Sairastuin ahdistuneisuushäiriöön kymmenisen vuotta sitten. Aluksi ahdisti kaikki ja koko ajan, mutta vuosien kuluessa opin kontrolloimaan ahdistustani, saaden siitä edes siedettävän. Viimeisen vuoden aikana ahdistusta on ollut huomattavasti vähemmän, kunnes muutama kuukausi sitten kuvioihin astui uusi ahdistuksenkohde: ruoka.
Tai itse ruoka ei ahdista, mutta syömisen jälkeen ahdistaa ja paljon. Etenkin jos on kylläinen olo. Mitä tyhjempi ja nälkäisempi olo on, sen vähemmän ahdistaa.
Lämmin ruoka ei nää tule kuuloonkaan, se tekee liian täyden olon. Tänään meni puoli purkkia raejuustoa, ja vaikka se oli hyvää, niin itku ja ahdistushan siitä tuli, ja taas lääkekaapille hakemaan opamoxeja jotka ei enää tehoa kunnolla.
Ja varmasti kaikki, jotka ahdistuksesta ovat kärsineet, tietää että jos ruoan jälkeen ahdistaa, niin ei paljon tee mieli kyllä syödä. Sen verran kauhea tunne on tuo ahdistus.
En ole laihduttaja, paino-ongelmainen tai syömishäiriöinen. Ennen tätä oireilua suhtautumiseni ruokaan on aina ollut hyvin neutraali ja tavallinen.
Olen kokeillut syödä pieniä annoksia, syödä normaalisti, jättää ruoka-aineita pois (ajattelin että jos vaikka joku lievä allergia tekee huonon olon), syödä seurassa, syödä yksin jne, mutta helpotusta ei löydy.
Tämä on pelottavaa, ja varmasti ei ainakaan normaalia!
Missä siis vika? Onko muilla samaa ongelmaa? Millä olette helpottaneet oireita? Löytyykö jotain hyviä neuvoja, mitä voisin vielä kokeilla ennen lääkärin luokse uskaltautumista?
Ja tuli mieleen, että onko tämä nyt sitten ikäänkuin päinvastainen, kuin niillä jotka syövät juurikin ahdistukseen? Tai siis onhan se varmaan, mutta mikä siihen on teillä auttanut ja mistä se johtuu että minulle tulee tämä päinvastaisena? Itsetuntoni on tavallisen hyvä.
Ahdistus ruoan jälkeen
12
8897
Vastaukset
- tällaista tuli miele
Tulee mieleen selitykseksi että aikaisemmin olet kontrolloinut ahdisutustasi muuten ajattelun voimalla. Nyt olet mieltänyt siihen yhden tavan olla syömättä. Kun syöt niin alitajuisesti koet epäonnistuneesi kontrollissa.
Uudeksi paoksi voisi kehitellä jonkin muu konsti, mutta eihän se sisimpäsi ahdistusta tietenkään poista.
Kannataisi kyllä tarttua härkää sarvista kiinni alkaa työstää syvemmällä olevia pahan olon syitä.
Oletko saanut juteltua tai mitenkään konkreettiseti käsiteltyä asioita ettei tarvitsisi keksiä niille peittoja ja sijaistoimintoja.- Kohta liian laiha
Minulla, kuten varmasti monilla muillakin, on sellainen määrittelemätön ahdistus. Vuosien terapioidenkaan jälkeen ei saatu selville, mikä ahdistaa ja miksi. Kun ahdistaa, ei yleensä ole mitään erityistä syytä, jolloin sitä on hirveän vaikea purkaa millään, vältellä ahdistusta aiheuttavia asioita tai puhuakaan siitä. Tai sitten terapeuttini ei osannut, tai minä en osannut. Yhtä kaikki, terapia oli melko turhaa, vaikka hengitysharjoitukset toisinaan auttoivatkin joihinkin oloihin.
- Vaivojen vanki
Kohta liian laiha kirjoitti:
Minulla, kuten varmasti monilla muillakin, on sellainen määrittelemätön ahdistus. Vuosien terapioidenkaan jälkeen ei saatu selville, mikä ahdistaa ja miksi. Kun ahdistaa, ei yleensä ole mitään erityistä syytä, jolloin sitä on hirveän vaikea purkaa millään, vältellä ahdistusta aiheuttavia asioita tai puhuakaan siitä. Tai sitten terapeuttini ei osannut, tai minä en osannut. Yhtä kaikki, terapia oli melko turhaa, vaikka hengitysharjoitukset toisinaan auttoivatkin joihinkin oloihin.
Hei,
tuttua juttua, mitä kirjoitat.
Itselläni ilmaantui sama tilanne syyskuun aikana. Tosin tänään vasta löysin tämän sivun, kun olen hakenut tietoa kaikkialta muualta.
Aamuisin syön pienen annoksen ja kuuntelen, miten vatsa reakoi. Päivällä pyrin syömään salaattia tai jotain pientä kevyttä ja illalla mustikkakeittoa kahvikupillisen.
Jos syön rasvaista olo on on todella kauhea.
Olen sairastanut paniikkihäiriötä 20 vuotta ja viimeinen 10 vuotta on ollut hyvin raihallista. Nyt olen saanut syyskuusta lähtien mekoisia kohtauksia. Tämä syömisen ahdistus on minulle ihan uutta, mutta todella inhottavaa.
Jotenkin olen yrittänyt ajatella, että se liittyy näihin kohtauksiin tai sitten syömisen aiheutama ahdistus laukaisee kohtauksen.
Ajattelin jo, että minulla on vatsassa jotain vakavaa, mutta turvotus laskee yön aikana ja vatsa on pieni ja pehmeä aamulla.
Ymmärränn hyvin tilanteesi ja tunteesi, ne eivät todella ole kuviteltuja. Olen esiintyvä laulaja, mutta näissä tilanteissa ei koskaan ole mitään ongelma, ehkä siksi, että siihen ajatukseen ei jää silloin tilaa. Olet varmaankin itseni kaltainen kontrolloiva henkilö. Tarkkailen oloani turhankin tarkkaan, mutta en minä sille mitään voi. Ei tätä ole terapiakaan poistanut. Ehkä sitten, kun jokin asia elimistössä tulee täyteen , oireet häviää. Nyt vain opettelen elämään tämän helvetin kanssa. Voimia sinullekin.
- Isoja vaan lempeitä
Tiedän yhden nuoren jolla on saman tyylisiä oireita kuin sulla ja saa pidettyä sen kurissa hevosten parissa. Sairastaa anoreksiaa vaan kuulemma tallille meno laittaa syömään päivän aikana jotain jotta jaksaa hoitaa vastuunsa loppuun asti. Olo ei ole ahdistunut karva turpien seurassa kun ne lähinnä tyyneesti seurailevat sivusta touhuja ja hiljaa ovat läsnä. Ehkä se näkymätön yhteys on paljon vakuutavampi kuin puhuminen jollekin, tiedä sitä. Aikoo silti jatkaa talleilua kun kerta auttaa hillitsemään oireiden pahenemista.
Sanoisin että kannattaa ainakin kokeilla jos pääsisit kokeilemaan jonnekin tallille hetkeksi tietenkin valvovan silmän alla kun isoista eläimistä on kyse heppailua. Kun taidot kertyy voisit hiljaksiin alkaa itsenäisesti tekemään hommia. Olisi päivän aikana joku paikka minne hetkeksi paeta ''arkea''.
Tuolla on listattu muutama talli eri puolelta Suomea ja markkina osuudesta löytyy lisää. - tytteli1
Oireet saattavat olla täysin psyyken kehittämiä, mutta voit tietysti tarkistaa olisivatko kuitenkin ihan oikeasti fysiikan aiheuttamia.
Itselle tuli vastaavia oireita, vatsa tuntui paisuvan, henki ei kulkenut kunnolla ja aloin ylihengittämään ja paniikki ja huono olohan siitä aina sitten tuli. Myöhemmin kävi muiden testien yhteydessä selville, että en pelkästään kärsinyt useista ruoka-aineallergioista vaan myös hapottomasta mahasta. Aloin käyttämään ruoansulatusentsyymejä ja suolahappoa ruokailun yhteydessä ja auttoi minua. Voit ainakin testata jos toisi sinullekin avun.
Suolahappoa löytyy apteekista ja se tulee ottaa raskasta ruokailua ennen tai sen aikana (jos unohtuu, niin ei enää ruokailun päätteeksi!) ja ruoansulatusentsyymit otetaan ruokailun aikana tai sen päätteeksi. Suolahappopilleripurkilla ei ole hintaa kuin n. kympin, entsyymit maksaakin jonkin verran enemmän.
Suosittelen lukaisemaan myös Kaisa Jaakkolan kirjoittaman kirjan Hormonitasapaino. Sieltä aloin ymmärtämään niin monia juttuja mitkä itseäkin oli vaivanneet ja löysin avun moniin oireisiin :) - Lääkäriin heti
"...en ole syömishäiriöinen..."
Sori vaan, mutta kyllä tuo aika vahvasti syömishäiriöltä vaikuttaa. Mene rohkeasti lääkärille ja myönnä syömishäiriösi ennen kuin olet luisunut liian syvälle anoreksiaan tms. Ongelman kieltäminen ei auta yhtään. - parempaa elämää..
Hei! Olen itsekin kärsinyt ahdistuneisuushäiriöstä jo pian kymmenen vuotta nuoresta iästäni huolimatta. Nyt viime aikoina juuri syöminen on osoittautunut hankalaksi, sillä jokin alitajuinen pelko sairastumisesta saa aina vallan, enkä ainakaan julkisissa paikoissa pysty rentoutumaan niin, että saisin syötyä kunnolla. En kärsi anoreksiasta! Päin vastoin tahtoisin terveellä tavalla olla " isompi". Ulkopuoliset ei todellakaan tajua mitä tämän asian kanssa kamppailevat käyvät läpi, niinkuin edellisestä viestistä huomataan. Itse olen kuukausien mietinnän jälkeen päättänyt aloittaa psykiatrini määräämät paniikkihäiriölääkkeet, että toivotaan niistä olevan jotain apua! :)
- Lääkärille ajoissa.
Ootko jutellut tuosta jollekin tai käytkö siis jossain juttelemassa, psykologilla tai lääkärillä tmv?
Ja toisaalta juu, vaikka sulla ei olisikaan ollut syömishäiriötä. Tulee vaan mieleen, kun itselläni syömishäiriön alkuaikoina kävi noin, kontrolloin ahdistusta ja kaikkea syömättömyydellä. Siitä se alkoi ja pikkuhiljaa kehittyi syömishäiriöksi. Syömishäiriöö ei oo välttämättä helppo itessään huomata tai myöntää. Eikä tietenkään täältäkään osaa yhtään sanoa mikä voisi olla. Mutta huolestuttavaa, eikä kyllä normaalia jos ahdistuu syömisen jälkeen. :/ - maarit1
Laitoin hakusanaksi ruoan jälkeinen ahdistus ajatellen, että onko muilla sellaista. Näin tulin tälle palstalle. Ymmärrän mitä tarkoitat. Sairastan ahdistuneisuushäiriötä ja keskivaikeaa masennusta. Nyt noin viikon ajan työpaikkalounaan jälkeen on tullut yllättäen ahdistus, huimaus ja tuskainen olo. Kysyin eilen terapeutilta, että mistä voi johtua ja onko hän kuullut tällaisesta. Ei ollut. Opamoxilla tilanne menee ohi, mutta kestää reippaan puoli tuntia ennen kuin se alkaa vaikuttaa. Kärsin yleensä aamuahdistuksesta, mutta tämä on uutta ja ikävää etenkin työpaikalla ollessa.
- Anonyymi
Insulinooma tai reaktiivinen hypoklygemia,tai idiopaattinen postprandiaalisen oireyhtymä
- Persona_non_grata
Minulla on samoja ongelmia, tosin oireet tuntuvat ihan verisuonissa asti. Epäilen, että ruokani on myrkytetty ja minulla on tekotavastakin jo aavistus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.786509- 1466042
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.5013876Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?
Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s1232331- 421529
Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.
Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved4161433- 741255
Sydämeni on sinun luona
Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun471084Trump ja Venäjä
Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja1431033Jatkuva stressitila
On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan591026