Anoppi-parka

Kerron eräästä tutusta anopista. Aikuinen perillinen on tehnyt puolisonsa kanssa kolme lasta lyhyessä ajassa.
Anoppi on sairasteleva ja suuren omakotitalon emäntä. Siitä huolimatta
pienet lapset ovat melko usein isoäitinsä huollettavana.
Isoisäkin on, mutta vanhan kansan ihimsenä ei osallistu ruoanlaittoon, vessahommiin tms. Eli isoäiti saa hoitaa kaikki käytännön hommat ja lisäksi henkisetkin. Isoisä tosin käy muualla töissä toisinaan.
Isoäiti joutuu hoitamaan lapsenlapsiaan monesti viikossa ja jopa öisin.
Aikoinaan hän on kasvattanut monet lapsensa muiden töiden lomassa.
.
Tämän anopin kasvot ovat totiset ja väsyneet.
Tiedän hänen olevan huumorintajuinen nainen mutta kaikki ilo on kadonnut hänen kasvoiltaan.
Hän käy kerran vuodessa parin päivän lomalla, palatakseen taas hoitamaan lapsenlapsiaan.
"Kaippa sitten taivaassa minun vaivani palkitaan", tämä uupunut anoppi sanoo kun hänen karsivällisyttään ihmetellään.
Ja hymyilee surullisesti....
Tuntuu kamalalta. Olen näin syrjästä yrittänyt ehdotella "terveellistä itsekkyyttä". mutta hän ei suostu. Huom! Marttyyrina tämä anoppi ei koskaan ole esiintynyt, siitä häntä ei voi arvostella.

Haluaisin auttaa, mutta turhaa taitaa olla työni.