Äiti jättää perheensä

lohdutuksen sanaa

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=6825

http://www.tv7.fi/vod/series/?series=314

Kiitos, hyvät ihmiset, tuestanne ja ymmärryksestä. Itseasiassa kävimme kerran perheneuvolassa, mutta heidän mielenkiintonsa suhtautui vain lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Ymmärrettävää, mutta turhauttavaa. Puhuimme asiasta myös meidät hyvin tuntevan ystäväpariskunnan kanssa, mutta he jäivät samaan ihmetyksen tilaan kuin minä itse. Kävin työterveyspsykologillakin, joka vannoi ettei mieleni ole sekaisin. No, vannomatta paras, järkkynyt se ainakin on. Tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa todella paljon, asunto menee myös myyntiin, en pysty yksin tuloillani tätä pitämään. Vuokralleko, vai mihin ihmeen pukku luukkuun, näin iso porukka. Ei tämä voi olla totta, kuin huonosta elokuvasta.

isä ja lapset kirjoitti:

Kiitos, hyvät ihmiset, tuestanne ja ymmärryksestä. Itseasiassa kävimme kerran perheneuvolassa, mutta heidän mielenkiintonsa suhtautui vain lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Ymmärrettävää, mutta turhauttavaa. Puhuimme asiasta myös meidät hyvin tuntevan ystäväpariskunnan kanssa, mutta he jäivät samaan ihmetyksen tilaan kuin minä itse. Kävin työterveyspsykologillakin, joka vannoi ettei mieleni ole sekaisin. No, vannomatta paras, järkkynyt se ainakin on. Tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa todella paljon, asunto menee myös myyntiin, en pysty yksin tuloillani tätä pitämään. Vuokralleko, vai mihin ihmeen pukku luukkuun, näin iso porukka. Ei tämä voi olla totta, kuin huonosta elokuvasta.

Lue lisää

Vuokrallepa vuokralle. Ihan hyvä asumismuoto. Monella paikkakunnalla on asumisoikeusasuntoja, joita myös kannattaa hakea, etenkin jos omistusasuntoanne on jo maksettu. Montako lasta teillä on? Tutki Kelan sivuilta enimmäisneliömäärät, joista saa asumistukea. Ne on hyvä pitää mielessä, vaikka nyt ei asumistukea saisikaan. Joskus elämä potkii päähän vielä enemmän, saattaa jäädä työttömäksi, sairastua tms. jolloin asumistuki on tarpeen.

Parhaiten pääset asian yli, kun annat periksi, myönnät eron olevan totta. Eikä se ole kuin huonosta elokuvasta. Monet ihmiset eroavat monista eri syistä. Välillä sattuu juuri noin, että toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja se on menoa sitten. Vaikka äkkiseltään tuntuisikin, että pikaero on maailman kamalin asia, niin toisaalta se on kuitenkin helpompaa kuin vuosien kitkuttelu liitossa, jossa toinen on jatkuvasti tyytymätön tai ei ole siinä mukana "täysin rinnoin".

isä ja lapset kirjoitti:

Kiitos, hyvät ihmiset, tuestanne ja ymmärryksestä. Itseasiassa kävimme kerran perheneuvolassa, mutta heidän mielenkiintonsa suhtautui vain lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa. Ymmärrettävää, mutta turhauttavaa. Puhuimme asiasta myös meidät hyvin tuntevan ystäväpariskunnan kanssa, mutta he jäivät samaan ihmetyksen tilaan kuin minä itse. Kävin työterveyspsykologillakin, joka vannoi ettei mieleni ole sekaisin. No, vannomatta paras, järkkynyt se ainakin on. Tulevaisuus pelottaa ja ahdistaa todella paljon, asunto menee myös myyntiin, en pysty yksin tuloillani tätä pitämään. Vuokralleko, vai mihin ihmeen pukku luukkuun, näin iso porukka. Ei tämä voi olla totta, kuin huonosta elokuvasta.

Lue lisää

Aloittaja hyvä, olen pahoillani. Sinun täytyy nyt vain kohdata tunteesi. En halua sivuuttaa tunteitasi, mutta ehkä tässäkin on kohdallaan vanha totuus: koskaan ei tiedä, voi olla onni onnettomuudessa.

Kaikki kääntyy vielä parhaaksenne. Jos vaimosi lähtö osoittautuu pysyväksi, anna hänen mennä, älä takerru. Haluatko perheesi äidiksi naisen, joka lähtee toisen miehen perään ja jättää lapsensa? Aikaa myöten ehkä kohtaat naisen, joka osoittautuu kaikin tavoin oikeaksi. Ja sitä paitsi, pärjäätte hyvin keskenänne.

Minusta vaimosi halu saada osuutensa kodista ei kuulosta hyvän äidin teolta. Jos on niin, että hänen ulos maksamisensa takia joudut myymään asunnon.

Ota silti selvää asioista. Ehkä voit pitää omistusasunnon pienemmillä lyhennyksillä?

Sinulla on lapsesi. Te selviydytte kyllä.

onni onnettomuudessa kirjoitti:

Aloittaja hyvä, olen pahoillani. Sinun täytyy nyt vain kohdata tunteesi. En halua sivuuttaa tunteitasi, mutta ehkä tässäkin on kohdallaan vanha totuus: koskaan ei tiedä, voi olla onni onnettomuudessa.

Kaikki kääntyy vielä parhaaksenne. Jos vaimosi lähtö osoittautuu pysyväksi, anna hänen mennä, älä takerru. Haluatko perheesi äidiksi naisen, joka lähtee toisen miehen perään ja jättää lapsensa? Aikaa myöten ehkä kohtaat naisen, joka osoittautuu kaikin tavoin oikeaksi. Ja sitä paitsi, pärjäätte hyvin keskenänne.

Minusta vaimosi halu saada osuutensa kodista ei kuulosta hyvän äidin teolta. Jos on niin, että hänen ulos maksamisensa takia joudut myymään asunnon.

Ota silti selvää asioista. Ehkä voit pitää omistusasunnon pienemmillä lyhennyksillä?

Sinulla on lapsesi. Te selviydytte kyllä.

Lue lisää

No höpö höpö! vittu mitä lässytystä taas! Miten voi olla onni onnettomuudessa! Haistapa sinä onnivonnivonnettomuudessa pitkä paska! Taas jää lapset vaille äitiään. Hyi sinua mitä edes höpötät!

Voi ei,saman kokeneena rankkaa on..mutta selviää;-)

gadfga kirjoitti:

Vuokrallepa vuokralle. Ihan hyvä asumismuoto. Monella paikkakunnalla on asumisoikeusasuntoja, joita myös kannattaa hakea, etenkin jos omistusasuntoanne on jo maksettu. Montako lasta teillä on? Tutki Kelan sivuilta enimmäisneliömäärät, joista saa asumistukea. Ne on hyvä pitää mielessä, vaikka nyt ei asumistukea saisikaan. Joskus elämä potkii päähän vielä enemmän, saattaa jäädä työttömäksi, sairastua tms. jolloin asumistuki on tarpeen.

Parhaiten pääset asian yli, kun annat periksi, myönnät eron olevan totta. Eikä se ole kuin huonosta elokuvasta. Monet ihmiset eroavat monista eri syistä. Välillä sattuu juuri noin, että toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja se on menoa sitten. Vaikka äkkiseltään tuntuisikin, että pikaero on maailman kamalin asia, niin toisaalta se on kuitenkin helpompaa kuin vuosien kitkuttelu liitossa, jossa toinen on jatkuvasti tyytymätön tai ei ole siinä mukana "täysin rinnoin".

Lue lisää

No eihän kannata vuokralle muuttaa ja heittää rahaa vähän kuin roskiin!!

sssna kirjoitti:

No höpö höpö! vittu mitä lässytystä taas! Miten voi olla onni onnettomuudessa! Haistapa sinä onnivonnivonnettomuudessa pitkä paska! Taas jää lapset vaille äitiään. Hyi sinua mitä edes höpötät!

Lue lisää

Ei se äiti mihinkään katoa, todennäköisesti. Tapaamiset järjestetään.

Jos taas nainen todellakin haluaa jättää perheensä, mitä lapset tekevät sellaisella äidillä, joka ei halua enää edes nähdä heitä?

Ikävä asia mutta kun ei ulkouolisena voi tietää miten perhe-elämä meni. Omasta kokemuksestani voin kertoa että jouduin lähtemään koska koin että olin jatkuvasti henkisen painostuksen kohteena, mutta lastani en koskaan jättänyt vaan kerroin lapselleni ettei näin voi jatkua. Olen itse lapsena muuttanut ja joutunut vaihtamaan koulua joten ajattelin lastani ja annoin jatkaa samassa koulussa kuin aikasemminkin. Ero ei ollut helppo joten asialla on aina kaksipuolta, Jokainen tapaus on erilainen,

Ei ole oikein ei! Ei missään nimessä! Vaimosi on toiminut äärimmäisen itsekkäästi ja hän joutuu siitä maksamaan! Otat häneltä tuntuvat elatusmaksut! Ei ne ole vain miesten juttu se niitten maksaminen! 150 e /pää on nykyään elatusmaksu verottomana, joten kyllä sinä asuntonne voit pitää! Muista menoista vähän kiristät ja alat käymään vaikka kalassa ja marjassa/sienessä. Raitis ilma tekee myös hyvää hermoille ja on kivaa yhdessäoloa lasten kanssa. Voithan myös sopia pankin kanssa kuukausierän muokkaamista tuloillesi sopiviksi, laskevat siellä kyllä uuden sopivamman maksuohjelman. Sitä vartenhan pankit ovat. Monesti ihmiset vain ahdistuksissaan ei huomaa tätä.

sssna kirjoitti:

Ei ole oikein ei! Ei missään nimessä! Vaimosi on toiminut äärimmäisen itsekkäästi ja hän joutuu siitä maksamaan! Otat häneltä tuntuvat elatusmaksut! Ei ne ole vain miesten juttu se niitten maksaminen! 150 e /pää on nykyään elatusmaksu verottomana, joten kyllä sinä asuntonne voit pitää! Muista menoista vähän kiristät ja alat käymään vaikka kalassa ja marjassa/sienessä. Raitis ilma tekee myös hyvää hermoille ja on kivaa yhdessäoloa lasten kanssa. Voithan myös sopia pankin kanssa kuukausierän muokkaamista tuloillesi sopiviksi, laskevat siellä kyllä uuden sopivamman maksuohjelman. Sitä vartenhan pankit ovat. Monesti ihmiset vain ahdistuksissaan ei huomaa tätä.

Lue lisää

Niin ja lisäksihän saat vielä elatusmaksujen lisäksi lapsilisät! Ei ne vaimollesi enää kuulu tulla kun on kerran hylännyt perheensä, sekin on monta sataa kuussa.

sssna kirjoitti:

Niin ja lisäksihän saat vielä elatusmaksujen lisäksi lapsilisät! Ei ne vaimollesi enää kuulu tulla kun on kerran hylännyt perheensä, sekin on monta sataa kuussa.

Lapsilisät on lasten kuluihin niinkuin ennenkin.
Jos mies on yhtään kartalla perheensä elämästä niin lapsilisät on tulleet perheeseen ENNENKIN ja myös jatkossa. Ei ne ole mitään uutta tuloa. Tilinumero vaan vaihtoon niin rahat tulee isän tilille.

H#ro mikä h#ro. Se on ihme juttu ettei varsinkaan isommille lapsille voi puhua tosiasioita.

mees8 kirjoitti:

H#ro mikä h#ro. Se on ihme juttu ettei varsinkaan isommille lapsille voi puhua tosiasioita.

Tyttäreni on 15v kun mies läksi kodistamme toisen naisen takia. Miksi olisin pilannut hänenkin elämänsä kertoilemalla millainen hänen isänsä todella on.
Vanhemmat purkaa yleensä oman katkeruutensa sättimällä lapsilleen "syyllistä" vanhempaa. Se ei ole ainakaan osoitus aikuisuudesta.

Juurikin näin, asiallista textiä. On meitä ainakin kolme samassa tilanteessa.
Paitsi on niitä ehket aika paljon enempi.

Voihan olla ettei äidillä ole maksuvaraa ollenkaan. Se tarkistetaan lastenvalvojan luona. Jos tulot on pienet niin voi olla että elatusmaksut tulee yhteiskunnalta ja ne on pienimmät mahdolliset.

------ kirjoitti:

Voihan olla ettei äidillä ole maksuvaraa ollenkaan. Se tarkistetaan lastenvalvojan luona. Jos tulot on pienet niin voi olla että elatusmaksut tulee yhteiskunnalta ja ne on pienimmät mahdolliset.

Lue lisää

Olemme molemmat melko hyvä tuloisia, vaimoni hankkii vähän paremmin kuin minä. Niinpä lainammekin ovat isohkoja, mutta ei tässä kukaan köyhyysloukkuun ole jäämässä.Talosta joudumme ehkä luopumaan, mutta onko se iso vai pieni menetys, en osaa vielä sanoa.

Voisiko tuon kipeän asian paremmin kiteyttää.

Tärkeintä on, että sinä ainoana vastuuuntuntoisena ihmisenä ja lapsenne selviydytte.

Tsemppiä, te kyllä tulette pärjääämään.

Onnea matkaan kirjoitti:

Voisiko tuon kipeän asian paremmin kiteyttää.

Tärkeintä on, että sinä ainoana vastuuuntuntoisena ihmisenä ja lapsenne selviydytte.

Tsemppiä, te kyllä tulette pärjääämään.

Lue lisää

Täsmälleen samaa mieltä! Nuo jutut kuulostavat lähestulkoon sankaritarinoilta, miten tuollaisen vääryyden jälkeen kykenee rakentavaan elämänasenteeseen? Ehkä se on niin, että jotkut vaan ovat selviytyjä tyyppiä, jotka pääsevät elämässä vaikeidenkin aikojen yli.

Järjellä ajatellen on tärkeää pitää rakentava ja eteenpäin pyrkivä elämänasenne. Hyvän tekeminen ennen pitkään palkitaan. Jo se on suuri kiitos kun lapsenne aikuisina tietävät, että te olette olleet heidän turvanaan silloin kuin he ovat sitä tarvinneet.

eräsmies2 kirjoitti:

Täsmälleen samaa mieltä! Nuo jutut kuulostavat lähestulkoon sankaritarinoilta, miten tuollaisen vääryyden jälkeen kykenee rakentavaan elämänasenteeseen? Ehkä se on niin, että jotkut vaan ovat selviytyjä tyyppiä, jotka pääsevät elämässä vaikeidenkin aikojen yli.

Järjellä ajatellen on tärkeää pitää rakentava ja eteenpäin pyrkivä elämänasenne. Hyvän tekeminen ennen pitkään palkitaan. Jo se on suuri kiitos kun lapsenne aikuisina tietävät, että te olette olleet heidän turvanaan silloin kuin he ovat sitä tarvinneet.

Lue lisää

Kun nainen jättää perheensä ja lähtee, mies on Todellinen Sankari selvitessään lasten kanssa ja rakentaessaan elämän uusiksi.
Kun mies jättää perheensä ja lähtee, on aivan "peruskauraa", että nainen huolehtii lapsista ja jatkaa elämää niillä eväillä, mitä käsillä on.

Miksi miehet ovat sankareita tuossa tilanteessa, mutta samassa tilanteessa olevan naisen vain oletetaan hoitavan homman kunnialla?

980pioljk kirjoitti:

Kun nainen jättää perheensä ja lähtee, mies on Todellinen Sankari selvitessään lasten kanssa ja rakentaessaan elämän uusiksi.
Kun mies jättää perheensä ja lähtee, on aivan "peruskauraa", että nainen huolehtii lapsista ja jatkaa elämää niillä eväillä, mitä käsillä on.

Miksi miehet ovat sankareita tuossa tilanteessa, mutta samassa tilanteessa olevan naisen vain oletetaan hoitavan homman kunnialla?

Lue lisää

Ei tässä tilanteessa olevat miehet, isät ainakaan omasta mielestään ole mitään sen kummempia sankareita kuin vastaavassa tilanteessa olevat äiditkään. Mielestäni jokaisen lähihuoltajaisän kommenteista lähinnä kumpuaa ihmettely, hämmennys, epäusko ja ehkä jopa katkeruus omaa tilannettaan kohtaan. Jos näihin kommentteihin tulee naispuolisilta kirjoittajilta lohduttavia ja eteenpäin kannustavia kommentteja tyyliin "olette sankareita kaikki" niin kiitokset heille kun pystyvät tsemppaamaan.

Sankareita ollaan kaikki kun oikein silmin katsotaan, niin petetyt kuin pettäjät sekä jätetyt että jättäjät.

980pioljk kirjoitti:

Kun nainen jättää perheensä ja lähtee, mies on Todellinen Sankari selvitessään lasten kanssa ja rakentaessaan elämän uusiksi.
Kun mies jättää perheensä ja lähtee, on aivan "peruskauraa", että nainen huolehtii lapsista ja jatkaa elämää niillä eväillä, mitä käsillä on.

Miksi miehet ovat sankareita tuossa tilanteessa, mutta samassa tilanteessa olevan naisen vain oletetaan hoitavan homman kunnialla?

Lue lisää

Juurikin näin!
Ja miksi yhäri-iskä on kuumaa valuuttaa markkinoilla, mutta yhäriäiti on "vaan yks yhäri, taas". Yh-äidilllä on leima otsassaan, mutta yh-isällä on kruunu päässään. Merkillistä.
Myönnän kyllä itsekin joskus syyllistyväni ajatteluun, että "tuonkin ämmän on väen vängällä pitänyt tehdä jollekin äijälle neljä lasta ja siinä sitä sitten yhärinä ruikutetaan."
Myöskin olen ajatellut, että yhäri-isä on jotenkin parempi kuin yhäri -äiti.

Mutta minä olenkin törmännyt vain lihaviin ja onnettoman oloisiin yh-äiteihin, joten siitä kai se asenne sitten tulee, ehkä muillekin.
Yh-iskät ovat kaikki olleet ihan kivan näköisiä ja paljon paremmassa kuosissa kuin yh-äipät.

kruunu ja leima kirjoitti:

Juurikin näin!
Ja miksi yhäri-iskä on kuumaa valuuttaa markkinoilla, mutta yhäriäiti on "vaan yks yhäri, taas". Yh-äidilllä on leima otsassaan, mutta yh-isällä on kruunu päässään. Merkillistä.
Myönnän kyllä itsekin joskus syyllistyväni ajatteluun, että "tuonkin ämmän on väen vängällä pitänyt tehdä jollekin äijälle neljä lasta ja siinä sitä sitten yhärinä ruikutetaan."
Myöskin olen ajatellut, että yhäri-isä on jotenkin parempi kuin yhäri -äiti.

Mutta minä olenkin törmännyt vain lihaviin ja onnettoman oloisiin yh-äiteihin, joten siitä kai se asenne sitten tulee, ehkä muillekin.
Yh-iskät ovat kaikki olleet ihan kivan näköisiä ja paljon paremmassa kuosissa kuin yh-äipät.

Lue lisää

On niitä laihojakin onnettoman oloisia yh-äitejä. :D
En ole TÖRMÄNNYT kehenkään mutta nähnyt olen.

980pioljk kirjoitti:

Kun nainen jättää perheensä ja lähtee, mies on Todellinen Sankari selvitessään lasten kanssa ja rakentaessaan elämän uusiksi.
Kun mies jättää perheensä ja lähtee, on aivan "peruskauraa", että nainen huolehtii lapsista ja jatkaa elämää niillä eväillä, mitä käsillä on.

Miksi miehet ovat sankareita tuossa tilanteessa, mutta samassa tilanteessa olevan naisen vain oletetaan hoitavan homman kunnialla?

Lue lisää

Se johtuu ihan siitä, että yhteiskunta ei ole vieläkään valmis hyväksymään miestä lasten yksinhuoltajaksi. Siinä joutuu kohtaamaan kaikenlaista vastoinkäymistä, sossuntädeistä alkaen, jotka yrittävät kaikin keinoin saada huoltajuuden äidille, tai jos hän ei sitä halua, lapset huostaanottoon tai sijoitusperheeseen.

Olen pahoillani,
Olen kokennut kaiken saman äitinä, pikkulasten äitinä,
Se kipuu ja vastuu.... Yleensä tällä tavalla käyttäytyy ne isit, mutta näköjään äiditkin osaa hylätä.
Olen vuosia uusissa naimisissa, otin vastuun myös uuden aviomieheni lapsesta,ex- mieheni asuu nyt vuosia yksin, kun aviorikkoja- naisen kanssa menikin muutaman vuoden päästä pieleen.... Sääliä minäkin tunnen exää kohtaan. Mielestäni tälläiset ihmiset ovat vastuuntuntemattomia, epäkypsiä, epäluotettavia. Mutta jotenkin selvisin. Tsemppia ja voimia!

Voisiko äitisi tulla asumaan luoksesi kun vaimo on lähtenyt? Joko pariksi viikoksi tai pitkäksikin aikaa, jos on terve ja jaksaa. Pääsisit itse juoksulenkille ja sinne miessakkeihin aivoja lepuuttamaan. Tai jos ei käy niin hanki läheltä teitä tukea, lastenhoitoapua vaikkapa lähikaupan ilmoitustaulun lapulla. Määrää itsellesi n tuntia (esim. 2 iltaa viikossa) kodin ulkopuolista virkistystoimintaa niin että jaksat. Menet kuntosalille, kaverin kanssa yhdelle oluelle tai ihan mitä vaan virkistävää. Koska olet viimeksi käynyt teatterissa tai elokuvissa, tai konsertissa tai taidenäyttelyssä? Juu arvaan vastauksen..

....Lapseni (4v) on nukkunut vieressäni siitä lähtien kuin äiti lähti.
Kysyin yhtenä iltana että milloin menet taas omaan huoneeseen nukkumaan.
Lapseni sanoi hellyttävästi että sitten kun äiti tulee takaisin...siinä ison miehen silmät väkisin kostui....lapset ymmärtää aika paljon.

Etsivän palkkaaminen on varmaa vitsi?!. Vaimon uuden suhteen sabotoimiseen ja sen miettimiseen ei varmaan kannata käyttää yhtään enempää energiaa, kun on ihan pakko.
Niin ikävältä ja vaikealta kuin se kuullostaakin, lasten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsilla säilyisi eron hetkellä mahdollisimman hyvä kuva äidistä
( vaikka ei sitä juuri nyt ansaitsisikaan ). Se vaatii jätetyltä itsekuria, koska vihan ja katkeruuden tunteet ovat niin suuret. Tiedän tämän kokemuksesta ja aina ei ole tullut toimittua parhaalla mahdollisella tavalla. Se harmittaa nyt jälkeenpäin, kun erosta on jo kulunut aikaa yli puoli vuotta. Omat lapseni tosin ovat jo yli 16- vuotiaita.
Työssäni näen myös alle kouluikäisiä lapsia, jotka ovat eroperheistä. Parhaiten näkyvät selviävän ja voivan ne, joiden vanhemmat keskittyvät lapsiinsa eivätkä toisen vanhemman sabotoimiseen.

Tuossahan ei kuule mikään muu auta kuin ero, koska vaimostasi tuntuu ettette sovi yhteen. Vieläpä niin, ettette ole hänen mielestään koskaan sopineet. Sitä tunnetta kun ei miksikään muuttaa voi, päinvastoin, sitä pitää kunnioittaa. Sanot itsekin olevasi herkkä riitelemään ja kova sanailemaan. Arvatenkin vaimosi ei pidä riitelystä yhtään. Ei siitä huolimatta, että sanot olevasi sitoutunut perheeseen 100 prosenttisesti. Todennäköisesti vaimosi on rakastunut sinuun aikanaan, ja luullut vaikean luonteesi tasoittuvan ajan kuluessa. Näin ei ole käynyt.

Näen tuon vaimosi suhteen työkaveriinsa hyvin tyypillisenä "exit suhteena". Vaimosi on huomannut, että toinen mies sopii hänelle paremmin etkä sinä ole kehittynyt suhteessanne yhtään "helpommaksi". Mitään sen vakavampaa ei ehkä toisesta suhteesta tule, mutta sen avulla vaimosi pääsee irti sinusta. Eli ts. tapauksessanne ei ole niinkään kyse toisesta miehestä, kuin siitä, että vaimosi haluaa erota.

olivia- kirjoitti:

Tuossahan ei kuule mikään muu auta kuin ero, koska vaimostasi tuntuu ettette sovi yhteen. Vieläpä niin, ettette ole hänen mielestään koskaan sopineet. Sitä tunnetta kun ei miksikään muuttaa voi, päinvastoin, sitä pitää kunnioittaa. Sanot itsekin olevasi herkkä riitelemään ja kova sanailemaan. Arvatenkin vaimosi ei pidä riitelystä yhtään. Ei siitä huolimatta, että sanot olevasi sitoutunut perheeseen 100 prosenttisesti. Todennäköisesti vaimosi on rakastunut sinuun aikanaan, ja luullut vaikean luonteesi tasoittuvan ajan kuluessa. Näin ei ole käynyt.

Näen tuon vaimosi suhteen työkaveriinsa hyvin tyypillisenä "exit suhteena". Vaimosi on huomannut, että toinen mies sopii hänelle paremmin etkä sinä ole kehittynyt suhteessanne yhtään "helpommaksi". Mitään sen vakavampaa ei ehkä toisesta suhteesta tule, mutta sen avulla vaimosi pääsee irti sinusta. Eli ts. tapauksessanne ei ole niinkään kyse toisesta miehestä, kuin siitä, että vaimosi haluaa erota.

Lue lisää

Voi pitää paikkaansa. Tai sitten se on hyvä selitys jollekin muulle.

"Kun vaimo joutuisi ulkopuolisen kuuntelijan aikana jäsentämään ajatuksiaan ja suunnitelmiaan, hän saattaisi yhtäkkiä muuttaa kelkkaansa. Tai tajuta oikkujensa järjettömyyden."

En usko tuohon ollenkaan, ei ole oikkuja. Vaimo tietää vakaasti haluavansa erota. Ero suhteesta vain on HYVIN vaikeaa ja hankalaa, kun toinen ei halua erota.

Kertomuksestasi paistaa sellainen, että teidän erossa taitaa käydä lopulta niin, että sinä olet se, joka tuskan jälkeen toteaa, että pääsi itse huithaapelihaaveilijasta, mahdottomia vaativasta, vastuuttomasta ja ihyvin tsekkäästä vaimosta eroon. Kuulostaa silltä, että vuoden kuluttua sinä huomaat olevasi onnekas, kun taas vaimo itsee portaillasi kotiinpaluuta.

No. Tuossa tilanteessa ei mielestäni kannata suinpäin erota, vaan vähän katsoa ja kuullostella miten ne molempien tunteet menee jatkossa. Vajaa puoli vuotta sitten alkanut suhde on sekoittanut vaimosi pään, odota, että huuma vähän haihtuu. Sillä sehän on varma, että se haihtuu. Tai ainakin vaimosi oppii näkemään asiat kokonaisuudessaan eikä vaan nyt omien ruusunpunaisten linssien läpi. Mistä lienee vaimollesi tullut tunne, että häntä painostetaan jäämään kotiin? Voisit vähän kysellä, että olisiko tyytyväisempi, jos olisit heti sanonut "senkus menet vaan, mahdollisimman nopeasti, en pidättele yhtään"? Lisäksi kannattaisi vähän tiedustella, mikä vaimosi ihastus on miehiään. Lieneekö myös naimisissa? Onko hänellä aikomustakaan erota?

Eihän siinä mitään jos vaimosi ei enää halua jatkaa liittoa liittoa. Mutta päätös erosta olisi tehtävä järki päässä, ei ihastuksen huumassa.

anne* kirjoitti:

No. Tuossa tilanteessa ei mielestäni kannata suinpäin erota, vaan vähän katsoa ja kuullostella miten ne molempien tunteet menee jatkossa. Vajaa puoli vuotta sitten alkanut suhde on sekoittanut vaimosi pään, odota, että huuma vähän haihtuu. Sillä sehän on varma, että se haihtuu. Tai ainakin vaimosi oppii näkemään asiat kokonaisuudessaan eikä vaan nyt omien ruusunpunaisten linssien läpi. Mistä lienee vaimollesi tullut tunne, että häntä painostetaan jäämään kotiin? Voisit vähän kysellä, että olisiko tyytyväisempi, jos olisit heti sanonut "senkus menet vaan, mahdollisimman nopeasti, en pidättele yhtään"? Lisäksi kannattaisi vähän tiedustella, mikä vaimosi ihastus on miehiään. Lieneekö myös naimisissa? Onko hänellä aikomustakaan erota?

Eihän siinä mitään jos vaimosi ei enää halua jatkaa liittoa liittoa. Mutta päätös erosta olisi tehtävä järki päässä, ei ihastuksen huumassa.

Lue lisää

Anne*, jos vaimo pettää, ei tarvitse odottaa että vaimon ihastus haihtuu, ei tarvitse osoittaa tälle kärsivällisyyttä tai myötätuntoa eikä odotella sitä, haluaisiko vaimo kuitenkin silti jatkaa avioliitossa. Eikä ainakaan tarvitse odotella mitä kakkosmies haluaa! Petetylläkin on olemassa oma tahto, ja sitä hänen kannattaa noudattaa. Petetty on suuresti loukattu, ja loukatulla on oikeus toimia omien tunteidensa ja tahtonsa mukaan. Voi kulua aikaa ennen kuin hän ymmärtää mitä itse tahtoo, mutta kun se selviää, sen perusteella sitten kannattaa toimia. Aika usein on niin, että uskottomuuden loukkaus on niin syvä, että petetty on se, joka lopulta haluaa erota. 30% avioliitoista päättyy uskottomuuden vuoksi.

anne* kirjoitti:

No. Tuossa tilanteessa ei mielestäni kannata suinpäin erota, vaan vähän katsoa ja kuullostella miten ne molempien tunteet menee jatkossa. Vajaa puoli vuotta sitten alkanut suhde on sekoittanut vaimosi pään, odota, että huuma vähän haihtuu. Sillä sehän on varma, että se haihtuu. Tai ainakin vaimosi oppii näkemään asiat kokonaisuudessaan eikä vaan nyt omien ruusunpunaisten linssien läpi. Mistä lienee vaimollesi tullut tunne, että häntä painostetaan jäämään kotiin? Voisit vähän kysellä, että olisiko tyytyväisempi, jos olisit heti sanonut "senkus menet vaan, mahdollisimman nopeasti, en pidättele yhtään"? Lisäksi kannattaisi vähän tiedustella, mikä vaimosi ihastus on miehiään. Lieneekö myös naimisissa? Onko hänellä aikomustakaan erota?

Eihän siinä mitään jos vaimosi ei enää halua jatkaa liittoa liittoa. Mutta päätös erosta olisi tehtävä järki päässä, ei ihastuksen huumassa.

Lue lisää

Painostava tunne syntyy jo siitä jo mies haluaa jatkaa liittoa ja vaimo ei. Tämä tuntuu vaimosta painostavalta, kuristavalta. Siispä hän kokee joutuneen painostuksen ja vaonoamisen kohteeksi. Mitään sanoja ja tekoja ei tarvita.

eräsmies2 kirjoitti:

Painostava tunne syntyy jo siitä jo mies haluaa jatkaa liittoa ja vaimo ei. Tämä tuntuu vaimosta painostavalta, kuristavalta. Siispä hän kokee joutuneen painostuksen ja vaonoamisen kohteeksi. Mitään sanoja ja tekoja ei tarvita.

Lue lisää

Kiitos eräsmies2, tätä olen paljon pohtinut, enkä kysymällä ole vastausta oikein saanut. Joku on ehdottanut myös vaimoni itsesyytöksiä tai huonoa omaatuontoa, itse en ole näistä vakuuttunut, sillä on hän niin varma, että on tekemässä, joskin raskaan, mutta oikean päätöksen!

Oma tahto käyttöön kirjoitti:

Anne*, jos vaimo pettää, ei tarvitse odottaa että vaimon ihastus haihtuu, ei tarvitse osoittaa tälle kärsivällisyyttä tai myötätuntoa eikä odotella sitä, haluaisiko vaimo kuitenkin silti jatkaa avioliitossa. Eikä ainakaan tarvitse odotella mitä kakkosmies haluaa! Petetylläkin on olemassa oma tahto, ja sitä hänen kannattaa noudattaa. Petetty on suuresti loukattu, ja loukatulla on oikeus toimia omien tunteidensa ja tahtonsa mukaan. Voi kulua aikaa ennen kuin hän ymmärtää mitä itse tahtoo, mutta kun se selviää, sen perusteella sitten kannattaa toimia. Aika usein on niin, että uskottomuuden loukkaus on niin syvä, että petetty on se, joka lopulta haluaa erota. 30% avioliitoista päättyy uskottomuuden vuoksi.

Lue lisää

Samaa mieltä kuin anne* Ei kannata hötkyillä eron suhteen, eikä nimenomaan tuollaisessa tapauksessa, jossa petetyllä on vielä tunteita jäljellä. Tietysti kannattaa erota heti, jos siltä tuntuu, mutta kun ap:stä ei taida tuntua.

Kärsivällisyydellä ja myötätunnolla voittaa aina, jokainen ja kaikki, oli lopputulos mikä tahansa.

Oma tahto käyttöön kirjoitti:

Anne*, jos vaimo pettää, ei tarvitse odottaa että vaimon ihastus haihtuu, ei tarvitse osoittaa tälle kärsivällisyyttä tai myötätuntoa eikä odotella sitä, haluaisiko vaimo kuitenkin silti jatkaa avioliitossa. Eikä ainakaan tarvitse odotella mitä kakkosmies haluaa! Petetylläkin on olemassa oma tahto, ja sitä hänen kannattaa noudattaa. Petetty on suuresti loukattu, ja loukatulla on oikeus toimia omien tunteidensa ja tahtonsa mukaan. Voi kulua aikaa ennen kuin hän ymmärtää mitä itse tahtoo, mutta kun se selviää, sen perusteella sitten kannattaa toimia. Aika usein on niin, että uskottomuuden loukkaus on niin syvä, että petetty on se, joka lopulta haluaa erota. 30% avioliitoista päättyy uskottomuuden vuoksi.

Lue lisää

No mitäpä muuta ap:n vaimo tekee kuin toimii tunteidensa ja tahtonsa mukaan? Niin se vaan on, että hyvinkin usein omat tunteet ja tahto ovat vahvassa ristiriidassa puolison tunteiden ja tahdon kanssa.

isä ja lapset kirjoitti:

Kiitos eräsmies2, tätä olen paljon pohtinut, enkä kysymällä ole vastausta oikein saanut. Joku on ehdottanut myös vaimoni itsesyytöksiä tai huonoa omaatuontoa, itse en ole näistä vakuuttunut, sillä on hän niin varma, että on tekemässä, joskin raskaan, mutta oikean päätöksen!

Lue lisää

" hän niin varma, että on tekemässä, joskin raskaan, mutta oikean päätöksen! "

Vaimosi tosiaan haluaa erota. VAIKKA se on raskas päätös, se on hänen mielestään oikea. Näin se juuri menee. Tässä ketjussa monet haukkuvat vaimoasi ja sanovat, ettei hän tiedä mitä tekee. itse olen kyllä juuri tuota mieltä, että vaimosi tietää tasan tarkkaan, että haluaa erota. Eikä sitä ole aluksi helppoa myöntää edes itselleen, saati puolisolle.

Taidat olla onnen pe kirjoitti:

Kertomuksestasi paistaa sellainen, että teidän erossa taitaa käydä lopulta niin, että sinä olet se, joka tuskan jälkeen toteaa, että pääsi itse huithaapelihaaveilijasta, mahdottomia vaativasta, vastuuttomasta ja ihyvin tsekkäästä vaimosta eroon. Kuulostaa silltä, että vuoden kuluttua sinä huomaat olevasi onnekas, kun taas vaimo itsee portaillasi kotiinpaluuta.

Lue lisää

Hyvähän se on yksipuolisesti kertoilla juttuja ja saada ne kuulostamaan miltä vaan.
Jokaisessa parisuhteessa on kuitenkin kaksi osapuolta joita kumpaakin pitäisi kuulla ennenkuin kommentoi mitään.

onnen tai epäonnen.. kirjoitti:

Hyvähän se on yksipuolisesti kertoilla juttuja ja saada ne kuulostamaan miltä vaan.
Jokaisessa parisuhteessa on kuitenkin kaksi osapuolta joita kumpaakin pitäisi kuulla ennenkuin kommentoi mitään.

Lue lisää

Näin on. Tämä on perheen isän versio, mutta myös tilaisuus ja paikka käittää ja käsitellä tapahtumia. En koe tätä niinkään terapiamuotona vaan ajatusten ja näkökulmien mahdollistajana. Nyt, kun shokkiuutisesta alkaa olla jo 5 viikkoa, etsin jo mielummin syitä kuin syyllisiä.

Tuntet ovat äärimmäisen vahvoja ja ristiriitaisia tilanteessa jota elät juuri nyt. Älä ihmettele vaikka ajattelet kahdella täysin ristikkäisellä tavalla samana päivänäkin. Järkesi on kuitenkin tallella, joten käytä sitäkin. Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen, vaikka ehkä itkee nyt suuresti omia tunteitaan, vaatii niihin vedoten ymmärrystä sinulta ja perustelee omilla tunteillaan kaikki pahat tekonsa.

Tunteet ja järki kirjoitti:

Tuntet ovat äärimmäisen vahvoja ja ristiriitaisia tilanteessa jota elät juuri nyt. Älä ihmettele vaikka ajattelet kahdella täysin ristikkäisellä tavalla samana päivänäkin. Järkesi on kuitenkin tallella, joten käytä sitäkin. Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen, vaikka ehkä itkee nyt suuresti omia tunteitaan, vaatii niihin vedoten ymmärrystä sinulta ja perustelee omilla tunteillaan kaikki pahat tekonsa.

Lue lisää

Vaimon tunteet saattavat pohjimmiltaan olla esim. että häntä on alkanut alkoholi himottaa salassa, mutta ei uskalla/kehtaa ryypiskellä miehen/lasten läsnä ollessa. Uuden rakkaan kanssa/yksin asuessa tämä houkutus on helppo toteuttaa. Alkoholisti-isästä ja mahd. ravintola-alalla olosta juontui tällainenkin mieleen, mihin asiat päätyvät tällä menolla. No ainakin monille näin käy elävässä elämässä..

12+3 kirjoitti:

Vaimon tunteet saattavat pohjimmiltaan olla esim. että häntä on alkanut alkoholi himottaa salassa, mutta ei uskalla/kehtaa ryypiskellä miehen/lasten läsnä ollessa. Uuden rakkaan kanssa/yksin asuessa tämä houkutus on helppo toteuttaa. Alkoholisti-isästä ja mahd. ravintola-alalla olosta juontui tällainenkin mieleen, mihin asiat päätyvät tällä menolla. No ainakin monille näin käy elävässä elämässä..

Lue lisää

Hetkinen! Viikonloppuna pitää aina punkkua olla, viikolla saunakaljoja. En ole tätä ennen tarkasti miettinyt, mutta kyllä, tässä voisi olla jotain!?

isä ja lapset kirjoitti:

Hetkinen! Viikonloppuna pitää aina punkkua olla, viikolla saunakaljoja. En ole tätä ennen tarkasti miettinyt, mutta kyllä, tässä voisi olla jotain!?

Ai vaimosi on paitsi pettäjä myös sen lisäksi pieni juoponalku? Viininlipitys on naisten ensimerkki alkoholisoitumisesta, olet kai kuuullut siitä? Norminaiset ei juo viikolla kaljoja kuin harvoin, sillä raskas arkipäivä, työ ja lastenhoito kärsii siitä liikaa, omat pikku vapaahetket on paras käyttää harrastamiseen, ei juomiseen, jotta jaksaa ja saa voimaa, viina tekee arjen vain raskaammaksi pitkän päälle. Uskon nyt yhä enemmän, että ero on sulle oikein hyvä ratkaisu, mutta vaimosi tulee kyllä katumaan.

"isä ja lapset"
Et todellakaan voi tehdä itsestäsi pelleä, jos teet kuten sydän sanoo! Täysin oikea linja. Ennenkaikkea itseäsi vahvistaa, kun et anna periksi (heti) ja vaikka anelet vaimoa jäämään. Tiedät ainakin tehneesi kaikkesi. Ellei auta, niin ero on helpompi kohdata.

Tunteet ja järki kirjoitti:

Tuntet ovat äärimmäisen vahvoja ja ristiriitaisia tilanteessa jota elät juuri nyt. Älä ihmettele vaikka ajattelet kahdella täysin ristikkäisellä tavalla samana päivänäkin. Järkesi on kuitenkin tallella, joten käytä sitäkin. Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen, vaikka ehkä itkee nyt suuresti omia tunteitaan, vaatii niihin vedoten ymmärrystä sinulta ja perustelee omilla tunteillaan kaikki pahat tekonsa.

Lue lisää

"Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen,"

Ei se noin mene. Kukaan ei ole paha ja ilkeä sen vuoksi, että rakastuu/ihastuu toiseen. Kun pystyy rakastamaan toista ehdoitta, jopa silloin eniten, kun toinen ansaitsee sitä vähiten, niin SE on rakkauden ydin. Ap on lähellä tätä ja se on hienoa.

elli* kirjoitti:

"Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen,"

Ei se noin mene. Kukaan ei ole paha ja ilkeä sen vuoksi, että rakastuu/ihastuu toiseen. Kun pystyy rakastamaan toista ehdoitta, jopa silloin eniten, kun toinen ansaitsee sitä vähiten, niin SE on rakkauden ydin. Ap on lähellä tätä ja se on hienoa.

Lue lisää

"Kukaan ei ole paha ja ilkeä sen vuoksi, että rakastuu/ihastuu toiseen."

elli*, oletko lukenut koko tarinan?Tämä äiti aikoo hylätä yllärinä omat pienet lapsensa ja tehdä miehestään julmalla, noppealla yksinpäätöksellä yksinhuoltajan. Hän ei suostu keskustelemaan aviomiehensä kanssa, on vaan lähdössä jalka ovenraossa jo.

Ihan sama oliko syy vaikka "rakkaus". Pienten lasten hyvinvointi ja kasvatus menee ohii huithaapelinaisten "rakkauden". Jos nyt "ero olisi oikea ratkaisu" niin vastuullinen aikuinen ei pakenisi omasta kodistaan ja lastensa luota vaan keskustelisi kuten aikuinen puolisonsa kanssa, erolasten parhaaksi. Tämä äiti aikoo jättää koko perheensä yllärinä ja ilman ennakkovaroitusta, eipä ole tainnut lukea yhtään "miten lapset selviävät erosta parhaiten" opasta. Tämä äiti jättää perheensä kärsmään, viis välittää miten läheisilleen käy. Isä joutuu vastaamaan lasten kriisistä yksin, näemmä.

Joten väitän uudestaan: paha ja itsekäs on.

Ota konepistooli ja käy seulaamassa sillä sen pukin auto säpäleiksi! Soita sille tuntemattomasta sitten ja KÄSKE jättää vaimosi rauhaan tai pukilta lähtee pallit ja henki!=) Ole MIES ja toimi sen mukaan! Lisäksi pieksät vaimosi jos tarvetta on ja ei ymmärrä katua!

Natsikenraali kirjoitti:

Ota konepistooli ja käy seulaamassa sillä sen pukin auto säpäleiksi! Soita sille tuntemattomasta sitten ja KÄSKE jättää vaimosi rauhaan tai pukilta lähtee pallit ja henki!=) Ole MIES ja toimi sen mukaan! Lisäksi pieksät vaimosi jos tarvetta on ja ei ymmärrä katua!

Lue lisää

Jooo, näinhän jokainen niistä mieähistä ajatteli, jotka perheensä surmasi tässä ihan takalähiaikoina. Kuulunet samaan joukkoon, hae apua.

Yöäk ! kirjoitti:

Jooo, näinhän jokainen niistä mieähistä ajatteli, jotka perheensä surmasi tässä ihan takalähiaikoina. Kuulunet samaan joukkoon, hae apua.

Yöäk! Eihän tuossa perhettä kehotettu listimään, vaan tuo pukki!=) KP-31 on hyvä lääke tuollaisiin pukkeihin! vanha, mutta vaikutus ennallaan!

elli* kirjoitti:

"Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen,"

Ei se noin mene. Kukaan ei ole paha ja ilkeä sen vuoksi, että rakastuu/ihastuu toiseen. Kun pystyy rakastamaan toista ehdoitta, jopa silloin eniten, kun toinen ansaitsee sitä vähiten, niin SE on rakkauden ydin. Ap on lähellä tätä ja se on hienoa.

Lue lisää

Onhan se pahuutta ja ilkeyttä kun liitossa ollessaan menee ihastumaan ja rakastumaan toiseen! Eikö muka ellin mielestä ole??? Tietty aina hutsut puolustelee toisiaan!

Natsikenraali kirjoitti:

Yöäk! Eihän tuossa perhettä kehotettu listimään, vaan tuo pukki!=) KP-31 on hyvä lääke tuollaisiin pukkeihin! vanha, mutta vaikutus ennallaan!

Ihan sama asia. Kuvitteletko oikeasti, että sellainen, joka häärää aseiden kanssa listimässä, ajattelee jotakin. Päässä pyörii yksi levy ja se on ihan sama, kenestä henki irtoaa kunhan vain saa jostakusta ilmat pihalle tussauttaa. Pipipäät ovat oma lajinsa.

Jopa lapsista kirjoitti:

Ihan sama asia. Kuvitteletko oikeasti, että sellainen, joka häärää aseiden kanssa listimässä, ajattelee jotakin. Päässä pyörii yksi levy ja se on ihan sama, kenestä henki irtoaa kunhan vain saa jostakusta ilmat pihalle tussauttaa. Pipipäät ovat oma lajinsa.

Lue lisää

No sinähän hysteerikko olet! Ei aseet automaattisesti tuollaista vaikutusta tee. Aseet on vain hyvä hoitokeino tuollaisten pukkien likvidointiin!

Natsikenraali kirjoitti:

No sinähän hysteerikko olet! Ei aseet automaattisesti tuollaista vaikutusta tee. Aseet on vain hyvä hoitokeino tuollaisten pukkien likvidointiin!

Hysteerikkokin on paree kuin tyhjäpääidiootti, joka ratkaisee ongelmansa asein. Aseita käyttävät ne, joiden päässä on tyhjää, siellä "likvidointi" on jo tapahtunut. Pukki on sitäpaitsi sata kertaa parempi kuin natsi.

Revi siitä kirjoitti:

Hysteerikkokin on paree kuin tyhjäpääidiootti, joka ratkaisee ongelmansa asein. Aseita käyttävät ne, joiden päässä on tyhjää, siellä "likvidointi" on jo tapahtunut. Pukki on sitäpaitsi sata kertaa parempi kuin natsi.

Lue lisää

Höpö höpö! kansallissosialistilla on uskollisuus ja kunnia! Pukilla ei mitään! Kansallissosialismi olisi ratkaisu kaikkeen! Ei olisi tämänkään palstan ongelmia!

Natsikenraali kirjoitti:

Höpö höpö! kansallissosialistilla on uskollisuus ja kunnia! Pukilla ei mitään! Kansallissosialismi olisi ratkaisu kaikkeen! Ei olisi tämänkään palstan ongelmia!

Pukilla on jotain, mitä sulla ei ole eikä ymmärrys riitä. Joten ole ystävällinen ja mene sinne, missä tulet onnelliseksi aseesi kanssa.

Tunteet ja järki kirjoitti:

Tuntet ovat äärimmäisen vahvoja ja ristiriitaisia tilanteessa jota elät juuri nyt. Älä ihmettele vaikka ajattelet kahdella täysin ristikkäisellä tavalla samana päivänäkin. Järkesi on kuitenkin tallella, joten käytä sitäkin. Muista erottaa toisistaan vaimosi tunteet ja vaimosi teot. Hänen tekonsa, suoraan sanottuna, osoittavat että hän on paha ja itsekäs nainen, vaikka ehkä itkee nyt suuresti omia tunteitaan, vaatii niihin vedoten ymmärrystä sinulta ja perustelee omilla tunteillaan kaikki pahat tekonsa.

Lue lisää

Tunteet ja järki
Sori vaan, mutta jos ap:n vaimo haluaa jotain muuta kuin jatkaa liittoa ap:n kanssa, niin se ei tosiaan tee hänestä ilkeää, itsekästä ja pahaa ihmistä. Ihan tervettä itsekyyttä on viheltää peli poikki, erota, jos sitä haluaa ja siltä tuntuu.

Voi elli sua kirjoitti:

"Kukaan ei ole paha ja ilkeä sen vuoksi, että rakastuu/ihastuu toiseen."

elli*, oletko lukenut koko tarinan?Tämä äiti aikoo hylätä yllärinä omat pienet lapsensa ja tehdä miehestään julmalla, noppealla yksinpäätöksellä yksinhuoltajan. Hän ei suostu keskustelemaan aviomiehensä kanssa, on vaan lähdössä jalka ovenraossa jo.

Ihan sama oliko syy vaikka "rakkaus". Pienten lasten hyvinvointi ja kasvatus menee ohii huithaapelinaisten "rakkauden". Jos nyt "ero olisi oikea ratkaisu" niin vastuullinen aikuinen ei pakenisi omasta kodistaan ja lastensa luota vaan keskustelisi kuten aikuinen puolisonsa kanssa, erolasten parhaaksi. Tämä äiti aikoo jättää koko perheensä yllärinä ja ilman ennakkovaroitusta, eipä ole tainnut lukea yhtään "miten lapset selviävät erosta parhaiten" opasta. Tämä äiti jättää perheensä kärsmään, viis välittää miten läheisilleen käy. Isä joutuu vastaamaan lasten kriisistä yksin, näemmä.

Joten väitän uudestaan: paha ja itsekäs on.

Lue lisää

"Tämä äiti aikoo hylätä yllärinä omat pienet lapsensa ja tehdä miehestään julmalla, noppealla yksinpäätöksellä yksinhuoltajan."

No pitäisikö siis äidin erota ja ottaa lapset mukaansa, kuten yleensä? Mielestäni ap:n lasten äidiltä on hyvin rohkea päätös jättää lapset isälle. Se on luottamuksen osoitus. Lisäksi tuolla kirjoitettiin, että ap:n vaimo haluaa, että lasten takia he asuvat lähekkäin.

Suuri ja lämmin kirjoitti:

Pukilla on jotain, mitä sulla ei ole eikä ymmärrys riitä. Joten ole ystävällinen ja mene sinne, missä tulet onnelliseksi aseesi kanssa.

En ole onnellinen "aseen kanssa" vaikka pidänkin ampumisesta! Ase tuo vain tuollaisessa tilanteessa oikeutta! Ja vitustako sinä minun ymmärtämisistä tiedät.

Suuri ja lämmin kirjoitti:

Pukilla on jotain, mitä sulla ei ole eikä ymmärrys riitä. Joten ole ystävällinen ja mene sinne, missä tulet onnelliseksi aseesi kanssa.

Enkä ensinkään ole ystävällinen kenellekään!! Varsinkaan pukeille!=)

Natsikenraali kirjoitti:

En ole onnellinen "aseen kanssa" vaikka pidänkin ampumisesta! Ase tuo vain tuollaisessa tilanteessa oikeutta! Ja vitustako sinä minun ymmärtämisistä tiedät.

Millälailla ilmenee ampumisesta pitäminen? Jos olet onnellinen ampuessa niin pakosti olet onnellinen aseen kanssa. Ilman sitä ei voi ampua.

olivia- kirjoitti:

Tunteet ja järki
Sori vaan, mutta jos ap:n vaimo haluaa jotain muuta kuin jatkaa liittoa ap:n kanssa, niin se ei tosiaan tee hänestä ilkeää, itsekästä ja pahaa ihmistä. Ihan tervettä itsekyyttä on viheltää peli poikki, erota, jos sitä haluaa ja siltä tuntuu.

Lue lisää

Itsekkyys on ilkeyttä. Piste.

Surullinen on sinunkin Tarinasi.Ihmisten välinpitämättömyys, ajattelemattomuus, vastuuttomuus tai suoranainen pahantahtoisuus aiheuttaa liian paljon kärsimystä muille, monesti viattomillekin. Nyt en tarkoita itseäni. Jonkun mielestä tällainen on kasvun paikka, minusta tuntuu vain epäreilulta. Tulimme juuri perheneuvolan kriisipalaverista, vaimoni kertoi siellä (sinänsä suoraselkäisesti) kuinka hän päätti tietoisesti kääntää minulle selkänsä, ja suunnata katseensa toiseen ihmiseen, tietoisesti!!!. Kyllä koskee, koskee liian paljon.

Isä ja lapset kirjoitti:

Surullinen on sinunkin Tarinasi.Ihmisten välinpitämättömyys, ajattelemattomuus, vastuuttomuus tai suoranainen pahantahtoisuus aiheuttaa liian paljon kärsimystä muille, monesti viattomillekin. Nyt en tarkoita itseäni. Jonkun mielestä tällainen on kasvun paikka, minusta tuntuu vain epäreilulta. Tulimme juuri perheneuvolan kriisipalaverista, vaimoni kertoi siellä (sinänsä suoraselkäisesti) kuinka hän päätti tietoisesti kääntää minulle selkänsä, ja suunnata katseensa toiseen ihmiseen, tietoisesti!!!. Kyllä koskee, koskee liian paljon.

Lue lisää

Kysyitkö miten vaimosi päätyi tähän ratkaisuunsa? Minusta teidän välillänne on jotain oleellista pielessä, mutta kumpikaan ei ehkä edes tiedä mitä se on. Jos menette uudelleen perheneuvolaan, niin pohtikaa, nimenomaan mikä vaimon mielestä on niin pielessä, että kääntää sinulle noin selkänsä.

Usein vain hampaankoloon on kertynyt kaunoja, joita pakoon juostaan toiseen suhteeseen. Ei tietenkään välttämättä.

Ja jos vaimosi on juoponalku, aina parempi jos saisit häneltä tulevat elatusmaksut kerralla ja etukäteen pois, vaikka asunnon muodossa, jos vaimo ottaisi itselleen nykyvelat, asuunto jääisi sinun omistukseesi, ja siten vaimo maksaisi elarit sulle jo etukäteen. Lapsille jäisi vanha koti.

Juominen selittää muuten senkin miksi tuli kova vaatimus erota ja näyttää että syyllisyyttä ei ole. Alkolismin alkuvaiheessa holistilla menee todella lujaa baanalla, on viinaa, on miehiä jne jne, joten, kuten alkavan juopon, juuri nyt sun vaimosi on ihan "pakko päästä meneen". Siinä ei perhe tai lapset paina, viina- ja bilehimo menee kaiken yli. Ja himo selitetään itselle miten vaan, vaikka niin että "tää oon paras ratkaisu mulle kun mun avioliitto ei toimi." Sen verran juoponalkukin ymmärtää, että lapsia se ei halua mukaansa, sillä ymmärtää kuitenkin jo itse, että puoliso hoitaa lapset itseä paremmin.

Jos kunnon holistitouhut alkaa vaimollasi eron jälkeen,tulee kohta aika, että sillä ei riitä enää rahnua maksaa elareita sulle. On moni mies ennen sinuakin joutunut oikeuteen exvaimon kanssa maksamatomista elareista, vaikka toki miehet on tässä "tavallisessa tarinassa" vaimoja tutumpia meille kaikille.

Ai juoppokin.. kirjoitti:

Ja jos vaimosi on juoponalku, aina parempi jos saisit häneltä tulevat elatusmaksut kerralla ja etukäteen pois, vaikka asunnon muodossa, jos vaimo ottaisi itselleen nykyvelat, asuunto jääisi sinun omistukseesi, ja siten vaimo maksaisi elarit sulle jo etukäteen. Lapsille jäisi vanha koti.

Juominen selittää muuten senkin miksi tuli kova vaatimus erota ja näyttää että syyllisyyttä ei ole. Alkolismin alkuvaiheessa holistilla menee todella lujaa baanalla, on viinaa, on miehiä jne jne, joten, kuten alkavan juopon, juuri nyt sun vaimosi on ihan "pakko päästä meneen". Siinä ei perhe tai lapset paina, viina- ja bilehimo menee kaiken yli. Ja himo selitetään itselle miten vaan, vaikka niin että "tää oon paras ratkaisu mulle kun mun avioliitto ei toimi." Sen verran juoponalkukin ymmärtää, että lapsia se ei halua mukaansa, sillä ymmärtää kuitenkin jo itse, että puoliso hoitaa lapset itseä paremmin.

Jos kunnon holistitouhut alkaa vaimollasi eron jälkeen,tulee kohta aika, että sillä ei riitä enää rahnua maksaa elareita sulle. On moni mies ennen sinuakin joutunut oikeuteen exvaimon kanssa maksamatomista elareista, vaikka toki miehet on tässä "tavallisessa tarinassa" vaimoja tutumpia meille kaikille.

Lue lisää

Eihän elareita tarvi juoppoexvaimolta suoraan saada! Ne kannattaa hakea kelalta! saat ne kuulausittain kuin manulle illallisen! Juoppo sitten maksaa ne kelalle myös kuukausittain! jos ei maksa niin kela läsäyttää ne perintään , mistä aiheutuu juopolle lisää kustannuksia ja ikäviä kirjeitä krapula-aamujen ratoksi=)

sssna kirjoitti:

Eihän elareita tarvi juoppoexvaimolta suoraan saada! Ne kannattaa hakea kelalta! saat ne kuulausittain kuin manulle illallisen! Juoppo sitten maksaa ne kelalle myös kuukausittain! jos ei maksa niin kela läsäyttää ne perintään , mistä aiheutuu juopolle lisää kustannuksia ja ikäviä kirjeitä krapula-aamujen ratoksi=)

Lue lisää

Noin minäkin tein juoppoMIEHELLENI. Sille ex:lle.
Mies oli juoppo koska joi vähän viiniä viikonloppuna ruuan kanssa ja viikolla yhden saunakaljan. Eli samanlainen juoppo kun ap:n vaimo. Juoppo mikä juoppo.

Utealias kun olen, niin kertoisitko minkä ikäisiä lapsia teillä on ja kuinka monta? Miten teidän henkinen elämä on toiminut mielestäsi? Entä seksielämä?

Ei ihme että olet ulalla. Vaimollasi, koko hänen käytöksessään, on yksi (tai enemmän) looginen, selittävä johtolanka, mutta hän ei itsekään ymmärrä sitä tai jos ymmärtää, haluaa visusti piilottaa sen sinulta. Joten et saa siitä kiinni. Taustalla voi olla juurikin alkava alkoholisti, alkava seksiriippuvuus, ihastus, tai oikeammin uskon, että hieman itsekkään, heikkoluontoisen ja typerän naisen romantiikannälkä tai vähän kaikkea tätä. Sillä millään "kauniilla" tavalla pienten lasten äidin tuollaista käytöstä ei voi selittää, sikäli mikäli et itse ole ollut pahan luokan kotiterroristi (ja et edes vaikuta sellaiselta, sen kirjoituksesi välittävät. Vaimosi voi syyttää ja haukkua sinua, mistä vain aihetta keksii, mutta niissä luultavimmin on kyse vain inhimillisen ihmisen, meidän jokaisen pienistä virheistä, ei suurista vioista, jotka olisivat avioeron todellisia perusteita. Pettäjät haluaa keksimällä keksiä omasta puolisosta vikaa ja syytä omalle pahalle käytökselleen, kukapa itsekäs hedonisti omia virheitään haluaisi tunnustaa.)

Ai niin, älä luota enää - varaudu siihen että jopa ihan kaikki se mitä vaimosi silmät kirkkaina sinulle puhuu on valhetta. Kuuntele häntä jos on humalassa, voi olla ylimielinen ja paljastaa ajatuksiaan, mutta älä ota itse, äläkä riitele humalaisen kanssa. Krapula tuo sitten syyyllisyysmorkkikset, you know.

elli* kirjoitti:

Utealias kun olen, niin kertoisitko minkä ikäisiä lapsia teillä on ja kuinka monta? Miten teidän henkinen elämä on toiminut mielestäsi? Entä seksielämä?

Lapsia kolme 3-7 v. Samaan aikaan rakennettiin talo. Molemmilla hyvät, vähän ehkä vaativat työt ja hyvät palkat. Seksi on ollut mahtavaa, mutta esikoisen syntymän jälkeen vain enää kerran kuussa. Viime kerta huhtikuussa, kyllä tuntuu. Henkisen yhteyden takia ehkä yhteen mentiinkin, mutta se liene hävinnyt arkikuorman alle. Paljon ystäviä, mutta ei juurikaan lastenhoitajia. Vaimo kova menemään, minä koti-ihmisiä. Vaimolla hokee aika ajoin elämännälkäänsä. Hän moittii, että yritän satuttaa hänen sisäisen palonsa, omasta mielestäni yritän estää häntä aiheuttamasta ympäristölleen palovammoja. Sekavaa valitan, mutta niin on tilannekin.

Isä ja lapset kirjoitti:

Lapsia kolme 3-7 v. Samaan aikaan rakennettiin talo. Molemmilla hyvät, vähän ehkä vaativat työt ja hyvät palkat. Seksi on ollut mahtavaa, mutta esikoisen syntymän jälkeen vain enää kerran kuussa. Viime kerta huhtikuussa, kyllä tuntuu. Henkisen yhteyden takia ehkä yhteen mentiinkin, mutta se liene hävinnyt arkikuorman alle. Paljon ystäviä, mutta ei juurikaan lastenhoitajia. Vaimo kova menemään, minä koti-ihmisiä. Vaimolla hokee aika ajoin elämännälkäänsä. Hän moittii, että yritän satuttaa hänen sisäisen palonsa, omasta mielestäni yritän estää häntä aiheuttamasta ympäristölleen palovammoja. Sekavaa valitan, mutta niin on tilannekin.

Lue lisää

Miksi vaimosi on perheen perutanut sinun kanssa jos ei ole valmis elämään perhe-elämää ja vasta silloin perhe kun menot on menty ja on valmis siihen perhe-elämään ja kotona olemaan ja se siitä.

mek kirjoitti:

Miksi vaimosi on perheen perutanut sinun kanssa jos ei ole valmis elämään perhe-elämää ja vasta silloin perhe kun menot on menty ja on valmis siihen perhe-elämään ja kotona olemaan ja se siitä.

Lue lisää

Olen näitä toki kysellyt, tässä vastauksia: "luulin, että olet sen kaltainen mies, jota tarvitsin, ja ehkä silloin tarvitsinkin. Olet liian vahva luonne ja minä aivan vääränlainen vaimo sinulle. Olen sinua toistakymmentä vuotta katsellut ja kuunellut, en jaksa enää, tämä on nyt nähty. Ja että tätä halusin silloin aikanaan, nyt en enää".

isä ja lapset kirjoitti:

Olen näitä toki kysellyt, tässä vastauksia: "luulin, että olet sen kaltainen mies, jota tarvitsin, ja ehkä silloin tarvitsinkin. Olet liian vahva luonne ja minä aivan vääränlainen vaimo sinulle. Olen sinua toistakymmentä vuotta katsellut ja kuunellut, en jaksa enää, tämä on nyt nähty. Ja että tätä halusin silloin aikanaan, nyt en enää".

Lue lisää

Jessus mitä korulauseita, ilman mitään todellista asiasisältöä. "Olet liian vahva minulle" -huh, tarkoittaako tuo että vaimosi piipittää itsekin, että olet rehellisempi ja suoraselkäisempi kuin hän itse? Seuraa kuukautisia terveyssiteitä, sillä aika monelle pettäjävaimolle on tullut kiire, ja juuri näin, ilman kunnon selityksiä, kotoa pois, kun on tajunnut olevansa raskaana toiselle miehelle.

mek kirjoitti:

Miksi vaimosi on perheen perutanut sinun kanssa jos ei ole valmis elämään perhe-elämää ja vasta silloin perhe kun menot on menty ja on valmis siihen perhe-elämään ja kotona olemaan ja se siitä.

Lue lisää

Kerrankin tuolta mek-nimimerkiltä jotain järkevää, vaikka kirjoittaminen onkin hänelle edelleen vaikeaa. Kai nukuttu äidinkielen tunneilla aikoinaan!

isä ja lapset kirjoitti:

Olen näitä toki kysellyt, tässä vastauksia: "luulin, että olet sen kaltainen mies, jota tarvitsin, ja ehkä silloin tarvitsinkin. Olet liian vahva luonne ja minä aivan vääränlainen vaimo sinulle. Olen sinua toistakymmentä vuotta katsellut ja kuunellut, en jaksa enää, tämä on nyt nähty. Ja että tätä halusin silloin aikanaan, nyt en enää".

Lue lisää

No jos ihmisestä tuntuu siltä, niin kuka muu sille mitään mahtaa. Miksi pitäisi? Elämä on muuttumista, suunnan vaihtoa ja eteenpäin menoa - tai sitten ei ole elämää.

"Sisäinen palo" ! kirjoitti:

No jos ihmisestä tuntuu siltä, niin kuka muu sille mitään mahtaa. Miksi pitäisi? Elämä on muuttumista, suunnan vaihtoa ja eteenpäin menoa - tai sitten ei ole elämää.

Haista sinä sisäinen palo vittu! sinun mielestäkö voi perheenäiti tuostanoinvaan vaihtaa suuntaa ja muuttua ja jättää perheensä! Et ilmeisesti tiedä mitä vastuu tarkoittaa?

gatsdrf kirjoitti:

Haista sinä sisäinen palo vittu! sinun mielestäkö voi perheenäiti tuostanoinvaan vaihtaa suuntaa ja muuttua ja jättää perheensä! Et ilmeisesti tiedä mitä vastuu tarkoittaa?

Lue lisää

No se on vallan helppoa tuollaisen ulostuksen kohralla.

Viisas äiti vaihtaa suuntaa, jos siltä tuntuu, mutta ei ikinä jätä lapsiaan oman onnensa nojaan. Äitiys tarkoittaa aikuisuutta ja aikuinen osaa, tietää ja ymmärtää, miten suunnanmuutos tehdään vahingoittamatta läheisiä ja rakkaita.

"Sisäinen palo" ! kirjoitti:

No jos ihmisestä tuntuu siltä, niin kuka muu sille mitään mahtaa. Miksi pitäisi? Elämä on muuttumista, suunnan vaihtoa ja eteenpäin menoa - tai sitten ei ole elämää.

Nimenomaan "Sisäinen palo".Jokainen on oman elämänsä sankari, ja tietää parhaiten mitä tekee ja haluaa. Elämä on juuri sitä, että uskaltaa kulkea omaa tietä, vaikka joutuisikin joskus muuttamaan radikaalisti suuntaa.Ap:n ei enää kannata edes miettiä miten voisi "pitää" vaimonsa. Rakkautta on myös se, että osaa päästää irti tarpeentullen. Viimeistään sitten, kun toinen ei halua enää jatkaa yhdessä.

Selittelijä kirjoitti:

Jessus mitä korulauseita, ilman mitään todellista asiasisältöä. "Olet liian vahva minulle" -huh, tarkoittaako tuo että vaimosi piipittää itsekin, että olet rehellisempi ja suoraselkäisempi kuin hän itse? Seuraa kuukautisia terveyssiteitä, sillä aika monelle pettäjävaimolle on tullut kiire, ja juuri näin, ilman kunnon selityksiä, kotoa pois, kun on tajunnut olevansa raskaana toiselle miehelle.

Lue lisää

Niin ja käytettyjen siteiden lisäksi vaikka kännykkää. Kännykästä voi löytyä vaikka mitä.

Mutta sinä et kirjoitti:

No se on vallan helppoa tuollaisen ulostuksen kohralla.

Viisas äiti vaihtaa suuntaa, jos siltä tuntuu, mutta ei ikinä jätä lapsiaan oman onnensa nojaan. Äitiys tarkoittaa aikuisuutta ja aikuinen osaa, tietää ja ymmärtää, miten suunnanmuutos tehdään vahingoittamatta läheisiä ja rakkaita.

Lue lisää

Onko isä oman onnen noja? Isät vinkuu aina että äiti omii lapset eroissa ja muutenkin. Olkoot onnellisia kun joskus käy toisinkin.

------ kirjoitti:

Onko isä oman onnen noja? Isät vinkuu aina että äiti omii lapset eroissa ja muutenkin. Olkoot onnellisia kun joskus käy toisinkin.

En tarkoittanut niin. Hyviäkin isiä on, meilläkin isä on aina ollut paljon paree kuin äiti, silti, vaikka mutsi ei ole hävinnyt mihinkään vikkelistä jaloistaan huolimatta.

Mutta lähtee perheestä sitten äiti tai isä ja mistä syystä tahansa, niin vain puolisosta erotaan, omista lapsista ei koskaan eikä ikinä, jos kaikki on kotona korvain väliss' ja paikoillaan syrämes'.

Kiitti Tomppa, jahka ennätän tästä kotiin ja koneen äärelle, saatan hyvinkin sinuun tukeutua. Mahtavaa porukkaa täällä!

En usko, että hän tässä huijaa, satuin nimittäin lukemaan hänen viestinsä tälle ihastukselleen, eli ihan totta on asia.

isä ja lapset kirjoitti:

En usko, että hän tässä huijaa, satuin nimittäin lukemaan hänen viestinsä tälle ihastukselleen, eli ihan totta on asia.

Jaa. Luuletko että sinkkumies "ihastuu" kolmen pienen lapsen äitiin? Voi naida ja hyväksikäyttää, jos nainen on antavaa tyyppiä, mutta tuskin sinkkumies on vakavissaan. Vaimollasi voi olla ollut useita "hoitoja", sinkkumies olisi vain yksi heistä. Mutta ehkä hhän ei ole ei ainut eikä ensimmäinen, jonka kanssa vaimosi petti sua. En tiedä, aattelepa ite miten vaimon menojalkaa on vipattanut viime vuosina, missä viettänyt öitä poissa kotoa etc.

isä ja lapset kirjoitti:

En usko, että hän tässä huijaa, satuin nimittäin lukemaan hänen viestinsä tälle ihastukselleen, eli ihan totta on asia.

Menikö viesti varmasti tälle paljastuneelle sinkkumiehelle? Mitä siinä luki, tarkemmin? Oliko vieestittely pitkäaikaista, tiedätkö?

Kerro viestistä kirjoitti:

Menikö viesti varmasti tälle paljastuneelle sinkkumiehelle? Mitä siinä luki, tarkemmin? Oliko vieestittely pitkäaikaista, tiedätkö?

Kyllä meni, Facen kautta. Mitä oikein ajat takaa, jotakin sellaista, mitä en selvästikään itse osaa ajatella?!

isä ja lapset kirjoitti:

Kyllä meni, Facen kautta. Mitä oikein ajat takaa, jotakin sellaista, mitä en selvästikään itse osaa ajatella?!

Viestin sisältö voisi avata vähän mistä on kyse,mm. miten pitkä/intiimi suhde on miehen ottama rooli ton 'suhteen' osapuolena. Vaimosi ei sitten ole Einstein, kun Facessa viestittelee äitinä. selkäsi takana sinkkumiesten kanssa.Kandeis varmaan katsoa sivuhistoria puhelinlaskuerittelyt. En usko vaimosi vilpittömyyteen että 'mitään ei ole vielä tapahtunut'. Jos ei olisi, ei hänellä olisi noin kiire himasta ulos ja saada oma asunto, hän ehtisi hoitaa erokuviot aikuisella tavalla kanssasi, ei noin kiireellä.

Varmasti pitää paikkansa, että vaimo ei ole voinut hyvin arjessanne. Miksi, on jo eri juttu. Olisi ollut hienoa jos hän aikanaan olisi työstänyt vaikka pariterapiassa syitä siihen, miksi tavallinen lapsiperhearki saa hänet voimaan huonosti. Aviopuolison syyttelyn sijaan olisi voinut löytyä ajat sitten haudattuja kipupisteitä omasta lapsuudesta alkaen. Näennäisen pärjäävyyden alle on tainnut kätkeytyä paljon rikkinäisempi, monisärmäisempi persoona kuin mitä esim- puoliso on koskaan tajunnut. Hyvästä ehjästä kodista tulevana olet ehkä olettanut hänet vahvemmaksi, ehjemmäksi kuin onkaan.
Anna hänen mennä, huomaamaan että puoliso on poissa, tuska ja huono olo pysyy?

Älä usko vaimosi paskapuheita mistään kokonaisena olemisista! Tuo kokonaisena oleminen on juurikin juuri näitä pettäjien ja eroajien lässytyksiä kun omat huoraamiset pitää peitellä jollakin TEKOSYYLLÄ! Et ole tehnyt mitään peiliin katsottavaa. Vaimosi kylläkin!

En ryyppää. Liikunta kuuluu elämääni, ja se vähän auttaakin. Ei laastareita, tunnen kyllä epäonnistuneeni raskaasti, mutta silti en halua hämmentää asiaa enempää. En hauku vaimoani lapsille, enkä tuomitse vaimoni tunteita. Mielestäni en ole epätoivoinen enkä lamaantunut, vaan pohjattoman surullinen. Ja täysin ällikällä lyöty. Syytän tilanteesta paljon itseäni, sillä tällaisia päätöksiä ei pienin perustein kai kukaan tee!? Ja jos tähän liittyy ikäkriisi, kyse on neljänkympin ei kolmenkympin sellaisesta. Mutta tuo 'mikään ei riitä' on kiinnostava näkökulma, sitä olen yrittänyt miettiä.

Isä ja lapset kirjoitti:

En ryyppää. Liikunta kuuluu elämääni, ja se vähän auttaakin. Ei laastareita, tunnen kyllä epäonnistuneeni raskaasti, mutta silti en halua hämmentää asiaa enempää. En hauku vaimoani lapsille, enkä tuomitse vaimoni tunteita. Mielestäni en ole epätoivoinen enkä lamaantunut, vaan pohjattoman surullinen. Ja täysin ällikällä lyöty. Syytän tilanteesta paljon itseäni, sillä tällaisia päätöksiä ei pienin perustein kai kukaan tee!? Ja jos tähän liittyy ikäkriisi, kyse on neljänkympin ei kolmenkympin sellaisesta. Mutta tuo 'mikään ei riitä' on kiinnostava näkökulma, sitä olen yrittänyt miettiä.

Lue lisää

Objektiivisesti ajatellen sinun ei tarvitse hyväksyä sitä, että vaimosi on pettänyt sinut. Sinulla on täysi oikeus olla vihainen. Toki pelissä on suuret panokset, joten mieti tarkkaan miten pelaat.

Vaimosi taitaa olla aika hyvä puhumaan viattomalla ja lapsekkaalla tavalla kun on saanut sinut uskomaan, että hän on jollain oudolla tavalla uhri. Minulla on vahva epäilys, että vaimosi on yksinkertaisesti kyllästynyt ja haluaa pois. Kaikenlainen höpinä sisäisen palon tukahduttamisesta on ihan huuhaata. Hän on jostain typerästä syystä rikkonut sinulle antamasi lupauksen sillä selvä.

Isä ja lapset kirjoitti:

En ryyppää. Liikunta kuuluu elämääni, ja se vähän auttaakin. Ei laastareita, tunnen kyllä epäonnistuneeni raskaasti, mutta silti en halua hämmentää asiaa enempää. En hauku vaimoani lapsille, enkä tuomitse vaimoni tunteita. Mielestäni en ole epätoivoinen enkä lamaantunut, vaan pohjattoman surullinen. Ja täysin ällikällä lyöty. Syytän tilanteesta paljon itseäni, sillä tällaisia päätöksiä ei pienin perustein kai kukaan tee!? Ja jos tähän liittyy ikäkriisi, kyse on neljänkympin ei kolmenkympin sellaisesta. Mutta tuo 'mikään ei riitä' on kiinnostava näkökulma, sitä olen yrittänyt miettiä.

Lue lisää

Nyt sanon kyllä naisena, että lopeta toi itsesi syyttely!
Kuulostat aivan liian kiltiltä mieheltä, jota ei juuri tästä syystä kunnioiteta enää.
Olet itsestäänselvyys joka ei pahemmin jännitä.
Ala pitämään puoliasi kaikissa asioissa, ja laita luu kurkkuun tälle taivaanrannan maalarille.

Olin itse aivan vastaavassa tilanteessa mieheni kanssa ihan hetki sitten.
Hoin hänelle vuosia eroa, ja oikeasti hainkin 3 kertaa.
Aina vain halusi jatkaa luvaten maat ja taivaat ja mähän uskoin....
Viimeisen kerran, kun mainitsin eron, niin hän murtui ja sanoi, että sen sä vittu nyt saat ja printtasi paperit, selvitti ositukset jne.
3pv hoki tätä samaa ja totesi miten hän on aina vaan alistunut minulle ja saatana riittää!!!!

Tiedätkö mitä?
Juteltiin 3 viikkoa yötä päivää itkien, toisiamme hyväillen ja todettiin, että annetaan vielä yksi mahdollisuus tälle pitkälle liitolle.
Rakkautta kuitenkin on, mutta oltiin kadotettu toistemme kunnioitus vuosien varrella.

Päivä kerrallaan tässä nyt mennään ilman mitään 4 ever lupauksia, mutta yritetään kovasti❤️❤️

Mun neuvo sulle: nosta kissa pöydälle ja jos menee, niin anna mennä, oikeesti.....

Näin se menee. Vaimon mielestä minkäänlaista ihastustakaan ei olisi, mutta hän on sen jo painostuksen alla myöntänyt. Seksisuhdetta heillä ei tietäänkään voi olla, koska vaimollasihan on henkinen kriisi ja jos hänellä sellainen olisi niin viattoman enkelin esittäminen olisi vaikeaa.

Mielestäni vaimosi harrastaa seksiä ja haluaa saada uudet lapset uuden miehen kanssa. Hän voi jopa uskoa, ettei hän ole harrastanut seksiä tuon miehen kanssa. Hän harrastanut seksiä niin vähän aikaa, ehkä vain kymmenen kertaa ja sitä ei lasketa. Siis hän ei ole varsinaisesti harrastanut seksiä ollenkaan.

Vaimosi on varmasti hyvin loukkaantunut jos edes epäilet hänen harrastavan seksiä vaikka panee jatkuvasti. Sillä häntä järkyttää varmasti se millainen kuva sinulla hänestä on. Se toinen mies sentään ajattelee myönteisesti.

Kiitos kirjoituksestasi. Ihan kaikesta alussa kirjottamastasi en saanut kiinni, mutta kolme viimeistä kappaletta ymmärsin. Näin itsekin ajattelen: Kukaan ei (kai?) lähde ilman erittäin vakavaa syytä. Minä tunnistan tapauksessamme yhden melko vakavan syyn, mutta en mitään sellaista, jonka vuoksi pitää jättää perhe ja tehdä tällainen äkkiero.

En tee. Ja se on boheemin vaimoni mukaan ehkä yksi vakavimmistani puutteista.

Nyt olet tekemässä ihan oikein, etsit tätä kautta tietä pois tuosta tilanteestasi, kyllä elämä jatkuu kaikesta huolimatta, mutta helppoa se ei ole ja vie valtavasti aikaa.
Ensin minuutti kerrallaan ja siitä sitten hiljalleen pitenee parempi olo, välillä kyllä lyö takapakin jonkin asiayhdeyden vuoksi.
Itsekin itkin ja valvoin, mutta etsin apua myös tuota samaa tietä eli asiantuntijoilta ja jotenkin jotakin aukeni, tosin muutahan se ei mitään, on vain tultava tilanteen kanssa toimeen. Ilo n edelleenkin kadoksissa pitkän ajan jälkeen, on kuin koko elämältä olisi tipahtunut pohja, mistä osaan iloita, onko minulla lupa iloita, pelkään mitä pahaa vielä tapahtuu. Eli kesken on asioiden kanssa edelleen.
Mutta en enää itke, ja nukunkin jo melko hyvin, tosin aina niitä takapakkeja tulee, kuulen uuden jutun, tai elän juhlapäiviä.

Jos se elämä olisikin niin helpooa, kuin on sen eropaperin ottaminen netistä ja lähettäminen, siksi toivoisin että entinen palaisi, että eroa ei saa ennenkuin molemmat puolisot ovat käyneet ainakin kolme kertaa parisuhdeterapiassa.
Eihän se eroa saata estää, mutta ainkain on paremmat mahdollisuudet selvitä ulos ja saada lasten asiat selvitetyksi, kun kumpikin tietää, mitä ero merkitsee myös lapsille ja läheisille.
Tämä hyvä asia lopettiin rhan vuoksi, sillä eihän rahaa Suomessa riitä mihinkään hyvään asiaan , vaan kaikkeen hölynpölyyn.

Nyt älä kuuntele enää muita opastajia, vaan näitä perheneuvolan ja työpaikka spykologin ajatuksia.
Ja pidä yhteys läheisiisi, ole heille rehellinen auttavat varmasti.

Viisas ihminen etsii ensin syitä itsestään, ennen kuin syyttää muita. Silti, usko pois, jokainen aikuinen on itse hlökohtaisessa vastuussa siitä miten toimii muita kohtaan. Joten et voi ottaa niskaasi tai syytää itseäsi aikuisen vaimosi päätöksistä, teoista, valheista ja kusetuksista. Kunhan toivut, ymmärrät tämän. Ja vielä, ymmärrä että on aika vaikea pärjätä hyvänä, rehellisenä ja oikealla käytökselllä, kun vastassa on vaimo, joka pelaa täysin epärehellisin säännöin ihan omaa peliään. Joten usko pois, jos sinua kusetetaan, se antaa itsellesikin oikeuden toimia tavoilla, joilla suojaat itseäsi lisäloukkaksilta, siis lisäkusetuksilta, varastamiselta etc. Ymmärtänet että vaimosi on voinut pedata avioeroakin jo selkäsi takana, itselleeen suopeaksi, sinua loukaten. Jaksamisia. Trauma on suuri, keskity nyt vain tärkeimpiin.

Kyllä sinä tästä tulet vielä selviämään! Voimia ja jaksamisia! Jos jaksat niin käy täälläkin päivittämässä tilannetta. Auttaahan sekin jaksamaan ja saa monia hyviäkin neuvoja, vaikka on monia höpöttäjiäkin!

osmo66 kirjoitti:

Kyllä sinä tästä tulet vielä selviämään! Voimia ja jaksamisia! Jos jaksat niin käy täälläkin päivittämässä tilannetta. Auttaahan sekin jaksamaan ja saa monia hyviäkin neuvoja, vaikka on monia höpöttäjiäkin!

Lue lisää

Kiitos taas rohkaisevista sanoista ja kannustuksesta. Mietin tuota 'kusetuksen logiikkaa'. Vaikka erotilanteissa tuntuu vallitsevan tiettyjä yhtäläisyyksiä, meidän jokaisen parisuhde ja avioero ovat kuitenkin omanlaisensa. Ymmärrän huonot kokemukset ja sitä kautta varoittavat sanat ja kovan pelin -ohjeet, mutta en koe tilannettamme samoin. Tai sitten en ole vielä siinä vaiheessa, jossa koston ja vihan tunteet päihittävät rakkauden, tiedä häntä. Kirjoittamisesta on apua, joten jos vain suinkin jaksan, käyn täällä päivittäin. Nyt lapsia noutamaan, niitä parhaita.

Ei hyvä. Onneksi sait lapset takaisin. Minultakin on jo kysytty, että jos ja kun vaimosi lähtee, ottaisitko takaisin jos hän tulisi katumapäälle? Tällä hetkellä kyllä, mutta mitä mahdan ajatella puolen vuoden jälkeen, sitä ei voi tietää.

Hyvä "Osmo66". Muistakaa, oli kyseessä mies tai nainen joka lähtee toisen matkaan. Älkää ikinä ottako takaisin. Tällaiset ihmiset eivät ole sen arvoisia. Vaikka kuinka ero kirpaisisi, älkää tehkö sitä virhettä. Entiseen ei ole paluuta, se jättää jälkensä, sanokoon kuka tahansa muuta. Tiedän myös näitä "vapaa liittolaisia", jotka suureen ääneen toitottavat sitä ihanuutta, mutta totuus siellä seinien sisällä on ihan jotain muuta.

Olenkin aina moittinut tätä nykyistä kaikensallivaa mätää rappiokulttuuria! Olisi Adolfin pitänyt aikanaan voittaa niin asiat olisi paremmin!

Isä ja lapset, sinulla on oikeus luterilaiseen elämänkatsomukseen. Se on hieno elämänkatsomus, ei outo, älä häpeä sitä vain siksi että tässä 'moniarvoisessa' yhteiskunnassa monet jättävät uskollisuuden ja yksiavioisuuden arvon. Eikä ole sinun syysi, jos vaimosi kusetti sinua uskomaan jakavansa samat arvot, vaikka ei jakanut. Se on kusetus, mitä edes vaimosi erilainen elämänkatsomus ei todellakaan oikeuta. Jos hän yrittäisi nyt, kiinni jäätyään, pilkata sinua arvoistasi, se on vain yksi kiero pettäjän lisätemppu, jolla pettäjä yrittää siirtää syyllisyyden itseltään kumppaninsa harteille.

'On vain minä itse' on hyvin sanottu. Epäterveellistä suhteella tarkoitan pelolla ja väkivallalla koossa pidettäviä suhteita. Ja arvot ovat toki tärkeitä, mutta kyllä nekin muuttuvat, hitaasti mutta kuitenkin. Ja eikö elämässä ole tärkeintä osata toimia ja pärjätä omassa ajassaan, ei menneessä eikä tulevaisuudessa. En armahda pienin syin perheensä jättäjiä, sellainen tunnen itsekin olevani, vaan yritän ymmärtää syitä ja olosuhteita, joissa tällaista tapahtuu.

Eiköhän kannattaisi myöntää, että toisille lapset merkitsevät eri tavoin eri asioita kuin toisille. Niin liiton aikana kuin sen jälkeen. Jotkut aivan selkeästi eroavat erossa myös lapsistaan, mutta loppuviimein siinäkin on hyvät puolensa. Ei tule riitaa huoltajuudesta eikä lasten tarvitse kärsiä jatkuvasta epävarmuudesta sen vuoksi. Ehkäpä jättäjän/lähtijän tärkein sanoma on: "minä lähden, mutta uskon lapset huomaasi". Lähtijä luottaa lasten äitiin/isään niin paljon. Minusta tämä on hienompaa kuin se, että taistellaan siitä kumpi viettää (täytyy tai saa) lasten kanssa kuinka monta tuntia viikossa. Kaikenlainen uhkailu lapsilla erotilanteessa/-uhassa, on tosi syvältä pepunreiästä. Mutta sitä kun vaan ei voi estää mitenkään.

Sinulle ap: päästä irti vaimostasi, anna mennä. Teillä oli mielestäsi hyvä elämä yhdessä, mutta nyt se on loppu. Liittoa ei voi jatkaa pakolla, etenkään rakkausliittoa. Sopikaa lasten asiat ja omaisuuden jako. Pysykää ystävinä tai edes väleissä.

jane* kirjoitti:

Eiköhän kannattaisi myöntää, että toisille lapset merkitsevät eri tavoin eri asioita kuin toisille. Niin liiton aikana kuin sen jälkeen. Jotkut aivan selkeästi eroavat erossa myös lapsistaan, mutta loppuviimein siinäkin on hyvät puolensa. Ei tule riitaa huoltajuudesta eikä lasten tarvitse kärsiä jatkuvasta epävarmuudesta sen vuoksi. Ehkäpä jättäjän/lähtijän tärkein sanoma on: "minä lähden, mutta uskon lapset huomaasi". Lähtijä luottaa lasten äitiin/isään niin paljon. Minusta tämä on hienompaa kuin se, että taistellaan siitä kumpi viettää (täytyy tai saa) lasten kanssa kuinka monta tuntia viikossa. Kaikenlainen uhkailu lapsilla erotilanteessa/-uhassa, on tosi syvältä pepunreiästä. Mutta sitä kun vaan ei voi estää mitenkään.

Sinulle ap: päästä irti vaimostasi, anna mennä. Teillä oli mielestäsi hyvä elämä yhdessä, mutta nyt se on loppu. Liittoa ei voi jatkaa pakolla, etenkään rakkausliittoa. Sopikaa lasten asiat ja omaisuuden jako. Pysykää ystävinä tai edes väleissä.

Lue lisää

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

isä ja lapaet kirjoitti:

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

Lue lisää

En tiedä, onko kyseessä nerokkuus mutta on vaimosi asioita miettinyt ja ottanut myös tulevan huoltajuutenne ja lastenne kannalta tärkeitä asioita huomioon. Suunnitelmat voivat matkan varrella muuttua, mutta kyllä hän kaikesta päätellen haluaa asettua lähelle lapsiaan. Hän nyt vaan haluaa toteuttaa omaa itsenäistä tahtoaan. Ehkä omalle isälle ei ole tullut kapinoitua murrosiässä tai tunteet on joutunut aikanaan tukahduttamaan lapsuudenkodissa. Ei noista identiteettikriiseistä oikein ota selkoa kriisissä oleva itsekään. Eikä toisen ihmisen pään sisälle pääse.

Toivottavasti kaikki menee ilman isompia riitoja ja käräjöintejä, sillä ne eivät ainakaan ole lasten etu. Aina parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ja sen etävanhemman kanssa joutuu väkisinkin olemaan tekemisissä vielä pitkään vaikkei haluaisikaan. Yhteiset lapset pysyy aina yhteisinä ja tulee monenlaista sovittavaa jatkossakin. Tulee lasten juhlia, valmistujaisia ym. joita ei kannata pilata vihanpidolla.

isä ja lapaet kirjoitti:

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

Lue lisää

Haloo? Kuulostaa että vaimosi on suunnitellut eron selkäsi takana ja pelkästään oman etunsa mukaan ja kovin itsekkäästi. Hän saa "oman elämän", kun sulle jää lapset lähihuoltajana vastuullesi. Silti hän saa auton? Hän saa pitää myös hyvän äidin ja rehellisen naisen maineen "yhteishuoltajana", suunnittelee hän, mm. siksi hän ei tunnusta uskotttomuuttaan, että oma maine ei mene.

Aattelepa itse vähän. Avioerossa ei luovutella ilmaiseksi autoja kenellekään, sen sijaan ilman avioehtoa omaisuus ajetaan karkeasti puoliksi, niin reaaliomaisuus kuin irtain. Ja sille joka jää lähihuoltajaksi, hänelle rakastava vanhempi jättäisi enemmän, lasten edun mukaan. MM. autoa lähihuoltaja tarvitsee sitä lasten kuljetuksiin enemmän.

jane* kirjoitti:

Eiköhän kannattaisi myöntää, että toisille lapset merkitsevät eri tavoin eri asioita kuin toisille. Niin liiton aikana kuin sen jälkeen. Jotkut aivan selkeästi eroavat erossa myös lapsistaan, mutta loppuviimein siinäkin on hyvät puolensa. Ei tule riitaa huoltajuudesta eikä lasten tarvitse kärsiä jatkuvasta epävarmuudesta sen vuoksi. Ehkäpä jättäjän/lähtijän tärkein sanoma on: "minä lähden, mutta uskon lapset huomaasi". Lähtijä luottaa lasten äitiin/isään niin paljon. Minusta tämä on hienompaa kuin se, että taistellaan siitä kumpi viettää (täytyy tai saa) lasten kanssa kuinka monta tuntia viikossa. Kaikenlainen uhkailu lapsilla erotilanteessa/-uhassa, on tosi syvältä pepunreiästä. Mutta sitä kun vaan ei voi estää mitenkään.

Sinulle ap: päästä irti vaimostasi, anna mennä. Teillä oli mielestäsi hyvä elämä yhdessä, mutta nyt se on loppu. Liittoa ei voi jatkaa pakolla, etenkään rakkausliittoa. Sopikaa lasten asiat ja omaisuuden jako. Pysykää ystävinä tai edes väleissä.

Lue lisää

Miten voi pysyä "ystävänä" ex-puolison kanssa joka jättää toisen takia???

hstd kirjoitti:

Miten voi pysyä "ystävänä" ex-puolison kanssa joka jättää toisen takia???

Siten, että käsittää, mistä tästä elämä-nimisessä jutussa on kymysys.

Yksinkertaisest'i kirjoitti:

Siten, että käsittää, mistä tästä elämä-nimisessä jutussa on kymysys.

Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla! Ei sellaisen kanssa voi ystävä olla joka tekee pahaa jättämällä toisen takia, vai olisiko asia sulle ok ja voisit ystävä olla ja kuitata asian olankohautuksella ja elämä- sanalla??

Yksinkertaisest'i kirjoitti:

Siten, että käsittää, mistä tästä elämä-nimisessä jutussa on kymysys.

Tuollaisia ihmisiähän kaikki kusettaa mennen, tullen ja palatessa. Sellaisia jotka kaikki hyväksyy ja ajattelee, että "tää on vaan elämää"

hstd kirjoitti:

Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla! Ei sellaisen kanssa voi ystävä olla joka tekee pahaa jättämällä toisen takia, vai olisiko asia sulle ok ja voisit ystävä olla ja kuitata asian olankohautuksella ja elämä- sanalla??

Lue lisää

"Pahaa"? Mitä pahaa siinä on, jos toinen löytää paremman ja sopivamman, jonka kanssa elämä sujuu ja menee kaikella tavalla toiselle onnellisemmin? Mikä minä - tai sinä - olen kenenkään muun elämästä määräämään?

Ajattelepa ystävyys-sanakin uudestaan, sillä sekin on vain sinusta kiinni, ei mistään muusta eikä kenestäkään toisesta.

hstd kirjoitti:

Tuollaisia ihmisiähän kaikki kusettaa mennen, tullen ja palatessa. Sellaisia jotka kaikki hyväksyy ja ajattelee, että "tää on vaan elämää"

Mutta pääasia ollee, että ei "kuseta" itse itseään. Itsensä narraaminen on naurettavaa ja säälittävääkin. Eikä toista ihmistä voi omistaa, ei ketään. Rakastaminen ja omistaminen ovat kaksi eri asiaa ja oikeaa rakkautta on päästää vapaaksi, kun toinen niin tahtoo.

isä ja lapaet kirjoitti:

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

Lue lisää

Voi isä, älä usko tuota paskaa. Tuo oli kuin omasta elämästäni, mutta minä tiedän lopputuloksen. "Yhteishuoltajuus", "lähekkäin asuminen, lapset voi kulkea kahden kodin väliä, kun haluavat" jne. Noin minäkin kuvittelin, mutta uusi elämänkumppani pisti asiat "järjestykseen", joten se totuus tuli kahdessa viikossa selväksi, ettei mennyt kun strömssöössä. Itselleni sain mukavat naurut tyhmyydestäni, että kuis sitä nyt noin tuli kuviteltua. Uusi puoliso vei voiton, mutta minkä taakseen jättää sen eestään löytää

isä ja lapaet kirjoitti:

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

Lue lisää

"Nerokasta vai jotain ihan muuta?"

Nerokasta. Vaimosi osoittaa kantavansa vastuuta lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Jos tai KUN haluaa erota, niin siinä tilanteessa vaimosi miettimä ratkaisupaketti on oikein hyvä, ihan paras mahdollinen. Toivottavasti autat toteutuksessa. Asioiden ollessa tuolla mallilla, otsikointi on hieman harhaanjohtava "äiti jättää perheensä". Jos äiti eron myötä muuttaa lähistölle ja teillä on yhteishuoltajuus, ei äiti todellakaan "jätä" perhettään, tai ainakaan lapsiaan. Avioerossa taas käy varsin usein niin, että vain toinen haluaa erota. Ei siinä kannata edes yrittää kääntää puolison päätä, koska sillä voi loppuviimein vain pitkittää eroa.

hstd kirjoitti:

Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla! Ei sellaisen kanssa voi ystävä olla joka tekee pahaa jättämällä toisen takia, vai olisiko asia sulle ok ja voisit ystävä olla ja kuitata asian olankohautuksella ja elämä- sanalla??

Lue lisää

"Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla!"

Ei voikaan, tai oikeastaan mitään ei kuitata yhdellä sanalla, ei kahdellakaan. Vaan elämässä on tärkeää ymmärtää niin itseään kuin toisiakin ihmisiä. On suorastaan epäterveellistä vetää herne nenään, vihastua, kantaa kaunaa ym jokaisesta asiasta. Miksi ylipäänsä pitäisi loukkaantua verisesti, jos toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja haluaa erota?

Omassa elämässäni olen nähnyt monta kertaa, että ystävinä pysytään, vaikka erottu on kumppanin uuden rakkauden takia.

hstd kirjoitti:

Tuollaisia ihmisiähän kaikki kusettaa mennen, tullen ja palatessa. Sellaisia jotka kaikki hyväksyy ja ajattelee, että "tää on vaan elämää"

"Tuollaisia ihmisiähän kaikki kusettaa mennen, tullen ja palatessa"

No ei todellakaan, juuri päinvastoin. Ei tarvitse kusettaa, kun toisella(kin) on hyvä itsetunto. Siinä tarvitaan vain keskustelu miten on käynyt - on rakastuttu toiseen. Kun tietää kohtaavansa ymmärrystä, niin asia on huikean paljon helpompi kohdata.

Ikä ja sielun koko ? kirjoitti:

"Pahaa"? Mitä pahaa siinä on, jos toinen löytää paremman ja sopivamman, jonka kanssa elämä sujuu ja menee kaikella tavalla toiselle onnellisemmin? Mikä minä - tai sinä - olen kenenkään muun elämästä määräämään?

Ajattelepa ystävyys-sanakin uudestaan, sillä sekin on vain sinusta kiinni, ei mistään muusta eikä kenestäkään toisesta.

Lue lisää

Haista sinä paska claudia ja ikäsielukoko! Olette juuri molemmat tämän kaikensallivan mädän rappiokulttuurin tuotteita! Siitä vaan etsimään kaikki "parempia ja sopivampia" ja jätetään puoliso jonka kanssa on vihille menty-- yksin!!
On todellakin perheensä jättämistä jos lähtee pois. On turha lässyttää jostain etävanhemmuudesta.. vanhemmuutta kun ei voi hoitaa kuin jotain haistapaska toimistotyötä- etänä! Teidät pitäisi kummatkin pieksää!

dottie1 kirjoitti:

"Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla!"

Ei voikaan, tai oikeastaan mitään ei kuitata yhdellä sanalla, ei kahdellakaan. Vaan elämässä on tärkeää ymmärtää niin itseään kuin toisiakin ihmisiä. On suorastaan epäterveellistä vetää herne nenään, vihastua, kantaa kaunaa ym jokaisesta asiasta. Miksi ylipäänsä pitäisi loukkaantua verisesti, jos toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja haluaa erota?

Omassa elämässäni olen nähnyt monta kertaa, että ystävinä pysytään, vaikka erottu on kumppanin uuden rakkauden takia.

Lue lisää

dottie1, olet vissiin jotemkin vajaa!=) Eikö sinua vituttaisi katsoa toisen kuherteluja?? Jokainen normi mies pieksäisi molemmat tuossa tilanteessa, oikeaan vanhanliiton malliin! Perinteet kunniaan! Alas nykyinen kaikensalliva mätä rappiokulttuuri!

claudia kirjoitti:

"Nerokasta vai jotain ihan muuta?"

Nerokasta. Vaimosi osoittaa kantavansa vastuuta lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Jos tai KUN haluaa erota, niin siinä tilanteessa vaimosi miettimä ratkaisupaketti on oikein hyvä, ihan paras mahdollinen. Toivottavasti autat toteutuksessa. Asioiden ollessa tuolla mallilla, otsikointi on hieman harhaanjohtava "äiti jättää perheensä". Jos äiti eron myötä muuttaa lähistölle ja teillä on yhteishuoltajuus, ei äiti todellakaan "jätä" perhettään, tai ainakaan lapsiaan. Avioerossa taas käy varsin usein niin, että vain toinen haluaa erota. Ei siinä kannata edes yrittää kääntää puolison päätä, koska sillä voi loppuviimein vain pitkittää eroa.

Lue lisää

Kannattaahan se yrittää pitkittää eroa mahdollisimman pitkään. Saapahan jättäjä kärsiä! Jättäjän tulisi kärsiä aina mahollisimman paljon! Itse lähtisin vaikka linnaan istumaan kunhan saan vain murskattua jättäjän sairaat "unelmat"!!!!!!!!!! PERKELE!

Ikä ja sielun koko ? kirjoitti:

"Pahaa"? Mitä pahaa siinä on, jos toinen löytää paremman ja sopivamman, jonka kanssa elämä sujuu ja menee kaikella tavalla toiselle onnellisemmin? Mikä minä - tai sinä - olen kenenkään muun elämästä määräämään?

Ajattelepa ystävyys-sanakin uudestaan, sillä sekin on vain sinusta kiinni, ei mistään muusta eikä kenestäkään toisesta.

Lue lisää

Haista ikä ja sielun koko vittu!

sssna kirjoitti:

dottie1, olet vissiin jotemkin vajaa!=) Eikö sinua vituttaisi katsoa toisen kuherteluja?? Jokainen normi mies pieksäisi molemmat tuossa tilanteessa, oikeaan vanhanliiton malliin! Perinteet kunniaan! Alas nykyinen kaikensalliva mätä rappiokulttuuri!

Lue lisää

Jep, jokainen normimieäs. Mutta ihmiset eivät piekse toisiaan mistään syystä, vaan hoitavat asiansa normaalin inhimillisen ihmisen tapaan. Entisaikain perheperinteet pomottajaäijäkulttuureinneen ovat perinteitä persheestä ja ne kuuluvat vain niille, jotka elävät vieläkin pimeällä keskiajalla.

sikasepposaatana kirjoitti:

Haista ikä ja sielun koko vittu!

Kyllä se näillä ulostuksilla haiseekin.

Rakkauven sanat kirjoitti:

Mutta pääasia ollee, että ei "kuseta" itse itseään. Itsensä narraaminen on naurettavaa ja säälittävääkin. Eikä toista ihmistä voi omistaa, ei ketään. Rakastaminen ja omistaminen ovat kaksi eri asiaa ja oikeaa rakkautta on päästää vapaaksi, kun toinen niin tahtoo.

Lue lisää

Taas ihme mätäkulttuurin tuotteita täällä. Lässytetään ettei ketään voi omistaa.. Miksi on menty yhteen jos kerran on tarve olla niin vapaa. Ei avioliitossa ole vapaa ja vaimo on OMA vaimo ja aviomies omamies.. Täällä vsan suvaitsevaiset huorintekijä lässyttäjät selittelee ettei ketään voi omistaa.. Tavallaan voi! Sanokaa mitä sanotte minä olen oikeassa.

dottie1 kirjoitti:

"Tuollaisia ihmisiähän kaikki kusettaa mennen, tullen ja palatessa"

No ei todellakaan, juuri päinvastoin. Ei tarvitse kusettaa, kun toisella(kin) on hyvä itsetunto. Siinä tarvitaan vain keskustelu miten on käynyt - on rakastuttu toiseen. Kun tietää kohtaavansa ymmärrystä, niin asia on huikean paljon helpompi kohdata.

Lue lisää

Taitaa dottie1olla melko horo ja puolisoaan rakastamaton ihminen kun ei vituta yhtään jos puoliso rakastuu toiseen.. Paskaa jauhat. Vai keskustelu riittäis.. Enpä usko. Itku tulisi... Hyvähän se on oletella. Odotapa kun sattuu kohdallesi.

Entä oma ÄO:si ? kirjoitti:

Jep, jokainen normimieäs. Mutta ihmiset eivät piekse toisiaan mistään syystä, vaan hoitavat asiansa normaalin inhimillisen ihmisen tapaan. Entisaikain perheperinteet pomottajaäijäkulttuureinneen ovat perinteitä persheestä ja ne kuuluvat vain niille, jotka elävät vieläkin pimeällä keskiajalla.

Lue lisää

Kerran se on testattu puolustusvoimissa ja äom oli keskivertoa korkeampi. Itse olet mätä rappiokulttuurin tuote jolla ei ole moraalia eikä arvoja.. Ei todellakaan kuulu minnekään keskiajalle.. Ole sinäkin mies ja lopeta lässytys ja kaiken selittely jollain nykyajalla. Kun seuraava suursota tulee, niin loppuu tämä kaikensalliva mätä rappiokulttuuri. Sota toimii sitten vähän kuin kirurgi ja tuhoaa yhteiskunnan mädännäisyydet ja hätätila saa ihmisten moraalin ja oikeudentajun kohdalleen.

Turbourpot vauhdissa kirjoitti:

Kyllä se näillä ulostuksilla haiseekin.

Niin haiseekin!!!! Nimittäin nämä ikäsielukoom, claudian ja varsinkin dottie1:n ULOSTUKSET!!! Ollaan muka niin saat.anan "suvaitsevaista"!! Tuskinpa on itselle mtn noin ikävää sattunut... tai sitte ollaan itse petetty ja jätetty kun noin puolustellaan! Pitäisi todellakin pieksää tuollaiset PETOKSEN puolustelijat! Ei se "rakastuminen" kaikkea pyhitä ja oikeuta. Yuskin lasta paljon lämmittää äidin "uusi rakkaus" siinä vaiheessa kun äiti hylkää ja jää "etävanhemmaksi"!!

dottie1 kirjoitti:

"Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla!"

Ei voikaan, tai oikeastaan mitään ei kuitata yhdellä sanalla, ei kahdellakaan. Vaan elämässä on tärkeää ymmärtää niin itseään kuin toisiakin ihmisiä. On suorastaan epäterveellistä vetää herne nenään, vihastua, kantaa kaunaa ym jokaisesta asiasta. Miksi ylipäänsä pitäisi loukkaantua verisesti, jos toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja haluaa erota?

Omassa elämässäni olen nähnyt monta kertaa, että ystävinä pysytään, vaikka erottu on kumppanin uuden rakkauden takia.

Lue lisää

Etkö itse muka loukkaantuisi!?? Hienoa varmaan hyväksyä tilanne vapaaehtoisesti ja alistua kusetetuksi ja oikein kerjätä kaltoin kohtelua.

sikasepposaatana kirjoitti:

Kannattaahan se yrittää pitkittää eroa mahdollisimman pitkään. Saapahan jättäjä kärsiä! Jättäjän tulisi kärsiä aina mahollisimman paljon! Itse lähtisin vaikka linnaan istumaan kunhan saan vain murskattua jättäjän sairaat "unelmat"!!!!!!!!!! PERKELE!

Lue lisää

Ja tuo on tervettä?

sssna kirjoitti:

Taas ihme mätäkulttuurin tuotteita täällä. Lässytetään ettei ketään voi omistaa.. Miksi on menty yhteen jos kerran on tarve olla niin vapaa. Ei avioliitossa ole vapaa ja vaimo on OMA vaimo ja aviomies omamies.. Täällä vsan suvaitsevaiset huorintekijä lässyttäjät selittelee ettei ketään voi omistaa.. Tavallaan voi! Sanokaa mitä sanotte minä olen oikeassa.

Lue lisää

Ollet klassinen narsissi.

taidat olla itsekin kirjoitti:

Ja tuo on tervettä?

No eihän sitä kannata "vaan hyväksyä" että itseä kohdellaan kaltoin!

sssna kirjoitti:

No eihän sitä kannata "vaan hyväksyä" että itseä kohdellaan kaltoin!

Et kohtele ketään koskaan kaltoin missään muodossa?

sssna kirjoitti:

Haista sinä paska claudia ja ikäsielukoko! Olette juuri molemmat tämän kaikensallivan mädän rappiokulttuurin tuotteita! Siitä vaan etsimään kaikki "parempia ja sopivampia" ja jätetään puoliso jonka kanssa on vihille menty-- yksin!!
On todellakin perheensä jättämistä jos lähtee pois. On turha lässyttää jostain etävanhemmuudesta.. vanhemmuutta kun ei voi hoitaa kuin jotain haistapaska toimistotyötä- etänä! Teidät pitäisi kummatkin pieksää!

Lue lisää

Mies läksi ja annoin mennä. Rakkautta voi olla sekin että antaa periksi ja toisen mennä "sopivamman" kanssa.
En morkannut lapsille heidän isäänsä. Varmaan minutkin halutaan pieksää kun halusin miehelle vaan hyvää ja toivotin hyvää elämää uusissa ympyröissä. Hankala olisi ollut elää sellaisen kanssa joka kaipaa muuta.

huutomerkki!! kirjoitti:

Et kohtele ketään koskaan kaltoin missään muodossa?

Enpä usko. Korkeintaan silloin jos minua yritetään lähestyä baarissa ja lähestyjä ei poistumiskehoitusta usko. Silloin kohtelen kaltoin, mutta muuten minulla ei ole tarvetta kohdella kaltoin ketään.

ex-vaimo.. kirjoitti:

Mies läksi ja annoin mennä. Rakkautta voi olla sekin että antaa periksi ja toisen mennä "sopivamman" kanssa.
En morkannut lapsille heidän isäänsä. Varmaan minutkin halutaan pieksää kun halusin miehelle vaan hyvää ja toivotin hyvää elämää uusissa ympyröissä. Hankala olisi ollut elää sellaisen kanssa joka kaipaa muuta.

Lue lisää

No olisithan voinut vähän työntää kapuloita rattaisiin!=)

sssna kirjoitti:

Enpä usko. Korkeintaan silloin jos minua yritetään lähestyä baarissa ja lähestyjä ei poistumiskehoitusta usko. Silloin kohtelen kaltoin, mutta muuten minulla ei ole tarvetta kohdella kaltoin ketään.

Lue lisää

Täällä on hyvä kohdella anonyyminä kaltoin sanallisesti vaikka ketä joka ei miellytä.

sssna kirjoitti:

No olisithan voinut vähän työntää kapuloita rattaisiin!=)

Miksi olisin niin tehnyt. Aikuinen ihminen tietää mitä haluaa.

ex-vaimo.. kirjoitti:

Miksi olisin niin tehnyt. Aikuinen ihminen tietää mitä haluaa.

No tietenkin siksi että olisit saanut heidätkin kärsimään edes hieman! Tuskin sinä ilahduitkaan tuosta miehesi teosta.

huutomerkki!! kirjoitti:

Täällä on hyvä kohdella anonyyminä kaltoin sanallisesti vaikka ketä joka ei miellytä.

No tämähän on keskustelua ja inttämistä. Ei tässä kukaan oikeasti loukkaannu.

dottie1 kirjoitti:

"Ei kaikkia voi kuitata aina tuolla elämä sanalla!"

Ei voikaan, tai oikeastaan mitään ei kuitata yhdellä sanalla, ei kahdellakaan. Vaan elämässä on tärkeää ymmärtää niin itseään kuin toisiakin ihmisiä. On suorastaan epäterveellistä vetää herne nenään, vihastua, kantaa kaunaa ym jokaisesta asiasta. Miksi ylipäänsä pitäisi loukkaantua verisesti, jos toinen rakastuu/ihastuu toiseen ja haluaa erota?

Omassa elämässäni olen nähnyt monta kertaa, että ystävinä pysytään, vaikka erottu on kumppanin uuden rakkauden takia.

Lue lisää

Tuo on jo sairasta!

adsfc kirjoitti:

Tuo on jo sairasta!

siis tuo ystävänä pysyminen kumppanin uuden rakkauden takia aiheutuneesta erosta huolimatta! sairasta!

ex-vaimo.. kirjoitti:

Miksi olisin niin tehnyt. Aikuinen ihminen tietää mitä haluaa.

Jos/kun on itselläkin uusi katsottuna niin on helppoa laskea toinen menemään. Minulla ainakin herää kirjoittajasta aina ajatus, että on joko kakkonen tai salasuhteilija itsekin.

Ero satuttaa kirjoitti:

Jos/kun on itselläkin uusi katsottuna niin on helppoa laskea toinen menemään. Minulla ainakin herää kirjoittajasta aina ajatus, että on joko kakkonen tai salasuhteilija itsekin.

Lue lisää

Nimenomaan! Ei se kyllä normi ihmiselle ole mitenkään helppoa "päästää toinen menemään" niinkuin täällä kaikki (naiset) toitottaa! Kyllä se ero käy kippeetä.

sssna kirjoitti:

No tietenkin siksi että olisit saanut heidätkin kärsimään edes hieman! Tuskin sinä ilahduitkaan tuosta miehesi teosta.

En ilahtunut mutta en saa tyydytystä toisten kärsimyksistä.

Ero satuttaa kirjoitti:

Jos/kun on itselläkin uusi katsottuna niin on helppoa laskea toinen menemään. Minulla ainakin herää kirjoittajasta aina ajatus, että on joko kakkonen tai salasuhteilija itsekin.

Lue lisää

Saahan niitä ajatuksia olla. En ole ollut kakkonen eikä salasuhteilija.
Ei toista voi väkisin pitää. Pääsee itsekin helpommalla kun ei rupea taistelemaan.
Kuten sanoin.. en halua ihmistä joka kaipaa muualle.

sssna kirjoitti:

Nimenomaan! Ei se kyllä normi ihmiselle ole mitenkään helppoa "päästää toinen menemään" niinkuin täällä kaikki (naiset) toitottaa! Kyllä se ero käy kippeetä.

Miten moni nainen täällä toitottaa mitään?
Ei taida toitottaa muut kun minä. Se on minun ratkaisu "päästää" menemään. Jos toinen on mennäkseen niin menee vaikka ei päästäisi. Parempi antaa periksi suosiolla. En halua että kukaan säälistä kanssani elää.

sssna kirjoitti:

Nimenomaan! Ei se kyllä normi ihmiselle ole mitenkään helppoa "päästää toinen menemään" niinkuin täällä kaikki (naiset) toitottaa! Kyllä se ero käy kippeetä.

Kuka sulle on luvannut, että elämä olisi, tai sen pitäisi olla, helppoa. Ja taulapäille sen tulee olla vieläkin kipeämpää ja vaikeampaa - niin kuin näyttää olevankin.

ex-vaimo.. kirjoitti:

Miten moni nainen täällä toitottaa mitään?
Ei taida toitottaa muut kun minä. Se on minun ratkaisu "päästää" menemään. Jos toinen on mennäkseen niin menee vaikka ei päästäisi. Parempi antaa periksi suosiolla. En halua että kukaan säälistä kanssani elää.

Lue lisää

Toitottaahan ne kaikki petturuuden ja vääryyden puolustajat täällä ja selittää lässyttäen kaikkensa että pettäminen/eroaminen sen seurauksena olisi jotenkin hyväksyttävää kun nyt "tatttuu lakastumaan toiteen" Yllättäen ovat melkein kaikki naisia...

Ikä ja sielun koko ? kirjoitti:

"Pahaa"? Mitä pahaa siinä on, jos toinen löytää paremman ja sopivamman, jonka kanssa elämä sujuu ja menee kaikella tavalla toiselle onnellisemmin? Mikä minä - tai sinä - olen kenenkään muun elämästä määräämään?

Ajattelepa ystävyys-sanakin uudestaan, sillä sekin on vain sinusta kiinni, ei mistään muusta eikä kenestäkään toisesta.

Lue lisää

Mitä pahaa?? Niin sanoit oleellisen "ikä ja sielun koko". Kaikki sujuu paremman ja sopivamman kanssa onnellisemmin toiselle.. toiselle. Taas jätetty tulee loukatuksi ja kärsii. Eikö se toisen kärsimys paina mitään????? On siis pahuutta jättää toisen takia.

sssna kirjoitti:

Toitottaahan ne kaikki petturuuden ja vääryyden puolustajat täällä ja selittää lässyttäen kaikkensa että pettäminen/eroaminen sen seurauksena olisi jotenkin hyväksyttävää kun nyt "tatttuu lakastumaan toiteen" Yllättäen ovat melkein kaikki naisia...

Lue lisää

Minkä vääryyden puolustajat? Kirjoitin että laskin miehen menemään. Jokainen tyylillään. Joku alentuu tappelemaan miehestä, minä en.

ex-vaimo.. kirjoitti:

Minkä vääryyden puolustajat? Kirjoitin että laskin miehen menemään. Jokainen tyylillään. Joku alentuu tappelemaan miehestä, minä en.

En nyt juuri sinua tarkoittanutkaan, vaan yleisesti esim tässäkin ketjussa.

Asenne syvältä kirjoitti:

Kuka sulle on luvannut, että elämä olisi, tai sen pitäisi olla, helppoa. Ja taulapäille sen tulee olla vieläkin kipeämpää ja vaikeampaa - niin kuin näyttää olevankin.

Kirjoitusasusi perusteella SINÄ olet juurikin se taulapää. Muuta en noin vähä-älyiseen kommentoikaan=)

isä ja lapaet kirjoitti:

Olett varmasti oikeassa siinä, että taisteluni ei johda haluamaani lopputulokseen. Ehkäpä se hetki, kun vaimoni saa hakemansa asunnon, ja konkreettisesti muuttaa pous, pidän suuni, enkä vaadi häntä vielä miettimään ja jäämään. Ja yhteishuoltajuus on hänen ehdotuksensa, niin että minä olisin lähihuoltaja. Asuisimnelähekkäin, että lapset voisiat liikkua halutessaan kahden asunnon väliä omiakin aikojaan. Vamo ottaisi automme, jolla minunkin olisi mahdollusuus kuljettaa lapsia harrastuksiinsa. Näin ollen, vaimoni ehdotukset johtaisivat siihen, että olisimme edelleenkin paljon tekemisissämme, nukkuisimme vain eri paikossa. Emmwkä tietenkään olisi enää tilivelvollisia toisillemmme. Nerokasta vai jotain ihan muuta?

Lue lisää

Sitä autoa ei tarvitse antaa. Jos kerran lähtee, ostakoon oman auton itselleen. Ei tule toimimaan auton yhteishuoltajuus.

Arvaa, olenko miettinyt samaa?! Mutta jos pannaan toiseen puntariin minun egoni ja ylpeyteni, ja toiseen koko perheen hyvinvointi ja tulevaisuus, valitsen jälkimmäisen. Meidän pitää pystyä antamaan anteeksi. Ainakin, jos pyydetään.

Isä ja lapset kirjoitti:

Arvaa, olenko miettinyt samaa?! Mutta jos pannaan toiseen puntariin minun egoni ja ylpeyteni, ja toiseen koko perheen hyvinvointi ja tulevaisuus, valitsen jälkimmäisen. Meidän pitää pystyä antamaan anteeksi. Ainakin, jos pyydetään.

Lue lisää

Hyyyväää "isä ja lapset"! Pistä niille jauhot suuhun ja kuuma peruna, jos ne ymmärtäisi ajatella uudestaan.

Ebbe2 hyvä, olet oikeilla jäljillä. Vaimoni perheessä on kärsitty alkoholiongelmista ja hylkäämiskokemuksista. Uskon, että näillä on vaikutusta ihmisen tunne-elämään. Surullista on se, että vaikka asianosainen sen tiedostaisi, se ei välttämättä vaikuta käyttäytymiseen. Meillä jätetyillä on tarvetta etsiä syitä ja selityksiä kohtalollemme, ehkä ne auttavat meitä eteenpäin, kohti ymmärrystä ja hyväksyntää.

Kuulehan ebbe2... meillä mies päätti aloittaa uuden elämän uutena persoonana kun lapset oli jo isoja. Aika kaukaa on haettu jos joku lapsuusiän juttu vielä vaikuttaa. Olisi kyllä näkynyt jo aikaisemmin.

Mies läksi ja olen siihen tyytyväinen. Kaipasin myös 30 yhteisen vuoden jälkeen uutta. Minun ei tarvinnut lähteä koska mies teki sen omasta aloitteestaan. Ei minullakaan ole lapsena hyväksikäytetty vaikka kaipasin muutosta. Paljon tulee eroja keski-iässä ja sen jälkeenkin.

Meikäläisen nyrkit puhuis tossa vaiheessa...

Nyrkki-Ismo kirjoitti:

Meikäläisen nyrkit puhuis tossa vaiheessa...

Oikein nyrkki-ismo! S.aatana sinä olet ÄIJÄ!! ymmärrykset ja keskustelut voi työntää huoran perseeseen tuossa tilanteessa. Paskaa puhutte jostai itsetunnosta.. kaikilla se romahtaisi tuossa tilanteessa ja ois vaan suunnaton vitutus!

Siinähän ne lapset kasvaa täysi-ikäiseksi heistä tapellessa. Lakimiehet rikastuu...

Miehen järki on kaukana kun himot vie varattua miestä. Eletään salassa kaksoiselämää. Sekin on täysin väärin kumppania kohtaan.

Molemmissa tapauksissa ratkaiseva tekijä on se, miten homma hoidetaan, aikuisesti vai sillä lailla kuin lapset ja teinit tekevät asioita, kun tietoa, näkemystä, kokemusta ja ymmärrystä ei vielä ole tarpeeksi.

Mitä on aikuisuus? kirjoitti:

Molemmissa tapauksissa ratkaiseva tekijä on se, miten homma hoidetaan, aikuisesti vai sillä lailla kuin lapset ja teinit tekevät asioita, kun tietoa, näkemystä, kokemusta ja ymmärrystä ei vielä ole tarpeeksi.

Lue lisää

No mitä on aikuisuus? Lapset ja teinit hoitavat monesti asiansa paremmin kuin aikuiset... ovat ymmärtäviä, suvaitsevia ja avarakatseisia ym. Aikuiset katsovat asioita hyvinkin usein vain oman kapean putkinäkönsä kautta. Sitä he pitävät "ainoana oikeana" tapana ja siitä pahimmat riidat ja erimielisyydet syntyvätkin. Ei enää riidelläkään asiasta, vaan kinataan siitä kumpi on oikeassa.

dottie1 kirjoitti:

No mitä on aikuisuus? Lapset ja teinit hoitavat monesti asiansa paremmin kuin aikuiset... ovat ymmärtäviä, suvaitsevia ja avarakatseisia ym. Aikuiset katsovat asioita hyvinkin usein vain oman kapean putkinäkönsä kautta. Sitä he pitävät "ainoana oikeana" tapana ja siitä pahimmat riidat ja erimielisyydet syntyvätkin. Ei enää riidelläkään asiasta, vaan kinataan siitä kumpi on oikeassa.

Lue lisää

dottie1 on täysi paska ja huorintekoa puolusteleva lunttu itsekin!

dottie1 kirjoitti:

No mitä on aikuisuus? Lapset ja teinit hoitavat monesti asiansa paremmin kuin aikuiset... ovat ymmärtäviä, suvaitsevia ja avarakatseisia ym. Aikuiset katsovat asioita hyvinkin usein vain oman kapean putkinäkönsä kautta. Sitä he pitävät "ainoana oikeana" tapana ja siitä pahimmat riidat ja erimielisyydet syntyvätkin. Ei enää riidelläkään asiasta, vaan kinataan siitä kumpi on oikeassa.

Lue lisää

Arvoisa dottie1. Johtuisikohan lasten ja teinien "asioiden parempi hoitaminen" ehkä siitäkin, ettei ole vielä vastuuta omista lapsista, taloista, lainoista ja muusta yhdessä hankitusta ja rakennetusta eli kaikesta perhe-elämään ja sen pyörittämiseen liittyvästä. Valitettavasti aikuisen pitäisi olla loppuun asti aikuinen eikä alkaa taas teiniksi.

Mahdoton mies kirjoitti:

Arvoisa dottie1. Johtuisikohan lasten ja teinien "asioiden parempi hoitaminen" ehkä siitäkin, ettei ole vielä vastuuta omista lapsista, taloista, lainoista ja muusta yhdessä hankitusta ja rakennetusta eli kaikesta perhe-elämään ja sen pyörittämiseen liittyvästä. Valitettavasti aikuisen pitäisi olla loppuun asti aikuinen eikä alkaa taas teiniksi.

Lue lisää

Mahdoton mies: Usein teinien "asioiden parempi hoitaminen" johtuu yksinkertaisesti siitä, että tiedetään mitä halutaan ja millä ehdoilla eikä suostuta loputtomiin märehtimään asioita. Kuten sitä pitäisikö erota. Jos toinen haluaa lähteä, niin antaa mennä, koska eihän siinä mikään muukaan auta. Itse olen näin vanhempana myös huomannut, ettei kukaan muu kuin itse tee asioita vaikeammaksi. Asiat on juuri niin miten ne ottaa, olkoon miten päin tai miten mullinmallin tahansa. Vanhempana sitä usein muistaa myös matkan varrella unohtuneet arvonsa ja/tai periaatteensa, joista on "joustanut" "perheen hyväksi" (=lähes aina pelkästään puolison hyväksi). Loppuviimein lasten hyväksi on edes suhteellisen tasapainoiset vanhemmat, tai edes yksi.

Minäkin kuvittelin jatkavani ex-liittoani "lasten vuoksi", vaikka näin jälkikäteen se on osoittautunut suureksi, joskin yleiseksi, valheeksi. Ex-liitossani kannoin yksin vastuun kaikesta. Ex oli perheessämme jäniksenä, joka tiesi kaikesta kaiken, vaikkei osallistunut mihinkään eikä halunnut huomioida kuin itsensä. On niin perusteellisen ihanaa ja onnellista, kun voi eron jälkeen keskittyä ihan oikeasti lasten (myöhäisteinien yksi täysi-ikäinen) elämään. Eikä enää tarvitse miettiä exän rahaongelmia. Tästä johtuen ensimmäistä kertaa n. 25 vuoteen myös talous on tasapainossa.

mahdollinen nainen kirjoitti:

Mahdoton mies: Usein teinien "asioiden parempi hoitaminen" johtuu yksinkertaisesti siitä, että tiedetään mitä halutaan ja millä ehdoilla eikä suostuta loputtomiin märehtimään asioita. Kuten sitä pitäisikö erota. Jos toinen haluaa lähteä, niin antaa mennä, koska eihän siinä mikään muukaan auta. Itse olen näin vanhempana myös huomannut, ettei kukaan muu kuin itse tee asioita vaikeammaksi. Asiat on juuri niin miten ne ottaa, olkoon miten päin tai miten mullinmallin tahansa. Vanhempana sitä usein muistaa myös matkan varrella unohtuneet arvonsa ja/tai periaatteensa, joista on "joustanut" "perheen hyväksi" (=lähes aina pelkästään puolison hyväksi). Loppuviimein lasten hyväksi on edes suhteellisen tasapainoiset vanhemmat, tai edes yksi.

Minäkin kuvittelin jatkavani ex-liittoani "lasten vuoksi", vaikka näin jälkikäteen se on osoittautunut suureksi, joskin yleiseksi, valheeksi. Ex-liitossani kannoin yksin vastuun kaikesta. Ex oli perheessämme jäniksenä, joka tiesi kaikesta kaiken, vaikkei osallistunut mihinkään eikä halunnut huomioida kuin itsensä. On niin perusteellisen ihanaa ja onnellista, kun voi eron jälkeen keskittyä ihan oikeasti lasten (myöhäisteinien yksi täysi-ikäinen) elämään. Eikä enää tarvitse miettiä exän rahaongelmia. Tästä johtuen ensimmäistä kertaa n. 25 vuoteen myös talous on tasapainossa.

Lue lisää

Aloittaja kertoo äidin lähtemisestä toisen miehen matkaan ja omien lastensa jättämisestä.

Mahdollinen nainen, sinun tilanteesi on ollut ja on ihan erilainen! Puolustelet eroa, joka onkin hyvä juttu sinun kannaltasi. Lapset isoja yms. seikat.

Itselläni on ollut näköalapaikka tapauksesta, jossa äiti jättää 12 ja 15 v. lapset isälleen vain uuden miehen vuoksi!
Lapset ovat itkeneet ja rukoilleet äitiänsä jäämään kotiin, mutta turhaan.

Sydän särkyy kaikkien lasten vuoksi, joiden koti hajoaa pettäjien ja jättäjien vuoksi.

Mikä ihme vaivaa 30-40v. naisia ja miehiä, kun heistä on kasvanut todella vastuuntunnottomia vanhempia?
Oksettaa jo sanonta "yksi elämä", kun tuntuu sen avulla voivan tuottaa läheisilleen surua ja tuskaa.

Ajatelkaa lapsianne kirjoitti:

Aloittaja kertoo äidin lähtemisestä toisen miehen matkaan ja omien lastensa jättämisestä.

Mahdollinen nainen, sinun tilanteesi on ollut ja on ihan erilainen! Puolustelet eroa, joka onkin hyvä juttu sinun kannaltasi. Lapset isoja yms. seikat.

Itselläni on ollut näköalapaikka tapauksesta, jossa äiti jättää 12 ja 15 v. lapset isälleen vain uuden miehen vuoksi!
Lapset ovat itkeneet ja rukoilleet äitiänsä jäämään kotiin, mutta turhaan.

Sydän särkyy kaikkien lasten vuoksi, joiden koti hajoaa pettäjien ja jättäjien vuoksi.

Mikä ihme vaivaa 30-40v. naisia ja miehiä, kun heistä on kasvanut todella vastuuntunnottomia vanhempia?
Oksettaa jo sanonta "yksi elämä", kun tuntuu sen avulla voivan tuottaa läheisilleen surua ja tuskaa.

Lue lisää

Nämä on todella vaikeita asioita kun on lapsia. Ajatelkaa lapsianne-kirjoittajan kertomassa tapauksessa oli nuorimmaisen kohdalla kuusi vuotta täysi-ikäisyyteen.
Onko se sitten pitkä aika, on ja ei. Riippuu ihan mistä ja kenen näkökulmasta tilannetta katsoo.

Mitä asioita vanhempi painottaa ja mitä tekee se nainen/mies samassa kropassa.
Vanhempi tietysti ajattelee lapsensa parasta. Mutta samalla vanhempi on myöskin nainen tai mies joka ei enää halua jatkaa parisuhdettaan lapsen äidin/isän kanssa.
Mistä löytyy tasapaino. Joku kärsii aina. Pitäisikö siis odottaa se kuusi vuotta?
Vai hyväksyykö aikuinen lapsikaan koskaan jättäjävanhemman ratkaisua?
Paljon isoja kysymyksiä joihin ei kaikille osapuolille hyvää vastausta löydä.

Ajatelkaa lapsianne kirjoitti:

Aloittaja kertoo äidin lähtemisestä toisen miehen matkaan ja omien lastensa jättämisestä.

Mahdollinen nainen, sinun tilanteesi on ollut ja on ihan erilainen! Puolustelet eroa, joka onkin hyvä juttu sinun kannaltasi. Lapset isoja yms. seikat.

Itselläni on ollut näköalapaikka tapauksesta, jossa äiti jättää 12 ja 15 v. lapset isälleen vain uuden miehen vuoksi!
Lapset ovat itkeneet ja rukoilleet äitiänsä jäämään kotiin, mutta turhaan.

Sydän särkyy kaikkien lasten vuoksi, joiden koti hajoaa pettäjien ja jättäjien vuoksi.

Mikä ihme vaivaa 30-40v. naisia ja miehiä, kun heistä on kasvanut todella vastuuntunnottomia vanhempia?
Oksettaa jo sanonta "yksi elämä", kun tuntuu sen avulla voivan tuottaa läheisilleen surua ja tuskaa.

Lue lisää

Kerrankin järkevä vastaus "ajatelkaa lapsianne" sitähän minäkin olen yrittänyt tässä toitottaa että lapset ja perhe tulisi mennä uusien "rakkauksien" edelle ja tuo "yksi elämä" tai "elämä on lyhyt" on juurikin niitä itsekkäitä harhaluuloja. paskat elämä mikään lyhyt ole kun keskinmäärin 80v täällä töllistellään..

mahdollinen nainen kirjoitti:

Mahdoton mies: Usein teinien "asioiden parempi hoitaminen" johtuu yksinkertaisesti siitä, että tiedetään mitä halutaan ja millä ehdoilla eikä suostuta loputtomiin märehtimään asioita. Kuten sitä pitäisikö erota. Jos toinen haluaa lähteä, niin antaa mennä, koska eihän siinä mikään muukaan auta. Itse olen näin vanhempana myös huomannut, ettei kukaan muu kuin itse tee asioita vaikeammaksi. Asiat on juuri niin miten ne ottaa, olkoon miten päin tai miten mullinmallin tahansa. Vanhempana sitä usein muistaa myös matkan varrella unohtuneet arvonsa ja/tai periaatteensa, joista on "joustanut" "perheen hyväksi" (=lähes aina pelkästään puolison hyväksi). Loppuviimein lasten hyväksi on edes suhteellisen tasapainoiset vanhemmat, tai edes yksi.

Minäkin kuvittelin jatkavani ex-liittoani "lasten vuoksi", vaikka näin jälkikäteen se on osoittautunut suureksi, joskin yleiseksi, valheeksi. Ex-liitossani kannoin yksin vastuun kaikesta. Ex oli perheessämme jäniksenä, joka tiesi kaikesta kaiken, vaikkei osallistunut mihinkään eikä halunnut huomioida kuin itsensä. On niin perusteellisen ihanaa ja onnellista, kun voi eron jälkeen keskittyä ihan oikeasti lasten (myöhäisteinien yksi täysi-ikäinen) elämään. Eikä enää tarvitse miettiä exän rahaongelmia. Tästä johtuen ensimmäistä kertaa n. 25 vuoteen myös talous on tasapainossa.

Lue lisää

Arvoisa mahdollinen nainen. Mielestäni olet tehnyt lastesi kannalta vastuuntuntoisen päätöksen, mikäli olet erotilanteessa ottanut alaikäisten lastesi lähihuoltajan velvoitteet vapaaehtoisesti kannettavaksesi. Etkä ole ollut eroamassa puolisostasi sen takia, että olet ollut tunteidesi vietävänä, rakastunut toiseen ja pettänyt ex-puolisoasi rinnakkaissuhteessa. Ero ei ole tullut sinulle yllätyksenä. Olet saanut toteuttaa omaa tahtoasi ja valintojasi vakaan harkinnan jälkeen.

Aloittajan ja hänen puolisonsa tilanne on erilainen. Vaikka olemmekin lukeneet vain aloittajan osuuden tilanteeseen, uskoisin hänen olevan järkyttynyt, peloissaan ja suuren hämmennyksen vallassa. Ainakin itse olin omassa erokriisissäni kaikkea noita, kunnes taas elämä alkoi voittaa.

"Uskoin kerran ihmisihin, en nyt uskone enempi, ihmiset on ilvesheimo, paha, karsas, kahlehdittu; jos joku kohoopi heistä, sen he iskevät ijäksi, riemuitsevat rinnassansa: ollut meitä ei parempi!" (E. Leino)

sssna kirjoitti:

dottie1 on täysi paska ja huorintekoa puolusteleva lunttu itsekin!

Et muuta keksinyt?

hupssss kirjoitti:

Et muuta keksinyt?

Eihän totuutta tarvitse keksiä! Sehän tulee luonnostaan kuin aamu yön jälkeen!=)

sssna kirjoitti:

Eihän totuutta tarvitse keksiä! Sehän tulee luonnostaan kuin aamu yön jälkeen!=)

Tunnet dottien henkilökohtaisesti? Olet ehkä maksava asiakas eli huoripukki?

Ajatelkaa lapsianne kirjoitti:

Aloittaja kertoo äidin lähtemisestä toisen miehen matkaan ja omien lastensa jättämisestä.

Mahdollinen nainen, sinun tilanteesi on ollut ja on ihan erilainen! Puolustelet eroa, joka onkin hyvä juttu sinun kannaltasi. Lapset isoja yms. seikat.

Itselläni on ollut näköalapaikka tapauksesta, jossa äiti jättää 12 ja 15 v. lapset isälleen vain uuden miehen vuoksi!
Lapset ovat itkeneet ja rukoilleet äitiänsä jäämään kotiin, mutta turhaan.

Sydän särkyy kaikkien lasten vuoksi, joiden koti hajoaa pettäjien ja jättäjien vuoksi.

Mikä ihme vaivaa 30-40v. naisia ja miehiä, kun heistä on kasvanut todella vastuuntunnottomia vanhempia?
Oksettaa jo sanonta "yksi elämä", kun tuntuu sen avulla voivan tuottaa läheisilleen surua ja tuskaa.

Lue lisää

"Meillä on vain tämä yksi elämä" on tuttu lause. Olen samaa mieltä, siksipä tekisi mieleni elää se arvojeni eikä viettieni mukaan. Pyydän jo nyt anteeksi tätä moralismin värittämää närkästystäni.

hupssss kirjoitti:

Tunnet dottien henkilökohtaisesti? Olet ehkä maksava asiakas eli huoripukki?

Tunnen tuon ihmistyypin! Eihän tarvi ketään tunteakaan kommentoidakseen mielipidettä. Se että on lumppu, paistaa läpi kyllä, kun puolustelee huorintekoa. Dottie1 en tunne henkilökohtaisesti, enkä haluakaan. Mitä viimeiseen ala-arvoiseen lausahdukseesi tulee, niin en maksaisi siitä kun se ei ilmaiseksikaan ole kelvannut enää aikoihin!=)

sssna kirjoitti:

Tunnen tuon ihmistyypin! Eihän tarvi ketään tunteakaan kommentoidakseen mielipidettä. Se että on lumppu, paistaa läpi kyllä, kun puolustelee huorintekoa. Dottie1 en tunne henkilökohtaisesti, enkä haluakaan. Mitä viimeiseen ala-arvoiseen lausahdukseesi tulee, niin en maksaisi siitä kun se ei ilmaiseksikaan ole kelvannut enää aikoihin!=)

Lue lisää

Lausahdukseni ei ole sen ala-arvoisempia kun omasikaan.

hupssss kirjoitti:

Lausahdukseni ei ole sen ala-arvoisempia kun omasikaan.

Ehkä niinkin! Tuleehan sitä toisinaan käytettyä hieman karkeaa kieltä!=) Pahoitteluni siitä kaikille herkkähermoisille lukijoille.

valintojen paikka kirjoitti:

Nämä on todella vaikeita asioita kun on lapsia. Ajatelkaa lapsianne-kirjoittajan kertomassa tapauksessa oli nuorimmaisen kohdalla kuusi vuotta täysi-ikäisyyteen.
Onko se sitten pitkä aika, on ja ei. Riippuu ihan mistä ja kenen näkökulmasta tilannetta katsoo.

Mitä asioita vanhempi painottaa ja mitä tekee se nainen/mies samassa kropassa.
Vanhempi tietysti ajattelee lapsensa parasta. Mutta samalla vanhempi on myöskin nainen tai mies joka ei enää halua jatkaa parisuhdettaan lapsen äidin/isän kanssa.
Mistä löytyy tasapaino. Joku kärsii aina. Pitäisikö siis odottaa se kuusi vuotta?
Vai hyväksyykö aikuinen lapsikaan koskaan jättäjävanhemman ratkaisua?
Paljon isoja kysymyksiä joihin ei kaikille osapuolille hyvää vastausta löydä.

Lue lisää

Nimenomaan pitää odottaa se 6 vuotta. Ei hyväksy lapsi koskaan jättäjävanhemman tekoa.

Ei se lasten elättäminen lähivanhemmallakaan halpaa ole vaikka elatusmaksut tulee. Mieluummin elatusmaksut kun lähivanhemmuus.

epäilen kirjoitti:

Ei se lasten elättäminen lähivanhemmallakaan halpaa ole vaikka elatusmaksut tulee. Mieluummin elatusmaksut kun lähivanhemmuus.

Paskat! Niitä kuluja voi kuitenkin lähivanhempi säädellä ja elää suu säkkiä myöten! Kun maksat elareita, et voi! Se on aina se sama maksu vaikka muita olisi kuinka paljon ja rahaa ei itselle jäisi lainkaan. No, onneksi ne on maksettu ajat sitten... ei paljon purista enää, mutta muistaahan tuon.

sssna kirjoitti:

Paskat! Niitä kuluja voi kuitenkin lähivanhempi säädellä ja elää suu säkkiä myöten! Kun maksat elareita, et voi! Se on aina se sama maksu vaikka muita olisi kuinka paljon ja rahaa ei itselle jäisi lainkaan. No, onneksi ne on maksettu ajat sitten... ei paljon purista enää, mutta muistaahan tuon.

Lue lisää

Jokaisella on muitakin maksuja. Niin lähi- kuin etävanhemmalla. Lähivanhemman luona oleva lapsi maksaa aina enemmän hänelle kuin etävanhemmalle. On kokemusta . Mies pääsi paljon vähemmällä kun minä jonka luona lapsi asui.
Elatusmaksu säädetään maksajan tulojen mukaan. Lähivanhempi maksaa loput elinkustannukset lapsen osalta vaikka tulot olisi kuinka pienet. Töissäkäyvänä mutta pienituloisena en saanut mitään yhteiskunnan tukia.

epäilen kirjoitti:

Jokaisella on muitakin maksuja. Niin lähi- kuin etävanhemmalla. Lähivanhemman luona oleva lapsi maksaa aina enemmän hänelle kuin etävanhemmalle. On kokemusta . Mies pääsi paljon vähemmällä kun minä jonka luona lapsi asui.
Elatusmaksu säädetään maksajan tulojen mukaan. Lähivanhempi maksaa loput elinkustannukset lapsen osalta vaikka tulot olisi kuinka pienet. Töissäkäyvänä mutta pienituloisena en saanut mitään yhteiskunnan tukia.

Lue lisää

Miten muka lapsi maksaa enemmän? Maksaahan se jos suostuu kaikkeen. Lähivanhempi vo ikuitenkin säädellä kuluja mitä lapseen menee. Peruselämiseen ei mene niin paljoa rahaa. Esimerkkinä jos tienaat vaikka 1600€ nettona, ja maksat vuokraa 700€, kolmesta lapsesta elaria 500€, niin sitten jää 400€ ja siitä vielä muut laskut ja kulut. Ei siinä elämiseen jää juurikaan rahaa.

sssna kirjoitti:

Miten muka lapsi maksaa enemmän? Maksaahan se jos suostuu kaikkeen. Lähivanhempi vo ikuitenkin säädellä kuluja mitä lapseen menee. Peruselämiseen ei mene niin paljoa rahaa. Esimerkkinä jos tienaat vaikka 1600€ nettona, ja maksat vuokraa 700€, kolmesta lapsesta elaria 500€, niin sitten jää 400€ ja siitä vielä muut laskut ja kulut. Ei siinä elämiseen jää juurikaan rahaa.

Lue lisää

Miten se lähivanhempi voi kuluja säädellä, kerro?

Jos lähivanhempi tienaa vaikka nettona 1800e, maksaa vuokraa 950e, saa yhdestä lapsesta 17v elaria 150e, vaikka toinen opiskelijakin 19v vielä asuu luona. No, tuosta jää 1000e, josta menee työmatkakuluihin molempien lasten opiskelumatkakuluihin 200e -jää 800e. Tämän päälle puhelinmaksut nettimaksut min. 100e. Jää 700e. Kun tuosta 700e:sta vähentää kolmen ihmisen muut kulut, kuten ruuan ja hygienian, ei mihinkään jää yhtään rahaa. Puhumattakaan molempien lasten koulukirjoihin.

Innolla odotan nuorimmaisen 18v päivää. Elaritkin loppuvat (molempien lapsilisä loppui aikapäivät sitten). Pitää varmaan heittää molemmat kadulle ja muuttaa yksin pienempään/halvempaan asuntoon?

,nlkhlikho kirjoitti:

Miten se lähivanhempi voi kuluja säädellä, kerro?

Jos lähivanhempi tienaa vaikka nettona 1800e, maksaa vuokraa 950e, saa yhdestä lapsesta 17v elaria 150e, vaikka toinen opiskelijakin 19v vielä asuu luona. No, tuosta jää 1000e, josta menee työmatkakuluihin molempien lasten opiskelumatkakuluihin 200e -jää 800e. Tämän päälle puhelinmaksut nettimaksut min. 100e. Jää 700e. Kun tuosta 700e:sta vähentää kolmen ihmisen muut kulut, kuten ruuan ja hygienian, ei mihinkään jää yhtään rahaa. Puhumattakaan molempien lasten koulukirjoihin.

Innolla odotan nuorimmaisen 18v päivää. Elaritkin loppuvat (molempien lapsilisä loppui aikapäivät sitten). Pitää varmaan heittää molemmat kadulle ja muuttaa yksin pienempään/halvempaan asuntoon?

Lue lisää

19 vuotias ei ole enää lapsi, joten töihin vaan. Itsekin tein työtä opintojen ohella aikanaan. Tosin ei se toki kyllä lastenkaan kanssa helppoa ja halpaa ole, en minä sillä. Mutta aina voi karsia kuluja kuitenkin jostain. Vaikka kalliista harrastuksista vaikka tärkeitä ovatkin. Ruoka on myös asia mihin tämän nykyisen rappiokulttuurin mädät tuotteet saavat kulumaan poskettomasti rahaa kun ostetaan puolivalmista tai valmista einestä eikä viitsitä käyttää järkeä. Itse kalastan ja marjastan/sienestän ja ostan ainoastaan sen mitä pakosta tarvii.

Ongelma on vaan siinä, että toimiva suhde tarvitsisi sen, että molemmat olsiivar sitä mieltä, että ongelmat olisivat selvitettävissä.

Oikeastaan tässä vaiheessa on parempi, mitä vähemmän olet vaimoosi yhteydessä. Keskity itsesi selväpäisenä pitämiseen ja että lapsesi selviät mahdollisestä rytinästä mahdollisimman ehjin nahoin. Kerro heille, että rakastat heitä ja ole heille turvallinen vanhempi. Jos menet tästä kohtaa pieleen, heistä tulee aikuisena samanlaisia kuin vaimosi, joka kykenee tuollaiseen temppuun.

Etkö sinä voisi jo lopettaa tämän asian jauhamista.

´Älä jaksa jauhaa kirjoitti:

Etkö sinä voisi jo lopettaa tämän asian jauhamista.

Tätähän voi aloittaja "jauhaa" juuri niin kauan kuin tarvetta on. Ja sinä voit sillä aikaa lukea tai tehdä jotain aivan muuta.

´Älä jaksa jauhaa kirjoitti:

Etkö sinä voisi jo lopettaa tämän asian jauhamista.

Öh, korjatkaa jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt palstan olevan juuri 'jauhamista' vareten?! Kirjoittaminen tänne on vapaaehtoista, kuten lukeminenkin. Asioiden jäsentämiseksi ja ymmärtämiseksi joutuu tekemään melkoisesti duunia, ja jos en käy tätä kunnolla läpi, lykkääntyy ongelmia vain eteenpäin.

Joten veli hyvä, rauhoitu, siirry seuraavaan aiheeseen ja anna meille muille mahdollisuus jatkaa sillä tiellä, josta koemme hyötyvämme. Aivan kuten itsekin teet.

Et ole ollut naiivi, elit normiarjessa, parisuhteessasi. Vaimosi on yksinkertainen ja kykenemätön tunnustamaan edes itselleen, että "pakenin tylsää arkeani uskottomuuteen, ihastuin janyt jätän perheeni oman uskottomuuteni vuoksi jotta pääsen jännään elämään". Kaikki pettäjät syyttävät erossa "huonoa parisuhdetta ja exää", mutta eivät koskaan itseään eivätkä koskaan tunnnusta, että avioeron syy on uskottomuus, josta tosiongelmat alkoivat.. Ihan normipettäjä vaimosi onn, kaikkine itsekeskeisine ajatuksineen. Ennustan jatkon:kun sinä lopulta toteat että lähde vaan, muutut kylmäksi myös ja ajat eroa (joudut hoitamaan käytännön asiat, oletan), silloin menee pupu vaimosi pöksyyn, alkaa itku ja valitus.

Isä ja lapset kirjoitti:

Öh, korjatkaa jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt palstan olevan juuri 'jauhamista' vareten?! Kirjoittaminen tänne on vapaaehtoista, kuten lukeminenkin. Asioiden jäsentämiseksi ja ymmärtämiseksi joutuu tekemään melkoisesti duunia, ja jos en käy tätä kunnolla läpi, lykkääntyy ongelmia vain eteenpäin.

Joten veli hyvä, rauhoitu, siirry seuraavaan aiheeseen ja anna meille muille mahdollisuus jatkaa sillä tiellä, josta koemme hyötyvämme. Aivan kuten itsekin teet.

Lue lisää

Minullekin kommentoitiin samalla tavalla; mutta koen, että palsta on jauhamista varten!!
Se jäsentää samalla omia ajatuksia ja tunteita. Minä ainakin sain alkukesästä paljon hyviä kommentteja ja näkemyksiä, jotka auttoivat eteenpäin. Voimia sinulle.

sii26 kirjoitti:

Minullekin kommentoitiin samalla tavalla; mutta koen, että palsta on jauhamista varten!!
Se jäsentää samalla omia ajatuksia ja tunteita. Minä ainakin sain alkukesästä paljon hyviä kommentteja ja näkemyksiä, jotka auttoivat eteenpäin. Voimia sinulle.

Lue lisää

Kiitos. Olen kyllä niin paskana tästä, että ei haittaisi vaikka helpottaisi. Miten sinä olet selvinnyt? Onko elämänilo yhtään palannut?

isä ja lapset kirjoitti:

Kiitos. Olen kyllä niin paskana tästä, että ei haittaisi vaikka helpottaisi. Miten sinä olet selvinnyt? Onko elämänilo yhtään palannut?

Sinun täytyy vaan hyväksyä se että suurin syyllinen on tuo mieskakkonen.
Näinhän se menee silloinkin kun mies pettää vaimoaan. Miehessä ei ole vikaa vaan siinä syntisessä kakkosessa. Hänelle kuuluu kaikki syyllisyys. Miksi kajoaa varattuun. Varattu on aina vietelty salakavalasti.

Näin se mene kun mies pettää vaimoaan. Miehessä ei ole koskaan vikaa. Naiset ainakin haukkuu kilpaa naiskakkosta. Missä on nyt nuo haukkujat? On kyse mieskakkosesta.

Ihan kuin oma tarinani,mutta meillä mies lähti. Hyvin on viihtynyt matkassa jo usean vuoden. Kai hän löysi sen parinsa sitten entisestä työkaverista. Koskaan en saanut mitään selitystä, MIKSI! Hänkään ei puhunut tunnoistaan minulle,vaan helpompi oli kuulema puhua toiselle naiselle. Kuinka usein kuuntelinkaan työhuolia,hieroin niskaa ym.pientä. Riitojakaan ei ollut. Tuli aika monelle yllätyksenä meidän ero. Niin sitä luulee tuntevansa toisen, mutta ei tunne kuitenkaan. Olen niin perhekeskeinen, että tuntuu pahalta olla yksin. Toki toinen lapsista on vielä kotona, mutta kaipaa sitä aikuista rinnalleen,jonka kanssa puhua. En sitten tiedä iskikö 50 villitys mieheen, mutta sillä tiellä on edelleen. Minä taas en ole sen jälkeen ollut kenenkään kanssa. Ne pari hassua nettiviestiä mitä olen saanut, olivat ainoastaan seksin hakua. Mulle se ei sovi. Tyydyn ainoastaan parisuhteeseen ja siihen sitte seksi. Voimia sulle, tiedän suunnilleen mitä käyt läpi.

huomannut kirjoitti:

Sinun täytyy vaan hyväksyä se että suurin syyllinen on tuo mieskakkonen.
Näinhän se menee silloinkin kun mies pettää vaimoaan. Miehessä ei ole vikaa vaan siinä syntisessä kakkosessa. Hänelle kuuluu kaikki syyllisyys. Miksi kajoaa varattuun. Varattu on aina vietelty salakavalasti.

Näin se mene kun mies pettää vaimoaan. Miehessä ei ole koskaan vikaa. Naiset ainakin haukkuu kilpaa naiskakkosta. Missä on nyt nuo haukkujat? On kyse mieskakkosesta.

Lue lisää

Turhaa haukkua mieskakkosta. Kuten ap sanoi hänellä ei ole mitään hävittävää.

Tässä tarinassa minua häiritsee ap:n itsesyytökset. Hän yrittää ymmärtää loputtomasti vaimoaan. Vaimo ei ilmeisesti ole joutunut kantamaan paljoa vastuuta ja oppinut, että elämässä pärjää muita syytellen.

niinpä niin kirjoitti:

Turhaa haukkua mieskakkosta. Kuten ap sanoi hänellä ei ole mitään hävittävää.

Tässä tarinassa minua häiritsee ap:n itsesyytökset. Hän yrittää ymmärtää loputtomasti vaimoaan. Vaimo ei ilmeisesti ole joutunut kantamaan paljoa vastuuta ja oppinut, että elämässä pärjää muita syytellen.

Lue lisää

Vai on turha haukkua. Miksi sitten ei ole turha haukkua naiskakkosta? Ei ole kysymys siitä onko hävittävää vaan periaatteesta. Ap kyllä itkee täälläkin että menettää rakastamansa naisen. Eli ei hävittävää..?
Jos asetelma olisi toisinpäin että pettäjä olisi mies niin kaikki vika olisi siinä vieraassa naisessa?

Onko vaimosi koskaan kertonut sinulle, missä vika on?
Jos ei, syyllistät itseäsi turhaan.

Jos oikeasti kyse on siitä, että olet tehnyt väärin, toiselle pitäisi riittää se, että otat opiksesi viimeistään nyt ja parannat tapasi.
Ymmärrän tietty tilanteen, jos vaimo on moneen kertaan sanonut asiasta ja siltikin asia ovat menneet kuuroille korville. Sitten valitettavasti jäljelle jää vain peiliin katsominen.

Vaimosi ehdottomuus asian suhteen kertoo siitä, että hän etsii syntipukkia.
Todelliset ongelmat johtuvat hänen selkärangattomuudestaan.

Oli tilanne mikä hyvänsä, yritä olla syyllistämättä itseäsi liikaa, keskity siihen, että selviät arkirutiineista, ota yhteys ammattiauttajaan ja ole läsnä lapsillesi kaikesta huolimatta.

No mutta se, että olet ollut liian vaadiva ja ankara kumppani, sitä et täällä aikaisemmin maininnut. Eikös se sitten suurelta osin olekkin eron syy?

Siis karkoittamaan!

Siinä olet oikeassa, että kyseessä on hullaantuminen, mutta se että mitään ei olisi tehtävissä ei pidä paikkaansa. Isän vaimo ja lasten äiti on kännissä. Kun kännistä ja krapulasta on toivuttu, asiat näkee paljon selvemmin.

Todennäköisesti tässä siltoja kuitenkin ooltellaan siihen malliin, eikä suhde on ohi, mutta kyllä vielä toivoa on.

älä viitsi masentaa kirjoitti:

Siinä olet oikeassa, että kyseessä on hullaantuminen, mutta se että mitään ei olisi tehtävissä ei pidä paikkaansa. Isän vaimo ja lasten äiti on kännissä. Kun kännistä ja krapulasta on toivuttu, asiat näkee paljon selvemmin.

Todennäköisesti tässä siltoja kuitenkin ooltellaan siihen malliin, eikä suhde on ohi, mutta kyllä vielä toivoa on.

Lue lisää

Kyllä se sun naises on menny jo.Muista kumminkin,että hänhän se on on pettänyt sun luottamuksen ja teidän perheen.
Ihmiset nyt selittää kaikkensa,että petturuus olisi jotenki hyväksyttävämpää...Sanoit ja teit pahasti,ollu vaikeeta pitemmän
aikaa jne...Ei oikeesti kannata uskoa ja jos uskot olet sinä kohta se syyllinen kaikkeen.Sua tässä
tässä on kumminkin loukattu ja petetty.Oikeesti jos se naises susta välittäis ei se noin tekis.Tollee menetetty
monta hyvää miestä,kun jää suruun ja syyllistyy.Tiedän että on kauheeta jos rakastaa toista,vaan vähä vaikeeta on
rakastaa yksin.

Pakko vielä sanoa,että nainen kun saa ton pettämis js vapaus huuman päälle
ei siinä auta vaikka olisit J.Depp.Naises menetti maineensa.Säilytä sinä omasi
ja viskaa se petturi pihalle...Nyt vähä määrätietosuutta ja
kiukkua peliin.Toisten tunteilla ei pelata.Olisi ottanut eron ja sitten
aloittanut suhteen nyt vaan hajottaa sua vaikka mitä sanois.Ero tulee... Mitä sitten?
Parempi ero kuin valhe.

Sanoppa muijallesi että meiltä ei lahdetä kuin kerran ja se on sitten siinä ja takisin et ota vaikka mikä olisi niin vaimosi voi herätä tai sitten ei.

mek kirjoitti:

Sanoppa muijallesi että meiltä ei lahdetä kuin kerran ja se on sitten siinä ja takisin et ota vaikka mikä olisi niin vaimosi voi herätä tai sitten ei.

Voit olla, mek, hyvinkin oikeassa. Mutta tunnustan tässä nyt pelkoni, välittömän oven pamahduksen. Mikäkö minä olen? Toiveikas luuseri enkä mikään muu.

Voi helevetti, että kuulostaa pahalta osasi. En voi kuvitellakaan kertomaasi tilannetta. En ikikuunapäivänä halua ajatella niin pitkälle, että lasteni äiti esittelee lapsillemme uuden miehen, 'isäpuolen''. Järki lähtisi varmasti, kuten totesitkin. Mutta sekin päivä on edessä. Sinulla se jo oli, ei saatana, niin koskee pelkkä ajatuskin. Ja tuota lasten itkua ja ikävää! Jos me hyväksymme yleisen onnen tavoittelun, eikö useamman onni paina mitään yhden onnen rinnalla?

Isä ja lapset kirjoitti:

Voi helevetti, että kuulostaa pahalta osasi. En voi kuvitellakaan kertomaasi tilannetta. En ikikuunapäivänä halua ajatella niin pitkälle, että lasteni äiti esittelee lapsillemme uuden miehen, 'isäpuolen''. Järki lähtisi varmasti, kuten totesitkin. Mutta sekin päivä on edessä. Sinulla se jo oli, ei saatana, niin koskee pelkkä ajatuskin. Ja tuota lasten itkua ja ikävää! Jos me hyväksymme yleisen onnen tavoittelun, eikö useamman onni paina mitään yhden onnen rinnalla?

Lue lisää

yhyy... älä jätä...yhyy...teen mitä vaan ku tuut takas...yhyy...

Isä ja lapset kirjoitti:

Voi helevetti, että kuulostaa pahalta osasi. En voi kuvitellakaan kertomaasi tilannetta. En ikikuunapäivänä halua ajatella niin pitkälle, että lasteni äiti esittelee lapsillemme uuden miehen, 'isäpuolen''. Järki lähtisi varmasti, kuten totesitkin. Mutta sekin päivä on edessä. Sinulla se jo oli, ei saatana, niin koskee pelkkä ajatuskin. Ja tuota lasten itkua ja ikävää! Jos me hyväksymme yleisen onnen tavoittelun, eikö useamman onni paina mitään yhden onnen rinnalla?

Lue lisää

Herranpieksut mitä valitusta aikuisilta (?) ihmisiltä. Teillä on asenneongelma, poijjaat, eikä sellainen tuo elämään onnea koskaan eikä ikinä. Eikä varsinkaan silloin, kun on nainen vierellä, nykytytöt eivät kauaa ongelmaisia katsele.

Isä ja lapset kirjoitti:

Voi helevetti, että kuulostaa pahalta osasi. En voi kuvitellakaan kertomaasi tilannetta. En ikikuunapäivänä halua ajatella niin pitkälle, että lasteni äiti esittelee lapsillemme uuden miehen, 'isäpuolen''. Järki lähtisi varmasti, kuten totesitkin. Mutta sekin päivä on edessä. Sinulla se jo oli, ei saatana, niin koskee pelkkä ajatuskin. Ja tuota lasten itkua ja ikävää! Jos me hyväksymme yleisen onnen tavoittelun, eikö useamman onni paina mitään yhden onnen rinnalla?

Lue lisää

Tuo yleisen "onnen" tavoittelu ja se ettei läheisten onnellisuus paina mitään- on juurikin sitä itsekkyyttä. Nykyinen mätä kaikensalliva rappiokulttuurihan perustuu juuri tuolle itsekkyydelle ja se tässä on ikävää että 80% ihmisistä hyväksyy tuon itsekkyyden. "minä minä minä minä ja minun rakastumiseni ja onneni minä minä minä ja mun jutut"

Sankarin viitta tarjolla...Tartu siihen.Näytä sille entiselle naiselle,että sen alamäki
alkoi kun petti sinut.Ei se naises niin kova luu ole,se romahtaa kun tajuu mitä tuli tehtyä ja elämän
realiteetit tulee sen uuteen suhteeseen.Sulla silloin jo uusi onni...Tärkeintä on että sailytät toimintakyvyn
sekä et syytä itseesi.Jos vaimoasi harmitti ja ahdisti,niin sen olisi pitäny laittaa sanoja pötköön eikä pettää.
Mua suututtaa kun soimaat itseesi ja alistut.Sulle tehty vääryyttä!PERKELE.

Mitä ihmettä oikein selität?

Eroaminen ei ole koskaan helppoa. Ei, vaikka molemmat sitä haluaisivat ja tietäisivät tarkasti sen olevan paras, ainoa oikea ratkaisu.

Kyllä...Kasvattaa munat tai sitten voi toisaalta aina märehtiä.

No ei tietenkään kuulu petetyn siloittaa petturin tietä!!! Eli helpottaa vielä eroa! Ihme kuvitelmia! Miksi pitäis? Ja te joille kaikki "onnentavoittelu" muiden kustannuksella on sallittua, työntäkää ahteriinne vastauksenne!

Tunnistan riskin. Ja silti olen sen valmis ottamaan. Jos vaimoni peruisi eropäätöksensä, tarvitsisimme parisuhdeapua. Ja jos löytäisimme taas toisemme, olisi tietenkin mahdollista mokata juttu myöhemmin. Jos vaimoni tulisi toisen kerran lähtöaatoksiin, en enää itkisi perään. Mutta tämän kerran olen valmis tekemäön töitä niin paljon kuin se vaatii, ja nöyrtymään. Tämän kerran. Jos.

"Elättelet niin paljon yhteenpaluuta, että olet valmis alistumaan ja tekemään mitä tahansa, että vaimosi tulee takaisin"

Tämä on virhe. Vaikka vaimo tulisikin takaisin, se tulisi säälistä.

Ei edesauta ollenkaan kunioituksen rakentamista, pikemminkin päinvastoin, se aiheuttaa halveksuntaa.

Jos aikoo tarjota mahdolisuutta sen pitää olla tyyliin päätät sen nyt heti. Joko jäät tai lähdet, mutta se tapahtuu tällä sekunnilla.

Kuulostaa siltä, että vaimosi on jo pitkään pettänyt sinua, ehkä vuosia?. Ymmärrä pettäjän pitkän ajattelun kautta syntyvä vahva, psyykettä ylläpitävä itsepetos. Uskottomuuden aluksi on suuria omantunnontuskia, mutta uskottomuuden jatkuessa kypsymätön ihminen projisoi syyllisyyden uskotomuudestaan täysin kumppaninsa niskaan. "Saan pettää koska mun kuppi on täys ja mun kumppani on p*a". Kun aikaa kuluu riittävästi ilman kiinnijäämistä, tämä oma ajatus kehittyy hyvin vahvaksi defenssiksi. Niin vahvaksi, että sen purkaminen on melkein mahdoton rasti. Selitys, miksi "ei puhunut ajoissa" on se, että pettäjä ei halua purkaa omaa defenssiään. Kansantajuisesti, hän ei halua ratkoa niitä "parisuhteen ongelmia", joita syyttää uskottomuutensa aiheuttajaksi, sen sijaan hän ylläpitää ja pahentaa niitä itse, saaden yhä suuremman syyllisen kumppanistaan. Esimerkiksi jos "puhumattomuus" olisi pettäjän mielestä ongelma, pettäjä on todellisuudessa itse se, joka ylläpitää mykkäkoulua parisuhteessaan.

Kaipa hänet on päästettävä itsekseen asumaan. Kunhan ette joutuisi myymään taloa. Voithan tilata ajan pariterapeutilta ja mennä ainakin itse sydäntäsi purkamaan jos toinen ei suostu tulemaan. Omahan on vahinkonsa jos ei huoli tarjottavaa ja tarvittavaa apua.
Saisit kokeneen asiantuntijan kanssa arvioida mikä kamala aviomies olitkaan, vaiko ehkä liian hyvä : )

Joo. Joku takaraja tuohon vaimon pähkäilyyn.

Voisiko toimia? Tekisi mieleni yrittää tätä, ja jos ei onnistuisi, niin sen jälkeen voisin ehkä todeta, että tein kaikkeni...

isä ja lapset kirjoitti:

Voisiko toimia? Tekisi mieleni yrittää tätä, ja jos ei onnistuisi, niin sen jälkeen voisin ehkä todeta, että tein kaikkeni...

Unohda jo kaikenlaiset haihattelut avioliiton jatkamisesta !

Nimittäin jos edes haluat saada vaimon takaisin niin ei se ainakaan pyytämällä taikka ruikuttamalla onnistu. Paljon parempi mahdollisuus on vain todeta että ala mennä jo. Ainoastaan osoittamalla että pärjäät itse paljon paremmin voit ehkä saada vaimosi takaisin.

En tosin näe siinä takaisinottamisessa pienintäkään järkeä, mutta jotta voisit edes saada mahdollisuuden, sinun pitää olla valmis hylkäämään koko avioliitto.

Ei kukaan halua palata nössykän luokse, sensijaan jos exästä paljastuukin pystypäinen tekijämies, joka ei turhista välitä, tilanne voi olla eri.

Mutta en kyllä suosittele ottamaan takaisin vaikka vaimo polvillaan rukoilisi (mitä ei muuten tule tekemään)

nyrkki-ismo kirjoitti:

Unohda jo kaikenlaiset haihattelut avioliiton jatkamisesta !

Nimittäin jos edes haluat saada vaimon takaisin niin ei se ainakaan pyytämällä taikka ruikuttamalla onnistu. Paljon parempi mahdollisuus on vain todeta että ala mennä jo. Ainoastaan osoittamalla että pärjäät itse paljon paremmin voit ehkä saada vaimosi takaisin.

En tosin näe siinä takaisinottamisessa pienintäkään järkeä, mutta jotta voisit edes saada mahdollisuuden, sinun pitää olla valmis hylkäämään koko avioliitto.

Ei kukaan halua palata nössykän luokse, sensijaan jos exästä paljastuukin pystypäinen tekijämies, joka ei turhista välitä, tilanne voi olla eri.

Mutta en kyllä suosittele ottamaan takaisin vaikka vaimo polvillaan rukoilisi (mitä ei muuten tule tekemään)

Lue lisää

Saattaa hyvinkin rukoilla polvillaan! Mutta kyllä Nyrkki-Ismo täyttä asiaa puhuu!

sssna kirjoitti:

Saattaa hyvinkin rukoilla polvillaan! Mutta kyllä Nyrkki-Ismo täyttä asiaa puhuu!

Nössömies ottaa takaisin ja syyttää kaikesta tapahtuneesta itseään. Tosimies näyttää ovea tuollaisten töppäysten jälkeen.

isä ja lapset kirjoitti:

Voisiko toimia? Tekisi mieleni yrittää tätä, ja jos ei onnistuisi, niin sen jälkeen voisin ehkä todeta, että tein kaikkeni...

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

Lue lisää

Hei, hei, ota nyt hyvä ihminen huomioon aloittajan lapset iältään 3-7v. Kyllä äidin pitäisi siirtää sitä oman elämän etsimistä vielä tulevaisuuteen. Mitä nainen ajattelee, kun noin pienet lapset pystyy jättämään jonkun vieraan miehen vuoksi? Normaalin kasvatuksen saanut ihminen ei voi noin tehdä. Jos on lapset halunnut, niin eihän niitä heitellä kuin räsypusseja, kun nyt arki alkaa kyllästyttämään.

Vain todella vastuuntunnoton persoona voi noin käyttäytyä!! Lapsiraukat eivät tule asiaa koskaan ymmärtämään ja äidin on myöhemminkään turha kuvitella kuvitella saavansa heidän kunnioitustaan. Lapset muistavat asian loppuelämänsä!

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

Lue lisää

Näinhän se varmaan menee pääpiirteissään. Ja lopputulos on, että tänä päivänä puolet avioliitoista kariutuu. Neljässä tapauksessa viidestä jättäjänä on nainen.

Vuosikaudet nainen miettii eroa ja haaveilee jostain muusta kuin on elämässään saanut ja saavuttanut. Ja nainen on puhunut, koska niin hän väittää. Miehelleen silloin, toisen kerran tällöin. Hänen viestinsä tulkitaan valittamiseksi. Naisethan aina välillä valittavat. Se kuuluu miesten mielestä asiaan ja avioliittoon varsinkin. Miehen mielestä tuntuu, ettei nainen ole koskaan tyytyväinen. Niin pienen hetken kerran kuussa korkeintaan. Sekin riittää miehelle vaikka loppuelämäksi.

Mies yrittää lepyttää naistaan ja menee jopa naimisiin naisen mieliksi. Antaa hänelle kaikkensa, vaikka rakentaa talon jos nainen niin haluaa. Ottaa ison lainan ja käy töissä kun nainen haluaa olla kotona lastenhoidon nimissä. Mutta nainen ei vain ole koko aikaa tyytyväinen. Mies yrittää entistä kovemmin ja menee entistä kovemmin metsään yrityksissään. Silloin aletaankin olla siinä, josta "sunvaimonpöksyissäol" kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Oravanpyörää.

Puhetta ja vääriä tulkintoja. Tulkintoja ja väärää puhetta. Helpompi on katsella vieraisiin pöytiin. Sieltä löytyy hän, jonka kanssa ei tarvitse jakaa loppuelämän vastuita lapsista tai lainoista, huolista ja murheista. Hän joka on viaton eikä ruikuta. Hän on voittaja. Aikansa, muttei sen kauempaa.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

Lue lisää

Katsohan, näyttää vaimonikin löytäneen tämän palstan. No, e sinä mitään, mukava kuulla jotain tilanteestamme edes näin. Ja saadaan se kaivattu kolikon toinen osapuoli näkyville. Vankkaa ja pitävää argumentaatiota, näin se elämä veljet ja siskot tänä päivänä menee. BB- elämään meidän on nyt tyytyminen.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

Lue lisää

SItä joskus miehenä ihmeetteln kun se ero tulee vasta sitten kun lapsetkin on tehty eikä heti alussa ja ei tarttis sitä omaisuuttajakaa ja pariskuntien pitäisi aina tehdä avioehto eiten että vain yhteisomsituksessa oelva omaisuus kuluu avio-oikeuden piiriin eikä mikään muu.

Mahdoton mies kirjoitti:

Näinhän se varmaan menee pääpiirteissään. Ja lopputulos on, että tänä päivänä puolet avioliitoista kariutuu. Neljässä tapauksessa viidestä jättäjänä on nainen.

Vuosikaudet nainen miettii eroa ja haaveilee jostain muusta kuin on elämässään saanut ja saavuttanut. Ja nainen on puhunut, koska niin hän väittää. Miehelleen silloin, toisen kerran tällöin. Hänen viestinsä tulkitaan valittamiseksi. Naisethan aina välillä valittavat. Se kuuluu miesten mielestä asiaan ja avioliittoon varsinkin. Miehen mielestä tuntuu, ettei nainen ole koskaan tyytyväinen. Niin pienen hetken kerran kuussa korkeintaan. Sekin riittää miehelle vaikka loppuelämäksi.

Mies yrittää lepyttää naistaan ja menee jopa naimisiin naisen mieliksi. Antaa hänelle kaikkensa, vaikka rakentaa talon jos nainen niin haluaa. Ottaa ison lainan ja käy töissä kun nainen haluaa olla kotona lastenhoidon nimissä. Mutta nainen ei vain ole koko aikaa tyytyväinen. Mies yrittää entistä kovemmin ja menee entistä kovemmin metsään yrityksissään. Silloin aletaankin olla siinä, josta "sunvaimonpöksyissäol" kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Oravanpyörää.

Puhetta ja vääriä tulkintoja. Tulkintoja ja väärää puhetta. Helpompi on katsella vieraisiin pöytiin. Sieltä löytyy hän, jonka kanssa ei tarvitse jakaa loppuelämän vastuita lapsista tai lainoista, huolista ja murheista. Hän joka on viaton eikä ruikuta. Hän on voittaja. Aikansa, muttei sen kauempaa.

Lue lisää

'Mahdoton mies' -nimimerkki latelee sellaista vekstiä, etten usko kenenkään pääsevän analyysissään tämän lähemmäksi totuutta. Sotkuiseen vyyhtiin liittyy tietysti paljon kestämättömiä asioita: Omat vajavaisuudet, muiden puutteet, arjen raskaus, negatiiviset -vaikkakin normaalit - tunteet, (muiden varaan laskettu) jatkuvan viihtymiseen tarve, itsekkyyden nostaminen muille hyvää tekemisen ohi elämän arvoissa etc. onhan näitä. Tällaista yhteiskuntaa me arvosamme. Ja rakennamme.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Mä olen ollut sun vaimon pöksyissä jokunen vuosi sitten. Uskoa mua, ei se tule takaisin. Merkit on selvät. Hän on päätöksen erosta tehnyt, luultavasti vuosi kausia sitä miettinyt. On saattanut asiasta sulle puhua, mutta todennäköisesti olet ajatellut, että mitä tuo tuossa hölmöilee, meillähän on kaikki hyvin. Onko näin?
Vaimosi erohalu luultavasti liittyy myös hänen ikäänsä. Nainen alkaa ajatella, onko tämä elämä sitä, mitä loppuikäni haluan elää. Onko tuo mies oikea minulle. Onko meillä enää mitään yhteistä, onko mitään yhteisiä päämääriä elämässä. Sitten kun tajuaa, että ei ole, tulee paha olo henkisesti. Ja taas hän yrittää jutella ja sä et tajua. Menikö näin?
Hän on ehkä tuntenut, että rakasta, kunnioita etkä arvosta häntä yhtään. Oletko näyttänyt tunteesi edes teoilla tätä ennen? Naiset vaan yksinkertaisesti on sellaisia, että kaipaavat lepertelyä ja hyvänä pitoa. Ei siihen tarvita mitään maallista mammomaa.
Mä ainakin yksinkertaisesti lakkasin vuosien myötä tykkäämästä miehestäni, koskaan en häntä varmastikaan rakastanut. Lapset piti yhdessä, ei mikään muu. Aloin vilkuilla vieraisiin pöytiin ja kerran se unelmien mies sitten astui elämääni. Juuri sellainen, josta olin aina haaveillut. Eropäätös oli todella helppo tehdä. Mun mies käyttäytyi ihan kuin sä erosta kerrottuani.
Voin sanoa suoraan, että ärsyttävää on tuollainen ruikuttaminen ja vikojen etsiminen itsestä. Jos toinen haluaa erota, niin se on hänen päätös, ei sun syy eikä vika. Ei se takaisin tule, usko mua.

Lue lisää

Katsohan, näyttää vaimonikin löytäneen tämän palstan. No, e sinä mitään, mukava kuulla jotain tilanteestamme edes näin. Ja saadaan se kaivattu kolikon toinen osapuoli näkyville. Vankkaa ja vastaansanomatonta argumentaatiota, näin se elämä veljet ja siskot tänä päivänä menee: BB- elämään meidän on nyt tyytyminen.

Mahdoton mies kirjoitti:

Näinhän se varmaan menee pääpiirteissään. Ja lopputulos on, että tänä päivänä puolet avioliitoista kariutuu. Neljässä tapauksessa viidestä jättäjänä on nainen.

Vuosikaudet nainen miettii eroa ja haaveilee jostain muusta kuin on elämässään saanut ja saavuttanut. Ja nainen on puhunut, koska niin hän väittää. Miehelleen silloin, toisen kerran tällöin. Hänen viestinsä tulkitaan valittamiseksi. Naisethan aina välillä valittavat. Se kuuluu miesten mielestä asiaan ja avioliittoon varsinkin. Miehen mielestä tuntuu, ettei nainen ole koskaan tyytyväinen. Niin pienen hetken kerran kuussa korkeintaan. Sekin riittää miehelle vaikka loppuelämäksi.

Mies yrittää lepyttää naistaan ja menee jopa naimisiin naisen mieliksi. Antaa hänelle kaikkensa, vaikka rakentaa talon jos nainen niin haluaa. Ottaa ison lainan ja käy töissä kun nainen haluaa olla kotona lastenhoidon nimissä. Mutta nainen ei vain ole koko aikaa tyytyväinen. Mies yrittää entistä kovemmin ja menee entistä kovemmin metsään yrityksissään. Silloin aletaankin olla siinä, josta "sunvaimonpöksyissäol" kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Oravanpyörää.

Puhetta ja vääriä tulkintoja. Tulkintoja ja väärää puhetta. Helpompi on katsella vieraisiin pöytiin. Sieltä löytyy hän, jonka kanssa ei tarvitse jakaa loppuelämän vastuita lapsista tai lainoista, huolista ja murheista. Hän joka on viaton eikä ruikuta. Hän on voittaja. Aikansa, muttei sen kauempaa.

Lue lisää

"Ja lopputulos on, että tänä päivänä puolet avioliitoista kariutuu."

Eikä kariudu. Tuollaiseen lopputulokseen päästään, jos verrataan saman vuoden aikana solmittuja avioliittoja saman vuoden aikana tapahtuneisiin eroihin. Mutta kun ei noita voi verrata! Ennen solmittiin avioliittoja paljon enemmän eli suoraan sanottuna myös paljon kevyemmin perustein kuin tänäpäivänä!

Kyllä nykyiset avioliitot kestävät siinä missä 80-luvulla solmitutkin, veikkaanpa että nykyiset kestävät enemmän kun se ei tänäpäivänä ole mikään tapa, joka on vaan toteutettava, vaan tänäpäivänä ollaan avoliitossa ja mennään naimisiin vain, jos oikein siltä tuntuu.

70-luvulla solmituisa avioliitoista eroon on päätynyt noin 40%.

Olet tosiaan todella kova äijä, Isä ja lapset, kun rohkeasti uskallat, edes viime tingassa (tai sen jälkeen), näyttää TUNTEESI ja tehdä itsestäsi pöhköltäkin tuntuvia aneluja ym jotta saisit vaimosi pysymään kanssasi. Oikeasti näytät välittävän vaimostasi! Sitä ei voi sanoa monesta muusta täällä kirjoittelevasta miehestä. Sekin vähän ihme juttu. Jos ei tykkää vaimostaan, kannattaa tietenkin erota. Mutta miehen, joka tykkää vaimostaan, ei kannata erota - etenkään ihan helpolla.

Voi hitsi kun haluaisin tietää miksi vaimosi OIKEASTI haluaa eron sinusta.

fgahdfgh kirjoitti:

Olet tosiaan todella kova äijä, Isä ja lapset, kun rohkeasti uskallat, edes viime tingassa (tai sen jälkeen), näyttää TUNTEESI ja tehdä itsestäsi pöhköltäkin tuntuvia aneluja ym jotta saisit vaimosi pysymään kanssasi. Oikeasti näytät välittävän vaimostasi! Sitä ei voi sanoa monesta muusta täällä kirjoittelevasta miehestä. Sekin vähän ihme juttu. Jos ei tykkää vaimostaan, kannattaa tietenkin erota. Mutta miehen, joka tykkää vaimostaan, ei kannata erota - etenkään ihan helpolla.

Voi hitsi kun haluaisin tietää miksi vaimosi OIKEASTI haluaa eron sinusta.

Lue lisää

Niin haluaisin minäkin. Minä ja kotimme alkaa kuulostaa vaimoni puheissa miltein demoniselta paikalta, kaikki tuntuu olevan pielessä. Lapsistakin löytyy vikaa joka päivä enemmän ja enemmän. Vaimoni puhuu vain tulevasta asunnostaan, joka on kivalla, trendikkäällä alueella, ja siellä on hieno moccamaster ja kallis patja. Se on nyt onni ja autuus!

Isä ja lapset kirjoitti:

Niin haluaisin minäkin. Minä ja kotimme alkaa kuulostaa vaimoni puheissa miltein demoniselta paikalta, kaikki tuntuu olevan pielessä. Lapsistakin löytyy vikaa joka päivä enemmän ja enemmän. Vaimoni puhuu vain tulevasta asunnostaan, joka on kivalla, trendikkäällä alueella, ja siellä on hieno moccamaster ja kallis patja. Se on nyt onni ja autuus!

Lue lisää

Voi sua. Mitähän sun vaimosi päässä oikeasti liikkuu, jos lapsistaankin vikoja jo etsii? Meillä lasten isä oli lähivanhempi, mä se etä. Lapset oli vuoroviikoin molempien luona ja hyvin meni, ainakin mun mielestä. Ei mulle tullut mieleenkään, etten lapsista olisi huolta pitänyt niinkuin ennenkin. Hehän oli ja on mulle kaikki kaikessa. Toinen lapsista vuosien varrella alkoi viettää enemmän ja enemmän aikaa mun luona ja nyt asuu mun kanssa koko ajan. Toinen muutti jo omilleen ja meillä on hyvät välit edelleenkin.
Muuttaako vaimosi uuden miehen kanssa saman katon alle? Mä en muuttanut, vaan ihan yksin. Suhde kariutui, koska mies olisi halunnut vakavampaa ja mä en ollut kuitenkaan siihen valmis. Jos sua yhtään lohduttaa, niin vaimosi tulee aikanaan kärsimään eron tuskat. Vielä hän ei siihen kykene, mutta se aika tulee ihan varmasti. Ei kukaan pääse pitkästä liitosta yli ihan noin vain. Kyllä se hänellekin tulee peiliin katsomisen paikka. Mä ainakin tajusin hyvin pian, ettei musta parisuhteeseen ole, vaikka 20 v kokemusta olikin takana. Kaikista vaan ei ole. Mä olen ehkä itsekäs, mutta onnellinen.

Isä ja lapset kirjoitti:

Niin haluaisin minäkin. Minä ja kotimme alkaa kuulostaa vaimoni puheissa miltein demoniselta paikalta, kaikki tuntuu olevan pielessä. Lapsistakin löytyy vikaa joka päivä enemmän ja enemmän. Vaimoni puhuu vain tulevasta asunnostaan, joka on kivalla, trendikkäällä alueella, ja siellä on hieno moccamaster ja kallis patja. Se on nyt onni ja autuus!

Lue lisää

Vaimosi kaatoi kulissit, ja tätä sinun on nyt vaikea hyväksyä.

RistoKN kirjoitti:

Vaimosi kaatoi kulissit, ja tätä sinun on nyt vaikea hyväksyä.

Sanoit sen, jota myös itse ajattelin. Onko näin, että miehille kulissien kaatuminen on rankempaa kuin naisille? Onko miesten itsetunto oikeasti kiinni siitä, mitä muut heistä ajattelee? Mun mielestä oikea mies on sellainen, joka hyväksyy tosiasiat. Ketään syyttelemättä tai tuomitsematta.

RistoKN kirjoitti:

Vaimosi kaatoi kulissit, ja tätä sinun on nyt vaikea hyväksyä.

Kyllä naises haluu kaiken ja vähän yli...Uuden suhteen,vapauden,uuden kodin,
lapset siinä sivussa kun pystyy luottamaan että sinä huolehdit arjesta ja hän tarjoo
sitten laatuaikaa kun saa elämänsä kuntoon.Varmasti laskee vielä että on paluukortti
jos ei olekkaan kivaa.
(Selityksellä omastatilasta ja väsymisestä.(pienen itkun kera))
Varmaan pyytää että auttaisit vähän rempassa ja autat muutossa,koska onhan se lastenki koti ajoittain.
Hei oikeesti...!Monoo horolle.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Sanoit sen, jota myös itse ajattelin. Onko näin, että miehille kulissien kaatuminen on rankempaa kuin naisille? Onko miesten itsetunto oikeasti kiinni siitä, mitä muut heistä ajattelee? Mun mielestä oikea mies on sellainen, joka hyväksyy tosiasiat. Ketään syyttelemättä tai tuomitsematta.

Lue lisää

Neljässä erotapauksessa viidestä mies ei edes ajattele mitään kulisseja eikä ymmärrä mitä sellaisilla tarkoitetaan. Nainen taas ihannoi niitä rohkeita naisia, jotka uskaltavat kaataa kulissit. On toki edelleen kahdenkymmenen prosentin osuus jättäviä aviomiehiä, mutta hekin puhuvat kulisseista vasta kun erosta on jo aikaa.

Jos mies rakentaa sen talon konkreettisesti ja vaimo puhuu kulisseista, kun aviomies ei kykene naisen tunteisiin vetoaviin "rakkauden tekoihin" niin ollaan sellaisessa käsitteiden suossa ettei pahemmasta väliä.

Ja mitä ne ovat ne tosiasiat? Jokaisella meillä on oma totuutemme. Syyttelemistä ja tuomitsemista esiintyy varmasti silloin kun puhutaan "oikeasta miehestä". Oikea mies on syytön ja entinen, väärä, se jota ei muka koskaan edes rakastanut ja josta ei lopulta enää edes pitänyt on syyllistetty loppuiäkseen ja raskaimman kautta.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Sanoit sen, jota myös itse ajattelin. Onko näin, että miehille kulissien kaatuminen on rankempaa kuin naisille? Onko miesten itsetunto oikeasti kiinni siitä, mitä muut heistä ajattelee? Mun mielestä oikea mies on sellainen, joka hyväksyy tosiasiat. Ketään syyttelemättä tai tuomitsematta.

Lue lisää

Sanoit sen,jota myös itse ajattelin...Empä usko.Rankkaa on se että olet
eläny valheessa ja sen hyväksyminen että olet korvattavissa.Ei se mun mielestä katso
sukupuolta.Paskamaisinta on se että olet vilpitön rakkaudessasi ja rakennat elämäsi
toisen varaan kun luotat ja toinen pelaa sun luottamuksella.

sunvaimonpöksyissäol kirjoitti:

Sanoit sen, jota myös itse ajattelin. Onko näin, että miehille kulissien kaatuminen on rankempaa kuin naisille? Onko miesten itsetunto oikeasti kiinni siitä, mitä muut heistä ajattelee? Mun mielestä oikea mies on sellainen, joka hyväksyy tosiasiat. Ketään syyttelemättä tai tuomitsematta.

Lue lisää

Rehellisesti sanottuna en piittaa pätkääkään kulisseista. Piittaan siitä, että menetän rakastettuni ja perhekokonaisuuden, jonka varaan olen laskenut kaiken. Totta kai sekin syö, että köyhdyn julmetusti. Talo menee jossakin vaiheessa myyntiin, autoa ei ole varaa enää pitää ja lasten harrastusmaksutkin ovat liian korkeat. Joudun myös vaihtamaan työtäni. En siis menetä sitä, mutta joudun vaihtamaan hommia supermieluisista ei ihan niin mieluisiin. Mun henkilökohtaisen tuskan mukana kulkee siis kokonaisuus, eli eromme tulee vaikuttamaan kaikkeen, ihan kaikkeen. Ehkä joissain tapauksissa joku voin vain lähteä, ja surra. Mutta vaimon, asunnon, auton ja harrastusten menettäminen ja työn vaihtuminen tuntuu kohtuuttomalta.

julma juha kirjoitti:

Kyllä naises haluu kaiken ja vähän yli...Uuden suhteen,vapauden,uuden kodin,
lapset siinä sivussa kun pystyy luottamaan että sinä huolehdit arjesta ja hän tarjoo
sitten laatuaikaa kun saa elämänsä kuntoon.Varmasti laskee vielä että on paluukortti
jos ei olekkaan kivaa.
(Selityksellä omastatilasta ja väsymisestä.(pienen itkun kera))
Varmaan pyytää että auttaisit vähän rempassa ja autat muutossa,koska onhan se lastenki koti ajoittain.
Hei oikeesti...!Monoo horolle.

Lue lisää

Eilen illalla vaimo kysyi oudon kysymyksen: "Kun laitan plussat ja miinukset ylös, on selvää, että miinussarakkeessa on kymmeniä merkintöjä ja plussarakkeessa vain yksi - minun hyvinvointini - niin olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Ööö, no. 5 viikkoa sitten en, mutta nyt uskon. Veljet ja sisaret uskossa ja rakkaudessa, mistä on kysymys???

Isä ja lapset kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna en piittaa pätkääkään kulisseista. Piittaan siitä, että menetän rakastettuni ja perhekokonaisuuden, jonka varaan olen laskenut kaiken. Totta kai sekin syö, että köyhdyn julmetusti. Talo menee jossakin vaiheessa myyntiin, autoa ei ole varaa enää pitää ja lasten harrastusmaksutkin ovat liian korkeat. Joudun myös vaihtamaan työtäni. En siis menetä sitä, mutta joudun vaihtamaan hommia supermieluisista ei ihan niin mieluisiin. Mun henkilökohtaisen tuskan mukana kulkee siis kokonaisuus, eli eromme tulee vaikuttamaan kaikkeen, ihan kaikkeen. Ehkä joissain tapauksissa joku voin vain lähteä, ja surra. Mutta vaimon, asunnon, auton ja harrastusten menettäminen ja työn vaihtuminen tuntuu kohtuuttomalta.

Lue lisää

Jos susta tulee lähihuoltaja, niin vaimosi on kyllä ihan lain mukaan velvollinen maksamaan sulle alatusmaksuja huolimatta hänen tuloistaan. Jos hän ei sitä tee, saat elatustuen Kelalta ja se instanssi varmasti perii sen vaimoltasi, jos ei muuten niin ulosoton kautta. Saat myös lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen, vaikka teillä olisikin yhteishuoltajuus. Pidä vaan sitten puolesi sopimuksia tehdessä. Vaikka yksinhuoltajuudenkin saisit, niin vaimollasi on oikeus tavata lapsia.
Sä olet tainnut rakentaa elämäsi kokonaan toisen ihmisen varaan. Se on sääli, koska silloin jos ero tulee, tippuu korkealta ja kovaa.

Isä ja lapset kirjoitti:

Eilen illalla vaimo kysyi oudon kysymyksen: "Kun laitan plussat ja miinukset ylös, on selvää, että miinussarakkeessa on kymmeniä merkintöjä ja plussarakkeessa vain yksi - minun hyvinvointini - niin olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Ööö, no. 5 viikkoa sitten en, mutta nyt uskon. Veljet ja sisaret uskossa ja rakkaudessa, mistä on kysymys???

Lue lisää

Kysymys on siitä, ettei vaimosi rakasta enää sinua. Onkohan koskaan rakastanutkaan? Uusi ihastus vaikuttaa varmasti hänen päätöksiinsä. Helpompaa ehkä lähteä, kun tietää että kelpaa muillekin.
En haluaisi loukata, mutta näyttää siltä, että sun peli on pelattu. Et voi asialle enää mitään. Hän lähtee. Jonkun ajan kuluttua huomaat, että ratkaisu olikin oikea. Usko vaan.

Isä ja lapset kirjoitti:

Eilen illalla vaimo kysyi oudon kysymyksen: "Kun laitan plussat ja miinukset ylös, on selvää, että miinussarakkeessa on kymmeniä merkintöjä ja plussarakkeessa vain yksi - minun hyvinvointini - niin olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Ööö, no. 5 viikkoa sitten en, mutta nyt uskon. Veljet ja sisaret uskossa ja rakkaudessa, mistä on kysymys???

Lue lisää

Vaimos on huolestunu sun hyvinvoinnista... Syystä että lapset jää sun luokse.
Susta se ei välitä enää paskaakaan.Usko nyt että teidän liitto on
THE END.

Isä ja lapset kirjoitti:

Eilen illalla vaimo kysyi oudon kysymyksen: "Kun laitan plussat ja miinukset ylös, on selvää, että miinussarakkeessa on kymmeniä merkintöjä ja plussarakkeessa vain yksi - minun hyvinvointini - niin olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Ööö, no. 5 viikkoa sitten en, mutta nyt uskon. Veljet ja sisaret uskossa ja rakkaudessa, mistä on kysymys???

Lue lisää

"olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Kysymyshän on lkuin apsen uhittelua. Mitä ihmettä.. aikuinen nainen kyselee aviomieheltään tyyliin "uskot sä hei musta TÄTÄ!" -ihan kuin pikkupentu rehvastelisi äidilleen "rohkeudellaan". Jokainen punnitsee varmasti elämänsä miinuksia ja plussia, mutta tarinassasi on ollut jo paljon piirteitä nnäkyvissä siitä, että sinä olet aikuinen järkiratkaisuinen ja aikuisen velvollisuuksineen, vaimosi kuin itsekäs kapinoiva teini. Ei ole aikuinen nainen, jos ei osaa listan plussan puolelle lisätä edes yhtä sellaista aikuisen asiaa kuin "lasten ehjä ja turvallinen koti ilman taloudellisia, lapsiinkin kohdistuvia vaikeuksia, joita ero synnyttää".

Isä ja lapset kirjoitti:

Rehellisesti sanottuna en piittaa pätkääkään kulisseista. Piittaan siitä, että menetän rakastettuni ja perhekokonaisuuden, jonka varaan olen laskenut kaiken. Totta kai sekin syö, että köyhdyn julmetusti. Talo menee jossakin vaiheessa myyntiin, autoa ei ole varaa enää pitää ja lasten harrastusmaksutkin ovat liian korkeat. Joudun myös vaihtamaan työtäni. En siis menetä sitä, mutta joudun vaihtamaan hommia supermieluisista ei ihan niin mieluisiin. Mun henkilökohtaisen tuskan mukana kulkee siis kokonaisuus, eli eromme tulee vaikuttamaan kaikkeen, ihan kaikkeen. Ehkä joissain tapauksissa joku voin vain lähteä, ja surra. Mutta vaimon, asunnon, auton ja harrastusten menettäminen ja työn vaihtuminen tuntuu kohtuuttomalta.

Lue lisää

" en piittaa kulisseista. Piittaan siitä, että menetän perhekokonaisuuden, jonka varaan olen laskenut kaiken. Totta kai sekin syö, että köyhdyn julmetusti."

Tässähän se syy tulikin miksi vastustat eroa vaikka muuta väität!!!!!!
Valehtelet itsellesikin ja muille, ettet muka piittaa pätkääkään kulisseista. Välität suuresti siitä, mitä muut sinusta ajattelee ja komeita puitteita joissa asut! Tämä on juuri sitä, että nyt vaimosi kaatoi komeat kulissit ja näin ollen yrität alistumalla anella vaimoa takaisin.

Totuus piilossa kirjoitti:

" en piittaa kulisseista. Piittaan siitä, että menetän perhekokonaisuuden, jonka varaan olen laskenut kaiken. Totta kai sekin syö, että köyhdyn julmetusti."

Tässähän se syy tulikin miksi vastustat eroa vaikka muuta väität!!!!!!
Valehtelet itsellesikin ja muille, ettet muka piittaa pätkääkään kulisseista. Välität suuresti siitä, mitä muut sinusta ajattelee ja komeita puitteita joissa asut! Tämä on juuri sitä, että nyt vaimosi kaatoi komeat kulissit ja näin ollen yrität alistumalla anella vaimoa takaisin.

Lue lisää

Nyt on kyllä puurot ja vellit sekä termit sekaisin.

Kulissit on niitä juttuja, jotka näkyvät ulospäin. Jos _koko_ elämä menee mullin mallin, niin ei se ole mitään "kulissien romahtamista" vaan ihan "elämän romahtamista".

Kulissit tarkoittaa sitä että on hieno talo, auto, vaimo ja perhe, ylipäätänsä merkittävä osa elämää siksi, että niitä voi näyttä muille, ei siksi että oikeasti tykkäisi asua siinä talossa, ajaa sillä autolla, käydä niissä harrastuksissa ja olla naimisissa. Että kaikki se mitä on ympärillä ei oikeasti merkitse mitään, ne ovat niitä kulisseja. Jos perheen menettäminen kirpaisee siksi että elämä ilman perhettä on ikävää, niin ei se perhe ole mikään kulissi. Jos se kirpaisee pääasiassa siksi että "mitä vanhemmillekin sanois" , se on kulissi.

Laspellinen! kirjoitti:

"olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Kysymyshän on lkuin apsen uhittelua. Mitä ihmettä.. aikuinen nainen kyselee aviomieheltään tyyliin "uskot sä hei musta TÄTÄ!" -ihan kuin pikkupentu rehvastelisi äidilleen "rohkeudellaan". Jokainen punnitsee varmasti elämänsä miinuksia ja plussia, mutta tarinassasi on ollut jo paljon piirteitä nnäkyvissä siitä, että sinä olet aikuinen järkiratkaisuinen ja aikuisen velvollisuuksineen, vaimosi kuin itsekäs kapinoiva teini. Ei ole aikuinen nainen, jos ei osaa listan plussan puolelle lisätä edes yhtä sellaista aikuisen asiaa kuin "lasten ehjä ja turvallinen koti ilman taloudellisia, lapsiinkin kohdistuvia vaikeuksia, joita ero synnyttää".

Lue lisää

Lapsia käytetään myös pelinappuloina siinä että toinen haluaa jatkaa yhteiselämää ja toinen ei. Jätetty vetoaa lapsiin että he tarvitsevat molemmat vanhemmat.

Kun ero on tullut voimaan niin sama vanhempi käyttää taas lapsia kostaakseen toiselle vanhemmalle. Yrittää jopa estää häntä tapaamasta lapsia. Asian ristiriita osoittaa juuri tuon lasten hyväksikäytön koston välineenä.

vanhemman kosto kirjoitti:

Lapsia käytetään myös pelinappuloina siinä että toinen haluaa jatkaa yhteiselämää ja toinen ei. Jätetty vetoaa lapsiin että he tarvitsevat molemmat vanhemmat.

Kun ero on tullut voimaan niin sama vanhempi käyttää taas lapsia kostaakseen toiselle vanhemmalle. Yrittää jopa estää häntä tapaamasta lapsia. Asian ristiriita osoittaa juuri tuon lasten hyväksikäytön koston välineenä.

Lue lisää

Hyvä huomio!!!!!!!!!!!

vanhemman kosto kirjoitti:

Lapsia käytetään myös pelinappuloina siinä että toinen haluaa jatkaa yhteiselämää ja toinen ei. Jätetty vetoaa lapsiin että he tarvitsevat molemmat vanhemmat.

Kun ero on tullut voimaan niin sama vanhempi käyttää taas lapsia kostaakseen toiselle vanhemmalle. Yrittää jopa estää häntä tapaamasta lapsia. Asian ristiriita osoittaa juuri tuon lasten hyväksikäytön koston välineenä.

Lue lisää

Lapsihan tarvii juurikin MOLEMMAT vanhemmat. Etävanhemmuus ei ole OIKEAA vanhemmuutta.

Isä ja lapset kirjoitti:

Eilen illalla vaimo kysyi oudon kysymyksen: "Kun laitan plussat ja miinukset ylös, on selvää, että miinussarakkeessa on kymmeniä merkintöjä ja plussarakkeessa vain yksi - minun hyvinvointini - niin olisitko uskonut, että pystyn tekemään tällaisen ratkaisun?"

Ööö, no. 5 viikkoa sitten en, mutta nyt uskon. Veljet ja sisaret uskossa ja rakkaudessa, mistä on kysymys???

Lue lisää

Minusta viesti on päivänselvä. Suomeksi käännettynä tuo tarkoittaa: olet säälittävä. Sitä en tiedä tarkoittiko hän todella mitä sanoi vai sanoiko tuon vain suutuspäissään. Ei tuolla lauseella mitään sen syvempää sisältöä ole.

Tosi mies hoitaa lapsensa yksinkin, eikä ruikuta omille teilleen lähteneen vaimonsa perään.

abcabc kirjoitti:

Tosi mies hoitaa lapsensa yksinkin, eikä ruikuta omille teilleen lähteneen vaimonsa perään.

Joku mies hoitaa lapsensa yksin, tosi mies punnitsee riskit ja mahdollisuudet ja yrittää valita pitkällä tähtäimellä parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tarkoittaa olennaisuuksin keskittymistä, joka taas tarkoittaa monien epäolennaisuuksien, kuten ylpeyden ja koston, unohtamista. Näin toimii tosi mies.

Kirjoitin nimimerkillä Mahdoton mies tuon lainaamasi tekstin "puolet avioliitoista päättyy eroon, ja neljässä tapauksesta viidestä jättäjä on nainen", joka on lähinnä toteamus sillä näin vain on nykyisin. Ei siinä ole kovastikaan omaa keksintöäni vaan kylmää tilastoa. Kovasti mielelläni olisin aikoinaan pysytellyt aviossa, mutta asia ei ollut pelkästään minun päätettävissäni. Kylmiä tilastoja tuijottamalla voi vain lohduttautua, ettei minun eikä ketjun aloittajankaan tilanteessa ole lopultakaan mitään mikä olisi ensimmäinen tai viimeinen kerta tässä maassa. Näitä sattuu ja se sattuu.

En pysty olemaan kenenkään vaimo. Olen kolmen lapsen isä ja lähihuoltaja. Nykyisin myös poikamies.

Mahdoton mies kirjoitti:

Kirjoitin nimimerkillä Mahdoton mies tuon lainaamasi tekstin "puolet avioliitoista päättyy eroon, ja neljässä tapauksesta viidestä jättäjä on nainen", joka on lähinnä toteamus sillä näin vain on nykyisin. Ei siinä ole kovastikaan omaa keksintöäni vaan kylmää tilastoa. Kovasti mielelläni olisin aikoinaan pysytellyt aviossa, mutta asia ei ollut pelkästään minun päätettävissäni. Kylmiä tilastoja tuijottamalla voi vain lohduttautua, ettei minun eikä ketjun aloittajankaan tilanteessa ole lopultakaan mitään mikä olisi ensimmäinen tai viimeinen kerta tässä maassa. Näitä sattuu ja se sattuu.

En pysty olemaan kenenkään vaimo. Olen kolmen lapsen isä ja lähihuoltaja. Nykyisin myös poikamies.

Lue lisää

Naiset jättää siksi koska heillä on enemmän rohkeutta. Jos nainen on tyytymätön elämään niin se lopetetaan reilusti.
Mies purkaa tyytymättömyyden vieraissa käyntiin salassa. Ei uskalla jättää perhettä reilusti koska tietää että yksin eläminen voi olla vaikeaa.
Niilläkin miehillä jotka hakee eroa on vaikeuksia elämässään sen jälkeen. Alkoholi tulee kuvaan helposti jne.
Yleensäkin nainen selviää erosta helpommin kun mies. Siksi naisen tekemät avioero aloitteet on yleisempiä kun miehen.

Meillä mies oli jättäjä. Hänen elämänsä kääntyi lähes heti alamäkeen. Itse selvisin kohtalaisen äkkiä elämän muutoksesta. Yhteistä taivalta kertyi 30 vuotta.

vainiin.. kirjoitti:

Naiset jättää siksi koska heillä on enemmän rohkeutta. Jos nainen on tyytymätön elämään niin se lopetetaan reilusti.
Mies purkaa tyytymättömyyden vieraissa käyntiin salassa. Ei uskalla jättää perhettä reilusti koska tietää että yksin eläminen voi olla vaikeaa.
Niilläkin miehillä jotka hakee eroa on vaikeuksia elämässään sen jälkeen. Alkoholi tulee kuvaan helposti jne.
Yleensäkin nainen selviää erosta helpommin kun mies. Siksi naisen tekemät avioero aloitteet on yleisempiä kun miehen.

Meillä mies oli jättäjä. Hänen elämänsä kääntyi lähes heti alamäkeen. Itse selvisin kohtalaisen äkkiä elämän muutoksesta. Yhteistä taivalta kertyi 30 vuotta.

Lue lisää

Eihän tuo ihme ole, naisilla on vientiä.. mies jää yksin.