Otsikko kertoo kaiken.
Olen 18v nuori mies keski-Suomesta eikä minulla ole ollut ketään edes käynyt lähelläkänä parisuhdetta. Minulla ei ole ollut paljoa ystäviä ja olen asunut aika syrjässä muista ihmisistä. Olen myös aika hiljainen ja pienikokoinen. Ystävät ovat poikia koska ei lähiseudulla tyttöjä asu. Enpä edes muista olisinko puhunut tytölle viime vuosina, ellei sukulaisia ja sisarusten kavereita lasketa...
Sitten näen kun toiset ovat viidettä-kuudetta kertaa parisuhteessa... Miten joillekin voi olla niin helppoa löytää itselleen ihmisiä? Toiset ovat 13 vuotiaana parisuhteessa ensimmäistä kertaa ja jossain vaiheessa harrastavat seksiäkin... Kateuttahan se hieman aiheuttaa mutta ei nyt vihaksi pistä. Ja minä olen edelleen neitsyt mutta eipä sillä asialla kyllä ole kiirettäkään.
Ps. En ole koskaan tupakoinut enkä juo. Olenko ainoa joka on tälläisessa tilanteessa oleva tai ollut?
Olen 18v nuori mies keski-Suomesta eikä minulla ole ollut ketään edes käynyt lähelläkänä parisuhdetta. Minulla ei ole ollut paljoa ystäviä ja olen asunut aika syrjässä muista ihmisistä. Olen myös aika hiljainen ja pienikokoinen. Ystävät ovat poikia koska ei lähiseudulla tyttöjä asu. Enpä edes muista olisinko puhunut tytölle viime vuosina, ellei sukulaisia ja sisarusten kavereita lasketa...
Sitten näen kun toiset ovat viidettä-kuudetta kertaa parisuhteessa... Miten joillekin voi olla niin helppoa löytää itselleen ihmisiä? Toiset ovat 13 vuotiaana parisuhteessa ensimmäistä kertaa ja jossain vaiheessa harrastavat seksiäkin... Kateuttahan se hieman aiheuttaa mutta ei nyt vihaksi pistä. Ja minä olen edelleen neitsyt mutta eipä sillä asialla kyllä ole kiirettäkään.
Ps. En ole koskaan tupakoinut enkä juo. Olenko ainoa joka on tälläisessa tilanteessa oleva tai ollut?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä löysin ensimmäisen poikaystävän 19-vuotiaana, eikä asia ollut mielestäni mitenkään outo, vaikka moni kaveri olikin jo seurustellut. En vain tavannut ketään sellaista sitä ennen. Tuntuu että nykyään nuorilla on paljon suuremmat sosiaaliset paineet seurusteluun ja seksiin. Vaikkei minunkaan nuoruudesta mikään ikuisuus ole, kun olen vasta vähän päälle 30...
Olet luultavasti kyllästynyt kuulemaan saman vanhan virren, mutta sanotaan nyt se vielä kerta kiellon päälle: Olet nuori ja sinulla on kyllä vielä aikaa löytää itsellesi tyttö, parisuhde ja kokea siihen liittyvät ilot (ja surut).
Olin itse vasta 21-vuotias, kun ensimmäisen kerran edes suutelin miestä ja harrastin seksiä. Tietysti, olen nainen ja naisella pitäisi tiettyjen piirien mukaan olla paremman mahdollisuudet löytää edes jossain vaiheessa elämäänsä joku, mutta jos on/oli verrattain epäsosiaallinen, ylipainoinen ja ei mikään erityisen nätti, mutta ei kauhean rumakaan, niin mahdollisuudet tietyssä mielessä laskevat.
Sinun ikäisenäsi painin aivan samojen ajatusten kanssa. Kiinnostuuko joku ikinä minusta? Tuohon aikaan olin kuitenkin myös varsin epäsosiaallinen ja omasin vain yhden todella hyvän ystävän (joskin omaan edelleenkin vain tämän yhden todella hyvän ystävän) jonka kautta ei erityisemmin ollut mahdollisuuksia kohdata ketään vastakkaisen sukupuolen edustajaa. Itselleni muodostui lopulta ratkaisuksi parikymppisenä kokeilla nettisuhdesivustoja, mm. juuri tätä S24:n tarjoamaa palvelua.
Ei se ollut ihan niin yksinkertaista ja pitkään kestikin ennen kuin "tärppäsi". Tapasin ensimmäisen poikaystäväni jonka avulla tuli tietyssä mielessä voitettua ne suurimmat epävarmuuden osa-alueet eli seksi ja miehen seurassa oleminen. Tuo suhde oli lyhyt, mutta opetti paljon. Palasin takaisin nettitreffien pariin. Puolen vuoden päästä tapasin nykyisen poikaystäväni.
Suosittelen sinulle sitä, että koeta vaan elää elämääsi, koska kyllä se sieltä vielä tulee. Tietysti ei kannata ihan laput silmillä kulkea, mutta älä vaivu epätoivoon jos mitään ei tunnu tapahtuvan. Tee omia juttujasi, harrasta, opiskele ja hakeudu ihmisten ilmoille, koska sattuma on ihmeellinen asia. Se sinun oikeasi tulee kyllä aikanaan ja, kun vähiten sitä odotat.
En olisi itsekään tavannut poikaystävääni jos hän ei olisi sattunut levittämään hakuaan kauemmaksi omasta paikkakunnastaan ja ikäryhmästään tai jos en itse olisi antanut hänelle mahdollisuutta, kun jo harkitsin lopettavani koko etsimisen.
Parempi hankkia kerralla hyvä kuin tusina mukiinmenevää. Älä siis vertaa itseäsi niihin muihin jotka seilaavat kukasta kukkaan. Tietyssä mielessä se tietysti kuuluu nuoruuteen vähän kokeilla eri vaihtoehtoja, mutta ei se ole mikään pakon sanelema normi. Ei tarvitse hypätä sinne kaivoon, kun muut jo on sen tehneet.
Elä siis elämääsi. Muuta omillesi (jos et jo asu) ja opettele pesemään kalsarisi itse. ;D
Kuka tahansa järkevä nainen arvostaa sellaista miestä joka on raitis, ei tupakoi ja osaa sekä haluaa tehdä niitä kodin tylsiäkin askareita ihan omatoimisestikin.
Kiitos vastauksesta.
Asun nykyään kämpässä siskon kanssa kaupungissa. Olen tosiaan hieman epäsosiaalinen ja vaikka vuoden verran olen asunut täällä ja käynyt koulua en vietä aikaa kämpän ulkopuolella kuin koulussa ja kaupassa käydessä. Pitäisi varmaan löytää joku harrastus joka saisi minut pois neljän seinän sisältä...
Minulla on aikomus tosiaan löytää jo ensimmäisestä suhteesta "se oikea". Eli naimisiin asti ja ehkä joskus lapsiakin...
Kyllä minä niitä kalsareita osaan itse pestä. Siivoan kämppää, imuroin pyyhin pölyjä yms. vapaaehtoisesti. Siivotaan kämppä kerran viikossa.
aika harva teini on vielä ollut oikeassa parisuhteessa, joten älä huoli
18 vuotta on vielä tosi nuori. Itsekin aloitin seurustelun vasta myöhemmin, joten ei huolta, ehdit kyllä vielä. Odottele rauhassa, kyllä se aika tulee ja silloin tiedät myös sen. Itse olin jälkeenpäin tosi onnellinen etten mennyt mukaan niihin teinisekoiluihin vaikka pari kertaa olisi mahdollisuus ollut.
olin itse 22 kun rupesin eka kertaa seurustelemaan. yhdessä 3 vuotta .
Olen kohta 40 ja en ole koskaan seurustellut
Itsekin aikanaan aloitin seurustelun vasta 19-vuotiaana eli vielä sitä ehtii :-)
Kannattaa etsiytyä harrastuksiin, jossa tapaa naisia. Miten olisi tanssitaidon hankinta. Tanssikurssilla tapaa toista sukupuolta ja hyvää liikuntaa ja hyvää mieltä saa aikaan