen kuitenkin yli 30-vuotias, joten keski-ikää tässä parhaillaan vietetään ja aletaan valmistautua vanhuuteen.
No varmasti se kyllä harmittaisi, jos töihin ei pääsisi hullun papereiden takia, mutta tiedä sitten miten tarkkaan viitsivät enää tänä päivänä työnantajat tutkia näitä armeijan suorittamisia tai suorittamatta jättämisiä. Kun varmasti se koulutus ja aikaisempi työkokemus ovat ne kaikkein tärkeimmät asiat.
Tietenkin riippuu toki jonkin verran myös ammattialasta se, että miten paljon työnantajia kiinnostaa se armeijan suorittaminen. Usein miesvoittoisilla ammattialoilla (tehdastyössä, autoasentajana, raksalla) sitä intin suorittamista pidetään tärkeämpänä kun vaikka jossain naistyylisellä alalla.
No ei kannata antaa joidenkin nuoruusajan valintojen vaikuttaa liikaa elämään, vaikka täällä sitä aina kovasti väitetään, että ne nuoruusajan asiat muka vaikuttaisivat niin merkittävästi ihmisen tulevaisuuteen, mutta itse en vaan usko niin.
Mutta en kyllä tajua, että miksi ihmeessä oikein pidät itseäsi keski-ikäisenä, jos oot vasta kolmekymppinen? Oon itsekin kolmenkympin paremmalla puolella, enkä vaan tunne itseäni mitenkään keski-ikäiseksi, vaan pelkästään nuoreksi ja mielestäni ne parhaat nuoruusvuodet onkin edessä vasta yli kolmekymppisenä.
Ainakin oloni on usein keski-ikäinen. Pidän sinänsä kyllä kolmeakymmentä ja sitä ympäröiviä ikävuosia hyvinä; kun ei olla enää typeriä teinejä, mutta ihan varsinaisesti vanhojakaan. Siltikin on kyllä vähän liioittelua sanoa, että nuoruusvuodet olisi enää pitkään aikaan olleet edessä.
No ehkä toiset sitten tuntevat vanhenevansa nopeammin, mutta itse kyllä koen olevani vielä nuori aikuinen parhaassa nuoruusiässä.
Mitä mieltä olet tästä nuorisotakuusta joka koskee vain alle 25-vuotiaita? 26-35 vuotiaat nuoret jäävät ihan heitteille tässä.
Kai sitä nyt tuntee olevansa nuori, kun ei ole uskaltanut aloittaa elämäänsä. Se voi tulla vähän tylynä yllätyksenä sullekin se elämän loppuvaihe.
Te olette molemmat yhtä sekasin. Ei kolmekymppisen tarvitse "valmistautua vanhuuteen" sen enempää kuin parikymppisen tarvitsee "valmistautua keski-ikään".
Miten niin en ole muka uskaltanut aloittaa elämääni? Oon kuule ehtinyt tehdä ja kokea elämässäni vaikka mitä sellaista, joita tämän palstan luuserit eivät tule koskaan tekemään.
Olen päässyt muuttamaan pois kotiseuduilta, asunut pk-seudulla ja nyt Turussa. Eli oon muuttanut uusiin ja entuudestaan tuntemattomiin kaupunkeihin, lisäksi olen ollut töissä useissa eri työpaikoissa ja tienannut myös siinä ihan mukavasti. Eikä mulla ole aikomustakaan palata takaisin kotiseuduille tuttuihin ympyröihin.
Mitäs tämän palstan periaatteen miehet ja kumppanit ovat elämässään tehneet? Asuneet kotona vanhempiensa nurkissa, kun jotkut eivät ole päässeet vielä edes kolmekymppisenä muuttamaan omilleen. Voisi olla näille aivan järkytys muuttaa johonkin eri kaupunkiin, kun kaikki eivät uskalla muuttaa edes omaan asuntoon, joka olisi samassa kaupungissa jossa vanhemmat asuvat.
Sähän voisit ottaa periksen vähän niin kuin siipies suojiin, kun olet kuitenkin vanhempi ja kokeneempi. Nyt kun asutte samassa kaupungissa. Saisit samalla sitä kaivattua seuraa sinne baareihin.
Äläkä ole heti tuomitsemassa toista sillä sinähän vastustat kaikkea ahdasmielisyyttä. Osoita nyt kerrankin olevasi ennakkoluuloton.
No tiedä sitten haluaisiko periaatteen mies mun kanssa baareihin lähteä ja mitä nyt oon hänen kirjoituksia täällä lukenut, niin epäilyttäisi vaan hieman se, että osaisiko hän käyttäytyä tuolla baareissa asiallisesti etenkin naisia kohtaan.
En mä nyt ketään tässä tuominnut, kunhan vaan sanoin esimerkkinä siitä, miten mä oon tehnyt elämässäni kaikkea enemmän kun mitä monet luulevat.
Olet tehnyt ja saavuttanut elämässäsi asioita, jotka ehkä noin 95 prosenttia ikäluokasta tekee ja saavuttaa. Se, että tällä palstalla se pahnanpohjimmainen viisi prosenttia on vahvasti yliedustettuna, saattaa täällä saada elämäsi näyttämään jonkinasteiselta saavutukselta, mutta käytännössä kaikki normaalit ihmiset ovat tehneet ja saavuttaneet nuo samat asiat.
Mutta niiden lisäksi he ovat kokeneet vielä paljon kaikkea muutakin sellaista, josta sekä palstan marginaaliporukka että sinä voitte vain haaveilla.
No ei kyllä ainakaan tällä palstalla 95% miehistä ole muuttanut pois vanhempiensa nurkista, saati sitten vielä oikein eri kaupunkiin.
Niin ja sä et täällä tiedä mun elämästäni yhtään mitään, joten näin ollen sun on parempi olla hiljaa, kun et näytä mitään mun elämästäni tietävän, etkä sä voi tietää mistään sitä, että mitä kaikkea mä tulen vielä elämässäni saavuttamaan ja kokemaan!!! Vai oletko joku jumala tai selvännäkijä, joka pystyy vaikuttamaan ihmisten elämään, kun muka puhut täällä noin itsevarmasti?
Mä tulen kuule pääsemään vielä tänä vuonna sinne laivaristeilylle, josta oon niin pitkään haaveillut. Joten mitäs tässä enää tarvitsee elämässä ihmeitä saatuttaa.
Niin ja sitten ensi vuonna on taas uusia baarireissuja ja laivaristeilyjä tulossa, joten hyvillä mielin sitä voi sanoa olevansa elämässä onnistunut. Sitä kun on vielä parhaat nuoruusvuodet edessäpäin, niin mikäs sitä on baareissa käydessä ja laivaristeilyille lähtiessä.
"No tiedä sitten haluaisiko periaatteen mies mun kanssa baareihin lähteä ja mitä nyt oon hänen kirjoituksia täällä lukenut, niin epäilyttäisi vaan hieman se, että osaisiko hän käyttäytyä tuolla baareissa asiallisesti etenkin naisia kohtaan.
"
Sinua kohtaan mulla ei ole mitään henkilökohtaisesti vastaan, mutta en ihan mielelläni paljastaisi kenellekään palstalaiselle kasvojani tai nimeäni. Sen verran törkeää tekstiä olen täällä kirjoittanut että pysyttelen ihan mielelläni tällaisena salaperäisenä hahmona.
Olen palkattomassa työkokeilussa. Minulla luvattiin työtä, mutta vaikka olen hommani tehnyt hyvin, niin toinen palkaton harjoitteli lähetettiin työkkäristä tilalleni, koska kaikki työttömät ovat loisia.
Ei tässä elämässä ole enää muutavaihtoehtoa kuin kuolla sankarillisesti työttömien kapinassa kunhan työttömyyskorvaus muuttuu lopullisesti vastikkeellisesti. Pelkkää orjuuttamista ja hyväksikäyttöä tämä touhu on.
Olin kans työkokeilussa joskus ja luvattiin parempaa duunia paremmalla palkalla mutta en saanut ja mut potkittiin pois ja uusi tilalle. Jos joudun viel työkokeiluun niin otan sitä sairaslomaa ja saan sitä aika helposti koska tunnen yhen lääkarin hyvin.
Ei kiinnosta kun "palkkioksi" saa käytettyä huoranpillua.
Vitsit, lankeaisinko provoon, vai en... Jos olisin työtön, niin vastaisin juuri niin kuin nimimerkki "Työt kutsuu!". Valitettavasti en kuitenkaan ole, enkä ehdi mitään nokkelaakaan keksiä (sikäli kuin keksin ikinä), kun pitää mennä nukkumaan. Aamulla sitten seitsemäksi korkeakoulututkinnon (okei, no niin, eli "matemaattiselta autistialalta" hankitun korkeakoulututkinnon eli joidenkin palstalaisten mielestä turhan paskatutkinnon joka ei kerro yhtään mistään yhtään mitään) vaativaan vakituiseen valkokaulus- tai oikeastaan räjähtäväkaulusduuniin kahdeksaksi tunniksi. Pitämättömiä sairaslomiakin kertynyt yli puolen vuosikymmenen ajalta, hitto!
Miksi Lordi viitsit kun et saa pillua?
En jaksa vastata tuohon kun en kuitenkaan saa pillua.
"Menkää töihin, niin naisiakin alkaa löytyä"
Tuo on varmasti totta mikäli töihin lähtiessään pukee jonkin miehekkään uniformun päälle.
just lopetin työt enkä aio enää mennä, mitä turhaan tekemään töitä, kun ei naiset kuitenkaan kiinnostu sinusta ja itselleni riittää tuet mitä saa työttömänäkin
Aloittajalle sanon että haista toki paska kun olet kateellinen sairaille ihmisille. Tällä palstalla kyllä näyttää olevan paljon isänmaanpettureita kun vältellään asevelvollisuutta. Olisin minäkin halutessani vapautuksen saanut mutta suoritin kuitenkin velvollisuuteni. Armeijan jälkeen olenkin sitten ollut täysin loppuunpalanut enkä ole kyennyt työelämään vakavien mielenterveysongelmien takia.
"ollut täysin loppuunpalanut enkä ole kyennyt työelämään vakavien mielenterveysongelmien takia."
Mutta edelleen oletat saavasi naisen itsellesi?! :-o
"ollut täysin loppuunpalanut enkä ole kyennyt työelämään vakavien mielenterveysongelmien takia."
"Mutta edelleen oletat saavasi naisen itsellesi?! :-o"
Ansaitsisin naisen koska olen hyvä tyyppi mutta en saa. Tarkoitan sitä että kaikenmaailman paskoilla jätkillä on kyllä naiset mutta minulla ei. No jos sitä voisi saada vaikka mielenterveysongelmaisen naisen mutta sekin taitaa olla liikaa vaadittu.
En ole koskaan ollut sairaslomalla mistään työstä. Kerran meinasin hakea saikkua kun astuin naulaan ja jalka oli tosi pas.kana mut hyppelin raksatyömaalla yhdella jalalla siltin koska siitä sai hyvää palkkaa silloin niin oli pakko olla töissä.
mutta saatan hakea sairaslomaa jos joudun johonkin työkokeiluun josta ei saa kuin 9 euroa päivässä.
Ei nykyään niin vain ''mennä töihin''.
Työttömiä on tässä maassa lähemmäs puoli miljoonaa. Moni ''menisi töihin'', jos vain työtä saisi.
Mutta ''valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun'' on tuttu lause monelle nykypäivänä.
"Mutta ''valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun'' on tuttu lause monelle nykypäivänä."
Aivan ja varsinkin jos työkokemusta tai koulutusta ei ole tarpeeksi tai sitten voi olla myös ylikouluttautunut. Olisi ollut parempi jättää lukio väliin kun kirjoituksista tuli paskat arvosanat. Nyt en sitten pääse mihinkään korkeakouluun vaikka yrittäisinkin. Turhaa tosin sinnekkään olisi pyrkiä kun kuitenkin valmistuis suoraan työttömyyskortistoon ja joutuisi työkkärin pompoteltavaksi.
Niin eikä muutenkaan kannata kuin ei työssäkäyvänäkään saisi sitä naista. Mihinkäs sitä yksin eläessä niin paljon rahaa tarvitsee kun tulee toimeen ihan hyvin näinkin? Mutta joo olisin kyllä töissä jos minulla ei olisi oikeasti hyvää syytä olla pois työmarkkinoilta.
Just niin! Ensin pillua, sitten työ. Muuten ei kannata.
Aivan sama vaikka työkokemusta olisikin tarpeeksi niin työhön palkataan sellane jolle ei tarvii maksaa kunnon palkkaa ja joka ei tiedä mistään mitään mitä sille pitää maksaa. siis ammattimiehet ei saa töitä ja jotkut luuserit palkataan koska niille ei tarvii maksaa kun jotain harjoittelu rahaa-
En ole koskaan ollut sairaslomalla ja minkäänlaisia lääkkeitä aspiriinia lukuunottamatta en ole syönyt koskaan.
Enkä tarvitse naista koska hallitsen kaikki elämän osa-alueet itse.
Tämän keskustelun perusteella siis aika monella ATM:llä on mielenterveysongelmia.
Täällä Suomi24:n Sinkuissa on monta kertaa ihmetelty, että miksi naisille ei kelpaa työtön mies. Tätä ketjua kun lukee, niin lähinnä herää suunnatun vitut-tus, koska itse olen lukion jälkeen ilman opintolainaa kituuttanut vuosikaudet ja valmistunut tavoiteajassa. Sen jälkeen olen tehnyt pas**-hommia muutaman vuoden ennen kuin pääsi edes jonkinlaiseen duuniin, josta kehtaisi mainita sukulaisillekin.
Olen tehnyt vuosien varrella kaikenlaista sontahommaakin eikä aina ole ollut tosiaankaan koulutusta vastaavaa työtä. En ole kuitenkaan ollut koskaan työttömänä, vaan aina on löytynyt edes osa-aikatyötä.
Ymmärrän, ettei kaikille ole töitä, mutta jos työttömänä on vuosikausia, niin aika usein se asenne työntekoa kohtaan on ihan anaalista. Ikäänkuin heti pitäis olla vähintään 3500 euron kuukausipalkka kaikilla eduilla ja työ kiinnostavaa johtajahommaa.
Tämän vuoksi suhtaudun deitti-ilmoituksissa aika negatiivisesti työttömiin miehiin. Osa heistä on ihan jees, mutta suurimman osan kohdalla en voisi kuvitella mitään seurustelukuviota todellakaan. Varsinkin jos ei ole mitään ammattikoulutusta, niin ei voi kuuta taivaalta pyytääkään.
Olet aivan oikeassa tuossa asiassa. Aika harvaa tosiaan vain kiinnostaa työn tekeminen. Pitäisi olla helppo duuni ja iso palkka, niin silloin kelpaisi. Ei se mene aivan niin. Sellaisiin paikkoihin päästäkseen on tehtävä oikeasti töitä. Suurin osa at-miehistä on työnvieroksujia ennemmin kuin mitään oikeasti sairaita. Sairaus on vain heille defenssi selittää tuota saamattomuuttaan.
Entä jos on melkein kolkyt eikä ole muuta koulutusta kuin lukio? Paskaduunit on nulijoille.En mä tässä iässä niitä rupea ENÄÄ tekemään.
En ole tänä vuonna ollut yhtään päivää sairaslomalla, enkä koskaan muutamaa päivää enemmän kerralla. Olen töissä firmassa, jossa toiset ovat jatkuvasti sairaslomilla, sekä lyhyillä että pitkillä. Ja naisia löytyi viimeksi toistakymmentä vuotta sitten (olen nyt 44).
Työttömänä nuorena oli aikaa ja energiaa naisiin, muttei ollut rahaa. Nyt olisi rahaa, muttei ole aikaa eikä energiaa...